Toukomurut 2014 ~ Toukokuussa

Onnea ja mea!

En minäkään sitä sairaalassa oloa pelkää - mieluummin siellä, jos tarttee apua kuin, että kotona. Vaikka tuleehan siinä hieman sellainen "laitostunut olo" jos useita päiviä pitää osastolla olla, mutta jotenkin pienempi kynnys sitten pyytää apuakin jos tarvii Ja toisaalta kun TAYS:ssa voi päästä hotelliinkin niin mikäs sen mukavampaa sitten. Tosin on alkanut tässä jopa tuntua siltä, että olenkohan ihan hullu tai todellisuus unohtunut, kun ajattelen, että ilman epiduraalia mennään ja hotelliin sitten "lomailemaan". Taitaa käydä kuitenkin niin, että kaikki mahdollinen selkäpiikki + jälkeen päin vielä makaan osastolla kipupumpun kanssa tms. Hotelliin pääsyynkin on tarkat kriteerit, että varmaan ensinäkin pitäis itse pystyä käveleen... Mikä oli viimeksi aika huteraa touhua.

37+6

 

Hiulu Oih, hotelliin! Mä olisin niin onnellienn jos täällä olisi tuollaista palvelua kanssa. Ei huonetovereita ja sais köllötellä sängyssä vauvelia nuuskien

(.) Heräsin ennen seiskaa supistukseen ja olin ihan täpinöissäni Mutta ei, ei ja ei. Sillon tällöin tulee napakoita, mutta välit on ihan liian pitkät. Viimeyön nukuin yhdellä heräämisellä, mikä oli äärettömän hyvin ja nyt päivällä tuli vedettyä päikyt vielä päälle. Väsyttää silti =D

Onenksi sairaala kassi on kuitenkin pakattu ja koulu hommat niin mallillaan kun vaan olla ja voi

Joosukka ja MM 37+5

 

Noniin, jos sitä synnytyskertomusta viimein sais väsättyä Eli oli Lauantai 21.4 ja viikkoja kasassa 38+3. Kävelin kotona portaita ylös kun tunsin yhtäkkiä napsahduksen haarojen välissä, pari askelta sain otettua kunnes jalat meni alta. Kipu oli aivan hirveä, huusin miestä apuun ja hän kantoi minut sohvalle. Kipu tuntui häpyluu alueella, särkylääkkeistä ei ollut apua. Ja asennon löytäminen tuskaisaa. Lopulta lähdimme sairaalaan, mies kantoi autoon ja sairaalassa pyörätuoliin. Synnärillä lääkäri tutki ja sanoi kivun johtuvan juurikin häpyluusta/ sen ns paikaltaanmenosta. Kivuliaita supistuksia oli tuolloin alkanut tulemaan ja lääkäri kertoi että olen pari senttiä auki.

osastolle laittoivat kivunhoitoon, muttaei synnytys käynnistynyt. Sunnuntai aaumuna siirsivät synnytyssaliin käynnistykseen kovien kipujen vuoksi. Kalvot puhkaistiin, jolla ei vaikutusta. Siitä sitten oksitosiini tippaan joka nostettiinpikkuhiljaa ad 60ml/h. Klo 16. Alkoivat kunnon synnytys supistukset tulemaan minuutin välein. Ilokaasulla sinnittelin Tunnin mutta sitten oli jo pakko saada vahvempaa. Tarjosivat kohdunkaulan puudutetta jonka otin, mutta ei auttanut tälläkään kertaavyhtään mitään. Spinaalia pyysin klo 17.20 joka auttoi hetkessä, tuolloin olin 6cm auki. Silloin aukesi taivas Kerkesin levätä klo.19 asti jolloin aloin tuntea painetta. 10 cm auki. Sain alkaa passiivisesti ponnistelemaan koska vauva ei vieläkään kunnolla laskeutunut. Aktiivisen ponnistusvaiheen alkaessa 19.20 kesti 8min kun poika oli ulkona. Pieni repeämä tuli ja muutama nirhauma. Kokoa pojalla oli 51 cm ja paino 3842g.

Helpotus oli kun käynnistivät, olin niin kipeä edellisen vuorokauden. Ja kun poika oli ulkona pystyin jo kävelemään. Käynnistyksestä en muutoin kyllä pidä, koska minulla näyttää synnytys tuolloin alkavan niin agressiivisesti. Toisaalta onhan se ihan kiva et nopeasti ohi. Synnytykse kestoksi merkittiin 3h 34 min.

ja anteeksi kun teksti rönsyilee mutta tuo pieni mies vierellä vie nyt keskittymiskykyä Tsemppiä kaikille loppuodotukseen ja ONNEA kaikille jo jakautuneille:flower:

 

iltaa !

papumammalla on ollut kyl tosiaan tapahtuma rikasta :S mutta nneksi loppu hyvin kaikki hyvin :flower:

Joosukka taitaa olla seuraava joka jakaantuu

tuo hotelli on kyl mahtava vaiht ehto.. muistelin tuos että jostain luin tai siitä uutisoitiin että suositeltaisiin muuallekkin samanlaista mahdollisuutta.

(.)
päivät vaan kuluu ja kuluu. en olisi iki maailmassa uskonut niiden keskivaiheen supistelujen kans että meen näin pitkälle. ja se jos mikä turhauttaa urakalla =( tyhmä olin kun annoin itseni uskoa että ei menis loppuun asti :headwall:
eksä eli lapsen isä pommittaa vähän väliä (tänään jo 3 kertaa) että joko joko *huoh* sekin rassaa, olen sille jo lokakuun lopus viime vuonna sanonut että ollaan erottu ja että jatkaa omaa elämäänsä ja jne. ja sen jälkeen useasti n. 10 kertaa mutta se elää siinä uskossa että mulla vaan viiraa päässä nyt kun olen raskaana että kun vauva syntyy ja poks, kaikki on taas hyvin ja jatketaan siitä mmihin jäätii viime syksynä. hän on narsistinen ja pienikin positiivinen ele häntä kohtaan ja hän luulee ttä mennään suurinpiirtein naimisiin ensi viikolla. tiedän että repeää helvetti kun vauva syntyy ja se huomaa että ei me palatakkaan yhteen. saa nähdä mitä täs vielä tuleman pitää. Ja nyt kun on se aika polille varattuna josta se ei tiedä niin hankaloittaa kovasti mun lasten vahti ongelmaa. joka puhkesi juuri eilen. toisin sanoen mulla ei ole varmaa lapsen vahtia tällä hetkellä :O sekin ressaa.. noooooh onpa muuta ajateltavaa kun mahdollinen synnytyksen alkaminen :vampire:

täällä sataa lunta :O tääl on nyt tullut viikonlopun aikana kaikkee ja mahdollista mmutta nyt tuota lunta on jo pari senttiä :S saa nähdä pitkääkö vielä laittaa sairaalakassiin lisukkeeksi se vanuhaalari mikä tuli äitiyspakkauksessa jos nää kelit ei yhtään lämpene..

oireita
joku laittoo siitä purppuraviivasta, mäkin innostuin vilkaisemaan peilin avulla ja mul oli se ihan pakaroiden "yläreunaan" asti eli sehän tarkoittaisi että mä oon jo 10 senttiä auki mikäli netin ihmeellisen maailman juttuihin on uskomista
supistuksia on ruennut tulemaan enemmän voimallisempana mutta sitä tehoa tehoa ja säännöllisyyttä.. oonkin miettinyt nyt sit että minkähänlaisia ne on luomuna? kun mulla on noi käynnistetyt takana ja ne on ollut kyl raivokkaita..
hermot on kans täällä kyllä ollut tiukilla ihan urakalla mutta luulen että omansa tuo ressaaminen tekee.
väsymys on jossain ihan ultrasfääreissä, tänäänki hyvällä omalla tunnolla kipiän tenavan kans 3 päikkärit toki nyt ei sit väsytä mutta nuo supistkset pitää toiveikkaana ja eivät anna nukahtamis rauhaa toisin sanoen herään siis 2 maissa

no mut hyvää alkavaa viikkoa mammat <3 enää ei ole paljoa jäljellä kellään meistä =)

saspa ja tirriäinen 39+3

 

Täällä on tehty havainto, että stressi olisi todellakin voinut laukaista liian aikaisen synnytyksen - tai siltä ainakin vahvasti tuntuu.

Nyt ollaan kaksi yötä nukuttu uudessa kodissa, vanhassa on jäljellä enää loppusiivo. Lauantaina kun saimme sängyt ja sohvat + muun kuorman suunnilleen paikoilleen uudessa asunnossa, kaikki "oireet" loppuivat kuin seinään. Nukahdin sohvalle, vaikka ympärillä pölisi muuttotalkoolaisten armeija. Lonkka ja selkä ovat edelleen viheliäisen kipeät - olen joutunut napsimaan aika paljon särkylääkettä niihin, mutta juuri nyt ei tunnu siltä, että meidän pikkuprissi (tai rinsenssa) olisi tulossa vähään aikaan.

Huomenna ollaan jo täysiaikaisia, joten nyt voi jo hiukan huokaista helpotuksesta

Onnea kaikilla vauvautuneille - ja voimia koitokseen synnyttäjille :heart:

 

Joko se Joosukka on päässyt vauvaa hakemaan?
Täällä on alkanut jatkuvasti kipuilee menkkamaisesti mutta supistuksia vaan harvakseltaan:/ eilen olin huomaavani vaaleanpunaista limaakin mutta eipä sitä enää ollut tulllut.Alapää on tosi kipeä ja vatsa valahtanut yhä alemmas ainakin omasta mielestä mutta katsotaan keskiviikkona neuvolassa niin mitään ei oo tapahtunut :kieh:
Aah, ja nyt alkoi särkee selkääkin kun koneelle pääsi :O toivossa on hyvä elää jospa tässä ei enää montaa päivää menisi ainakaan montaa viikkoa
Purppuraviiva?? Tämä mennyt ihan ohi :O
Poks 38+0 ja toivon että viimeinen poks olisi =)

 

38+0 POKS

On kyllä niin vaikea olo, että hohhoijaa... Pukama niin kipeä, että vaadin kohta käynnistystä, jotta sille voi tehdä jotain. Ja sitten vauva painaa alas, lonkkia särkee, pissattaa koko ajan... Kylläpä tää olotila äkkiä muuttu, kun hetki sitten ei ollut mitään valittamista eikä tuntunut ollenkaan siltä, että ois raskaana.

Yritän takertua siihen toivoon, että oon itse syntynyt 38+? ja kuulemma jonkinverran perintötekijät vaikuttaa siihen milloin itsekin synnyttää Ja toisaalta on tullut sellanen kumma tunne, että "maha on hävinnyt" siis tuossahan se keikkuu, mutta niin paljon laskeutunut, että on jotenkin pienemmän oloinen. Toisaalta tulee kipeitä sukkapuikkoja, supistuksia ei, vauva vaan yrittää kantapää-kyynerpää taktiikalla ulos suoraan mahan läpi, sisäpuolelta alkava sektio ?

 

Hiulu, mä oon ihan samaa mieltä kaikkine oloine ja tuntoine!

Hitto jos ne käännyttää kotia huomenna asenteella nähdään 42+ viikolla
Tänään mä meinaan suorittaa kauppa reissun ja soittelen sitä lapsen vahtia ja loput siivoukset. Ja meidän saksanpaimen koirasta tulee karvaton vielä tänään :-D (saattaa olla hurjan näköinen)! Nyt mä meen laittamaan pyykkiä pesemään lisää ja kuivaaja pyörimään ja kauppaan niitä odotellessa

 

Huomenta,

En ole minä kyllä seuraava, joka nyyttiä hakee. Tämä lapsi antaa vaan ymmärtää niin, muttei ymmärrä tulla ulso kuitenkaan

Papumamma Mun tekee edes kipeää ajatella tuota häpyluun paikaltaan menoa :O Onneksi synnytys helpotti itselläsi oireita! Ja kiitos synnytyskertomuksesta

Saspa Mulla ei käynnistetyt supistukset on olleet aina varsin siedettäviä. Jopa siinä määrin, ettei kätilö (tai minä itsekkään) ole uskonut, että synnytys olisi käynnissä kun voin hyvin kävellä supistusten aikaan mutta olen ollut viisi senttiä kuitenkin auki Ainoastaan jos makaan tai istun esim. tuolilla/autossa, niins upistukset sattuvat tosi paljon. Ja sillä olen täällä kotona näitä omia supistuksia välillä testannut, että miten käyttäytyvät jos makaan. Kolmanenn aknssa, kun ex-ukkoo joutui pakottamaan mut sairaalaan lähtöön. Se kun oli sitä mieltä, että synnytän ja itse olin sitä mieltä että en väiteltiina siasta vielä sairaalaan pihassa, mutta mies sai pidettyä päänsä ja kolmen tunnin päästäs iitä oli poju maailmassa

Minttumaari Stressi voi tosiaan vaikuttaa suppareihin. Itselläni nuo liian aikaiset supistukset helpottivat, kun pudotin lukion kursseja pois, jolloin koulustressi helpotti aikalailla.

Hiulu mulla kanssa roikkuu maha alhaalla

(.) Johan tuli nukuttua tuon kuopuksen kanssa hyvin! Herättiin yhdeksän jälkeen, joka on todella epätavallista tuolle pienelle miehelle ja mullekkin. Illalla olisi koulua toisessa kaupungissa, samassa jossa synnytän, ja olen ex-ukon kyydissä menossa. Nyt stressaan, että jos hulahtaa lapsivedet hänen autoonsa On nimittäin tositarkka auton siisteydestä Noh, sen näkee sitten

Joosukka ja Minimuru 37+6

 

On se jännä vaikka kuin ois kropassa vaivaa ja kipuja niin mitä enemmän näitä päiviä kuluu niin eniten alkaa olemaan pää koetuksella. Niinpä mie pesen käteni kaikista oireista ja asennoidun takaisin lähtötunnelmiin eli siihen, että 4/4 käynnistys tulee sitten joskus.

Onhan sitä kohta jo jonkin terapian tarpeessa, milloin supistaa, milloin tulee minkäki väristä limaa, milloin halkeaa paikat, milloin ajatellut mitäkin kaavaa kun paikat ollut auki jo viikko tolkulla, milloin mitäki ja aina sama "jokojokojokojoko".. Nyt kun osais tämän pään nollata ja "unohtaa" koko asian.. Helppo homma

Merge_ ja jumi 38+5

 

Onnea vauvautuneille:flower:

Täällä kituutetaan kateellisena -mä en enää usko, että tää viimeinen vihtahousu armahtais mut ennen keskiviikkoa, jolloin on la, vaan varmasti menee pitkäks ja joudun ponnistamaan jättiläisen -kipu ei niinkään enää sureta, mut pelottaa, jos tulee jotain "ihania" vaurioita, kun tänne asti on selvinnyt ilman. Kiva olis kuitenkin jatkaa elämää ilman Tena Ladya.

Hitsi, jos stressi aiheuttaa supistuksia niin mun varmaan kannattais palata töihin, puoli päivää siellä vois tehdä ihmeitä Verotoimistossakin pitäis poiketa, sekin olis potentiaali stressipaikka, kun se jonottaminen usein kestää ja parkkimittari raksuttaa..ja jos vielä lähtis lasten kans kaupungille ostoksille, niin siinähän sitä jo olis.

Siis mikä tuo purppuraviiva oikein on ja missä sen pitäis olla?

Ollakovai...? ja uskollinen ystäväni 39+5

 

Uhhuh....täällä yhä yhtenä kappaleena, supistelee yhä runsaasti ja nyt supistelujen välilläkin tuntuu kokoajan menkkakipuilua. Purppuraviivan mukaan oisin minäkin jo täydet 10cm auki ollut jo pari päivää, et se siitä sen paikkansapitävyydestä :-D aamulla lurahti jotain housuihin, mutta tais olla vaan valkkaria kun ei ole lisää tullut. Eilen sain paljon kommenttia veljenpojan synttäreillä, että näytän kasvoiltani siltä että lähtö ois lähöllä...mahtoivatko tarkoittaa näitä leuassa roikkuvia silmäpusseja vai pallomaista olomuotoani kiitos turvotuksen joka lisääntyy näköjään nyt ilta illalta!

Jaksamista kaikille meille malttamattomille

Flowerpower85 ja Möttönen 39+2 (TULE JO ULOS)

 

Piiitkästä aikaa!

Olotila tukala, eilen illalla supisteli kovaa, säännöllisesti 3h, sitten lopun yötä satunnaisesti, mutta napakasti. Eilen oli ensimmäinen sellainen päivä, etten pystynyt juurikaan jaloillani olemaan. Niin pahasti vihloo alakertaa. Kävelyä ei.. seisomista ei.. illalla mies toi miule suihkuun jakkaran, kun en voinut seisten olla siellä. Vauva on laskeutunut. Olo on sellainen että tällä viikolla syntyy. Tuntuu niin samalle, kun edelliseltä... tänään on muuten se päivä (37+1) kun edellinen syntyikin
Limaista, kellertävää on tullut nyt yli viikon ajan satunnaisesti. Limatulppaa ehkä... Sairaalakassi on valmiina, ja miestäkin valaistu siitä, että soitto voi nyt tulla minä päivänä tahansa. Jännät paikat on!

Onnittelut kaikille jotka ovat jo saaneet pienokaisensa kainaloon! :flower: :heart:

Äippä ja tyty 37+1

 

Purppuraviiva takamuksessa kertoo synnytyksen kulusta
Mulla siis toi ollu jo viikon verran tuolla takapuolessa, ihan tumman sininen ja 5-7cm pitkä...

Tänään on tuntunu alapäässä tosi ikävältä ja migreeninkin sain yöllä kiusakseni, aamulla sit heti mittailin verenpaineet ja valkuaiset mut ne oli ok, niin oletan tän olevan oikeastikkin migreeniä... Huomenna vien tarkemmat testit labraan ja samalla katotaan onko tupla floradix auttanut hemoglobiiniin (95 viimeksi).

Hyökkis ja Cthulhu 38+6

 

Onkohan tuo purppuraviiva kuinka luotettava juttu? En oo kyllä ikinä kuullutkaan kenelläkään olleen sellaista mutta omalta kohdalta sen löysin pakkohan se oli kurkata..:ashamed:
Piti vain tulla valittaa omaa oloa kun supistaa ja supistaa mut ei tarpeeksi ja välillä tuntuu että liikaa :/ pinna kireällä ja väsyttää mutta ekan kerran varmaan puoleen vuoteen en saanut päikkäreitä nukuttua kun sattu..:O

 

Onkohan tuo purppuraviiva kuinka luotettava juttu? En oo kyllä ikinä kuullutkaan kenelläkään olleen sellaista mutta omalta kohdalta sen löysin pakkohan se oli kurkata..:ashamed:
Piti vain tulla valittaa omaa oloa kun supistaa ja supistaa mut ei tarpeeksi ja välillä tuntuu että liikaa :/ pinna kireällä ja väsyttää mutta ekan kerran varmaan puoleen vuoteen en saanut päikkäreitä nukuttua kun sattu..:O

Mä sain kaverinkin kurkkaan takalistoaan, joka ei siis ole raskaana, sillä oli semmoinen vaaleanpunainen viiva kankkujen välissä (painauma?)

 

Moi!

Mulle ei kuulu mitään. Mitä nyt selkää särkee ja semmosta. Seuraava neuvola perjantaina. Vajaa pari viikkoa laskettuun aikaan. Talo ei edelleenkään muuttovalmis. Kaukana siitä. Ei mitään tuntemuksia, et synnytys vois alkaa. Viimeks käynnistettiin, ni olis kiva, että tällä kertaa sais kotoa lähteä synnyttämään kun siltä tuntuu. Kuvittelin, että menisin vasta viime tingassa kun matkaakin on vähän, mutkun on toi perätila, niin nyt tulee varmaan mentyä hyvissä ajoin, et ehtivät ultralla tarkistaa vauvan tilanteen ja asennon hyvissä ajoin.

Käynnistetyn synnytyksen kivut oli mulla valtavia ehkä siksikin kun en ehtinyt kipulääkkeitä saada tai edes niistä keskustella. Toki kivut ei siis kauaa kestänyt, mut silti ne oli pitkään synnytyksen jälkeen mielessä. Jos nyt lapsi ois oikeen päin ja käynnistyis luonnollisesti voisin harkita taas pelkällä ilokaasulla menoa, mut kun on perätilassa, niin asennoidun ottamaan kipulääkkeitä varuiksi kyllä heti kun siltä tuntuu. No, perätilasta ei käynnistetä ainaskaan, niin sen seurauksista ei tarvii puolestaan olla huolissaan.

Tulkaahan kirjottelemaan useemmin ja enemmän juttuja! Kiinnostaa kovasti ja aikaakin on lukea kun äitiyslomailee eikä jaksa enää raksata niin kovasti...

Lokakuinen

 

Joosukka, no saa nähdä aamulla että onko nää supistukset tehnyt jotain ;-)
Kiitos muillekkin supistus kyselyyn vastanneille.

Tuo purppuraviiva on kyl aika jännä homma niinku paikkaansa pitävyyden kannalta. Jos sitä pidetään jossain maassa yhtenä apu keinona niin on kyl aika riski hommaa :-S mietin toki että muuttaako se viiva sitten paksuutta tai jotain ku on tosi kyseessä..

Monella meistä on kyl säpinää näiden supistusten kans ;-) jännä nähdä koska rupeaa tapahtumaan :-D moni meistä toivoo sitä voimaa ja säännöllisyytta täs vaiheessa mutta sitten kun sitä tulee niin luulenpa että moni toivoo toisin. :-D :-D mutta ensi synnyttäjille sanoisin että sit kun sitä voimaa tulee niin muistakaa että se on vain väli aikaista se valtava kipu ;-)

Mä sain ku sainkin tehtyä kaikki mitä tänään piti ja lapsen vahti ongelmakg korjaantu onneksi ;-) nyt pitäisi nukkua mutta tirriäinen pitää akrobatia näytäntöä ja uskokaa tai älkää niin huominen jännittää :-D tai siis se että mitä siellä lääkäri sanoo.

Lokakuiselle piti sanoa vielä että toivottavasti nyt pääsisitte kumminki pian omaan kotiin ;-)

 

Itse ainakin muistan esikoisen synnytyksestä, että se oli jotain huumaavaa se kipu - oikeestaan vasta sitten, kun kätilö tarjos mahdollisuutta kivunlievitykseen niin tajus, että sellaistakin vois ottaa. Oliko sitten hyvä vai huono asia, niin en tiedä, oisko kuitenkin pärjänny ihan vaan uppoomalla siihen kipuun kuten "luomusynnyttäjät" suosittelee...

Nyt on iltaisin ollu sellainen fiilis, että pääsisköhän jo yöllä lähtemään - mutta sitten nukahdan ja se siitä. Sukkapuikkotuikkimisia tulee vahvempina, mutta supistuksia ei. Ilmeisesti on hermot kireellä, kun mieskin sanoi, että toivottavasti ei enää kauan tartte odotella

38+1

 

Laskettuaika meni eilen ja yhtenä palana ollaan vielä.

Eilen oli myös äitipoli, jossa seurattiin kasvu ja istukan+napanuoran toiminta. Sydänkäyrä oli ensiksi mukavan vaihteleva (110-155), mutta sitten junnasi tasaisesti 110-120 välillä syke ilman sen suurempia vaihteluita. Kyseessä oli tosin taas tämä päivän rauhallisin hetki klo.13 maissa, kun käyrä ajettiin ja silloin mahassa on aina hiljaista. Kokoakin oli tytölle tullut onneksi kivasti (arvio rv.40+0 kohdalla siis 3,2kg, eli ei minusta huono ollenkaan) ja istukkakin pelitti edelleen niinkuin piti. Napanuoravirtauksetkin mahtui vielä joihinkin käyriin, mitä käyttävät. Käynnistys sovittiin 12.5 aamulle, jos ei sitä ennen ala tulla. Ei ole kuulemma mitään syytä kiirehtiä turhia, kun mahassa kasvetaan ja voidaan ihan hyvin.

Ja kalvot pyöritettiin kanssa eilisellä polireissulla irti. Nuoren lääkärin ensin suorittamana ei tuntunut kovin pahalta operaatiolta, mutta sitten konkari tuli vielä näyttämään, että saa sitä käyttää vähän ronskimpia otteita.. AUTS! Oli sen verran ripeät otteet, että sanoin jo ettei moinen operaatio ole tarpeen ja kiitos riittää.. Nopsa juttu kuitenkin. Auki olin 2cm, mutta äitiyskorttiin oli merkitty "reunaa paksusti", joka pitänee itsellä Googlata, että mitä tarkoittaa..

Eli viikon päästä viimeistään ohi tämä urakka..

Viime yönä kuitenkin pyörin sängyssä, kun kipuili ja nyt aamuviiden jälkeen on sitten ollut ihan rehellisiä supistuksiakin - jopa sellaisia hyyyyvin epämukavia. Josko se tänään vaikka lähtisi tulemaan? Onneksi esikoisella hoitopäivä, niin suuntaan nyt kuittaamaan viimeyön univelat ja sitten ajattelin siivoilla, jos vaikka sillä saisi hommaan vauhtia. Ja vaikkei saisikaan, niin tuleepahan ainakin siistiä. Tänään olisi hyvä päivä syntyä myös siksi, että esikoisella on syntymäpäivä..

Skaardie + Pottu rv. Miljoona (tai no 40+1)

 

Täällä takana neuvolakäynti - ja tosiaan näyttää siltä, että nuo omat tuntemukset vauvan tuloillaan olosta pitävät ihan paikkaansa.

Eli kun viime viikolla sf-mitta romahti ja vauvan pää oli kiinnittynyt - niin nyt sf-mitta oli kivunnut uuteen ennätykseen ja vauvan pää on uudelleen hiukan irti. Eli vauva on tulllut uudelleen ylöspäin ja kääntänyt kylkeä. Mulla onkin ollut taas uudelleen närästystä ja sukkapuikkokivut loppuivat viikonloppuna kuin seinään, kun muuttokuorma saatiin purettua.

Mutta enpä tiedä oliko se nyt täysiaikaisuuden kunniaksi, vai mitä, mutta sain aika pitkät puheet siitä kuinka toimitaan jos synnytys alkaakin niin, että ensi viikolla emme enää tapaakaan neuvolassa. Kyselin sitten, että näyttääkö siltä - niin terveydenhoitaja vaan sanoi, ettei osaa sanoa, kun synnytyksen käynnistäviä syitä ei tarkkaan tunneta.

Positiivista oli myös se, että kun kerroin huolestuneeni saamastamme pienestä kokoarviosta, niin terveydenhoitaja sanoi vauvan tuntuvan käsiin aivan normaalikokoiselta :heart:

Mulla ei mitään purppuraviivaa ole näkynyt - vain vatsanpuolella on hyvin haalea linea negra. Kohdun suu oli kuitenkin jo viikko sitten hiukan auki.

Noista muista "merkeistä", mitä te muutkin olette tulkinneet lähestyvän synnytyksen merkeiksi on mullakin ollut tää "naamasta sen näkee" - eli lauantaina, kun olin ihan varma, että tänään lähdetään laitokselle, säikähdin aamuyöstä peilikuvaani kahteen eri otteeseen, sillä näytin aivan samalta kuin iso-isoäitini (aika karmasevaa, koska livenä olen nähnyt hänet vain päälle 80-vuotiaana, valokuvissa tietysti myös nuorempana). Eli jonkinlainen turvotus/pöhötys muutti kasvojen koko mallia. Samana päivänä en oikein saanut edes käveltyä sukkapuikoilta ja muilta kivuilta. Toinen mikä myös liittyi tuohon samaan päivään oli vatsan katoaminen. Mun äiti otti siitä valokuvankin, eli en sitä vain itse kuvitellut.

Minttumaari ja täysiaikainen pikkuprinssi :heart:

 

Jos meidän narttukoira osaa ennustaa niin tänään ois lähtö (- ehkä viikon päästä??) On eilisestä alkaen seurannut mua kuin hai laivaa ja justiin kun tultiin puistosta kotiin, niin oli haaroissa haistelemassa ja sitten päätti ruveta hautomaan esikoisen ulkovaatteita ja kenkiä, kuin pentuja. Tuijottelee mua koko ajan jotenkin huolestuneen oloisena :O Toivottavasti se on hyvä merkki?

 

Täällä kotiutu ja kävi hakemas lapset takaisin itkuinen ja pelokas mamma.
Oon vaan itkenyt ja pidättänyt itkua kun hain lapset 10 jälkeen kun lääkäri tympeämä ilmoitti että sua mitään käynnistetä että mistä olet saanut sellaisen kuvan. Paino arvio oli 3800 ja 10% marginaalilla. Eli seinäjoem sairaalan arviot on ala kanttiin. Toisin sanoen yli 4kiloinen jo. Jos nyt jotain positiivista pitää hakea niin paikat reilulld sormelle auki ja pyöräytti kalvot irti. Nyt supistuksia on tiheästi muttei tarpeeksi tehoa

 

Voihan purppuraviiva sieltähän se löyty, n.10cm mittainen ja puolen sentin paksuinen helottava violetti vauhtiviiva ei siinä mut meinas peilikin tipahtaa kun säikähdin. Hah! Mut luulempa etten kuitenkaan vielä täysin auki ole, kova draivi taas päällä, eilisen kiukkupäivän jälkeen joten kaivampa imurin esiin..
Toivotaan Saspalle nyt pikaisia äkäisiä suppareita! Myös muille niitä odottaville!
Hiulu: meillä kans narttukoira ja käytöksessä olen huomannut selviä muutoksia. Just tämä seuraaminen ja ylen tottelevaisuus on nyt parin päivän sisään tullut voimakkaana. Koira on jotenkin vaipunut sellaseen 'horrostilaan', aivan kuin itse valmistautuisi johonkin koitokseen täytyy nyt kyllä ihan mielenkiinnolla seurailla tuota koiraa ja katsoa osaako ennustaa lähdön ihan oikeasti. Viisaitahan nuo on ?
.. Nyt touhuamaan kun on kerta energiaa.. adios! -Kaksihärkää 38+2

 

Neuvola kuulumisia: RV 39+5 , paino -500g (jeee) edes yks - alkuinen merkintä tältä raskaudelta. Turvotus +, RR: 113/64, pissa ok, sf 36cm

Pää niin alhaalla ettei neuvolan täti meinannut saada kiinni siitä ollenkaan. Kiinnittynyt ja lähtöasemissa. Muttei mitään suurempia tuntemuksia :/

Alkas kyllä jo riittää tämä! Joo näytti sitä purppuraviivaa löytyvän itseltäkin.
Auki oloista ei mitään tietoa kun ei ole kukaan sorkkinut kun kerran alkuvuodesta hyvä näin!

Viikonlopun siivous urakasta sain sunnuntai päiväksi sukkapuikko tuntemuksia aika säännöllisesti.. Muttei oikeen mitään kipeetä tunnetta ole..

Viikon päästä taas neuvola. 20pv äpolille yliaikasuuskäynnille jos ei sitä ennen pois ole tullut. Sitten vielä luultavammin jatketaan odottelua. Huoh |O

mintssi ja rinsessa 39+5