Moikka!
Luovuin toivosta, että pikku-ukko jaksaisi pysyä sängyssä, saati käydä nukkumaan. Niinpä touhuan tässä omiani jonkin aikaa ja annan höyryn pihistä ulos, hermostuttaa kun on ollut niin vaikeaa nukuttaminen viime aikoina. Mieskin vielä hankala :|
Tervetuloa
Pikkumyy84!
Sh, voimia sulle tarkempien tietojen odotteluun. Jospa se lapsiveden vähyys vaikutti noihin saamiisi tuloksiinkin eikä olisi kuitenkaan sen kummemmasta kysymys. :hug: Onnea hyviä ultrakuulumisia saaneille! :flower:
Mulla taas yksi neuvola takana ja kaikki kutakuinkin ok. Lapsi näyttää voivan hyvin, mullekin tuli ++ liikkeistä, kovin myllersi. Proteiinia oli hiukan, mutta ellei tule turvotuksia ym., ei tarvitse siitä huolehtia. Verenpaine oli surkean matala eli 99/59, siinäpä syytä ajoittaiseen huimaukseen (etenkin illalla on tuntunut, vaikka olen kyllä epäillyt syyksi väsymystä ja sitä, ettei poika ole kovin yhteistyöhaluinen tuon nukuttamisen suhteen). Hemoglobiinikaan ei ole kehuttava vaan Obsidanista huolimatta laskusuunnassa, 108. Turhaan kuitenkin terkkari päätänsä sille puisteli, Antosta oli hassumpikin eikä mulla mitenkään älyttömän vetämätön olo ole ollut. No, nyt Obsidanin lisäksi rupean syömään jotain Malkoferia (muistaakseni), kunhan ne apteekista saadaan kotiutettua. Painoa oli tullut, olemme jälleen uudella kymmenluvulla eli noussut 49 kilosta 61:een, toivottavasti ei nyt kuitenkaan 70:tä ylitetä, koska mun kokoinen eukko on sitten kyllä aivan norsu. Lihasmassa ei tunnu kasvavan ihan siinä missä maha ja muut ruumiinosat turpoavat
Onkin aika huonokuntoinen olo välillä.
Ja sitten kotoisa risomisen aihe, josta tässä purnattakoon. Anteeksi seuraava dramatisointi, hypätkää toki yli, jos omissa kotiympyröissä on riittävästi teatteria. Että tuota miestä! Mulla oli tänään paikallisen harrastusporukan pikkujoulut täällä meillä, ja ukko oli ne unohtanut ilmeisesti. Luki sängyllä Aku Ankkaa, mistä jossain vaiheessa vähän mainitsinkin (olkkarista suora näköyhteys makkariin). No eihän tuo niin kummallista ole, mutta kunhan mainitsin siitä lojehtimisesta. Mainitsinpa jonkin keskustelun lomassa siitäkin, että en tykkää formuloiden katsomisesta, siis siitä kun mies niitä töllää. Siinä sitten osallistumatta millään tavalla meidän keskusteluun hän kuunteli ja pitkästyi kovasti, kun ei voinut mielestään olla olkkarissa eikä jaksanut nyt mennä tietokoneen ääreen, mikä olisi yleensä se paikka, josta häntä joutuu raahaamaan hätiin, kun jotain lapsenhoidollista apua olisi vailla. Rohkenipa nauhoittaakin pätkän jutustelua esimerkiksi siitä, miten vaikea meidän juttuihin on päästä mukaan |O Ei muuta, luulin kaiken olevan ok, mutta eikös sitten vieraiden lähdettyä alkanut marmatus. Eläytykäähän seuraavaan:
Ensin: on ihan kiva, että kutsut kavereita.
Mä: niin onkin, tosi kiva kun on tuollainen porukka!
Mies siihen: mut tänään mulla oli tosi kypsä päivä. Antasit mun käydä tänään nukkumaan aikaisin, kun mulla oli niin kypsä päivä.
Mä: ??? Jaa siitäkö olikin kysymys, mikäs sun päivästä niin kypsän teki?
Mies: No kun sä vaan mollaat mua kavereille ja mä en sais edes makkarissa maata ja lukea akuankkaa.
Mä: no voisithan hyvänen aika tulla mukaan keskusteluun.
Mies: no niinhän mä yritinkin mut eihän siitä mitään tuu. Tästä todisteeksi nauhoitin tällaisen pätkän (soittaa pöyristyneelle mulle hengentuotoksensa)
Mä:
Enhän mä saa mitään selvää tosta! Ja mitä sä tolleen nauhottelet meidän keskusteluja!
Mies: siinä on monta keskustelua päällekkäin, ei siihen voi mitenkään tulla väliin.
Mä: mut oikeasti jos et osaa keskustella tai muuten ollut kurja päivä niin ethän sä voi sitä käyttää syynä lapsenhoidosta luikahtamiseen.
Mies: jaa ettei onnistu vai! no toivottavasti muistat sit kun sulla on huono päivä, että tässä talossa ei huono päivä ole tekosyy mihinkään helpotuksiin.
Ja tästä keskustelu jatkui aika tiukkaan sävyyn. Lopputulos: mies joutui jopa vaipoittamaan ja vaatettamaan lapsen käytyään ensin mm. kylmässä saunassa pyykkien seassa murjottamassa ja kävi sitten kallisarvoisille yöunilleen noin kello kymmenen - kun taas minä yritän huonoine hemoglobiineineni ja verenpaineineni saada ipanaa petiin! Puoli kahteentoista siinä meni, jossain tän kirjoittamisen välissä suostui onneksi kallistamaan päänsä tyynylle. |O Mutta hänpä on a) menossa huomenna töihin aamulla ja b) viettänyt erittäin ikävystyttävän illan, mikä on tietysti mun vika. Rankkoja päiviä on toki joillain muillakin meidän perheessä, mutta sitä ei lasketa, ellei henkilö käy palkkatöissä. |O Grrrrh!
No, näin verenpainettani ehkä nostettuani voisin yrittää itse painua niille omille kallisarvoisille yöunilleni, jos jaksaisi huomenna lähteä ihan pääkaupunkiin asti ostelemaan Clas Olssonilta tavaraa armaalle ukkelille joululahjaksi hänen katalogimerkintöjensä perusteella =)
Jakseluja ja tsemppiä ultraan meneville!
T. "Kale" ja "Paa" 24 + 3 (näin lyhkäisesti ilmaistuna, meillä kun on taito tiivistää, kuten huomataan), edellinen aika väsyneen hysteerisenä