***Huhti-Hiput 2008 Tammikuussa***

moikka taas, mä ajattelin nyt laittaa teille kuvan jossa se mun alusvaateliikkeestä ostettu tukivyö. (on jo niin pesty ettei saa pesulapusta enää merkkiä selville) on ihan erilainen ku noi mistä olette puhuneet. tossa meinaan ku lueskelin teidän juttuja niin alkoi tuntuun että ehkä toi mun vyö onki tosi hyvä nimittäin ku se ei tule koko mahan yli niin se ei ahdista, pidän sitä kotonakin jos on päiviä että selkä kipeytyy helposti. ja siis toi tukee yli hyvin ja joustaa niin et menee sekä pienen että ison mahan kanssa. esikosta isoimmillaan sf oli joku 35cm ja sillonki meni päälle!!!
no joo, mut tässä kuva.. (jos vielä osaan) näitä on ainaki huutonetissä paljo myynnissä ja tosiaan alusvaateliikkeet myy:


tässä linkki isompaan kuvaan jos haluu tarkemmin nähä:
http://www.aijaa.com/img/b/00072/1420584.jpg
 
On nyt pakko tulla vielä jakamaan yks ajatus joka on mun mielessä pyörinny eli oon nyt tässä niin alkanut jännitämään sitä että miten oikein pärjätään kun vauva on syntynyt... Synnytyskin omalla tavalla jännittää mutta ei niinkään paljoa, jotenkin en koe sitä ollenkaan niin pelottavana asiana...

Enemmänkin jännittää myös se aika ennen synnytystä kuin synnytys... En tiedä, tuntuu niin tyhmältä jännittää sitä kuinka jaksaa töissä loppuun saakka mahan kanssa kun ei se ole oleellinen asia ollenkaan..

Ehkäpä tässä on just se asia takana, kun ei todellakaan oltu suunniteltu vauvaa vielä tässä vaiheessa ja olen jopa ennen ollut sitä mieltä ettei välttämättä lapsia tarvisi tulla ollenkaan vaan töitä, töitä ja töitä.. Eli ura suuntainen on ollut meidän molempien maailma pelkästään.. Nyt en tietystikään mistään hinnasta vaihtais tätä tilannetta pois ja en edes tiedä mitä tekisin jos jotain vauvalle tapahtuisi.. Työnarkkiksia ollaan täysin molemmat ja jotenkin se että nyt sitten tulisi "osata" olla kotona vauvan kanssa, kun toinen käy töissä... Mutta kyllä kai sekin sitten tulee ihan luonnostaan kun vauva on syntynyt..

Joo, tälläistä.. Ihme sepustusta...

:eek:
 
sofku mun neuvoni sinulle on semmoinen että ota semmonen asenne että olet kotona itsesi takia, eli älä tee lapsesta syytä vaan ajattele asia niin että itsellesi on tärkeää olla kotona lapsen kanssa. Anna Wahlgren kirjoittaa Lapsikirjassaan ihanasti asiasta ja allekirjoitan hänen ajatuksensa täysin, sillä on tässä tullut nähtyä sekin miten semmosilla mammoilla menee jotka on kotona vaan lapsen takia -> tulee helposti katkeruutta, ku mies vaan "pääsee" töihin yms. ja sit jos on kokoajan asenteella et pian takas töihin niin sitä vauvaa ei pakosti ota mukaan perheeseen niin täysipainoisesti kun koko ajan on taustalla ajatus että pian se menee päiviksi hoitoon....

Voi suositella tota kirjaa kyl lämmöllä kaikille. En itse pakosti ihan kaikesta ole samaa mieltä, mutta kun olen lukenut sitä nyt 300 sivua niin oikeestaan kaikki paitsi synnytysjutut on musta niin hyvin kirjoitettu et varmasti tulen palaamaan niihin neuvoihin vielä kun saavutaan vauvan kanssa kotiin.

Se on muuten jännä lukea nyt tollasta opusta ku esikoisen aikaan en ole lukenut mitään oppaita ja nyt ku on kokemusta lapsesta vajaan 2-vuoden ajalta niin kuin olen nii-in samaa mieltä ton Annan kanssa monesta asiasta ja koen että kirjasta on TOSI iso apu varmasti tulevaisuudessa. Olis ollut onni lukea tuo kirja jo esikoista odottaessa! mut parempi myöhään ku.........
 
Sofku: Mä kanssa oon viime aikoina miettinyt tota kotiin jäämisasiaa. Esikon ja tokan aikoihin olin kotona 2,5 vuotta/lapsi. Viihdyin hyvin kotona silloin, mut nyt silti ruvennut jotenkin "jännittämään" se kotiin jäänti. En oo erikoisen urasuuntautunut, mutta "henkensäpitimiks" tässä taas pitkään töissä oltu. Luultavimmin viihdyn taas kotona ihan yhtä hyvin ja tää on jotain ihan turhaa raskausajan stressaamista... :ashamed:
Tavallaan mielessä olis, et haluaisin olla kotona koko kolme vuotta ja nauttia lapsista. Ois paremmin aikaa keskittyä myös isojen lasten koulunkäyntiin, harrastuksiin ym. Kyllä sen vaan on huomannu, et kyllä ne lapset jää vähemmälle huomiolle, kun töissä on. Tosin täytyy nyt taloudenkin mukaan kuitenkin katsoa, et miten pitkään on varaa olla kotona. Oletteko muut tehneet suunnitelmia jo? Kauanko meinaatte olla kotona!

Mulla on ens maanantaista taas puoltoista viikkoa lomaa =) .
Pidän loput lomat pois, niin ei ainakaan jää mitään pitämättä, jos saikulle joutuu. Ja varmaan sitä ennen aikojaan joutuukin, koska tää töissä oleminen on jotenkin niin tuskaa. Supistelee, selkään ja kylkiin sattuu ja armoton väsy painaa koko ajan :( .

Lilja (rv 28 tasan)
 
Juuri eilen kirjoitin että vauva olisi poikittain mutta lääkäri väitti vauvan olevan pää alaspäin.Ensin mumisi jotain että tullu joku?alaspäin mutta sitten sanoikin ettei olekkaan vaan paikat kiinni ja kiinteä.Huh.Nyt on kyllä liikkeet tuntu ylempänä keskellä,eilen vielä vasemmalla kyljessä.Yön aikana varmaan kääntynyt.Toivottavasti ei nyt tarkota että tulis ennen aikojaan??? :eek:
Valitin kovaa mahaani ja vaikka hemppa oli taas laskenu,olen nyt viikon rautaa syömättä.Katsellaan viikon päästä,mulla kun vaivaa peräpukamat.Verta vuotavat,ei ole kiva mennä vessaan maha kovalla. :| :ashamed: Levolacia kävin ostamassa.Toivottavasti alkais helpottaa.Johan on jutut,anteeksi!

Saako muuten tota levolacia juoda kun olen menossa siihen sokerijuttuun???Meinasin kun levolac on sellasta "siirappi"mönjää.Vaikuttaako jotenkin niihin arvoihin??! :eek:

Vishy ja rv 27+5
 
Nyt on hyvä mieli :saint:
Sokerirasituskokeen tulokset oli hienot eli niissä ei hätää. Arvot oli 4,7 8,4 6,0. Mulla oli siitä aika kauhee stressi, koska sf-mitta on kokoajan yläkäyrän yläpuolella ja 4D:ssä vauvan kokoarvio oli jo viikkoihin nähden kauheen iso. Painoakin on tullut raskauden alusta ehkä 18kg. Aloitin jo muutamia viikkoja sitten ennenkuin oli tuo sokerirasituskoe syömään aika lailla niiden sokeridieetti ohjeiden mukaan kun neuvolantäti antoi ne varalta niin nyt on painonnousu pysähtynyt. Ihan kivaa! Ei haittaa vaikka sitä vielä tulee, kuhan tulis maltillisemmin... Karkkilakonkin aloitin uutena vuotena ja ajattelin olla niin pitkään kuin onnistuu.

Onnea Anulle myös hyvistä tuloksista!

Heili Tsemppiä sulle kun arvot oli koholla. Voin kertoa, että mulla ainakin on tuo dieetti tuonut vaan paremman olon ja nyt kun olen lopettanut herkuttelun niin se on kokoajan vaan helpompaa syödä hyvin. Toivottavasti saatte arvot kuntoon ilman insuliinia.

Muita juttuja: Varattiin meille pieni miniloma! Mies osti meille jo syksyn hulluilta päiviltä sen Naantalin kylpylän lahjakortin yhdeksi yöksi. Nyt on matka varattu ja hoidot myös. Menen kasvohoitoon sekä suihkurusketukseen =) Varattiin lemmikkihuone ja otetaan myös koirat mukaan! Että on tässä jotain mitä odottaa vielä kaksi viikkoa.
 
Kalenteri: Tuli tuosta kuvaamastasi kirjastoreissusta mieleen, ettei vaan sillä lapsella ois ollut märkärupea? Se on tarttuva tauti, varsinkin jos on haava jossain ja on kosketuksissa märkivän alueen kanssa. Tarkoittaa siis lastasi ja sinua! Mä jouduin jokin aika sitten tilanteeseen, jossa ryhmässäni olevaa lasta ei ollut hoidettu märkäruven takia ja vein lapsen itse th:lle. Th tokasi sitten minulle, että tämä tauti on sitten vaarallinen myös sikiölle, jos se menee äidin verenkirtoon...Arvaappas vaan olinko paniikissa??? :eek: Eli tarkista, ettei lapsellasi ja sinulla ole haavoja esim.käsissä tmv.
Toivottavasti en saanut sinua ihan paniikkiin, mutta tämä oli omakohtainen kokemus kyseisestä asiasta! :hug:

ON. Ei ihmeitä...maha kasvaa, töissä ollaan, vaikka jotenkin on ihan veto pois.No, kun taas tähän työrytmiin pääsee, niin ehkä se siitä!

t.vemu76 ja Möykky 24+1
 
Moi!

Kirjoitin äsken pitkän sepustuksen ja se hävisi jonnekin..
Eli tässä lyhyesti jotain:

Sofku & Lilja-76 minäkin olen miettinyt samoja aatoksia kuin te.
Kotiinjäänti pelottaa, mutta jospa se elämä kantaa ja oppii ottamaan ilon irti eri asioista. Mutta kun ei sitä ikinä tiedä, miten itse siinä tilanteessa sitten on.

Dooris-71 Meidänkin ihana, kiltti koiramme käyttäytyy nyt tosi oudosti. Kaipaa paljon huomiota ja hellyyttä ja mulkoilee pitkään jostain nurkasta, jos sen vaikka käskee sängyltä alas. Toisaalta on niin lutunen, että uskon/toivon että kaikki menee vauvan kanssa hyvin!
Minkä rotuinen teidän hauva on?
Mulla profiilissa kuva meidän Tyynestä, lapinkoira, kohta 5 vee.

Vishy Älä juo Levolacia 12 tuntiin ennen sokerirasitusta. Vain vettä saa nauttia ja sitäkin lasillisen. Itse koe on ihan jees, kunhan varaa kirjoja ja kärsivällistä mieltä mukaan :)


Omaa napaa:
Täällä ällö flunssa. Minuun ei ikinä flunssat tartu ja tässä sitä sitten ollaan. Pakko olla töissä, kun vika viikko menossa! Enis maanantaina vika päivä töitä! Eka vuosilomaa 5 viikkoa, sitten äippälomalle!
Sekin pelottaa, että mitä hittoa teen kotona, siihen asti kun se vauva tulee...

Iloista olemista kaikille!

:) Kellukka & Vaivero 28+6
 
vemu76 mulla on kanssa veto aivan pois...Mies laittoi juuri mailin että tulee hakemaan mut töistä ja vie illalliselle ja elokuviin. Ja ainoa ajatus mulla päässä, että haluaisin kotiin peiton alle ja nukkumaan :ashamed:

Näin muutes viime yönä ensimmäistä kertaa unta vauvasta eli se oli syntynyt ja oli aivan ihana =)

Tilsu onnea hyvistä tuloksista sokerirasituksessa, mulla edessä huomenna!

malttamaton&hippu 25+0
 
Moikka!
Tylsää tylsää ja vielä kerran tylsää! Meillä toinen auto huollossa ja mies toisen auton kanssa töissä koko päivän.. eli mä en pääse täältä mihinkään ja meinaa tulla hulluksi kun ei mitään tekemistä!

Oonaliina: Kyllä Gracon istuimen voi kiinnittää taakse keskelle. Se tulijalka on hyvin säädettävissä, että sen saa varmasti tukevasti lattiaan kiinni! eli onnistuu =)

Tilsu: Teretulemast vaan Naantalin kylpylään, jos sua kävelee vastaan isomahainen tarjoilija niin se olen varmaan minä =)

Sofku: elä sinä huoli niistä ajoista kun vauva syntynyt, kaikki menee varmasti omalla painollaan ja onhan se niin että joku tahtoo nopeasti työelämään takaisin ja joku ei haluaisi lopettaa äippä lomaa ollenkaan. Itse murehdin lähinnä yksinäisyydestä.. oikeastaan jo tälläkin hetkellä! Meillä on todella laaja ystäväpiiri mutta kun olemme ekojen joukossa jolle tulossa lapsi, niin kyllä ne kaverit vaan kaikkoaa. Monesti törmännyt lauseeseen, et "en mä viitsiny soittaa, ku sä oot raskaana ja rasitut" --kyse jostain illanistujaisista. En mä oo vammainen, tai vajaa vaikka raskaana olenkin =) Toki sitä myös omat elämän arvot sillai muuttuu, et viihtyykin enemmän kotona mut rajansa kaikella. Toiseksi kun nyt ollu vähemmän töissä ja normaalisti painaa pitkää päivää niin ottaahan se aikansa tottuaakseen. odottavia äitejä, vauvakavereitakaan ei kamalasti ole.

Jospa sitä vaikka leipois jotain, kun on muuten koti jo puunattu =)

Minä&Voice 28+3
 
heips
tänään oli neuvola lääkäri ja ihana lääkäri olikin =) kaikki oli hyvin, hemppa noussut 122 ja verenpaineet kanssa mulle hyvät. sf mitta 24 ja painamalla vauva oli viikkoihin nähden sopiva ja makoili selällään kulemma B) rento kaveri. potki dopleria ja meni karkuun niinkuin aina vauvat kuulemma.
oli lääkärin kanssa myös puhetta siitä että kauheesti puhutaan että äidin pitäis jäädä lapsenkanssa vielä vanhempainloman jälkeen kotiin mutta ei sitä kuitenkaan kauheesti tueta ja ei mulla ainakaan oo varaa jäädä kotiin kahdensadan turvin...

malttamaton soittas munki mies et hakis mut syömään ja leffaan... noh huomenillalla meen hevosluennolle niin pääsee johonki ja sueraavana aamuna on sokerikoe. ja sieltä pitää kiirehtiä kotiin kun ell tulee tunnistamaan varsan.
nyt on parina päivänä tuntunut karsinoitten siivous jo raskaalta katotaan kauanko sitä hommaa vielä teen. hepojen tarhaamiset yms menee ihan hyvin mutta noi karsinat alkaa tökkiö tai sattuu mahaan yms.
sain myös neuvolasta lapun mihin pistetään hätäkaste nimet pitäs viedä se enskerralla takasin


Veera ja piipero 27+2
 
imetysliiveistä vielä: monillahan kuppikoko kasvaa ainakin imetyksen alussa, mutta mulla ei tapahtunut muutosta mihinkään suuntaan. eli samankokoisilla rintsikoilla menin kuin normaalisti, toki luukkumallisena. kannattaa silti varmaan ostaa vähän reilummat liivit, eikä kovin kalliita heti alkuun.

onnea hyvistä sokerirasitustuloksista niitä saaneille :flower:
mullakin on aamuarvo jo monta aamua pysynyt alle sen 5,5 mutta katotaan pitääkö vielä nostaa insuliinia.

ja sofku se on ihan normaalia että vauvantulo/kotiinjääminen jännittää. mua ainakin jännittää miten pärjää autottomana kahden lapsen kanssa ja vielä talossa jossa ei hissiin mahdu kuin rattaat yksinään :whistle: mutta sitten sen näkee.
 
Heippa täältäkin;-) Aiemmin tuli kirjoiteltua pahimmillaan useita kertoja päivässäkin, mutta nyt on tuo sijaisharjoittelija "häiritsemässä", ei oikein töissä kehtaa ja kotona ei enää jaksa pahemmin koneella roikkua, joten... :hug:

Kellukka;
Meidän koiruus on tuollainen sekarotuinen "labradorinnoutaja" eli toinen puoli on karjalan karhukoiraa, mutta kokolailla labbiksen näköinen, vähän ehkä sirompi versio. Nytkin tuossa nojaa päätä jalkaan, on kaiken aikaa halimassa :hug:

Hyviä arvoja tullut immeisille sokerirasituksesta :flower: Itsellänikin oli tänään neuvolalääkäri, jossa kuulin kokeen tulokset.. Ollaan tässä pari viikkoa valmistauduttu miehen kanssa siihen, että nyt alkaa dietti, eli vedettiin sitten urakalla kaikki joululahjasuklaat naamaan, ettei jää sitten mitään kiusauksia kotinurkkiin pyörimään... Sunnuntainakin oli oikein paha olo, kun täytyi vielä kaikki loput ahtaa napaansa siltä varalta, että... No, tulos olikin sitten äärimmäisen hyvä, eli arvot olivat 4,2/4,1/5,1... Se siitä diettiruokavaliosta.. Tosin se on nyt pakko saada jollain alulle tuo inhimillinen elämäntapa.. Painoa on sitten tullut jo 11kg.... :whistle: Joista tuossa joulun pyhinä yli kolme kiloa... Hyvä minä :p Eli nyt laitettava suu suppuun, ei auta mikään. Täti ei onneksi ollut pahallla päällä, sanoi vain, että josko samaa rataa jatkan, voi olo olla lopussa jo melkoisen tukalaa :whistle:

16 aamua töitä jäljellä =) Minua ei tuo kotiin jääminen vielä ainakaan isommin pelota, mikään uraohjus en ole muutoinkaan, eli tuo työ on ollut lähinnäkin välttämätön paha, tosin ehkä myös pieni mielenvirkistys, mutta "pahaa pelkään", että ohjelmaa riittää vaavin syntymän jälkeenkin yllin kyllin... Ihan täysillä odotan vain sitä, että saa alkaa valmistautumaan tuohon vaavin tuloon ihan täysipäiväisesti;-) Villasukkia olen tulokkaalle ahkeroinut, ja nyt väkerrän villapaitaa miehelle. Vielä on ommeltavakin vaikka mitä, ja tuon ylimääräisen luppoajan ajattelin sitten pyhittää ihan vain itselleni ja omalle hyvinvoinnilleni =)

Eilen olikin eka synnytysvalmennuskerta. Ihan mukava ja hyödyllinen se oli, mie kun en todellakaan tuohon synnytykseen aio perehtyä etukäteen yhtään enempää kuin on pakko, sen verran hirvittää nuo kalvolla olleet tekstit tikeistä ja repeämistä... :/ Eli se tulee, mitä tulee, en aio lietsoa mitään paniikkia itselleni koko asiasta, olen muutoinkin melko kipuherkkä tapaus... :whistle:

Nimistäkin oli näemmä puhetta jossain välissä. Meillä nimien kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa, tytön nimen päätin jo n. 20 vuotta sitten, sitä nyt ei sitten tarvita, joten rakenneultran jälkeen päästiin yhteisymmärrykseen sitten prinssin nimestä, ja herrasta tulee Väinö Kalervo Antero, saa siinä samalla sitten molempien vaarien nimet toisiksi nimikseen.

Mutta ihanaa päivän jatkoa kaikille toivotellen

Dooris ja Väinö 28+0
 
Iltainen tervehdys jälleen kerran!

Paljon tekstiä taas, mutta nyt tuosta meidän kirjastoepisodistamme: Vemu, ei mitenkään kaukaa haettua, että ois hyvinkin ollut märkärupea :( Katsoinkin tytön naamassa olevan jotain ihottumaa, ei vesirokkomaista pientä näppylää vaan vähän laajempaa, ja ajattelin siinä vaiheessa, että tyttö parka, toppahaalarissa pitkät ajat sisätiloissa ja vielä naama ruvella, liekö kaatunut tai jotain. Ei tullut siinä mieleen heti, että ahaa, varmaan märkärupi... Ei mulla tai pojalla käsissä mitään haavoja tainnut olla, mutta pojalla on leuassa vähän ihottumaa, joka on hiukan märkinytkin, eli olisi varmaan otollinen tartuntapohja. Kun nyt ei olisi siihen napannut kiinni. :/ Mutta kiitos vinkistä, täytyy nyt seurailla sitten. No, toivotaan, ettei mitään tullut, mutta vähän arveluttaa. En tiennyt, että märkärupi voisi olla sikiöllekin pahaksi.


Puella ja Anuuu ainakin kommentoivat tuohon sairaana/tartuttavana muiden ilmoilla liikkumiseen, kyllä musta kanssa tuntuu kohteliaalta esim. kylään menoa tehdessä mainita ihan tavallisista pienistä räkätaudeistakin ja jos yhtään isompaa niin sitten jättää menemättä. Jaksan aina päivitellä itsekseni sitä, kun lapsuudenystäväni oli tulossa jo laitokselle katsomaan Anttoa ja mua ja muisti sitten etukäteen puhelimessa mainita, että ei kai haittaa, kun meillä on pientä flunssaa. Esitti sen vähän silleen, että no tietenkään mua ei pitäisi haitata. Olin vähän epätietoinen, miten siihen pitäisi sanoa, mutta onneksi Jannella oli järki kädessä ja sanoi, että nähdään sitten jonkun toisen kerran. Ystävä oli kyllä vähän pettynyt mutta sanoi myöhemmin, että hyvä kun ei tultu, tulikin sitten heidän koko perheelleen keuhkoputkentulehdus (vai mikä se oli, joku vastaava) :eek:

Anuuu, tuosta Wahlgrenin Annan kirjasta, että mä sain sen luettavakseni väärältä henkilöltä, mikä vaikuttaa suhtautumiseeni, myönnetään... :ashamed: Nimittäin anoppi sen syliini lykkäsi, varmaan viimeinen ihminen jolta haluan kuulla kasvatusneuvoja. Koska hän sitä kehui, mulla oli jo valmiiksi vähän negatiivinen asenne :kieh: ja niinpä bongasin sieltä esim. sellaisia kohtia kuin että lasta ei saa ikinä kieltää, ellei kysymys ole jostain henkeä uhkaavasta asiasta - suoraan sanottuna puppua minusta. No totta toinen puoli tosin, jatkuva kieltelyhän kokee hiljalleen inflaation, mutta silti, ja oli muutakin. Tuli kirjoittajasta mieleen topakka itseoppinut lastenkasvattaja, jonka mielestä muiden lapset tulisi kasvattaa samoin kuin hänen - vaikka ei silti, varmaan ovatkin ihan hyvin kasvaneita lapsia ja metodeissakin paljon hyödyllistä opiskeltavaa. Mutta luin siis hyvin defensiivisessä mielentilassa, ärtyneenä siitä että anoppi kehtaa suositella mulle jotain lastenkasvatukseen liittyvää (lue: raskaana = herkkätunteisena) :LOL:

Vuotaraaputin, oli kyllä hyvä se lehden kestovaippakaava. Kiva kun SKL on viime vuosina melko tiuhaan julkaissut kestoiluun liittyviä juttuja. Voisin tuollaisen tekaista Antolle, tai ehkä pelkkänä kuorivaippana, kun tykkään vaihtaa kerralla pelkkiä sisuksia, siis meidän tapauksessa harsoja, ja käyttää samaa kuorta - öö, koko päivänkin välillä. Ihan pienelle tykkäsin kyllä käyttää Bumpyä, jossa on vuotosuojat, mutta katsotaan nyt, josko tuollaistakin pitäisi tulokkaalle päästä koklaamaan jo S-koossa. Enpäs muuten vieläkään ole saanut liityttyä siihen Kaksplussan kestoilukerhoon.

Nyt petiin sitten,
t. Kalenteri ja hyvin liikkuvainen Paapau 27 + 5 (melkein pahaa tekee välillä, tuntuvat liikkeet niin voimakkaina ja henkeäsalpaavan ylhäällä!)
 
Onkos paikalla monta kestovaippailijaa? Tuli vaan mieleen. Kuopuksella kestovaippailtu koko ikänsä ja ajatus ois taas laitokselta alkaen kestoilla pienenkin kanssa. Minikokoisia kestovaippoja on riittävästi (jotani 30 kpl) ja muutama ihan uusikin tullut tehtyä (5kpl) ja ostettua (2kpl) niin ja sit on vielä noita molemmille vauvoille sopivia vaippoja, eli jotka menee 4-16 kiloisille. :D Eli varauduttu on. Mitäköhän tästäkin seuraa kun on kaksi kestovaipatettavaa kerralla. Onko kokemuksia?

Heili
 
pikaiset onnelliset terveiset tiistain 4d ultrasta- totta se on. ME SAADAAN TYTTÖ :heart: :D :D :D
ette usko miten mies sekosi uutisesta, meni aivan sekaisin. "pakotti" mut lopettamaan ylityöt töissä ettei meidän tytölle käy mitään- taitaa isän suojeluvaisto herätä hyvissä ajoissa tytöstä :heart: :D
toki poikien odotuksessa myös ollut varuillaan mutta nyt ihan eritavalla.
täytyy myöntää että itsellä on kanssa aika hupsu olo- me saadaan tyttö meille :saint:
olo hyvä, painoa oli tullut kuukaudessa vaan 400g eli TODELLA vähän, neuvolan täti vitsailikin että onkohan hänen vaaka mennyt rikki :LOL: :kieh:
eli nyt vaan lopetan ylityöt, nautin odotuksesta ja perheestäni :heart:

*huokaa onnellisena*

t. pulttis ja tyttö rv 24+5 :heart:
 
onnea Pulttikselle tytöstä :flower:

Heili me on kestoiltu Minean kanssa alusta lähtien ja epäilen ettei neidin pottailu ala sujua vielä ennen huhtikuuta. en kyllä usko että kauhean hankalaa on kahden kanssa - taapero kun ei vaadi tunnin välein vaipan vaihtoa sentään :D

ja Kalenteri sekä muutkin kiinnostuneet, ihmeessä vaan mukaan tuonne kestoilu-kerhoon, se on mun perustama ja salasana on siis kestovaippa.
 
Onnea Pulttikselle tytöstä =) :flower: Nyt pääset ostelemaan vaaleanpunaisia ihanuuksia :)

Heili Mä ajattelin nyt tämän vauvan kanssa kestoilla ainakin osittain. Tuolle kakkoselle ostin ja käytin jonkin aikaa taaperoiässä kestoja.
Ostinkin jo alesta muutamia vaippoja tulokkaalle. Lisää pitää toki hankkia, mutta on edes jotain millä aloittaa. Itseommellut tulisi toki halvemmaksi, mutta mä en oo oikein käsityöihmisiä.. Voishan sitä tietty kokeilla.
Oliko siis uusimmassa Suuri Käsityö Lehdessä kaavoja?
 
Kalenteri mä en ole vielä päässyt siinä kirjassa ku 2kk ikään saakka, joten en osaa sanoa muuta ku siitä ekasta 300 sivusta.. mut siis ne vauva-ajan ohjeet on musta ainaki hyviä! Ja joo ymmärrän yskän, jos anoppi olis mulle sen antanut (kova neuvomaan- 5 lapsen äiti kun on) olis voinut mulleki tulla eri mieli lukiessa..

Onnea Pulttis tytöstä! :heart: Voi ku meilläki sit kolmas olis jo tyttö. Tai neljäs... :LOL:
 

Yhteistyössä