Plussanneet Viilaajat! (6)

[Inkku78]

Pitää tulla tännekin vielä hypettämään, jos joku ei ole huomannut. Plussatuulet vievät mennessään viilaajia, Joppuli sai plussan! Huhtijunassa on ruuhkaa, onneks ehdin ekana ja sain ikkunapaikan.

Monskun tarina ei kuulostanut ruusuiselta. Toivottavasti saat pahimmat kammot työstettyä pois.

-Inkku, rv 5+2

 

[Ulkkis-Ewa]

Ensinnäkin: SUPERHYPERONNITTELUT Monskulle ja Joannalle! Ihanaa, että olette jo vauvanne syliin saaneet. Ja onnittelut myös molemmille tuoreille isukeille! Uskomatonta, että olette molemmat jo maaliviivan sillä puolella! Kukas aloittaa "Vauvaa hoitavat viilaajat" tuolla <<vauvan hoito>> puolella??? :-D

Sorry, kun oon ollut "kadoksissa", mutta meillä on nyt huomenna lopullinen muutto väliaikais-asunnosta taloon ja hommia on painettu yötä myöten sen Suomen reissun jälkeen (oli todella tervetullut tauko remontoinnissa). Olo on edelleen ihan huippuhyvä ja energiaa löytyy. Oon tiennyt olevani aika kovakuntoinen, mutta tämä alkaa olla jo ihan naurettavaa näin lähellä laskettua aikaa

Ke:na oltiin tosiaan sairaalassa kokeilemassa, jos neiti (?) kääntyisi oikein- eli väärinpäin, mutta vielä mitä! Ilmeisesti on siellä niin mukavasti, ettei ollut mitään haluja kääntyä ja kun istukka on suoraan pään edessä, ei lääkäri oikein saanut kunnon otettakaan. Kääntöyritys ei oikeastaan sattunut, vähän oli epämiellyttävää vääntämistä ja kohdun rentouttamiseksi annetettu lääke aiheuttaa nopeasti ohimenevää sydämentykytystä. Kyllä se suunnitelluksi keisarinleikkaukseksi menee, mikäli ihme-kääntymistä ei tapahdu.

Päivää ei vielä saatu, mutta pian kuun puolivälin jälkeen meillä pitäisi olla treffit vauvamme kanssa Vähän on ollut pettynyt olo, kun olisin halunnut ihan normaalisti alakautta synnyttää - lähinnä siksi, että on vauvalle hieman stimuloivampi ja parempi tapa. Leikkauksesta toipuminenkin tietty vie aikaa, mutta pari leikattua kaveria sanoi, että leikkaus oli ihan ok vaihtoehto - se vähän lohdutti. Valinnan varaa ei täällä Ruotsissa oikein annettu. Leikkausta ovat kaikki lääkärit ja barnmorskat suositelleet, paitsi se yksi kummallinen neuvolantäti.

Lisäksi tuntuu että menee vähän jännitys hommasta, kun tietää synnytyspäivän ja -ajan etukäteen. Mutta lopputuloshan se on tärkein: oma rakas vauveli...Nyt alamme tosiaan konkreettisesti tajuta, että kohta meitä on kolme! Varsinkin, kun on tullut vauvan vaatteita pestyä ja komeroon taiteltua. Jee - lastenhuone alkaa olla viittä vaille valmis!

Kääks tuota Monskun synnärikokemusta - lupaan kanssa raportoida miten suunniteltu keisarinleikkaus etenee ja miltä tuntuu jälkeenkin päin. Jos on vaikka jollakulla muullakin edessä. Entulle ja Ilonallekin tiedoksi, että antavat vauvalle aikaa kääntyä itsekseen aina viikoille 36-37 myös Suomessa. Eli ei vielä syytä hätäillä perätilaa.

Kaikille plussanneille kauhiasti ONNEA! Nauttikaa raskausajasta - se menee niin nopeasti ohi. Vastahan sitä minäkin alkuviikoilla jännäilin...

Kesäterveiset ja tsemppitoivotukset koko viilaaja-porukalle!

Ewa 37+4 (36+5 rakenneultra)
PS: Korjailen listaan tuota laskettua aikaani rakenneultran mukaiseksi.

 

[Ulkkis-Ewa]

Plussanneet viilaajat

Aikku 20.6.2007 Kätilöopisto - 10.6.2007 Tyttö; 2470g/46cm
Monsku 26.7.2007 NKL - 28.7.2007 Tyttö; 3170g/50cm
Joanna 5.8.2007 Kätilöopisto - 2.8.2007 Poika; 2770g/47cm
Ewa 27.8.2007 Ruotsi
Entu LA 24.10.2007 KYS
Ilona 27.10.2007 Tays
Elviira 26.2.2008 Kätilöopisto
Inkku78 03.04.2008 KYS (LA varmistuu varhaisultrassa)
Prinressa 5.4.2008 Laskettu aika varmistuu varhaisultrassa

 

[Joppuli]

Uskokaa tai älkää, mutta minäkin sitten vihdoin ja viimein sain se plussan siihen tikkuun...

Aavistelin jotain se suuntaista, koska sain torstaina ovistikkuun vahvimman viivan ikinä, joten vähän viittasi siihen suuntaan. Eilen lähdin kaverin kanssa lenkille ja kesken lenkin alkoi himmee pahoinvointi ja etominen, semmonen kummallinen polte. Kaveri totes, et nyt sulla on aamupahoinvointia ja sille siinä sitten naureskeltiin... No se ei sitten mennyt ohi ja oli pakko jotain tehdä, olo oli niin surkee, ja toinen kaveri just tulossa hakemaan hääpaikkoja katselemaan... Pääsin kaasoksi... Ostin silloin torstaina testin ja päätin sitten tarttua härkää sarvista. Ja puhdas plussahan sieltä pärähti.. SItten tää mamma sekosi aivan täysin, mies vaan pyöritteli päätä...

Tarina jatkuu, olihan mun sitten pakko kertoa tämä asia sille kaverille joka tuli mua hakemaan kun olin niin tohkona, etten olisi voinut siltä mitä salatakaan. Siinä me sitte istuttiin, Toinen saamassa vauvan ja toinen menossa naimisiin, kaveri vaan totes, että taitaa meistäkin tulla vihdoin ja viimein aikuisia.

Tänään sitten on sen lapsen ristiäset, jonka äidin kanssa aloitettiin vauvanteko samaan aikaan. Olihan sillekin pakko kertoa... katsotaan nyt miten tämä pahaolo jatkuu tänään jos vaikka menisi ohitse kokonaan... Niin ja arvatkaa oliko se kaveri ihmeisään kenen kanssa aamulla olin lenkillä. Se meinaan soitteli illalla ja kyseli vointia, että joko helpottaa... Siihen sitten totesin, että helpottaa varmaan 9 kuukauden päästä... Ihmisten reaktiot on niin ihania... Nyt pitää vaan sulkea suunsa, muille ei sitten asiasta mitään kerrota, vasta joskus myöhemmin....

Ompa mukavaa huomenna mennä töihin, kun tälläinen ylläri odottamassa. Työkaverini sanoi ennen lomia, että sä tuut ilmoittamaan loman jälkeen että oot raskaana, mä vaan tuhahtelin asialle. Nähtiin tossa muutama viikko sitten, ja totes että ei vieläkään vai??? Ja mä sanoin, että ei taida ennustukset toteutua, työkaveri sanoi et vielähän sitä tässä ehtii...

Terv. Joppuli 4+1 la siis ehkä 13.4.2008

 

[Elviira80]

Jee!!

Joppulille tervetuloa, eipä siitä ole kauaa kun jännäyspuolella joku sanoi että sut vielä mukaan kun oot jonotuslistalla kauan ollut

Joannalle ONNEA! Näitä uutisia on aina kiva lukea

Ja Monskulle toivotellaan vain piteneviä unia, ja toivotaan että tyttö oppii rauhoittumaan itsekseen. Aika touhukasta se on rauhallisemmankin vauvan kanssa! Maidon tulokin varmaan tasaantuu, joskushan se kestää kunnes löytyy tisseistäkin se tuotantorytmi.

Ja Ewalle kanssa tsemppiä, ilmeisesti olet saanut osaksesi sen loputtoman energisen raskauden, eikös se ole "pregnancy glow". Semmoinen mullekin

Entulla ja Ilonalla jäljellä enää sen verran viikkoja mitä mulla takana

Täällä vointi edelleen tosi hyvä enkä odota että tästä muuttuisikaan. Kaveri väitti näkevänsä mun mahassa sellaista kaarta että kun tietää niin näkee (siis alasti ollessa). Pysyisi nyt piilossa vaan että saa työt rauhassa aloittaa ennen kuin pitää siellä päässä kertoa.

Täällä on tosiaan telttailtu ja kuljettu ympäri eteläistä Suomea, ja kierros jatkuu vielä ensi viikon. Huh huh miten paljon ohjelmaa! Seuraavalla viikolla onkin sitten sekä lääkäri että ultra, niitä jo innolla odottelen tietysti

Lämmintä sunnuntaita!

Elviira 10+5

 

[Entu82]

Voi Joppuli ihana uutinen! Meinasi ihan kyynel tirahtaa kahvikuppiin . Sullakin tuota yritystä takana niin kauan.

Mä vaan ihan pikana raportoin, että ollaan Vaasaan lähdössä takaisin linjoille sitten ensiviikon loppupuolella.

Entu&Löydös rv28+4

Ps: Näin yöllä unta että sain pojan, saa nähdä itsellä on ihan tyttöolo .

 

[Monsku79]

Tosi upea juttu! Herätti muistelemaan omia plussatuntemuksia silloin joskus kauan sitten

Ja olipa kiva kuulla Ewasta pitkästä aikaa! Aika hyvältä tosiaan kuulostaa olotilasi. Jatkuu varmasti loppuun saakka samanlaisena. Ikävää ettei vauva sitten kääntynyt, mutta leikkauksella sitten. Pääasia tosiaan, että saadaan terve vauveli ulos Ilmoittele sitten, että milloin on se suuri päivä! Jännää.

Joannalta ja Jaskalta on tullut muutamia viestejä. Hyvin menee! Katsotaan pääsevätkö tänään kotiin ja sitten jossain vaiheessa Joanna ehtinee tänne kirjoittelemaan itse kuulumisia.

Perustetaan se Vauvaa hoitavat Viilaajat -ketju sitten kun ainakin Joanna on takas linjoilla Mulla riittäiskin kysyttävää ja jaettavaa vaikka millä mitalla. Aina välillä sitä on onnensa kukkuloilla ja välillä iskee epävarmuus ja avuttomuus ja tuntuu ettei millään selviä tästä kaikesta. Mutta pikkuhiljaa hyvä tulee. Yritän olla huolehtimatta etukäteen.

Viime yönä Villi nukkui OMASSA sängyssä NELJÄ TUNTIA putkeen!

Vielä kerran onnittelut Joppulille ja aurinkoterveiset kaikille muillekin!

Monsku & Vauhko-Villi 8 päivää

P.S. Musta tuntuu, että Löydös on tyttö!

 

[Ulkkis-Ewa]

Onnittelut Joppulille! Ihanaa kun plussasit pitkähkön odottelun jälkeen!!! Muistahan kirjautua tämän puolen listaan kun siltä tuntuu.

Joku taika tässä kesäajassa täytyy olla, kun plussia tipahtelee nyt tämän tästä ns."kuivan" kauden jälkeen:-D

Pikavisiitti tässä muuton keskellä, ennenkuin tietsikka muuttaa uuteen osoitteeseen...
Monskulle vielä, että viilaaja-hoivaajat olisikin upea juttu - ei vähiten noiden kysymysten, vinkkien ja vertailevien kokemusten takia.

Mutta palataan asiaan!

Ewa 37+4 (36+5 rakenneultra)

 

[Prinressa..]

Mökki reissulta palattu. Oli kyllä vaikeeta olla ainut joka ei juonnu, olin kyllä keksinny selityksen valmiix. Noh mutta hyvin selvisin kukaan ei kyselly.

Aamulla meinas oksennus tulla kun autolla ajelimme. Välillä unohtuu tuo raskaus mutta eilen aamulla tein taas jälleen yhden testin ja kyllä se ihan selvää plussaa näytti. Musta on tullu ihan höperö kun sekoitan sanoja, ajattelen pyörää ja puhun autosta jne. Onkos muilla tällästä höperyyttä?

Prinressa rv 5+1

niin ja joppulille vielä paljon onnea ja tarrasukkia!!!

 

[Prinressa.]

Nostelen meitä ylöspäin ettei tiputa ihan alas.

Prinressa

 

[Joanna1973]

tervehdys kotoa!

Laitan nyt vain pikaisesti viestiä Jaskan vedellessä sikeitä. Kotona ollaan oltu kolmisen tuntia. Jaska on nukkunut ajan kokonaan lukuunottamatta yhtä ruokailuhetkeä.

Aluksi kiitokset kaikille onnitteluista, tuli jo ihan tippa linssiin niitä lukiessa. Laitan myöhemmin tarkemman selvityksen synnytyksen kulusta ja ensi tunnelmista vauvan kanssa, mutta pääsin synnytyksessä PALJON helpommalla kuin Monsku. Huh, millainen tarinasi olikaan, Monsku. Omia pikku kommervenkkejä tässäkin toki oli, mutta ei mitään noin hurjaa.

Palailen asiaan virkeämpänä. Laskin että neljän sairaalayön aikana tuli nukuttua yhteensä n. 14 tuntia.. Nukahtamisvaikeudet siis jatkuvat... Kotiin tultua sain onneks jo nukuttua 45 minuutin päikkärit.

Joanna & Jaska 4 pv

 

[Ilona -79]

Oi, kun kiva kuula, että Joanna ja Jaska ovat onnellisesti kotona. Toivottavasti nukkuminen onnistuu kotona paremmin kuin sairaalassa. Ja hyvä, että synnytys oli helpompi kuin Monskulla. Sellaista rääkkiä ei todellakaan toivoisi kenenkään joutuvan kokemaan…

Monkulle ja Villille toivotellaan myös kauniita unia Toivottavasti tuollaiset neljän tunnin unet omassa sängyssä alkavat vähitellen maistua yhä useammin!

Ewakin oli ehtinyt muuttopuuhista pistäytymään. Tosi hienoa, että olet noin loistavassa kunnossa edelleen. Ja mikäpä hienompaa kuin se, että pääsitte uuteen kotiin juuri sopivasti ennen vauvan syntymää. Harmillista, että neiti on päättänyt pysytellä istumassa, mutta eipä tuota sektiota kannata sen kummemmin murehtia. Pääasia, että vauva saadaan turvallisesti maailmaan, oli tapa sitten mikä tahansa.

Entulle hauskaa Vaasan keikkaa!
Ja Joppulille vielä kerran onnea! Aivan ihanaa, että huhtikuulle on jo luvassa kolme pikku Viilaajaa

(.) Ei juuri mitään uutta. Vointi periaatteessa edelleen ok. Unettomuus/nukahtamisvaikeudet vaivaavat eniten, muutaman tunnin katkonaisilla unilla ei oikein tahdo jaksaa töissä… Muuten kaikenlaiset pikkuvaivat tuntuvat vaihtuvan päivittäin. Välillä vihoittelevat alaselkä ja lonkat, välillä vihloo alavatsasta ja häpyluun tienoilta. Kun näitä vaivoja ei ole, närästää. Ja silloin kuin kaikki on muuten hyvin, särkee polvea (vanha vamma, vaivannut jo kymmenen vuotta aina silloin tällöin…). Mutta kokonaisuudessaan ei siis mitään isompaa ongelmaa.
Mahani perusteella meille on veikkailtu enimmäkseen poikaa, mutta äitini puhuu sitkeästi tytöstä. Itselläni ei ole edelleenkään aavistustakaan kumpi Ipana mahtaa olla...


Ilona & Ipana 28+2

 

[Prinressa..]

Nostelen äkkiä meitä ylöspäin ettei tiputa tokalle sivulle..

(.) Täällä ei mitään kummallista olossa, ens viikon ultraa odotellessa ja tän viikon kulumista...

Prinressa rv 5+3

 

[Ilona -79]

Onpas täällä tosiaan hiljaista, kun Villi ja Jaska pitävät Monskun ja Joannan kiireisinä, Ewa on muuttopuuhissa, Entu reissussa ja olikos Elviiirakin vielä nettipimennnossa…?

(.) Kävin jo tuonne lokakuisiin valittamassa, että nyt alkaa jo tuntua siltä, että viimeinen kolmannes on alkanut. Helle ja valvominen ovat vieneet kaikki mehut minusta. Ja kun selkä/lonkkakipukin tuntuu nyt lähes koko ajan, on olo todellakin ollut parempikin… Toivottavasti tuo kuitenkin menee vielä ohi!

Ilona & Ipana 28+4

 

[Prinressa..]

On aika hiljaista täällä viilaajissa kun kaikilla on jotain muuta. Heh.

(.) Mä täällä jännäilen että milloin tissi kipu loppuu kun pelkään sitä keskenmenoa niin vietävästi. Onnex on nyt 6työpäivää niin ei kerkee ajattelemaan ja ens viikolla jo se varhaisultra. Oon miettiny että kerrottaisiin vanhemmille tuon ultran jälkeen jos on jotain kerrottavaa. Kun töissä kai on pakko pikku hiljaa kertoa kun on kauheesti noita raskaita nostoja ja agressiivisia asukkaita että pelkään et ne lyö mun mahaan ja sit jos työkaverit ymmärtäis paremmin mix yritän välttää niiden hoitamista.

Nyt varmaan täytyy lähteä töihin päin ettei myöhästy. pitkä päivä tiedossa siis. Mulle sopis paremmin aamuvuorot pelkästään kun illasta väsyn ja aamulla voin taas herää mihin aikaan tahansa niin ei väsytä.

Prinressa rv 5+4

 

[Elviira80]

Joo, juuri saavuin pimennosta ja kohta taas häviän (tunnin päästä). Kuumuus väsyttää ja tämä ympäriinsä juokseminen, mutta ei kai varaa valittaa kun lukee ilonan kuulumisia.. minä sitten noilla viikoilla alan ähistä talvivaatteiden hankaluutta

Ei sen ihmeempiä. Ultraan reilu viikko!

Elviira 11+1

 

[Entu82]

Oltiinpa tipahdettu ihan toiselle sivulle! Vaasasta on nyt palauduttu ja oli mukava reissu tuli osteltua tulokkaallekin jo jotain vaatetta ja tytteli viihtyi Wasalandiassa ja meren rannalla. Käveltyä tuli niin paljon, että maha vihleksi ilkeästi iltaisin, onneksi oli hoitajian typsylle niin sain itse lepäillä.

On tää helle kyllä aika voimille käypää... Minä kyllä rakastan kesää ja aurinkoa, mutta... Hiki valuu jalat ja kädet turpoaa ja maha painaa. Ananasta ja mansikkaa yritän syödä ja järvessä pulikoida, jos edes vähän helpottaisi tähän muumimamma turvotukseen. Kommentoida piti vaikka mitä, mutta nyt ei kulje ajatus yhtään......

Entu&Löydös rv29+1

 

[Inkku78]

Minäkin ilmoittaudun pitkästä aikaa. Tänään oli eka neuvola, th:n mukaan nyt ois viikot 7+2, mutta uskon edelleen, et ultra muuttaa päivät 6+0:aan. Ultraan mun piti mennä yksityiselle ens torstaina, mut koska saatiin sitä seuraavalle keskiviikolle jo tuo meidän kunnan ainut ilmainen ultra, peruttiin se. Eiköhän sitä 6 päivää jaksa kuitenkin odotella. Neuvolassa oli ihan mukavaa, kauheasti lappuja täytettäväksi jne, yli tunti siinä meni. Mä joudun tän keuhkotautini tiimoilta äippäpolin asiakkaaksi, eli siellä sitten ultraillaan enemmän kertanaan aikanaan. Jotain hyötyä siitäkin, että on sairas, toivotaan, ettei kunto kuitenkaan romahda sitten lopussa. Lähtöasetelmina RR 123/74, Hb 134 ja paino 53.4kg, tästä on hyvä jatkaa. Oon ihan fiiliksissä täällä kun sain äippäkortin ja raskaudenseurantakirjan yms, toivotaan etten ultrassa tipu alas ja kovaa.

-Inkku rv 6 - 7+2

 

[Ilona -79]

Kiva, että Entun perheellä oli onnistunut reissu!
Elviira muistaa sitten taas tulla ilmoittautumaan, kun palaa koneen ääreen. Samoin Prinressa, Inkku ja Joppuli: muistakaa käydä säännöllisesti kertoilemassa kuulumisia!

(.) Vaihteeksi parempi olo. Väsyttää, mutta tänään ei ole vielä ollut minkäänlaisia kipuja! Kyllä noista helteistäkin pystyisi nauttimaan, jos saisi olla lomalla ja pääsisi esim. uimaan, kun siltä tuntuu. Mutta näin töissä istuen ei kyllä kovin pysty kuumuudesta riemuitsemaan… Huominen vielä töitä, sitten onneksi neljän päivän vapaa. Valitettavasti taitaa vaan auringonpaiste taas loppua siihen, kun mä pääsen vapaalle :/

Ilona & Ipana 28+5

 

[Joppuli]

Ilmoittelee täällä olojaan ja aatteitaan.... Varasin eilen neuvolan joka on 18.9. eli vielä on aika pitkä matka sinne... Vaikutti täti ihan mukavalta, kun mulla sattuu olemaan perhevalmennuksen veto silloin illalla niin sattui aika hyvin aamuksi siitä mainitsin th:lle ja sehän innostui... Että samoja hommia teen th:n kanssa. Mun on varmaan pakko käydä ostamassa jotkut mammapöksyt, koska mun maha on niin turvoksissa, että vois olla vähän enemmänkin raskaana. Nytkin istun tässä koneella polleesti housut auki. Oon siis töissä. Ei kai meillä muuta tähän hätään. Lauantaina on kaverin tuparit ja pitää salailla.

Joppuli +kaaleppi 4+5 tai jotain

 

[Prinressa..]

Minäkin ilmottaudun ennen saunaan menoa.

(.) Täällä iski tässä illemmalla joku pahoinvointi kohtaus en kuitenkaan oksentanut mutta ei kaukana ollu. Rinnatkin edelleen kipeät. Viikon päätä ultraan. On aika hyvin pysyny tää raskaus pois mielestä kun ei oo niin mitään pahoinvointia ja kun koko ajan töissä saa juosta niin ei kerkee miettimään. Nytkin menossa 7päivän työputki.

Nyt saunaan.

Prinressa rv 5+5

 

[Prinressa...]

Ohhoh, ollaan tiputtu tokalle sivulle.

Oon saavuttanu jo rv 6, kun viimeksi en näin pitkälle päässy. Mutta silti päivä kerrallaan elellään.

Pitäisköhän aloittaa jonkun uus ketju kun on jo näköjään 122viestiä. Jos joku kerkiää..

Nyt täytyy lähteä töihin.

Prinressa rv 6+0

 

[Joanna1973]

moikka pitkästä aikaa,

aluksi onnittelut Joppulille. Unohtui viime viestissä onnitella.

Luvassa taas omaa (ja Jaskan) napaa:

kotona ollaan tutustuttu toisiimme nyt viisi päivää ja Jaska tuntuu olevan nimensä veroinen Laiska-Jaska. Syö tosin reippaasti 8-9 kertaa vuorokaudessa 20-40 minuuttia kerrallaan ja nukkuu paljon. Seurustelulle jää sitten aikaa vain max 4h vuorokaudessa. Ei itke muuten kuin nälän yllättäessä, muuten seurailee rauhallisena sylissä tai sohvalla maaten maailman menoa. Nälän yllättäessä rauhoittuu jo kuullessaan mun äänen ja jää rauhallisena odottamaan kun valmistaudun imettämään.

Synnytyksestä:

kaikki kävi tosiaan nopeasti. Synnytys päätettiin käynnistää mun korkean verenpaineen ja virtsasta löytyneen valkuaisen takia. Lopullinen diagnoosi oli "vain" lievä raskausmyrkytys.

Päästiin suoraan synnytyssaliin ja kalvot puhkaistiin klo 13. Odoteltiin 2h mutta mitään ei tapahtunut, joten vähän ennen klo 16 aloin saamaan oksitosiinia tipassa. Alkutarkastuksessa olin ollut auki 2,5cm ja kohdunkaulaa oli jäljellä 1,5cm.

Odoteltiin alkaako jotain tapahtumaan. Vauvan päässä oli sykettä mittaava anturi ja vatsan ympärillä supistuksia mittaava laite. Vähitellen alkoi alavatsassa tuntua parin minuutin välein menkkakipumaista tunnetta, mutta supistuskäyrällä ei näkynyt mitään. Kätilökin sanoi, että odotellaan vaan, kyllä sitten tunnistan kun supistukset alkaa. Samaa tunnetta jatkui ja jatkui ja luokittelisin tuntemuksen 5 x menkkakivut eli ihan siedettävää. Vähän vaan arvellutti millaisia ne supistukset sitten ovat, jos nämä ei niitä ole. Siirryin jossain vaiheessa sängyltä keinutuoliin ja vähitellen kätilökin sanoi, että ehkäpä tosiaan jotain sittenkin tapahtuu kun mulla alkaa tulemaan punaa poskille ja naama menee vähän irveen. Sisätilanne tarkistettiin klo 18 ja todettiin mun olevan auki 4cm ja kohdunkaula oli hävinnyt kokonaan. Paljon oli siis tapahtunut ja tuntemukseni olivat kuin olivatkin supistuksia. Synnytys oli käynnissä!

Jatkoin keinumista ja nyt alkoi supistukset voimistumaan niin että n. 2 minuutin jaksoissa 30 sekkaa meni aina silmät kiinni hengittämiseen keskittyen ja miehen vahtiessa että pysyin rentona, olkapäät kun automaattisesti jännittyivät ja nousivat korviin. Puoltoista minuuttia taas juteltiin vaan niitä näitä ja sitten tuli taas supistuksen huippu. Tässä vaiheessa ajattelin, että tätä kestää sitten vielä varmaan 10 tuntia, joten haluan epiduraalin, jotta voin vähän levätä ja kerätä voimia. Ilokaasua en sitten kokeillutkaan.

Epiduraalin sain klo 19.30-19.45 välisenä aikana ja kätilö sanoi lääkärille mun olevan auki 4cm (tilanne tarkastettu siis klo 18). Epiduraalin laitto ei sattunut juuri lainkaan, oli vain tosi tukala olla liikkumatta supistuksen tullessa. Hikihän siinä tuli. Lääkäri ja kätilö lähtivät laittamaan epiduraalia naapurihuoneeseen ja pian totesinkin etten enää tunne supistuksia, mutta... alempana tuntuikin jotain voimallista eli ihan kuin olisi kova hätä. Ajattelin, ettei tämä VIELÄ voi olla ponnistamisen tarvetta. Aina parin minuutin välein tuli kuitenkin niin tukala olo, että parinkymmenen minuutin kärvistelyn jälkeen oli pakko hälyyttää kätilö paikalle. Oma ei päässyt, mutta joku toinen tuli pikaisesti. Kuvailin tuntemuksiani ja hän teki sisätutkimuksen ja totesi mun olevan auki jo 8-9 cm eli olin ollut epiduraalin laittamisen aikoihin varmaan auki 7cm, enkä 4cm. Sanoi pyytävänsä oman kätilöni pikaisesti paikalle. Häntä sitten saikin odottaa mielestäni ikuisuuden, todellisuudessa varmaan n. 10 minuuttia. Kun kätilö tuli, hän tarkisti tilanteen ja antoi luvan alkaa ponnistamaan kun "tunne" tulee seuraavan kerran. Supistuksia en siis tuntenut epiduraalin takia, mutta pidättämisen tunne oli PALJON ikävämpi kuin kokemani supistukset. Siinä tuli ulistua, ähistyä ja vaikerrettua.

Aloin aluksi ponnistamaan kyljeltäni ja tuntui etten saa mitään aikaiseksi. Kätilö kuitenkin kehui että hyvin menee. Hengitystekniikka ja kaikki muukin unohtui aina uuden ponnistusluvan saatuani, mutta mies ja kätilö opasti aina uudelleen mitä pitikään tehdä ja mistä kohdasta pitää jalasta kiinni. Pian sain ohjeen kääntyä selälleni ja pian olikin vauvan pää ulkona. Ja sitten mies sai ohjeen hälyttää toinen kätilö paikalle ja sitten vauva olikin jo ulkona eli klo 20.52. Kätilö olisi merkannut säännöllisesten supistusten alkaneen (eli synnytyksen käynnistyneen) klo 18, mutta itse sanoin niiden alkaneen klo 17. Ponnistusvaihe kesti 7 minuuttia ja synnytys kokonaisuudessaan alle 4h.

Olin katsonut miestäni ihan epäuskoisena kun vauva nostettiin rinnalleni. Näinkö helpolla tästä selvittiin? Jos olisin tämän tiennyt, en olisi varmaan epiduraalia ottanutkaan.

Vauva alkoi imemään rintaa heti oikeaoppisesti. Sain parit tikit, joita en ole edes tuntenut jälkeenpäin. Isä pesi ja puki vauvan ja itse kävin suihkussa. Osastolle mentiin puolenyön aikaan ja yö meni ihmetellessä vauvaa, joka valvoi suurimman osan yöstä mun kanssa. Mies lähti yöksi kotiin, mutta vietti kaikki päivät n. klo 8-22 meidän kanssa.

Sairaalassa tuli oltua neljä yötä ja siitä on ajasta on sekä myönteistä että kielteistä kokemusta. Halu päästä kotiin oli kova ja olin tosi pettynyt kun ei päästykään kotiutumaan sunnuntaina. Syy lisäyöhön oli mun verenpaineen seuranta. Paras vitsi, sanon minä. Sitä mittailtiin aina eri asennoissa ja mansettikin oli aina vähän niin ja näin. Vauvan sokeriarvoja seurattiin tarkasti alle 3-kiloisuuden ja mun kerran koholla olleen sokeriarvon takia, mutta ne lähtivät hyvin nousuun. Itse jouduin antamaan 2x24h virtsankeräyksen, mutta pissasta ei löytynyt kohonnutta valkuaismäärää. Testejä tuli siis testyä ja Jaskasta otettiin verinäyte sokeriarvoja varten kantapäästä yhteensä varmaan 10 kertaa.

Jaahas, nyt Jaska taitaa vihdoinkin herätä. On nukkunut putkeen (syönyt tietty 3-4h välein) puolesta yöstä. Jos vaikka tämän ruokailun jälkeen jaksaisi vähän viihdyttää vanhempiaan.

terkuin,

Joanna & Jaska 9 vrk