Toukomurut 2014 ~ Marraskuussa

:wave:

Heippatirallaa pitkästä aikaa!
Ahkerasti olen juttuja lukenut, mutta en ole jaksanut kirjoittaa
No nyt skarppausta ainakin tän yhden kerran

Np-ultrassakin jo käyty, laskettu aika siirtyi 19.5.
Tänään poksahti siis 15+0. Kaikki np:ssä ok, niskaturvotusta oli 0,8. Seerumiseulaa en ottanut, sillä edellisestä lapsesta hälyytti ikävästi todennäköisyydellä 1/75 ja terve poika kuitenkin syntyi, joten en halunnut enää stressata lisää.
Muutamia liikkeitä olen kuvitellut tuntevani, mutta hyvin on satunnaista. Aiemmistakaan lapsista en tuntenut kovin aikaisin enkä loppujen lopuksi kovin paljoa koko raskausaikana. Heikkohermoisempi olisi noista aiemmista varmaan jo moneen kertaan käynyt lääkärillä tarkastamassa tilannetta.

Täällä ei mies juuri ryyppyreissuilla käy. Saa käydäkin kavereidensa sen verran kuin haluaa, ei ole liiaksi asti menossa.

Meillä alkaa kohta muuttorumba. Ens lauantaina saadaan uuden asunnon avaimet ja sitten... aletaan repiä auki lattioita Jee! Vielä onneks jaksaa kykkiä laminaattien äärellä. Jouluksi pitäisi saada tavarat muutettu. Ehkä ei ihan kunnon joulua vielä uudessa kodissa muuttolaatikoiden keskellä saa aikaan, mutta jos nyt edes vähän jotain. Vaikka joulukuusen jos sais hommattua.

Hei, masussa muljahti justiin! :heart:

Painonnoususta on täällä ollut juttua. Mulle on tullut jo reilut 4kg. Tosin aiemmissa raskauksissa tuli heittämällä 20kg, että tuttua. Neuvolantätikään ei huomauttele, kun on tiedossa, että kerään hienosti massaa
No, eipä sitä tarvitsisi kyllä kerätä. 100kg paukkuu taas rikki! Okei, olen pitkäkin 180cm, mutta silti. |O

Väsymys on kurjaa ja hurjaa. Nytkin tekis mieli vaan pötkötellä. Vanhemmat lapset ei anna oikein myöden, joten jaksettava sinnitellä. Onneks eilen tein ison vuoan makaronilaatikkoa valmiiks, niin ei pariin päivään tarvii kokkailla Säästää senkin ajan löhöilyyn.
Vähän kyllä ärsyttää, kun ei jaksa kuntoilla oikein yhtään. Kävelemässä silloin tällöin, mutta enemmänkin sais käydä. Syksyn pimeys yhdistettynä tähän väsymykseen ja etovaan oloon, niin... Mitä muuta voi odottaa kuin sohvaperunoita
Yöllä sit saatan herätä neljältä ja syödä aamupalaa. Uni tulee kivasti uudestaan kun tunnin verran heiluu hereillä ja vaikka siivoilee
Tämmöstä täältä. Omaa napaa siis, sorry vuodatuksesta!

Kaikille uusillekin tervetuloa! (vaikkei nää "vanhatkaan" aina niin aktiivisia ole )

 

Heipä hei, ikäviä uutisia, joiden seurauksena minut saa poistaa ketjusta .

Tänään oli perheneuvolakäynti, jossa ei saatu sydänääniä kuulumaan, sieltä sitten ultratarkistukseen kaupungin keskustaan, jossa kätilö ällöttävästi kierteli ja kaarteli, mutta itse kyllä tajusin, että kuolluthan se sikiö on. Ja niin olikin, päivystävä gynekologi totesi saman ja nyt ei kuin tyhjennykseen keskiviikkoaamuna. Ikäviä asioita voi valitettavasti sattua vielä "turvaviikkojen" jälkeenkin .

Olo on tyhjä ja fiilis ymmärrettävästi alhaalla, mutta sellaista elämä vain on. Todennäköisesti kyseessä ei ollut elinkelpoinen yksilö eikä asialle olisi kukaan mitään voinut. Olisi vain saanut mennä kesken jo aiemmin, kun nyt jouduin kärsimään kaikki alkuraskausvaivat, kele! Jotenkin on vahva tunne, että teillä kaikilla muilla tulee raskaus jatkumaan elävän vauvan syntymään asti ja minun kohtaloni oli kuulua näillä viikoilla niihin harvinaisempiin tilastoihin. Ainakin sydämestäni toivon, että teillä kaikki sujuu hyvin :heart:!

Tämä oli maailman paskin nimipäiväuutinen! Mutta kyllä tästä selvitään, enkä todellakaan aio jäädä suruun tai itsesääliin piehtaroimaan. Elämä on.

Parasta jatko kaikille :wave:!

toivottaapi väpä ja jaakko kolmos-vainaa (joo joo, huonoa huumoria, mutta minkäs tekee, kun on huono huumori, niin on ... )

 

Heipä hei! Täällä olisi vielä yksi, joka joukkoon olisi halukas liittymään.. Olen tämän ryhmän juttuja lueskellut melkein alusta alkaen, mutta jotenkin en ole uskaltanut liittyä vielä remmiin.. Mutta nyt kuitenkin aattelin, että josko sitä vois jo huokaista helpotuksesta ja uskoa, että meille tosiaan on tulossa oma pikkuinen.

Täällä raskaus sujunut vähän liiankin hyvin, että välillä ollut suuriakin pelkoja siitä, onko siellä masussa enää kukaan.. Mutta tänään viimeksi päästiin kuuntelemaan neuvolassa sydänääniä ja voi miten ihanaa se oli.. Ikävä hehkuttaa tällä asialla, kun juuri luin väpän viestin ja pahalta tuntui toisen puolesta!

Np-ultra oli tuossa kuukausi sitten ja siellä kaikki oli kunnossa ja pari kuvaakin saatiin, vaikka pikkuinen olikin melko liikkuvainen.. Nyt vaan odotellaan, että vatsa alkais näkyä, mutta neuvolatädin mukaan voi mennä vielä hetki, kun ensimmäinen raskaus ja pituuttakin on..

Eli joukkoon liittyisi Taito/ 26 / 1.lapsi /SatKS LA 13.5.2014

Ps. En tajunnut, miten nuo tiedot olisi saanut punaisella, joten ne nyt jäivät noin..

 

Väpä :hug:

Ihan sanaton olo jäi tuosta teidän tarinasta. Kuulostat nyt tosi vahvalta mutta varmasti ei ole helppo olla. Hyvää toipumista ja onnea uuteen yritykseen, kun sen aika koittaa : /

 

Väpälle paljon voimia. :hug:

 

Voi ei,pahoittelut väpälle :hug:
Omanapailu nyt tuntuu tähän väliin huonolts mutta tänään ostin rautaa Compiron merkkistä. Ihmetyttää kun on rautaa 25mg mut obsidanissakin 100mg :O tosin 3 arvoista mitä se nyt tarkoittaakin??
Puhelin taas käytössä niin tummennus ei onnistu:/
Avantasia ja nömpiäinen 15+0

 

Mukaan toukokuun muruihin ilmoittautuisin minä.
Tällä hetkellä viikkoja kasassa 14+0 ja toista lasta odotellaan.

Ensimmäiset 9 viikkoa meni pahoinvoinnin kourissa. Ylös asti ei onneksi tullut mutta kuvotus oli melko voimakasta. Tällä hetkellä ainoastaan "ongelmana" että ruoka ei tahdo maistua. Mitään ei tee mieli tai sitten kesken ruokailun tulee paha olo.

Nyt kaikki läheiset tietää tulevasta pikkukakkosesta ja töihinkin ilmoitin etten ole palaamassa vähään aikaan. Esikoinen täytti lokakuussa vuoden.

Kovasti toivon että tämä tuleva olisi tyttö niin sitten meillä olisi molemmat.
Tammikuussa se sitten selviää.

Tässä tiedot ylläpidolle:
Mammaksi85/ 28 / 2.lapsi /K-HKS/ LA 26.5.2014

 

Väpä, onpa epistä :hug:

Piiiiitkä tauko takana täällä käymisestä, luen nyt iltasaduksi juttuja ja palaan asiaan!
sallamaria 16+2

 

väpä:hug: -ei riitä sanat kertomaan, miten pahoillani olen.

 

Paljon voimia Väpä Ehkä se huumorikin auttaa tuskassa, kyllä sulla on oikeus käsitellä asiaa ihan miten parhaaksi koet. :hug: :'(

Väillä iskee itsellekin se pelko, että jos kaikki ei olekaan kunnossa - mutta ei tästä olosta taas voi erehtyä. Ja välillä tuntee jo potkujakin niin viimeistään ne kertoo masussa olevan elämää.

 

Voi väpä - voimia jatkoon ja pidä huumoristas kiinni!

 

Voi Väpä kuinka kurjia uutisia. :'( Oikein paljon jaksuja ja onnea uuteen yritykseen, kun sen aika koittaa. :hug:

 

Voimia Väpä! :hug:


).(
Täällä ei tartte huolestua niitten ryyppyreissujen suhteen kun mies on kotihiiri samanlaisia ollaan ja yhdessä kattellaan elokuvia/sarjoja iltaisin! toisinaan viikonloppuisin saattaa ottaa jotain juotavaa mutta ei niin että siitä olis haittaa.

 

Hermot täälläkin toisinaan tosi tiukalla, poitsu huomannut sen ja oikeen yrittämällä ärsyttää että saisi mut räjähtämään :/ huoh. Ei se miehelle sitä tee koska sitä ei saa räjähtämään niin eihän se ole hauskaa.
Todella rasittavaa, kun joka aamu saa jo hermostua tosissaan.
6 vuoden uhmaa kyllä osittain, mutta eipä tuo tällä hetkellä paljon lohduta.

Ryyppyreissuista puhetta kans ollut, ei onneksi täällä mene yksinään. Mutta kyllä lipsunut nyt kotona ottamaan melko usein, siihen verraten että ensin sanoi ettei ota kun minäkään en voi.

 

Voi ei, ihan kamalia uutisia :,( Hurjasti voimia Väpä!!!! <3 Hienoa että jaksat vielä kylvää huumoriakin Onnea uuteen yritykseen!

 

Voihan kasvukivut..puolet yöstä meni etsiessä asentoa missä ei vihlois:/ alavatsan vasemmalla puolella käy ihme vihlominen ja eilinen ulkoilu ei tainnut tehdä hyvää.nytkin yhtä tuskaa liikkua ja ipanakin muljuaa just kipeässä kohdassa.. onko muilla tällaisia tuntemuksia?
Avantasia ja nömpiäinen 15+1

 

Väpälle voimia. Tuo on asia mitä itse pelkään koko ajan, entä jos seuraavassa ultrassa sieltä ei mitään ääniä enää kuulukaan..

Kuinka te muut saatte nukuttua? Mulla siis ensimmäinen kerta raskaana, ja kaikki on ihan uutta, niin pitää kysellä. Vaikka olen koko päivän tosi väsynyt niin silti nukun tosi huonosti ja katkonaisesti. Iltapäivälläkin saattaa tuntua siltä että uni voittaa, mutta kun olen hetken maannut silmät kiinni, niin väsymys katoaa kokonaan. Ja ennen sentään pystyin päivällä nukkua, vaikka ei tippaakaan edes väsyttäisi..

Ruokahalukin on hyvin ailahtelevainen. Toisina päivinä maistuu kaikki mitä eteensä saa, toisina päivinä tuntuu ettei edes huvita hirveästi syödä.

Tässä huushollissa ei nuo ryyppyreissut tule edes pahemmin puheeksi, kun ei tuo mies oikein juo. Kotonakaan ei alkoholia löydy, kuin ehkä pari pulloa vuodessa. enemmänkin alkaa riepomaan ainaiset reenit, ja niitten päälle, kun tuntuu että pitää viikonlopuiksi tuonne anoppilaan mennä asumaan. Asuvat ihan kivenheiton päässä, ja saattavat kutsua syömään viikonloppuna joka päivä. Mukavia ja ihania ihmisiä, ei sitä vaan haluaisi viikonloppuja siellä aina asua.

 

avantasia mullakin vihloo usein. Luin jostain että se on kohdussa oleva jänne, joka venyy kohdun kasvusta ja aiheuttaa kipuja. Pyörin sängyssä usein ja joskus yöllä herään mahallani kun mikään muu asento ei vissiin ollut hyvä! :O

 

Nienji vähän samanlaista on täälläkin, en oikein muista esikoisesta kuinka tässä vaiheessa nukutti - lopussa tietysti ravasin vessassa ym... Nyt on ihan tuskaa, jos sattuu olemaan sellainen yö, että esikoinen herää useamman kerran yössä - ei saa itse nukuttua kunnolla, unen saaminen uudelleen on hankalaa ja sitten kulkeekin koko aamupäivän zombina toivoen päiväunille pääsyä ja sitten kun lopulta esikoinen nukkuu päikkäreitä niin ei taaskaan tule uni silmään, vaikka aiemmin aamulla olisi voinut nukahtaa seisaaltaan. Ääh...Mutta kyllä niitä välillä sattuu sellaisiakin öitä, että saa nukkua ainakin sen 8h Virkistää kummasti, silloin kun se onnistuu. Raskaana tämä on vielä jotenkin raskaampaa kuin vauvan kanssa - vauvan kanssa kun heräilee kuitenkin, mutta silloin hormonit auttaa jaksamaan vähilläkin unille. Nyt taas hormonit väsyttäis.

 

moi kaikille olen anskuli82 ja minulla 2.lasta ennestään jotka syntyneet kys:issä ja nyt odotan kolmatta lasta jonka laskettu aika 20.5.14 kasassa viikkoja tänään 15

 

Täälläkään ei ongelmaa ryyppyreissuista ole kun molemmat ollaan aika lailla kotihiirulaisia nykyään ja kotonakin tuo mies ihan kohtuudella käyttää. Mua on aika vähän viime aikoina mikään ärsyttänyt miehessä, kai ne on nää raskaushormonit kun kaikki on jotenkin vaaleanpunaista. Se tossa muutama viikko sitten ärsytti, kun mies taas piti jonkinsortin mykkäkoulua mulle useemman päivän. Tuo on jotenkin rasittavaa, itse kun olen kasvanut perheessä jossa myös riideltiin ihan kunnolla, mutta sitten oli riidan aihe hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Miehen kanssa ei edes kunnolla pysty riitelemään kun se sit aina vetäytyy. Niin syy tähän episodiin oli se, että menin sitten ostaan antiikkiset lastenvaunut vauvan sängyksi eikä mies ihan niin ihastunut niihin ollut mitä minä... Ja kun en asiasta hälle varsinaisesti maininnut. Mutta on ne ihanat! Sellanen korimallinen, ei siis mitään kuomua. Tarvii vaan jonkinlainen pehmuste siihen löytää tai tehdä itse.

Nyt mies on taas työmatkalla käytännössä itsenäisyyspäivään, välissä piipahtaa ihan nopsaan kotona ja lähtee toiseen maahan. Onhan tää kurjaa olla yksin kotona (onneksi on sentään koirat), mutta hyviäkin puolia tässä on: onpahan edes vähemmän siivottavaa Vähemmän muruja, kuivuneita hillolänttejä työtasoilla, tiskejä ja roskia siellä täällä (en vieläkään ymmärrä miksei viilin kansia ja nenäliinoja voi heti pistää roskikseen, niitä hillolänttejä yms. pyyhkiä rätillä pois ja likaisia tiskejä laittaa suoraan koneeseen...). Ylipäänsä miksei tavaroita voi pistää paikoilleen, mm. eteisessä menee hermot kun kaikki miehen kengät lojuu lattialla tiellä kun ei voi laittaa niitä kenkätelineisiin. Niin ja jääkaappi! Meillä on siis eri ruokavaliot niin on aika paljon omia ruokiakin jääkaapissa sen takia. Just viikonloppuna kun mies oli lähtenyt koitin katsoa jääkaappia läpi ja löysin sen hyllyn perältä jotain hyvin vanhaa aivan umpihomeista juustoa! Tosi kiva kun se ei voi noita hävittää ja kun sillä välillä vaan unohtuu joku ruoka sinne. Ja vielä nyt kun sais olla listerioiden yms. takia normaaliakin tarkempi. Niin ja vielä kun itse olen sellainen, että en oikein koskaan heitä mitään ruokaa pois vaan käytän ajoissa ne tai pakastan tms. ja inhoan ruoan haaskuuta. No joo, löytyyhän näitä ärsytyksen kohteita, mutta nää on tällasia aika pieniä juttuja, joihin on tavallaan jo tottunut. Toivottavasti mies nyt jotenkin oppis parempaan järjestykseen ennen vauvakaaosta, mutta ei taida olla kovin todennäköistä kun ei ole tässä reiluun 10 vuoteen muutosta tapahtunut.

Mä olen vielä nukkunu toistaiseksi aika hyvin, paitsi hassu ongelma tuli nyt kun mies lähti reissuun. Meen itse yleensä noin 2-3 h aikaisemmin nukkuun ja sit kun mies on tullut nukkuun niin on nyt tän raskauden ajan kysynyt multa tarvisko mun käydä pissalla jos en itse ole siihen havahtunut. Joka yö siis on tarvinnut vähintään tuo kerta käydä. No nyt kun mies on reissussa niin en oo herännyt tuohon aikaan vaan tuntuu että joskus keskellä yötä nukun tosi levottamasti muutaman tunnin ennen kuin oikeasti herään ja tajuan että mullahan on kauhee pissahätä. Aika rasittavaa.

Jotain venymis/liitoskipu (?) tuntemuksia on ollut lähes joka päivä nyt viimeiset pari viikkoa, mutta ei mitään häiritsevän kovia. Ja ruokahalu on vähän turhankin hyvä. Mahan turvotuskin tosiaan melko lailla hävisi eikä vauvamasua vielä näy. Melkein menee siis omat housut kiinni, mut mieluummin pidän auki.

Huomenna neuvolaan. Ai niin, siihen liittyen yksi tyhmä kysymys. Pitäiskö mun mennä sinne pissahätäisenä? Siis tekeekö se hoitsu jotain pikatestejä käynnillä? Vai miten noita pissan soluja seurataan?

Niin ja kai sen mun LA:n vois päivittää 29.5.

Oxalis 13+5

 

Oxalis, ohje kai oli että pitäis jonkin aikaa olla edellisestä vessakäynnistä, ekalla käynnillä neuvottiin että 4 tuntia, myöhemmin riittää tunti-pari.
Täällä ainakin tehdään jokaisella neuvolakäynnillä pikatesti.

 

Väpälle voimia. Tuo on asia mitä itse pelkään koko ajan, entä jos seuraavassa ultrassa sieltä ei mitään ääniä enää kuulukaan..

Kuinka te muut saatte nukuttua? Mulla siis ensimmäinen kerta raskaana, ja kaikki on ihan uutta, niin pitää kysellä. Vaikka olen koko päivän tosi väsynyt niin silti nukun tosi huonosti ja katkonaisesti. Iltapäivälläkin saattaa tuntua siltä että uni voittaa, mutta kun olen hetken maannut silmät kiinni, niin väsymys katoaa kokonaan. Ja ennen sentään pystyin päivällä nukkua, vaikka ei tippaakaan edes väsyttäisi..

Ruokahalukin on hyvin ailahtelevainen. Toisina päivinä maistuu kaikki mitä eteensä saa, toisina päivinä tuntuu ettei edes huvita hirveästi syödä.

Tässä huushollissa ei nuo ryyppyreissut tule edes pahemmin puheeksi, kun ei tuo mies oikein juo. Kotonakaan ei alkoholia löydy, kuin ehkä pari pulloa vuodessa. enemmänkin alkaa riepomaan ainaiset reenit, ja niitten päälle, kun tuntuu että pitää viikonlopuiksi tuonne anoppilaan mennä asumaan. Asuvat ihan kivenheiton päässä, ja saattavat kutsua syömään viikonloppuna joka päivä. Mukavia ja ihania ihmisiä, ei sitä vaan haluaisi viikonloppuja siellä aina asua.

NienjiTäällä kans ekaa raskautta ja nyt viikolla 16+4-17+1 olen saanut nukuttua ihan aamuun asti, ennen tätä heräsin vähän väliä yleensä klo.03-04 välisenä aikana ja sit ei unta enään tullut. Aamulla klo.8 aikaan kun töihin piti mennä olin aivan kuollut ja päikkäreitä oli pakko ottaa.
Ruokahalut on pysynyt samassa, Feta ainoa mikä ei maistu enään ja makea / JÄÄTELÖ joka on mun herkku, ei uppoa samanlaisesti, mut suolanen...o.ou...sitä jos on niin ei oo kauaa.
Ryyppyreissut on täällä todella vähäiset, on aina ollut, miestä suunnilleen pitää pakottaa kavereiden tyköön lähtemään kun ei muuten halua. Ei oikein kumpikaan juosta baareissa, ei vaan huvita. Ennemmin kotona katotaan leffaa ja juodaan viiniä ihan keskenään
Miehellä tosin on kaksi kertaa vuodessa sellaisnen reissu parhaan kaverin mökille jossa he sitten tekee puuhommia + muuta ja saunoo, hän on pois koko v.lopun jolloin mä saan koiran kanssa olla ihan rauhassa kotona ja rentoutua
Anoppila mulle jäi eilen anoppilassa ollessa paha maku suuhun kun kerroimme et poika on tulossa ja nimikin on valmiina, sit tietenkin anoppi heti uteli et mikä ollaan valittu ja kerroimme tietty, anoppi tykkäs, mut appiukko oli vähän naama nyrpeenä :ashamed: toinen nimi pojalla on kuitenkin hänen isänsä nimi, mut en tiedä jotenkin vähän jäin pahamieli tuosta ja sanoin miehellekkin siitä, hän tokas ettei se nimi niiden hyväksyntää tarvii. Jos ei pidä niin olkoot pitämättä.

Oxalis mulle ainakin neuvolatäti sano et rakko pitää olla täynnä kun tulee joka kerta kun tekee sen testin, tokasin siihen sitten että anna mahdollisimman aikainen aika, jos haluat että pissin kuppiin

Pinkku + Kalle 17+1

 

Oxalis jos satut asumaan paikkakunnalla missä on Etola, niin piipaha siellä. Ne myy eripaksusta vaahtomuovia ja myös sitä vauvoille tarkoitettua laatua, ja leikkaa sitä mittojen mukaan. Tommonen pala ei tule edes kalliiksi, niin ei tarvitse hintoja pelätä. Ja vessakäynneistä mullekin kerrottiin, että vähintään pari tuntia pitäisi edellisestä kerrasta olla. Mulla vaan vaihtu just neuvola tässä ekan ja tokan käynnin välillä, ni en osaa sit tuolla uudessa paikassa antaa näytettä ennen kuin menen neuvolatädin huoneeseen :/

Kasvukipuja täälläkin, mutta ne ei häiritse sentään unia, eikä normaalia arkea. Ehkä niihin tietyllä tapaa on turtunut, kun olen kärsinyt todella rajuista menkkakivuista reilut 10-vuotta. Kysyin niistä ekassa ultrassa, kun se sen laite painoi ikävästi juuri siihen kipeään kohtaan. Kätilö sitten vain tokaisi, että kohtu lihaksena kasvaa ja venyy + muut kiinnikkeet alkaa kasvamaan, jotta pysyisivät vauvan kasvun tahdissa.

 

Oxalis Ihanaa! Kohtalotoveri Täälläkin on mies, joka ei riitele. Ei meilläkään kotona kovasti riidelty koskaan, mutta kyllä ääntä sai korottaa. Mun mies ei kestä yhtään jos ääni nousee vähänkään tiukempaan sävyyn puheääntä korkeammalle. Heti tulee "mä en halua asua kotona, jossa huudetaan" "Älä huuda" tms. Pariin kertaan oon tokaissu sille vaan, että "ei tää kuule ole vielä huutamista". Ja pariin kertaan on tehny mieli todeta jotain, että "käyttäydy sitten niin, ettei tartte huutaa" tai "tossa on ovi, jos ei täällä halua asua", mutta en oo kuitenkaan niin sanonu. Ne ihmiset, jotka tuntee mut tietää, että minä en todellakaan huuda, mutta olen tiukka kun suutun. Rasittavaa, kun ei saa suuttua, kun mies ei kestä sellaista tunteiden näyttöä...Se tuntuu enemmän luottavan sovintoseksiin - ja mököttää sitten, kun minä en ole sillä tuulella. Nää pienet jutut mitkä ärsyttää on sellaisia usein, että jos toisille kertoo, ne ajattelee vaan "onpa ihana mies". Toinen on se, että tuo on siivoushullu - onhan se kivaa, että mies siivoaa, mutta ei se, että se siivotessaan nostelee kaikista huoneista kerralla kaikki huonekalut pöydille tms. eli eläminin kodissa samaan aikaan kun hän siivoaa on vähän vaikeeta... Nyt on sovittu niin, että siivoaa silloin kun mä en ole kotona Toimii hyvin.