***Huhti-Hiput 2008 Tammikuussa***

meillä neiti ripuloi, vallan loistavaa :headwall: laskin että keskimäärin 8 minuutin välein tässä vaihdoin vaippaa

saa nähdä miten yö menee, hukutaanko paskaan

ja kiitokset anulle kanssa ilmottele sitten miten se vyö sopii, ettei ole liian iso sulle.

 

Vuotaraaputin Toivotaan et menee nopsaa ohi ripulointi :hug:

 

kiitos BD tyttö on kyllä oma itsensä, että tuskin mikään vakava tauti on kyseessä. mutta neidin tarttee vaan ähkästä ja on taas valtava lasti pöksyissä. onneksi tuo ripuli ei enää sentään haise, päivällä tuli yökkö

niin ja neiti on hyvin sisäistänyt sen että äitiä pissattaa KOKO AJAN. tänäänkin kun treffattiin Anu ja poikansa, tyttö ihan nätisti käveli vessaan seuraksi ostoskeskuksessa kun sanoin vaan että nyt äitiä pissattaa. ja meiltä on 200m S-markettiin, tuulikaapissa tyttö kävelee suoraan naisten vessan ovelle ja hokee "äiti pissii" että aika äkkiä tuo vessahätä iskee - vaikka kävisi kotona lähtiessä vielä pissalla.

 

Joo tossa vessa hommelissa oon sun kans vuotaraaputin ihan samaa mieltä Kotonta ku lähtee ni hyvä et kerkee autolle ku tuntuu et jo pitäs mennä pissille

 

Kiitos Viljaliina.
Olihan tää aika paukku, kun olin ajatellut töitä riittävän sinne helmikuun lopulle asti. Mutta eiköhän asiat jotenkin järjesty, vaikkei töitä olekaan. Toimeentulo huolestuttaa eniten. Pitää heti maanantaina ilmoittautua työkkäriin, jotta saisin edes jotain tukea ennen äitiyslomaa.
Ei onneks tule mitään karenssia, kun työsuhde päättyi määräaikaisena. Se viikon omavastuu tietty on, mutta sitten pitäisi jo saada peruspäivärahaa.

Hehkutusta: Löydettiin tosi siistit Emmaljunga Hiker-yhdistelmät vm.2002 ja hintaa vain 50e!!! Menin katsomaan niitä hieman epäillen, kun hinta oli niin alhainen. Yllätyin suuresti, kun ne oli oikeasti tosi hyväkuntoiset
Yks murhe ja rahareikä vähemmän

Seksistä vielä.. Täälläkin on melkoisen hiljaista sen suhteen. Mies ei onneksi valita. Paikat tulee tosiaan niin kipeäksi "painin" jälkeen, ettei kauheasti innosta..

 

pari kertaa sain vaihtaa puoliuniselle neidille vaipat yöllä, aikamoinen operaatio. mutta tänään ei ole paskonut vielä kertaakaan, ei kyllä syönytkään.

oikein juhlapäivä, tänään aion nukkua päiväunet tytön kainalossa ihan varmasti, sen verran väsyttää :|

oikein rauhallista viikonloppua kaikille!

 

vuotaraaputin toivottavasti teidän likka jo pian paranee. meillä poika edelleen täysin terve, joten ei varmaan sit ainakaa mitää tarttuvaa laatua ollut. tuli mieleen et ku rusinathan pistää mahaa löysälle niin onko kuin tottunut niihin? meil on ja ei siks ainakaa niillä ole vaikutusta. mut joillain saattaa rusinat pistää mahan sekasi. vähä niinku luumu.
ja ai niin- oli se tukivyö vielä vähä iso, mut uskon et pian ku maha kasvaa nii se onki sopiva joten ei hätää, varmasti tulee käyttöä sille vielä.

tänne ei uutta taaskaan, maha voi hyvin. tultiin joku aika sit uinnista ja nyt poika on päikyillä. meinasin ottaa ja häipyä autolla yksin kauppaan! ihanaa luksusta. ei olis uskonut ennen et reissu prismaan YKSIN voi olla näin kovassa huudossa meikäläisellä


Anu ja rv 27+0

 

anu kyllä meillä ipanan vetelee yleensä sellaisen pikkupaketin ainakin noita päivässä. Minea on kyllä syönyt tänään lämmintä ruokaa ja justiinsa on uunissa kasvismakaronilaatikkoa, kun se on tytön herkkua.
itellä ollut tänään tosi huono olo, oksennellut jne, mutta se taitaa johtua tästä salamatkustajasta. toivottavasti teillä ei poika tule kipeäksi!

huomenna varmaan mennään mun porukoille. aluksi oli tarkoitus että tyttö menis yksinään, mutta nyt vähän kuulostelin äitini puheista että ois kiva jos minäkin menisin. kai ne haluaa tarkistaa mun kunnon ja kyllähän mä mieluusti menen, ne kuitenkin tietää että lepuutan jos siltä tuntuu. neidin serkku tulee kanssa, että siinä on aktiviteettia päiväksi ihan tarpeeksi.

ja voi perhana kun mua ärsyttää etten pääse kunnolla liikkumaan! tai eilenhän me Anun kanssa käveltiin kotiin, tuota matkaa on joku 4km. ja sen sitten sai tuta illalla kun supisteli ihan mojovasti pitkäkseen mennessä. ennen vaan niin tottunut siihen että saa kävellen mentyä paikasta toiseen, nyt pitää miettiä miten menee. keskiviikkona pitäis löllystää sokeripolille, jonne on noin 3-4km puiston läpi mutta bussilla pitää kiertää keskustan kautta, eli tehdä pitkä lenkki turhaan. plus olivat pistäneet sen ravitsemusterapeutin sitten samalle reissulle, mutta eivät ottaneet huomioon että niillä on aina ajat myöhässä. viimeksi PITI mennä 2h, meni 4h. nyt ois varattujen aikojen välissä vaan 2,5h. huhhei, no oma on mokansa jos en kerkiä.
ja sekin tietty ärsyttää kun paino alkaa nousta nyt kun ei pääse edes arkiliikuntaa pahemmin harrastamaan. ei vain pitäisi ottaa siitä paineita, tiedän :ashamed: ja väsyneenä niin helposti tulee haettua piristystä sokerista! mutta no, mä syön mikä pysyy sisällä ja maistuu ja yritän pitää terveen järjen mukana. kyllä mulla on aikaa tiputella niitä kiloja sitten myöhemminkin, onhan näitä entisiäkin vielä tiputettavana reippaasti.

 

huomenta!

jospa minäkin pitkästä aikaa ilmottautuisin....

nukkumisesta viikko sitten suunnilleen alkoi lonkkavaivat..kipuilee,ja ärsyttää kun ei voi nukkua kun kyljillään. pissareissut tietty kaupanpäälle..mutta niihin on jo oppinu "asennoitumaan" onneksi typy nukkuu pääsääntösesti koko yön putkeen 12 h ! (on periny meidän molempien unilahjat tuplana =) ) tosin tänään heräs haluamaan lämmintä maitoa joskus kuuden maissa ,no siinä tietty vaipanvaihdot vielä.ja justiin kun omassa petissä olin unenrajamailla ajatellen, et nyt tyttö nukahti uudestaan..niin eikös sillä alkanu ähkinät ja puhinat..tais kova vatta vaivata..siinä sitten vähän hierusteltiin..pieruja tuli mojovasti,mutta näytti helpottavan..koisii vieläkin.tosin minä itehän en enää saaanut unra,vähän ketuttaa. nyt ei viittis enään mennä uudestaan koisiin..kun töihinkin pitäis vielä raahautua yheltä. ja huomen aamulla taas takasin. ah tämä ihana hoitotyö.

lakanoidenheilutuksesta on aikaa..kun mulla oli sitä hiivaa..ja vaikka laitoin ukonkin varuiksi hölväileen veitikkaansa..sain hiivan uudestaan. nyt onneksi menny pois. nää halut on mitä on..välillä haluttais (ja usein mies ei ole paikalla just silloin) ja toisinaan ja miehen "kopeloinnitkin" ärsyttää. mutta eiköhän se tästä..tuntuu ymmärtävän..ja onhan silläkin jo kokemusta esikoisen ajoilta.

taidan lähteä syömään jotakin.
palaillaan... t.hilppahemulin äippä rv 24+4

 

B) Jotain päätöksiä pienelle ostettavista asioista saatu tehtyä. Nimittäin kun meillä kuopus vielä nukkuu (1v5kk) pinnasängyssä ja en halua tänne kahta sellaista, niin meille tulee sellainen korisänky. Ja ilmeisesti lähiaikoina käyn sen ostamassa lastentarvikekaupasta.. Kun ei tunnu käytettynä löytyvän oikein mistään ja huutonetissä ois semmoinen, mut se pitäis hakea Espoosta..

Onkos muut hankkimassa mitään ensisänkyä vauvalle ennen pinnistä?

Meillä tämä siis on ratkaisu muutamalle kuukaudelle, jonka jälkeen on pakko opettaa kuopus pinniksestä tohon jatkettavaan. Unihäiriöiden takia ei haluta vielä kuopusta alkaa siirtelemään uuteen nukkumapaikkaan.

 

Heippa!

Pakko tulla avautumaan, kun taas (turhaan?) ärsyttää niin vietävästi. Eilen oli Anton serkun ristiäiset, ja tänään kuulin, kun mies puhui äitinsä kanssa puhelimessa. Oli kaiuttimessa, ja kuulin, että siellä hyväntahtoisesti mahaani kommentoitiin. Ei siis ollut tuo se varsinainen ärsytyksen aihe vaan niinkin älytön kuin että anoppi kyseli lasketusta ajasta, oliko joskus huhtikuun lopulla? Ja mies siihen (mun ärjyessä kovaan ääneen taustalta, että älä kerro tarkkaa aikaa!) että 4.4. |O En olisi halunnut heidän tietävän tarkkaan, en oikein osaa edes selittää miksi. Olisi ollut kiva pitää heidät siinä luulossa, että laskettu on vasta joskus huhtikuun lopulla tai vastaavaa, jos kerran niin luulivat. Jannelle sanoin, että ärsyttää, ja hän sitten siihen järkevästi, että parashan se on heidän tietää, jos Anton hoitokuviot sitten sitä vaativat (ja pelkäänpä, että tosiaan vaativat). Ärsyttää, että mun kroppaan liittyvät asiat ovat yleistä tietoutta, itsekkäästi haluaisin pitää tämän odotuksen itselläni ja niillä ihmisillä, joiden kanssa minkäkin asian haluan jakaa. En tiedä, voiko tätä nyt oikein ymmärtää. Ja ei pienimpänä syynä: en halua heti 4.4. jälkeen kuulla tiedusteluja/surkutteluja/neuvoja. |O Olin niin tyytyväinen, että tarkka la ei ollut appivanhempien tiedossa... Kiitos kun sain purkaa mieltäni!

No joo, mutta ensisängystä Heili kyseli. Meillä Anton kehto on nyt nukensänkynä, täytynee hyvissä ajoin vaihtaa pienempään nukensänkyyn. Antto nukkui ensimmäiset 6 kk vanhassa, pienehkössä kehdossa. Niin varmaan tulokaskin, kehto kun mahtuisi jotenkin nykyisiin järjestelyihin. Raivataan pinnikselle sitten tilaa myöhemmin. Antto nukkuu itse omassa huoneessaan kerrossängyn alasängyssä (yläpeti on täynnä pehmoleluja, mikä riemastuttaa ajatellen sitä aikaa, jolloin tapahtuu siirtyminen ylöspäin).

Tällaisin sunnuntaiterveisin Kalenteri ja Paapau 28 + 2, jonka la edelleen 4.4.

 

Vaivakysely: tuleeko kenellekään muulle kävelyllä lihaspistoja vatsan seudulle? Itselläni moiset pistokset on tulleet osaksi kävelyreissuja, ja ne pistokset ovat siinä mielessä inhottavia, että estävät kävelyn kokonaan. Pariin otteeseen olen ollut siinä hilkulla, etten soita miehelle, että tule hakemaan mut kotia täältä, kun en itse pääse liikkumaan!

Olen hidastanut kävelyä huomattavasti (jos vielä hidastan, ei ole enää kyse kävelystä, vaan laahustamisesta eikä sellaisen takia kannata enää ulos lähteä) ja kiinnittänyt huomioita hengittämiseen, mutta mikään ei auta. Kun pistos tulee, mulla yleensä vatsan oikealle puolelle, niin ei auta muu kuin pysähtyä odottamaan, josko se menisi ohi. Yleensä en jaksa odottaa niin kauaa, varsinkin kun menohaluinen koira on hihnan toisessa päässä, joten jatkan laahustaen matkaa. Jalkojen nostelu sattuu NIIN paljon!

Mitä siis tehdä, sillä rapakuntoonhan tässä menee, jos ei pysty edes kävelyllä käymään?

 

vuotaraaputin meidän jätkä edelleen terve joten ilmeisesti vältyttiin mahataudilta. miten teillä, vieläkö likka ripuloi?

Heili Karjalasta me vuokrataan vaavisänky, sen saa 4kk:n sopimuksella, jota voi jatkaa tarpeen vaatiessa. Muuten ostaisin kans korisängyn, mut kun ei ole säilytystilaa missä sitä sit pitää ku ei ole enää käytössä... Ja sama syy, esikoinen pinnasängyssä edelleen enkä meinaa siirtää ennen ku on pakko eli oppii kiipeään siitä itse pois. En vaan uskalla riskeerata hyviä unia siirtämällä isojen sänkyyn.

Kalenteri :hug: kyl tänne saa avautua, ei turhia valituksia olekaan, eihän? Minkä ikäinen hei teidän Antto olikaan? Mä kans olen joskus miettinyt et mitä jos ostaiski suoraa pojalle kerrossängyn, ku kuitenki sit joskus parin vuoden päästä kakkonen on siinä iässä et sais siirtää isojen sänkyyn..... Vitsit ku löytäis jostain jatkettavan kerrossängyn niin ei veis aluks niin paljoo tilaa. Ja siis kohtuu hintaisen vielä.

Mavi tuttu vaiva noi pistokset kävelyllä. Hellitän tahtia kun pistää mut ku ei niin kävelen kyl niin "nopeaa" ku pystyn. Ei vielä ainakaa ole tullut pistosta jonka takia olis pitänyt kokonaan lenkkiä jättää kesken. Hetkeks ku pysähtyy tai hidastaa niin on auttanut. Ja tässä muuten taas yks vaiva mihin se paljon puhuttu tukivyö auttaa! Ei pistä juuri koskaan jos olen muistanut pukea tukivyön päälle! Ja muuten nyt ku ostin sen ANITA:n tukivyön niin täytyy todeta et on se alusvaateliikkeen malli tukevampi, mut kyl toi anitan malli on varmaan sit kiva ku on tosi iso maha.

 

Jaahas.. täällä loma lähenee loppuaan ja ihan rehellisesti sanottuna työmotivaatio on pakkasen puolella 6viikkoa olisi vielä mammaloman alkuun, mut luulempa että jään kotiin jo aikaisemmin. On nuo liitoskivut ihan kivoja näin vaikka ei mitään teekkään, saati sitten työpäivän jälkeen kun ei sohvalta enään ylös pääse. No päivä kerrallaan!!

Mavi: Mulla kanssa välillä pistelee.. vaikka en ole edes kävelemässä. Kurjaa se on mut menee onneks aika nopeasti ohi. Miltäs on tuntunut kotona olo?

Sitten.. osaakos joku vastata mulle tälläiseen kysymykseen kuin.... Nyt on viikon ajan tuntunut (enimmäkseen iltasin) sellaista menkkamaista kipua. Se on silleen aaltomaista.. tulee, voimistuu, kestää hetken ja menee ohi.. sama toistuu useaan kertaan muutaman minuutin välein. onkos tämä nyt sit sitä kohdun kasvukipua vai supistuksia? Olen yrittänyt seurailla että meneekö kohtu kovaksi tuona aikana, mut en ole varma
:| toisinaan tuota kestää jonkun vartin ja yks yö sitten tunnin. Mietin jo tuolloin et pitäisikö soittaa polille, mut en sit soittanut. Kun ei kuitenkaan ole kivuliasta.. tulipas sekavaa tekstiä. Toivottavasti joku edes ymmärsi

=)

 

Joanna Kyllä ne supistuksilta vaikuttaa. Jos supistukset on kivuliaita, säännöllisiä tai jatkuvat pitkään, on syytä mennä tarkastamaan tilanne.

 

kalenteri mulla on samanlaiset tuntemukset, tympii, kun on jotenkin tunne, että nyt on muka yleistä omaisuutta kun olen raskaana. Mun LA on kaikkien tiedossa, mutta siitä tulee kommentteja että "oletpa sinä jo iso, vaikka raskaus on VASTA tuossa vaiheessa.."ym vastaavia. Samaten jo aiemmin valitukseni aiheena ollut painonnousu kiinnostaa mielestäni yhäkin liikaa ihmisiä...Mitä se heille kuuluu onko mulle tullut lisää kiloja ja jos on niin paljonko...Eipä kukaan multa tuommoisia ennen raskautta ole kysellyt, mikä hemmetti siinä on, että nyt muka saisi kysellä?!

Sain kamalan henkisen ahdistuskohtauksen, kun yksi kollega sanoi viikko-pari sitten, että "sun vauva ei pysy loppuun asti masussa, sen verran on tuota kokoa jo ja näyttää masu jo laskeutuneenkin..." En todellakaan ole terveydenhoitoalalla, en lähelläkään, joten pikkaisen mietitytti, että millä arvovallalla ja tietämyksellä kollega tuommoisia möläytteli....Mutta hassua on, että silti, vaikka tajuan, että tuossa ei ole mitään järkeä, silti tuommoisetkin tyhmyydet jäävät mietityttämään, että mitäs jos vauva onkin jo laskeutunut....

Mavi Kyllä minullakin tulee pistoksia kävelyn aikana, muiden vaivojen ohella, joten liikunta on todellakin minimissä. Se ärsyttää kovasti. Kun nyt olen kotona kaiket päivät, tekisi välillä hyvää tehdä mukava kävelylenkki, jos sää sallii...Mutta kunto ei anna periksi. Ei pysty. Pitää nyt vain ajatella, että ei tätä kestä kauaa, sitten vauvan kanssa saa vaunutella kevätauringossa, mitä väliä, vaikka pari kuukautta tässä nyt vielä kärvisteleekin sisätiloissa....EIks niin? =)

Niin. Jouduin sitten sairaslomalle ihan äitiyslomalle asti. Mun masu ei kestänyt töissä enää, istumatyö aiheuttaa mulle supistuksia. joten, nyt sitten otan tosi iisisti tämän kevään huhtikuulle saakka...Aluksi tuntui tosi hankalalta ajatella, ettei enää ole paikkaa minne mennä maanantai-aamuisin, mutta nopeasti siihen tottui. Nyt mulla on aikaa tunnustella masuasukin liikkeitä ja omaa itseäni ja nauttia näistä viimeisitä rauhallisista päivistä pitkään aikaan! En kyllä vaihtaisi enää takaisin työelämään. =) Tosi harmi kyllä sanoa tämmöisiä, kun Faerie juuri sai ikäviä uutisia työpaikalta. :ashamed: Mutta, ei sille voi mitään, tilanteita on erilaisia, eikös?

Heili Me jouduttiin pakosta ostamaan Stokken himokallis pinnasänky, koska meille ei mahdu semmoista suorakaiteen muotoista sänkyä. Myyjä oli niin kettu, että sai meidät ostamaan siihen "samaan" pakettiin ihan pikkuvauvan sängyn myös, jonka sitten saa lisäpaloilla pinnasängyksi. Joten, vaaville on nyt käytännössä 2 sänkyä. Vähän huijatuksi tullut olo, mutta se vauvasänky on kyllä tosi söpö, joten, mitä väliä, vaikka maksoikin, onhan näiden vauvakamojen ostossa muutenkin kyseessä aikamoiset rahat, huhhuh! :wave:

Seksistä useimmilla teilläkin vaikuttaa olevan aika kuollutta sillä rintamalla. Meillä se on pääasiassa mies, joka ei halua. Hän kun jotenkin ajattelee, että "satuttaa" vauvaa...(niinpä niin....) Ja että hänestä tuntuu, että meidän pedissä on yksi henkilö liikaa, eli masuasukki...Vaikka hän ei sitä myönnä, musta tuntuu, että hän ajattelee, että mä en ole tässä tilassa seksuaalinen olento, olen pelkkä masu. :| Se vähän joskus masentaa, mutta pakko on ajatella ja toivoa, että tämä tästä vielä elpyisi joskus..hmm...puolen vuoden päästä?!?! |O

Joanna Mä olen siinä käsityksessä, että jos supistukset eivät ole kivuliaita, ei ole aihetta huoleen, eli ei siis sullakaan. Mutta, jos asia vaivaa, käy lääkärillä, ainakin pääset huolehtimasta!!

Hyviä vointeja kaikille!
Marika ja asukki 27+0

 

Marika Höpsis! Nauti ihmeessä pidemmästä lomasta. Mä ehdin olla vaan 5kk töissä, siksi harmittaa töiden äkillinen loppuminen. Jotenkin se, että tää raskaus oli yllätys ja nyt lisäks meni työpaikkakin alta, käy luonteen päälle. Kyllähän toki tässä kotonakin hommaa riittää. Lapset jatkaa hoidossa osapäiväisenä, ovat 2-3 päivää siellä. Heille on riittävästi touhua ja kavereita sekä paikka säilyy molemmilla. Enkä mä kyllä pistä pahakseni näitä ylimääräisiä vapaita
Sen verran oon ottanut opikseni edellisistä raskauksista ja vauva-ajasta, että aion pitää lapset päiväkodissa tuon pari päivää viikossa mikäli vaan taloudellisesti on mahdollista. Olin kummankin tytön jälkeen niin väsynyt ja sairastuin masennukseen, etten halua tällä kertaa ajaa itseäni loppuun.

 

Kiitos vastauksista Faerie ja Marika =) Mä pengoin vähän vanhoja pinoja ja sieltäkin kyllä vahvistuis käsitys siitä et olis supistuksia. lisäksi ystävä ilmestyi hetki sitten meseen ja häneltä vielä asiasta kysyi (hän on kätilö ) ja oli myös sitä mieltä että kuulostaa supistuksilta. Käski huomenna soittaa neuvolaan ja pyytää päästä sisätutkimukseen. Ja käski jäädä saikulle!!! Joten huomenna sitten pirautan neuvolantädille... katsotaan sitten mitä se sanoo!!!
Tuntee itsensä jotenkin tyhmäksi.. kun viikon noita tuntemuksia jo ollut ja vasta tänään tajusin alkaa epäilemään supistuksisk.. no ei eka kertalainen voi kaikkee tajuta :ashamed: Toivottavasti ei ole saanut aikaan muutosta kohdun suulla.

 

Joanna kyllä ne suppareita on. mulla ei esikoisessa kertaakaan tuntunut maha kovettuvan ja synnytyslaitoksella nauroinkin miehelle että NYT tiiän miltä se mahan kovettuminen näyttää. nytkään en TUNNE mahan kovettumista, kun polttelu alkaa. siis polttelee alamahaa menkkamaisesti ja se leviää sitten koko mahaan - tai ei. mutta jos laitan käden mahan päälle niin tunnen kyllä että kovana se kohtu on. yleensä näytä tulee iltaisin kun meen makaamaan ja pitkin yötä, mikä taasen sitten aiheuttaa unettomuutta.
ja jää ihmeessä sairaslomalle jos niitä supistuksia on paljon ja ovat kipeitä! työ on kuitenkin sen verran fyysistä että ihan turha sitä on itteään kiusata ja vauvan hyvinvointia on ajateltava.
äläkä huoli, mä olen uudelleensynnyttäjä ja mullahan on tuossa joulun tienoilla pari päivää kipeitä suppareita KOKO AJAN. en vaan tunnistanut niitä! tuntui vähän siltä kuin oisin syönyt jotain sopimatonta, mahassa myllersi ja kivisti.

Mavi kyllä mulla vihloo kävellessä, oli tukivyö tai ei. sen takia onkin toi liikkuminen nyt jäänyt tosi vähälle ja se harmittaa. ei vaan tule lähdettyä mihinkään niin helposti kun tietää että sitten menee loppupäivä irvistellen vihlontaa, liitoskiputurvotuksia ja suppareita.

mulle tuli taas eilen itku. siis mitähän mä EN itkisi... mutta kun mun sisko soitti että hällä on kauhea vauvakuume ja vatvoi sitten että miten nyt, kun ei ole kunnon työpaikkaa ja mies on sitä mieltä että palkkaa on saatava käteen vähintään sellainen 4000 euroa ennenkuin lasta voi harkitakaan. sanoin kyllä että jos sitä alkaa kunnolla pohdiskelemaan niin tuskin ikinä on vauvalle "oikea" aika, aina on jotakin muuta tiellä. ja meidän tulot on tällä hetkellä aika lähellä sitä "köyhyysrajaa" mutta mitään tukia asumiseen ei saada ( |O ) ja silti pärjätään hyvin. valinnoista se on vaan kiinni, onneksi asutaan keskustassa eikä tartte autoa jne.

 

Oltiinpas tiputtu, huomenta vaan kaikille!

Faerie :hug: Tylsää kun sun työt loppui... mutta koita kuitenkin nyt sitten nauttia loppuraskaudesta ja keskittyä siihen.

Mä oon nyt lomalla, mut ei yhtään kyllä huvittais enää töihin mennäkään. Mä oon töissä ollessa niin finaalissa koko ajan, kotonakaan ei jaksa tehdä mitään. Lisäksi supparit vaivaa, kivuliaat sellaiset. No jospa loman jälkeen menis hetkeks kattelemaan, et miten töissä jaksaa ja jos ei jaksa niin sit hakemaan saikkua.

Mavi Mulla kanssa pistää, jos vähänkin kovempaa kävelee ja lisäks rupee supistelemaan.

Mulla meni taas viime yö ihan puihin. En saanu juuri ollenkaan nukuttua. Mä oon ruvennu stressaan ihan hirveesti, kun ei saada isompaa kämppää, ei niin millään. Tää nykyinen on aivan liian pieni ja jotenkin ois toivonut, et ois saatu kämppä ennen vauvaa. Ois ihana kun kaikki ois "valmiina" ennen vauvan tuloa . Toinen stressin aihe on raha, oon ihan tosissaan miettiny, et miten pärjätään kun tippuu äippärahoille ja varsinkin kotihoidontuelle myöhemmin... Toisaalta ihan turhaa tää stressaaminen on, kun aina sitä kuitenkin jotenkin pärjää. Ja on sitä joskus aikaisemmin paljon pienemmilläkin rahoilla tultu toimeen. Ehkä se on vaan, kun on useamman vuoden tottunut siihen, et on kahdet palkkatulot käytettävissä. Ei haluis luopua saavutetusta elintasosta. Ei vaan, onhan se ihanaa että tulee vauva ja oon vähän funtsinut, et ehkä tämänkin jälkeen yhden vielä haluaisin. Mites muut? Onko teillä lapsilukua mietitty?

Lilja (28+5 kai.... sekaisin laskuissa....)

 

Lilja -76: Me ollaan aina mietitty, että haluttaisiin 2 lasta. Nyt yritin miehelle yhtenä päivänä vihlailla, että mitä jos jäätäisiin tähän yhteen, mutta sieltä ei tullut ajatukselle yhtään vasta kaikua eli oli aika ehdoton, että haluaisi 2 lasta. Itse jotenkin mietin, että kun edes tämä yksi saataisiin maailmaan. Vauvan alulle saanti oli aika pitkä prosessi, johon sisältyi super pitkä yritys, 1 keskenmeno, 1 kemiallinen raskaus, lapsettomuushoidot, joilla sitten tämä raskaus saatiin alulle ja pysymään sisällä. On muuten ollut super helppo raskaus, mutta henkisesti raskas, koska on niin järjetön menettämisen pelko koko ajan. Nyt alkaa tulee tuo rv 27 täyteen, mutta nyt sitten olen alkanut miettimään, että jos joku menee siltikin pieleen emmekä saakaan vauvaa syliimme...

Mulla on kanssa tosi paha työmotivaation puute, mutta sitten taas jos jäisi kotiin, niin tuntuu ettei aika kuluisi millään ja miettisi vaan kuinka monta päivää laskettuun aikaan on: tästä päivästä muuten tasan 100pv laskettuun aikaan

 

Lilja-76 meillä on tähän tietoon jäämässä lapsiluku kahteen käytännön syistä sekä voimavarojen takia. mutta toki mieli voi muuttua... mutta mä jo mietin ehkäisykeinoa, kierukkaa, sitten synnytyksen jälkeen.

 

eli varmaankin ihan normaalia ja muistan lukeneeni jonkun valittaneen samasta vaivasta, mutta muistanko oikein eli voiko häpyluu tulla kipeäksi tässä vaiheessa? Eilisestä lähtien vihlonut tosi ilkeästi kävellessä tuohon keskelle häpyluuta ja samaan aikaan musta oikeasti tuntuu, että kylkiluut oikeasti räjähtää ulos mun elimistöstä, jos taas istun. Koko ajan olen hehkuttanut sitä ettei ole vaivan vaivaa koko raskaudessa ole ollut niin nyt sitten yhdessä päivässä tilanne muuttunut ihan totaalisesti

 

Lilja Kiitos :hug:

Meillä lapsiluku jää näihin kolmeen. Tuo 3 oli ehdoton maksimi ja vielä kesällä oli sellaiset aatokset miehellä, että kaksi riittää. Tämä kolmas kuitenkin halusi ehkäisystä huolimatta tulla. Keväällä, jos kaikki on mennyt hyvin niin mies menee operoitavaksi, laitetaan piuhat poikki.


Faerie ja poitsu 28+1 (jee!)

 

malttamaton mulla ei häpyluu varsinaisesti ole kipeä, mutta häpyä kyllä jomottaa ja tuntuu sitä ihanaa turvotusta. sellaista jumputtavaa kipua tuntuu varsinkin kun kävelen ja sitten kun istahtaa alas.
ja tuo ongelma kylkiluiden kanssa on normaalia. varsinkin jos on yhtään ahtaammat paikat kohdulla kasvaa niin kyllähän se alkaa jo painetta luomaan. mulla ei esikoisesta tuntunut missään, se oli muutenkin niin "helppo" raskaus, mutta nyt on kaikki vaivat olleet mukana. puuttuu vaan että vuodelepoon määrättäisiin *koputtaa puuta*

miten pitkälle muuten kohtu tässä vaiheessa on kasvanut? siis mihin asti? kun musta on tuntunut että poika on edelleen jalat alaspäin, mutta hipaisuja tuntuu jo lähellä kylkiluita.

niin ja Faerielle piti jo aiemmin antaa iso :hug:
ja Anulta kysyä että mentäiskö piipahtaa Pikku-Lizkossa kun kodinhoitotuki tulee, eli loppukuusta/alkukuusta? sitten pitääkin jo varmaan mennä pyörimällä sen jälkeen...