Kiitos kaikille kannustavista sanoista :hug: Olo on tänään paljon parempi, kun hyvin nukuttu yö on takana. Hieman vielä nipistelee alamahaa ja välillä on painontunnetta, mutta se johtuu luultavimmin eilisistä näytteiden otosta. Mulla on välillä ollut pissanäytteissä verta ja eilen vetäistiin neuvolalääkärikäynnillä kaikki mahdolliset näytteet vielä tuolta alakerrasta. Lääkäri epäili jotain infektiota, kun näytettä otettessa vuoti verta niin herkästi. Ihmetteli myös, miksen ole puhunut oireista. Hyvähän niistä on puhua, kun niitä ei ole! Mulla oli vuosia sitten emätintulehduskierre, kesti n. vuoden, jolloin kaikenmaailman oireet tuli kyllä läpi käytyä. Nyt mulla ei ole ollut mitään: ei vuotoja, ei pahanhajuisuutta valkovuodossa eikä värimuutoksia, ei alavatsakipuja tms. Nyt sitten huolestuttaa, miten kauan tuo tulehdus on voinut olla ja onko se saattanut aiheuttaa vauvalle jo jotain... Tuo tulehdus on voinut siis olla yksi syy kohdunkaulan lyhentymiselle, kaikki ei siis välttämättä johdu rasituksesta.
JOanna. Mun aiemmin puhutut kivut olivat mahan vasemmalle puolelle tulevia kipuja, joita tuli vain rasituksessa, ts. töissä, jos olin ollut jo monta tuntia jaloillaan ja vedin edestakaisin esim. kassan ja kuorman väliä rivakasti kävellen. Töissä kivut eivät kestäneet kauaa. Pahemmat pistokset tulivat "lenkillä", jossa vauhti oli todella verkkainen, mutta siitä huolimatta pistoksia tuli ja ne kestivät 5 minuutista ylös päin. Neuvolassa täti sanoi, että kuulostavat lihaspistoksilta ja asia jäi sitten siihen. Eilen sitten paljastui, että ne olivat olleet supistuksia, mutta mistä ihmeestä minä olisin voinut tietää, kun ensikertalainen olen?!
Puella. Pikkasen kyrsii, kun olin suunnitellut tälle viikolle kaupunkishoppailua, kavereiden luona kyläilyä jne. Nyt pöllötän ylienergisen koiran kanssa kotona, kun mitään ei kerran saa tehdä. Olen kyllä aina välillä tehnyt kotihommia, siis laittanut tiskejä koneeseen, pessyt pyykkiä ym. tuollaista kevyttä pientä, mutta siihen se sitten on jäänytkin. Ensi viikolle suunniteltu kylpyläreissukin jouduttiin peruuttamaan ja ollaan sitten miehen kanssa ihan kotosalla. Vanhemmat tulee varmaan sitten käymään meillä, kun en kerran autossakaan saa pidempiäa aikoja istua. Porukoillahan se olisi lokoisat oltavat, kun ei tarvitsisi tehdä mitään!
Eihän tämä vaadi kuin ajatustyötä ja tilanteen hyväksymistä. Tekemisen ihmisenä hyväksyminen voi olla oma prosessinsa...
Nyt sitten varmaan alan pyöriä ihan ahkerasti täällä palstalla, kun on tätä luppoaikaa :snotty:
Jaksamista kaikille!
Mavi ja IitaEemeli 28+0