Plussanneet Viilaajat! (5)

[Monsku79]

Plussanneet Viilaajat:

Aikku 20.6.2007 Kätilöopisto
Monsku 26.7.2007 NKL
Joanna 5.8.2007 Kätilöopisto
Ewa 24.8.2007 Ruotsi
Entu LA 24.10.2007 KYS
Ilona 27.10.2007 Tays

Onhan tässä kaikki...? Helle tekee hajamieliseksi

 

[Monsku79]

Aika pikaisesti työnteon lomasta...

Rupesi ihan kamalasti jännittämään Aikun puolesta O ou.

Oma synnytyskin jännittää päivä päivältä enemmän... tosin vielä enemmän jännitän sitä, että miten jaksan loppuun asti, kun olo on aika kauhea jo nyt. Toissailtana meni pari kertaa taju, kun pulssi hakkasi, enkä vaan saanut happea... ihan kamalaa!
Saatta kyllä olla jotain stressipohjaistakin tässä... neuvolan täti olisi kiltisti kirjoittanut sairaslomaa, mutta pakko mun saada nämä hommat jotenkin hoidettua ennen pois jääntiä... noh, 6 aamua enää!

Muuten neuvolassa kaikki loistavasti; verenpaine hieno, hemoglobiini hyvä, paino hieman laskenut (mitäs käski olemaan ilman jädeä ), vatsa edelleen keskikäyrillä ja keskikokoista vauvaa veikkasi kätilö (helpotuksen huokaus). Vauvan sydänäänet oli kuulemma todella esimerkilliset ja pää oli jo aika alhaalla eli tuskin enää kääntyy toisin päin!

Helpottavaa kuulla, että joillain muillakin on hiljaista vällyjen välissä... olen jo ollut vähän stressissä asian kanssa, kun pelottaa, että tähänkö tämä nyt loppui ja tällaistäkö tämä sitten on hamaan tulevaisuuteen saakka... toivotaan, että homma elpyy ajan kanssa. Ewa se on onnekas, kun puuhat on jatkuneet normaalisti ja mielikin tekee

Joanna, mullakin on pari tippaa tihkunut silloin tällöin nänneistä

Me ollaan menossa synnystyssairaalaan tutustumaan reilun kahden viikon päästä. Eli sitten saadaan varmaan tietää enemmän kivunlievityksistä ym. Yleisimmät käytiinkin kyllä neuvolan valmennuksessa läpi. Eipä taideta täällä ainakaan mitään akupunktiota sentään harrastaa Toivon kyllä, että olisi mahdollisuus esim. ammeeseen ja jakkaraan jne. Mutta kuten valmennuksessakin uhkailtiin, voi olla että ruuhkahuippuna joutuu vaikka Porvooseen synnyttämään! Näin oli kuulemma käynyt viime vuonna heinä-elokuun vaihteessa... aika ahdistava ajatus.

Äidilläni oli muuten ensimmäinen synnytys kestänyt vain 6h ja seuraava vielä vähemmän... nämä ovat kuulemma aika perinnöllisiä, joten oliskohan mullekin nopea synnytys tiedossa? Miten teillä? Miten Entun synnytys meni? Neuvolan täti käski olla lukematta synnytystarinoita netistä - mutta en mahda itselleni mitään

Nyt lähden juomaan ja ulos kävelemään, huh miten kuuma!

Monsku & Villi 33+1

 

[Ilona -79]

Mun äidilläni on myös ollut nopeat ja helpot synnytykset. Mutta sitä vastoin siskollani ensimmäinen oli pitkä ja vaikea, toinen sitten jo paljon helpompi. Saa nähdä kuinka mun aikanaan käy. Alku ei ainakaan lupaa hyvää, kun jo toisella neuvolakäynnillä kyseltiin, että onko äidilläni ollut yhtä kapea lantio kuin minulla ja kuinka hänen synnytksensä ovat sujuneet… Yrittihän se täti sitten lohdutella, että eihän noista ulkomitoista tietenkään mitään voi päätellä ja että tutkitaanhan tuo sitten jos siltä näyttää. Valitettavsti olen vaan kuullut aika ikäviä tarinoita Taysin synnytystapaarvioista tai toisin sanoen siitä, että niitä ei tehdä vaan väkisin vaan yritetään vauvaa alakautta maailmaan… :-/

 

[Joanna1973]

moiks kaikille,

johan sulla Monsku käy päivät vähiin töissä, eli enää vain ens viikko!? Otahan tosi iisisti, jos tajukin lähtee. Mulla on vielä kolme viikkoa jäljellä, mutta kaks niistä on nelipäiväisiä tynkäviikkoja. Huominen ja osa lauantaista menee duunin liikunta- ja virkistyspäivän merkeissä urheiluopistolla. Sunnuntaista maanantaihin mennään miehen kanssa "kesälomareissulle" eli Naantalin kylpylään vuorokaudeksi. Yhteensä siis 13 päivää työpaikalla oleilua; täysvaltaisesta työnteosta kun ei oikein voi enää puhua...

Hyvä kuulla että muillakin on nestehavaintoja nänneistä

Sukulaisten synnytyskokemukset; äiti-raukka joutui työstämään mua melkein vuorokauden, sisko tais tulla alle 10 tunnissa. Sisko puolestaan synnytti (mun läsnäollessa) reilut 5 viikkoa etuaikaisen poikansa 45 minuutissa! Mulla siis varmaan luvassa jotain näiden lukemien väliltä...

Kävin tiistaina neuvolassa ja joudun popsimaan rautatabletteja nyt joka päivä entisen joka toinen päivä sijaan. Hemoglobiini oli tippunut taas lukemaan 109. Paineet oli siedettävät, mutta seurailen niitä nyt joka päivä kotona. Klo 8 sovittu neuvola-aika aiheutti mulle tietty sen, että kello piti laittaa soimaan ja sekös varmaan piti mut hereillä yöllä 3 tuntia. Neuvolakäynnin jälkeen meni suosiolla kotiin huilimaan. Miehellä oli vapaapäivä, joten lähdettiin eväsretkelle "mökille" eli sairaalaan joutuneen miehen mummon omakotitalon pihalle Helsingin puolelle. Sitten vielä iltasella tapasin ystäviäni keskustassa ruokailun merkeissä. Varsin mukava ex tempore -vapaapäivä siis, ja todella hyvällä omallatunnolla vietetty sellainen!

Pääsen pian starttaamaan tulikuumalla autollani (ilmastointi korjataan ensi viikolla) uimahallille. En olekaan käynyt pulahtamassa pariin viikkoon. Katsotaan miten aika on vaikuttanut uimakykyihini; vetääkö maha mua auttamattomasti pohjaa kohti..

Joanna & Jaska 31+4

 

[Entu82]

Täällä alkaa kivasti pyöriä synnytykset puheissa . Eikö ole ihanaa olla jo niin lähellä loppukoitosta! Eikä sitä kannata jännittää ne kaikkein hirveimmät ja karmeimmat synnytykset on kuitenkin aika harvinaisia. Mulla ole sellainen ihan keskiverto ensisynnyttäjän synnytys. Kesti noin 14 tuntia ja amme, ilokaasu ja epiduraali tuli testattua. Sitä järjen vievää kipuahan ei siis tosiaankaan kestänyt tuota 14 tuntia, vaan jotain ehkä 5-6 tuntia josta vielä puolet pois hyvin onnistuneen epiduraalin ansiosta. Ammeesta tykkäsin kyllä tosi paljon, vaikka siellä ollessa se kipu yltyikin kovaksi. Kätilö sanoikin, että amme yleensä näyttää mihin suuntaan ollaan menossa ja siellä siis alkoivat oikein kunnon rajut supistukset. Ilokaasusta tuli paha olo ja oksensin, mutta se ei siinä muun temmellyksen kourissa kyllä paljoa hetkauttanut (normaalisti kammoan oksentamista) ja epiduraali toi tosiaan ihan kivuttoman taivaan siihen synnytyksen loppuun. Ponnistusvaiheessa minä hoin mielessäni koko ajan " kohta minä nään sen, kohta minä nään sen" ja siitä ajatuksesta sainkin ihan hurjasti voimaa ponnistuksiin. Repeämiä ei juurikaan tullut ihan parilla tikillä joutui kätilö minua korjaamaan ja se ei kyllä tuntunut yhtään missään, kun vaavi oli jo siinä massun päällä. Kaiken kaikkiaan kokemus oli erittäin positiivinen, mitään kammotuksia ei jäänyt ja hyvillä mielen olen lähdössä uudestaan . Niin ja siitä periytyvyydestä, äidilläni kaksi ekaa synnytystä olivat aika kamalia ja kaksi vikaa taas, joista toinen kaksossynnytys, ihan helppoja. Siskoni kaikki kolme synnytystä ovat olleet helppoja ja nopeita ja minullahan oli siis jotain siltä väliltä. Se pitää vielä sanoa, että minä koin sen oman ajatusmaailman aika tärkeäksi siinä touhussa. Tarkoitan siis ihan sitä, että jos vain suinkin kykenee (pahimman kivun keskellä se on aika vaikeaa) niin yrittää ihan oikeasti pitää mielessä mksi siinä kärvistelee. Tosi asiahan on, että sen oman vauvan eteen kyllä kärsii kyllä vaikka mitkä helvetin kivut. Toinen juttu joka minua auttoi oli niinkin yksinkertainen ajatus kuin, että kyllä tämä kipu väkisinkin joskus loppuu. Ylipäänsä siis se että yrittää pitääajatuksensa koossa eikä käperry siihen kipuun. Ei se koko aikaa onnistunut, mutta silloin onneksi mies älysi sanoa, että kyllä sinä kestät ja kyllä tämä kohta loppuu. Jälkeenpäin mies sanoi, että jossain vaiheessa näytin kyllä sille että en ihan oikeasti enää kestä, mutta älysi pitää sen omana tietonaan . Juupajuu se siitä aiheesta. Minä aina ihan lämpenen aiheelle, koska mielestäni se synnytys oli oikeasti ihan aika mahtava kokemus!

Seksielämästä oli puhetta ja mekin kuulutaan kyllä niihin joilla homma on aika kuihtunutta, mutta en ole huolissani, koska niin se oli esikkoakin odottaessa ja äkkiä kuitenkin lämpeni sitten kun pahin yövalvomiskausi oli ohi. Meillä mies tosiaan kuuluu heihin, jotka vähän arastelevat, sitä että jos siihen vauvaan nyt kuitenkin jotenkin omituisesti sattuu meidän puuhaillessa. Mutta asiasta käytiin siis ihan pitkät keskustelut esikkoa odottaessa ja todettin että elämän tilanne on nyt tämä ja kyllä se siitä vielä muuttuu ja niin se muuttuikin. Muuten hellitellään ja halitaan ja nukutaan sylikkäin ja se riittää nyt tässä vaiheessa. Ollaan kuitenkin vähän aktiivisempia nyt kuin edellisessä raskaudessa.

Juup eiköhän siinä asiaa jo tullutkin... No Löydöksestä vielä, että hän nyt alkanut olemaan oikein aktiivipotkija ja minä olen ihan hämilläni kun tuntuu nyt jo enemmän liikkeitä kuin esikoisesta missään vaiheessa!

Monskulle vielä hirveästi tsemppiä! Onneksi on enää kuusi aamua ja yritä nyt oikeasti kotona ollessa ihan vaan lepäillä, aika rajun kuuloista tuommoinen pyörtyily!

Entu&Löydös rv20+1

 

[minerva77.]

Nyt heräsi uteliaisuus. Onko se Joanna tänään Vierumäellä vai jossain mualla??


minerva ikuinen haaveilija

ps koittakaahan jaksaa helteitä

 

[Ulkkis-Ewa]

Tultiin just neuvolasta ja kaikki oli mainiosti! Veren sokeriarvo 4,7 ja hemppaa ei edes mitattu, kun oli niin hyvä viimeksi (129). Tyttö on pää ylöspäin, mitä epäilinkin, koska välillä tulee semmoista puskua tuohon ylämahaan. Sydänäänet 148 lyöntiä/min. ja fundus-mitta 28cm (hyvin on käyrillä). Paino on mulla noussut 5 kg tähän mennessä. Lunttaan tietoja journaalista - nappasin sen paperilla mukaan, kun tulee nyt kesällä matkusteltua - jos neidille tulee kiire ulos tai muuta oireilua, on kuulemma hyvä pitää mukana...

Kyselin myös valkovuodosta, kun tuossa muutamana päivänä tuli muutama klöntti vaaleanvihertävää vuotoa. Laitoin Canestenia jokusena päivänä ja se auttoi. Mulla oli ihan alkuraskaudesta sama homma ja silloin tanskalainen lääkäri määräsi tuota Canestenia. Auttoi silloinkin ja tuli nyt takas. Mutta barnmorska sanoi, että katotaan vasta sitten lekuriaikaa, jos vielä ilmaantuu. Kun ei kuitenkaan ole mitään kutinaa tms. Onko muilla ollut moista? Alkaa heti miettiä, ettei vaan ollut mikään muu tulehdus?!

Mulla vaihtuu neuvolatäti jälleen kerran (vaihtui tietty asuinmaata vaihtaessakin). Nykyinen haluaa työskennellä lähempänä kotiaan ja ensi kerralla on sitten uusi barnmorska. Nolotti, kun tämä nykyinen hyvästellessä halusi halata ja sanoi meidän olevan niin mukava pariskunta ja kun siinä samalla kiittelin kivasta vastaanotosta Ruotsissa, niin alkoi tulla tippa linssiin. Taitaa olla hormonihirviö tänään liikkeellä

Tänne on luvattu lämpöennätyksiä viikonlopuksi (nyt 29C). Saattaa mennä puutarhahommissa/ullakkoa siivotessa, jos ei lähdetä miehen perheen huvilalle. Sinne pitäisi vaan ensin jaksaa ajella puolitoista tuntia. Vähän kyllä houkuttelisi kun siellä olisi sauna ja järvi, mutta meilläkin on tässä kotosalla kaksi uimarantaa pyörä-/kävelymatkan päässä. Oli mulle nämä kaksi pikkujärveä mukava ylläri - kuvittelin että uudella kotiseudulla pääsee vaan mereen ja uimahalliin uimaan! Mutta kiva bonus!

Kiva lukea, kun ootte kirjoitelleet erilaisia synnytyskokemuksia ja -aikoja. Tuntuu vaan vahvistuvan, että mikään ei ole niin varmaa, kuin se, että jokainen synnytys on erilainen. Vähän tässä tietty alkaa jännittää, mutta ei varsinaisesti pelota. Ensi viikolla olisi perhevalmennus. Täällä on vaan kaksi kertaa (+ oli jo se luento synnytyssairaalassa) - mites Suomessa?

Tsemppiä helteisiin vaan kaikille (siellä on kai yhtä lämmin?)!

Ewa 29+2 (28+3)

 

[Ulkkis-Ewa]

Mäkin tulin muuten uteliaaksi: ovatko Minerva ja Joanna tänään samaan aikaan livenä Vierumäellä... Jännitys tiivistyy!

Ewa

 

[Joanna1973]

heips,

ja terveiset, ei Vierumäeltä, vaan Pajulahdesta. Olitko Minerva itse Vierumäellä eilen?

Meillä oli tosi tiukka ohjelma koko päivälle ja aloitin kenttäpeleissä mukana tosi reippaana. Viestijuoksut jätin väliin, mutta kyllä tuli juoksuaskeleitakin pallopeleissä otettua. Se taisi olla virhe, sillä siitä lähtien on ollut melko ikävä paineen tunne häpyluun päällä. En vieläkään tiedä mistä on kyse. Nestettä tuli juotua riittävästi, mutta kaikilla vessareissuilla tuli varmaan vaan puol desiä ulos, joten voipi olla että kyseessä on vain täysinäinen virtsarakko. Tänään paineen tunnetta ei ole läheskään niin paljoa ja pissaakin on tullut mukavasti. Kaipa se kuitenkin täytyy uskoa, että tässä vaiheessa pitää ottaa iisisti.

Illalla saunan jälkeen oli vuorossa rennompaa yhdessäoloa ruoan ja juoman merkeissä. Minä olin tietty ainut joka ei pulloihin koskenut, mutta aamulla näytin krapulaisimmalta järkyn naamaturvotuksen takia. On se niin väärin...

Ewalle perhevalmennuksesta; meidän ryhmä kokoontuu kolme kertaa à 2h. Ekaks aiheena oli synnytys, viimeksi parisuhde ja maanantaina on luvassa imetystä ja lapsenhoitoa. Kymmenestä ekan kokoontumisen parista vain puolet saapui paikalle parisuhdeosioon... Kaikilla mammoilla on ollut mies mukana.

Kuumaa piisaa myös täällä, sisällä n. 28 astetta. Tähän aikaan illasta taitaa pihalla varjossa olla jo viileämpää, pitääkin kohta mennä sinne vilvoittelemaan. Mies on nyt iltavuorossa ja huomenaamuna startataan Naantalin kylpylään pulikoimaan. Auton ilmastointi on rikki ja se saadaan korjatuksi vasta ensi viikolla. Katsotaan kuinka nesteitä poistava ajomatka onkaan luvassa.

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille ja muistakaa juoda riittävästi vettä!

Joanna & Jaska 31+6

 

[Monsku79]

Heip kaikille!

Vika viikko töissä Kummasti sain lisää puhtia, kun tajusin, että enää ne viisi aamua todellakin! Tietty lämpötilan laskulla saattaa olla jotain vaikutusta asiaan...

Joanna, mulle on pari kertaa käynyt niin, ettei rakko tunnu tyhjentyvän kunnolla. Oiskohan sullakin ollut kyse siitä? Vessassa saa ravata viiden minsan väliin lirauttalemassa. Kokeile heilua ja keinutella pöntöllä! Luin sen vinkin jostain täältä Mulla ainakin alko ihan eri paineella suihkuta, kun oikein nojasin toiselle kankulle

Meillä oli firman kesäjuhlat perjantaina... jaksoin kahdeksaan asti illalla ja sitten tuli stoppi. Kyllä tympi katsella kännisiä naamoja ja olin muutenkin puhki kun hellettä piisasi taas siihen malliin.

Lauantai oli kiva päivä Oltiin rannalla ja uin meressä pitkät tovit. Villi tuntui tykkäävän! Käveltiin tosi paljon, mikä rupesikin supistamaan ja lauantaina ja eilen tuli kivuttomia supistuksia parin tunnin välein.

Meillä perhevalmennusta on neljä kertaa, joista viimeinen nyt tulevana keskiviikkona. Ensimmäiset kaksi kertaa koski synnytystä - toisella kerralla oli perhe 3kk:n vauvelin kanssa kertomassa kokemuksia. Loput kaksi kertaa on lapsenhoitoa. Ihan mukavaa on ollut, joskin lähes kaiken olen tiennyt etukäteen, mutta on mukaan tarttunut jotain uuttakin. Miehen/Isän roolia on painotettu tosi paljon - eli kyllä ainakin mun miehelle on ollut tosi hyödyllistä. Meillä on tosi paljon porukkaa - noin 30 paria. Kaikilla ei ole ollut miestä mukana ja pari naispariakin on joukossa.
Ja naistenklinikalle ja sen perheosastoon mennään sitten parin viikon päästä tutustumaan vielä erikseen.

Kyllä ajatukset pyörii siinä synnytyksessä jo kovin Mä en ole yhtään peloissani, vaikka aluksi ajattelin, että tulen varmasti olemaan ihan paniikissa. Nyt odotan jännityksellä ja innolla ja toivon vaan, että loppuaika menee hyvin aina synnytykseen saakka.

Vieläkö Aikku on yhtenä kappaleena?! Kyllä päivät käy vähiin Jännittää.
Aikku, jos olet linjoilla niin tulepa taas piipahtamaan. Oletko huomannut vatsan jo laskeutuneen? Itse odotan sitä kuin kuuta nousevaa. Edelleen ahdistaa henkeä tosi helposti ja sen takia pyörryttääkin niin helposti.

Ewa, meikäkin kävi aamusella ostamassa Canestenia.. sama vaiva siis täälläkin! Ehkä voisit käydä ihan varmuuden vuoksi gynelläkin? Valkovuoto voi viitata herkästi muuhunkin kuin hiivaan. Niitä emätintulehduksiahan tulee raskaana tosi helposti. Mulla kuitenkin nyt ihan selkeästi hiivaa, kun kutisee ulkosynnyttimet siihen malliin. Mutta siis eiköhän se hiiva pari kertaa raskaudessa ole ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Kokeile maitohappobakteereita! Se saattaisi pitää hiivaa poissa.

Tänään yritetään mennä ostamaan vauvan tavaroita vähän lisää. Edelleen puuttuu kaikki suurimmat ostokset. Onko muilla turvakaukalot ym. jo hankittu? Mä kun en noista tajua mitään... mitähän pitäisi ottaa hankinnassa huomioon? Minkälaiset pelit ja vehkeet konkari-Entulla on?

Jospa alkais siivota työhuonetta Jipii.

Monsku & Villi 33+5

 

[Ulkkis-Ewa]

Moikka!

Eilen oli sitten eka perhevalmennus. Täällä on 2 kertaa 2,5 tuntia ja eka kerta oli enimmäkseen synnytyksen kulkua ja kivunlievitystä. Mies ei nyt tällä viikolla päässyt, mutta tulee sitten ensi viikolla lapsenhoitoa ja imetystä opiskelemaan Ei sinänsä haitannut, kun oli aika lailla samat jutut kuin sairaalaluennollakin.

Joanna! Mulla on kanssa tuo WC-kirous suurin raskausvaiva: monesti kun on just pissinyt tuntuu, että pitää mennä uusiks. Ärsyttää! Tuoltakin valmennuksesta jäi pari tulevaa äitiä (ja siten tietty isääkin) kokonaan pois. Käsitin, että olivat minua eksoottisempia ulkomaalaisia; olisikohan kieli- tai kulttuurijutut olleet esteenä. Ironista tuo, että teillä puolet pariskunnista ei saavu parisuhdeosioon - varmaan niitä, jotka tarttis sitä eniten :-D

Täällä tuli uutena jujuna semmoinen pieni akullinen elektroninen vimpain, joka hieroo ja lievittää kipua odotuksen loppupuolella ja synnytyksen aikana. Oli parikin mallia: Cefar Femina ja Ladytens. On kuulemma mielettömän hyvä, täysin vaaraton, kulkee mukana ja tehoa voi itse säätää. Laitteessa on semmoiset anturat, joita voi kiinnitellä selkään tai nivusalueelle ja se vapauttaa endorfiinejä. Barnmorska kehui kovasti ja yhdellä ryhmäläisellä oli alkaneet nuo liitoskivut jo viikolla 16 ja tämä laite oli ainoa joka oli tuonut yhtään helpotusta. Laitteen voi joko ostaa omaksi tai vuokrata 3 viikkoa ennen laskettua aikaa n. 50 eurolla (395 Skr) ja saa pitää niin kauan kuin synnytys on ohi, vaikka menisi kuinka paljon yli . Alkoi kiinnostaa tuokin mahdollisuus, kun ei ole kallista lystiä! Onko Suomesta kokemusta/tietoja/huhuja moisesta?

Monskulle kiitokset hiivatiedosta. Ostin noita maitoh.bakteerikapseleita, ja jospa auttaisivat pitämään hiivan jatkossa poissa. Sokeria en syö muutenkaan juuri ollenkaan, sekin kai pahentaisi vaivaa. Oon niin huono arvioimaan, onko hiivaa, kun ei oo koskaan ennen raskautta ollut hiivatulehdusta. Vähän vaan arvelutti tuo vihertävä sävy, mutta onpas nyt pysynyt poissa.

Täällä ei tunnuta muutenkaan tehtävän ikinä tarkempaa tutkimusta - vilkaiseeko ne kohdunkaulat sun muut sisäsynnyttimet kuinka usein Suomessa? Virtsatestiäkään ei ole otettu sitten maaliskuun eka visiitin!? Välillä tuntuu, että barnmorska vaan sanoo, että näytän niin kukoistavalta ja terveeltä, vähän testejä ja mittauksia ja se on siinä! No olo on kieltämättä ollut koko ajan hyvä ja on vaan näitä minimivaivoja...

Meillä on kanssa turvakaukalo ja muuta sälää hankkimatta. Yhdistelmävaunut saatiin Suomesta kaverilta, pinnasänky ja syöttötuoli löytyi appivanhempien ullakolta ja äitiyspakkauksen saan kaverin avulla. Muuten en oo hommannut vielä yhtään mitään ja lastenhuonekin pitäisi maalata ja laittaa.

Onko muilla 3. kolmanneksen odottajilla unentarve taas lisääntynyt?

Mäkin haluaisin Entulta vinkkejä vauvantarvikkeisiin: mikä on tuikitarpeellista ja mikä oli ihan huuhaa-hankinta?

Kesämieltä kaikille viilaajille!

Ewa 30+0 (29+1)

 

[Ilona -79]

Kovin vähän olen viitsinyt koneen ääressä näin lomalla istua, mutta kyllä kai sitä täytyy yrittää edes pikainen raportti naputella…

Maanantaina oli siis neuvola. Paino oli nyt noussut aika vahdilla, mutta kun otetaan huomioon se, että laihduin tuossa välillä, ei tuosta tarvitse olla huolissaan. Raskauden puoliväliin mennessä on painoa nyt siis tullut 1,5 kiloa. Ensimmäinen merkintä Fundus-käyrälle tuli juuri keskikäyrän yläpuolelle. Hemppa oli laskenut sen verran, että sain ohjeeksi aloitella raudan syöntiä.. Ja eilen käytiin sitten kauan odotetussa rakenneultrassa kurkkimassa Ipanan kuulumisia tarkemmin. Kaikki oli niin kuin pitääkin. Ainoa ongelma pikkuisella oli hikka, joka sattui juuri kiusaamaan Sukupuolta emme sitten lopulta edes kysyneet, mutta eiköhän tuo aikanaan selviä…

Huomenna saavumme Helsinkiin ja perjantain vietämme Tukholmassa, joten olkaahan varuillanne siellä suunnilla

Ilona & Ipana n. 410 g

 

[Ulkkis-Ewa]

Ilonalle tervetuloa Tukholmaan! Helteet on ohi täälläkin - tänään on alle 20 astetta ja sateenvarjo tarpeen. Toivottavasti huomiseksi kirkastuu!

Seuraan paikallisuutisia, josko Ilonan Ipana on on pistänyt elämän risaiseksi täällä Tukholmassa... :-D

Ewa 30+1 (29+2)

 

[@ikku]

Pikaiset kuulumiset täältä, 10.6 klo 3.22 syntyi meidän pieni tytär, 2470g/46 cm, kopsaan tähän toiselle keskustelupalstalle jo kirjoittamani tekstin.

Pienenpieni tyttövauva syntyi kymmenen päivää etuajassa sektiolla... Neuvolasta laitettiin kohonneen verenpaineen takia Kätilöopiston päivystyken viikko sitten ja sinne jäin, kun huomattiin sydänkäyristä että pikkusen käyrät aleni kun supisteli, seurattiin tilannetta tiiviisti. Virtsaan alkoi myös valkuaista pikkuhiljaa kertymään, ja lauantaina käyrät olivat aika alhaisia, joka alkoi kyllä huolettamaan. Su-yönä klo 2 heräsin supistuksiin, tuli kolme joiden jälkeen en tuntenut vauvan liikkeitä, hälytin hoitajan ja pikkusen sydänkäyrä oli 100, lääkäri päätti sekunnissa että kiireiseen sektioon. Ehdin juuri soittamaan miehelle joka ei ehtinyt tietenkään paikalle, 25 min soiton jälkeen klo 3.22 tyttö parkaisi ensimmäisen kerran. Luoja että oli helpottavaa kuulla se!!! Aika sekavat tunnelmat oli koko sunnuntain, olihan tuo aika rankka kokemus, ehti käydä läpi jo kaikki mahdolliset asiat... Mutta nyt on kaikki hyvin, päästiin eilen kotiin kun tyttö on alkanut syömään hyvin ja paino lähti nousemaan, ja on tosi terhakka ja touhukas. Palautuminen vie nyt sitten oman aikansa, onneksi mies on nyt neljä viikkoo kotona niin voin keskittyä omaan paranemiseen ja pikkuisen imettämiseen ja hoivaamiseen.

Aikku

 

[Joanna1973]

johan tulinkin kreivin aikaan kurkkaamaan palstaamme.

Mahtavat onnittelut Aikulle ja koko perheelle! Hätäsektio kuulostaa aina hurjalta, mutta ihana kuulla että kaikki on hyvin ja kotiinkin pääsitte nopeasti!

Töissä pitää kiirettä (arkistointia, jotta voi jättäytyä hyvällä omallatunnolla mammalomalle), joten palailen omiin kuulumisiin myöhemmin.

Joanna & Jaska 33+4

 

[minerva77.]

Onnea Aikulle ja Aikun perheelle pikku-prinsessasta!

 

[Aava80]

Onnittelut Aikulle pikkuisesta tytöstä!

 

[Monsku79]

voi minua ja minun hormooneita... kyyneleet vaan valuu, kun niin liikutuin näistä vauvauutisista

Supersuuret onnittelut ja kaikkea hyvää teidän perheelle!
Palaile kuulumisin sitten kun alkuhärdelli on ohi ja aikaa löytyy

T. Monsku & Villi 34+1

 

[Joanna1973]

Monsku sitten seuraavana jännättävänä, aattele, sulla on vajaa 6 viikkoa laskettuun aikaan. Mites aiot huomenna juhlistaa vikaa työpäivää??

J&J

 

[Prinressa..]

Onnea paljon Aikulle ja perheelle.

 

[Ulkkis-Ewa]

Onnittelut Aikulle ja pikkuiselle tyttärellesi - tervetuloa maailmaan!

Ihanaa, että kaikki meni hyvin, vaikka olikin vähän dramatiikkaa... Asettukaahan nyt kotosalle ja kerrot sitten ensi tunnelmia kunhan kerkiät Ai kun hymyilyttää: ensimmäinen on nyt sitten syntynyt viilaten ja höyläten ja seuraavia odotellaan!!!

Ewa

 

[Joppuli]

Onnea @ikku....Nyt vaan vauvaelämään totuttelua ja paljon ilon hetkiä....

 

[Entu82]

Oi miten ihanaa eka Viilaaja vauva syntynyt ! Paljon onnea Aikulle ja koko perheelle pienen prinsessan syntymästä! Onneksi kaikki meni lopulta kuitenkin hyvin ja hyvä että miehesi on kotona tyttöjään hoivaamassa .

 

[Joanna1973]

huomenia,

olenkin jo hereillä kukonlaulun aikaan. Mies lähti jo töihin ja pian starttaan kaverin mökille viikonlopuks ihan itärajan tuntumaan; mökin rannalta näkyy Venäjän puolelle, toivottavasti en eksy uimareissulla

Valitusosasto: liitoskivut vaivaa edelleen, tosin ei ihan koko ajan. Pissaongelma tuntuu hävinneen, mutta tilalle noussut vähän pahempi vaiva: eli kotona päivittäin mittaamani verenpaine tuntuu nousevan tasaisesti. Neuvolantäti sanoi, että pitää ottaa yhteyttä heihin tai Kättärin päivystykseen jos alapaine näyttää jatkuvasti 9:llä alkavaa lukemaa. Nyt ollaan keskiarvossa 89... Ajattelin kuitenkin lähteä mökille rentoutumaan ja katsoa tilannetta uudestaan huomenna iltapäivällä palatessamme kotiin. Tiistaina olisi jo seuraava neuvolakäynti, mutta voipi olla että soitan päivystykseen huomenissa, jos lukemat yhä hipoo ysikymppiä. Mun mielestä toi lukema on kuitenkin vain lievästi kohonnut arvo, eikä mikään hälyyttävä. Kuulin eilen työkaverilta, että hänen kaverinsa oli vähän aikaa sitten passitettu (suunnilleen samoilla viikoilla kuin nyt olen)neuvolasta suoraan sairaalaan ja vauva oli leikattu 4 viikkoa etuajassa raskausmyrkytyksen takia. Mikä verenpaine sitten oli, sitä ei työkaveri tiennyt, mutta lupasi kysyä.

Näin viime yönä ahdistavaa unta: Jaska ei ollut enää hengissä kohdussa, joten jouduimme palaamaan takaisinpäin odotuksessa; 10. viikolle. Onneks kaveri on nyt mylvinyt hiukan heti aamusta, joten ei tarvitse panikoida moisen tyhmän unen takia.

Pitänee ryhtyä pakkaamaan kamat kassiin ja valmistautua reilun kahden tunnin automatkaan.

Viikonlopun jatkoja kaikille!

Joanna & Jaska 32+6 (edellisessä viestissäni olin vahingossa viikon edellä aikaani, jo 33+ viikolla)

 

[Monsku79]

Viikonlopputerkut kaikille Monskulta ja Villiltä pikaisesti ennen polttareihin lähtöä... jep taas polttarit! Onneksi nämä on nyt sitten kesän viimeiset.

Joanna, sinuna ehdottomasti reagoisin heti kohonneeseen verenpaineeseen - ainakin ihan varmuuden vuoksi! Mutta yritä nyt sitä ennen rentoutua siellä mökillä. Täksi päiväksi tuli ainakin tosi kiva ilma

Mulle kävi kaksi päivää sitten SE mitä olen pelännyt alusta asti... Eli aamulla heräsin outoon tunteeseen siitä, että aina eläväilen Villi ei ollut potkiskellut yöllä. Eikä aamulla. Kävin suihkussa - ei potkuja. Söin - ei potkuja. Puin päälle ja ajattelin, että lähden kävelemään ja kävelen yhden extrabysäkinvälin ennen ratikkaan hyppäämistä - ei potkuja. Ratikka tuli ja puolivälissä matkaa sain sellaisen paniikin, että oli pakko hypätä ulos. Menin ärrälle ostin kahvin ja seisoin sateessa juomassa sitä. Mietin, että jos ei potki ennen kuin kuppi on puolivälissä, niin lähden päivystykseen. Ja kuppi olikin melkein puolivälissä, kun potku tuli. Itku pääsi. Ja sitten koko päivän tarkkailin tilannetta, mutta Villi potki ihan entiseen malliin... ei enää tuollaisia kiitos

Vähän aikaa onkin ollut tosi seesteinen olo, mutta nyt on alkanut taas vähän pelottamaan, että meneekö kaikki hyvin. Tuollaisia Joannan näkemiä unia on ollut vähän täälläkin. Kesäjuhlissa eräs työkaverini halusi juurta jaksain kertoa kuinka synnytti viime tammikuussa kahdeksannella kuulla kuolleen vauvansa. Se oli ihan kamalaa! Ymmärrän, että hän halusi avautua ja puhua asiasta, mutta kyllä sen kuuleminen näin aika viimeisillään oli aika rankkaa ja pelottavaa.

Äitiysloma on alkanut Jipii! Ei oikein ole vielä kolahtanut... varmaan joskus ensi viikolla tajuan, että en mene töihin about vuoteen. Huh. Tosi outo ajatus.
Ja kuten Joannalle jossain meilissä mainitsin, niin taisin vasta menneellä viikolla tajuta tosissaan, että saan vauvan! Nyt alkaa olemaan h-hetki niin lähellä (ja kuitenkin niin kaukana...).

Joannalle vielä; tsemppiä niiden liitoskipujen kanssa. Niihin ei taida oikein mikään auttaa

Toivottavasti Ilonalla on mukava reissu Tukholmaan! Hesarissa oli joku päivä kiva juttu Tukholman puutarhoista.

Ewa; en tiedä onko unentarve lisääntynyt. Tarvetta olisi, mutta kun uni ei tule! Tai siis tulee kyllä illalla, mutta herään siinä kolmen maissa ja sitten valvon. Jää aika lyhyeksi unet. Ja heti tuntee, että on nukkunut huonosti - hengästyttää, on heikko olo ja huippaa helpommin. Ehkä nyt helpottaa kun saa jäädä kotiin. Jospa oppisi nukkumaan päivällä. Vieläkö Joannallakin on univaikeuksia?

Pitää lähteä kalppimaan kohti polttaripaikkaa. Siinä kestääkin kun tätä ruhoa raahailee eteenpäin Supistaa nykyään heti kun vähänkään reippaammin yrittää painella. Seuraava neuvola vasta 26. päivä eli silloin on se maaginen 10 kg ihan varmaan mennyt rikki!

T. Monsku & Villi 34+3
Kyllä meille Joanna tulee jännät paikat - kun Jaska voi oikeastikin syntyä ennen Villiä