Plussanneet Viilaajat! (4)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Monsku79
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Juu, naura Monsku vapaasti meidän mausteriidalle. Kyllä se itseänikin jo naurattaa :-D Valitettavasti sitä ei vaan osaa nauraa itselleen silloin, kun hormonit lyö yli, vaikka toisaalta tajuaakin olevansa ihan pöhkö… Itseasiassa sitä vain hermostuu entistä pahemmin, kun tajuaa käyttäytyvänsä ihan ääliömäisesti ;-)

En edes tiedä, mistä olin saanut päähäni, että vakuutushakemuksen liitteenä pitää olla jonkinlainen lääkärintodistus tms., mutta hyvä vaan, jos ei moista tarvita. Täytynee ottaa yhteyttä erääseen tuttuun, joka on Tapiolan vakuutusedustaja. Meillä kun on muutenkin vakuutukset Tapiolassa, niin taitaa olla todennäköisin vaihtoehto muutenkin…

Kyllä nuo tulevan kesän helteet alkaa jo muakin hiukan hirvittää, vaikken siinä vaiheessa edes viimeisilläni vielä ole. Kesälomaa pidän ilmeisesti jo kesäkuussa (heinäkuu ei työantajani puolesta sovi ja mies ei saa lomaa elokuussa) kaksi tai kolme viikkoa ja loput sitten syyskuussa ennen äippäloman alkua. Mutta kyllä tosiaan vähän mietityttää, miten sitä jaksaa heinä-elokuun helteillä painaa töitä… No, täytyy vaan ottaa ns. ykkösautomme (josta löytyy ilmastointi toisin kuin tuosta pikkukippurasta) käyttöön. Töissä onneksi pelaa ilmastointi suht hyvin eikä tää mun työni mitään raskasta ole, lähinnä koneen ääressä istumista.

Ilona & Ipana 17 (olenkohan seonnut totaalisesti laskuissa vai voiko tänään oikeasti alkaa viikko 17????)
 
Prinsessa sai meiltä kiikun joka laitetaan kiinnitetään meidän terassin kattoon ja taaperokärryn jota innoissaan pihala työntelee ja keräilee sinne kiviä ja käpyjä, varsinkin kivet tuntuu olevan ihan huippuja :). Minä muuten itkeä tillitin tytön yksivuotispäivän iltana ihan hillittömästi, että kun mun vauva on jo niin iso ja miten vuosi näin nopeasti mennä ja kohta se jo lähtee kouluun jne... Mies onneksi hoksasi siinä vaiheessa ottaa tytön ja totesi vaan mulle "että menepä kulta sinä jo nukkumaan". Olin ihan älyttömän ylikierroksilla kyllä käynyt koko loppuviikon. Äitienpäivä aamuna sain sitten nukkua pitkään ja sain sen aamupalankin sänkyyn ja kukan ja uskomatonta kyllä tytteli sanoi ekan kerran "äiti" siinä aamulla, eli ihana lepopäivä oli minulla niin kuin toivoinkin.

Ilona, toivottavasti pomosi asiallinen suhtautuminen jatkuu ihan loppuun asti, se raskaana oleminen kun ei kuitenkaan ole mikään rikos.

Nyt taidan mennä itsekin vähän nukkumaan. Tytteli on vähän kuumeinen ja nukkui huonosti, eli väsyksissä ollaan koko perhe.

Entu & Löydös rv17+3
 
Oho, ollaan tiputtu toiselle sivulle..

Onpas tänään ollu ihana ilma.

Täällä ei oikeestaan mitään oireiluja, paitsi jos ei muista syödä niin paha-olo yllättää.

Prinressa rv 5+5
 
Yritän pitää yllä tätä meijän keskustelua täällä.. Taas oltiin tiputtu tokalle sivulle, nyt ryhdistystä, no ei vaiskaa...

(.) En pysty nukkumaan enään mahalla ku tissit niin arat. Niissä huomaa kyllä jo eroa. Neuvolastakin soittivat ja siirsivät aikaa aamusta iltapäivään ja pitäis jaksaa olla 4tuntia pissaamatta, aargh..

Prinressa rv 5+7 noinko se merkitään?
 
pikatervehdys kaikille.

Nyt joo ryhdistäydytään viilaajat ja laitetaan viestejä tulemaan oikein kunnolla. Nyt en itse ehdi kirjoittaa pidempiä kuulumisia, mutta palaan linjoille illalla kotoa. Tuntuu ettei enää saa mitään aikaiseksi, edes kirjoittaa tänne, ja se on jo hälyyttävää :-)

Prinressa; 5+7 on jo 6+0!

Päivänjatkoja!

Joanna & Jaska 29+2
 
Pikaisesti yritän minäkin töiden lomasta kantaa korteni kekoon!

Mulla oli kans ihan alussa (ehkä viikolta 5 alkaen ) rinnat niin kipeät, että en pystynyt mahallani makaamaan, mutta helpotti sitten jossain vaiheessa (oiskohan ollut viikolta 11 tai 12 alkaen…).

Eilen illalla tapeltiin taas miehen kanssa ihan turhasta. Oltiin vain liian väsyneitä (molemmilla takana kymmenen tunnin työpäivä) ja ymmärrettiin toistemme puheet vaihteeksi ihan väärin :-/ Harmittaa vaan, kun mies lähtee niin helposti mukaan riitelyyn, kun minä jostakin hermostun. Kyllähän mulla nykyään palaa pinna paljon herkemmin kuin ennen, mutta kyllä hän saisi hiukan katsoa läpi sormien mun hormooni-kiukuttelujani, ihan kaikkea ei tarvitsisi ottaa niin vakavasti… ;-)

Parina päivänä olen taas ollut hiukan huolissani Ipanasta. Viime viikolla maha tuntui kasvavan ihan silmissä, mutta tällä viikolla en ole havainnut mitään edistystä. Voi tietysti johtua siitäkin, että nyt kun vihdoin olen töissäkin kertonut, ei mahaa tarvitsisi enää niin kovasti piilotella… Mutta silloin neuvolassa käydessähän kohtu oli itse asiassa viikkoihin nähden hieman ylempänä kuin olisi pitänyt eli ehkä Ipana otti tuossa parin viikon kasvuspurtin ja nyt hiukan himmailee välillä… Pieniä aavistuksia liikkeistä on ollut äitienpäivästä lähtien, mutta vieläkään en tiedä ovatko ihan oikeita vai mielikuvitukseni tuotetta…

Toivottavasti Villi on pysytellyt pää alaspäin ja muutenkin kaikki kaikki hyvin!

Ilona & Ipana 17+3
 
Varasin tänään ajan varhaisultraan vai mikä nyt onkaan. Ens viikon keskiviikolle sain. Silloin on neuvolakin.

Oon vaan tos ihuolestunu kun tänään alkoi yht äkkiä tulla limansekaista rusehtavaa vuotoa, siis vaan aina kun käy vessassa ja pyyhkii niin paperiin tulee. Oon ollu tosi alla päin sen jälkeen. Sen takia varailin tuota ultraakin. Nyt meen päiväunille ja aijon nukkua pitkät unet.

Prinressa rv 7+1?
 
Iso halaus Prinressalle! Älä vielä masennu. Tosi yleisiä tuntuvat olevan nuo alun vuodot ja hyvin usein täysin vaarattomia. Mullahan tuli itsellänikin niukkaa veristä vuotoa sekä viikolla 6 että 7. Syy ei koskaan selvinnyt, mutta ilmeisesti tuli limakalvoilta... Koita olla murehtimatta (joo, olin kyllä itsekin ihan hermona aikoinaan...) liikaa. Kyllä siellä ensi viikolla jo varmaan näkyy pieni sydän sykkimässä! :-)
 
iltaa kaikille,

jos nyt ehtisin vähän paremmalla ajalla rustaamaan pari riviä, töissä ei millään tunnu olevan aikaa moiseen.

Prinressalle vaan tsemppiä varhaisultran odotteluun, kaikki on varmasti hyvin, joku ainakin sanoi mulle että niin kauan kun vuoto ei ole kirkkaanpunaista, ei pitäis olla hätää. Noi "kriittiset viikot" tuntuu olevan kaikille hermojaraastavaa aikaa, yritä vaan jaksaa ajatella positiivisesti!

Omaa napaa; mulla oli neuvolalekuri tänään ja kaikki muuten kunnossa, paitsi verenpaine on sen verran koholla (alapaine 93) että menen seuraavaan testiin jo viikon kuluttua. Saikkua tarjosi sekä terkkari että lekuri yövalvomiseni takia, mutten sitä vielä huoli. Pitää vaan puhua pomon kanssa joskos huonosti nukuttujen öiden jälkeen voin tulla vähän myöhempään töihin herättyäni ilman herätyskelloa ja lähteä töistä kuitenkin normaaliin aikaan. Nyt kun ei vielä huvittais jäädä moisen vaivan takia kotiin lököilemään kotiin täyspäiväisesti. Eiköhän toi mun ehdotus olisi molemmille osapuolille "win-win -situation", jos ehdotus ei jostain syystä käy; jään sitten saikulle. Viime viikon torstai-perjantai yö meni mulla ihan p**seelleen. Heräsin klo 01 enkä nukkunut sen jälkeen lainkaan ja töihin olis pitänyt startata jo kuudeks miehen työvuoron takia. Olin reilun kahden tunnin nukkumisen jälkeen sen verran hysteerinen ja väsynyt, etten olisi uskaltanut hypätä auton rattiin, joten jäin sitten yrittämään nukkumista päiväks kotiin. Tuntui vaan tosi tyhmältä laittaa viestiä työkavereille ja kertoa syy miks jään päiväks kotiin. Untapa en sitten oikein saanutkaan, sillä naapuri päätti rempata meidän makkarin vastaista huonettaan ja tuntui että seinä tärisi siihen malliin, että joku tulee pian sen läpi. Seuraavat yöt on nyt menneet paremmin; "vain" 1-2 tunnin valvomisilla.

Me ollaankin Ewa tulossa näillä näkymin pe-la yöks Tukholmaan siskonpoikani kanssa. Nyt tosin vähän epäilyttää päästäänkö sinne; SAS on uhannut mennä lakkoon perjantaina mikä tietty tarkoittaa sitä, että Finnairin henkilökuntalipuilla ei ole asiaa varmasti täysille Finskin lennoille. No, täytyy toivoa, että lakko ei toteudu.

Nyt sohva kutsuu. Hyviä vointeja kaikille!

J&J 29+2
 
On tää aika hermojaraastavaa.. Onnex on toi mies joka tukee mua. On ruvenu kaduttamaa nettä ollaan muutamille kerrottu jos tää nyt menee kesken. Tänään koulussakin puhuttiin loppu vuoden harjotteluista niin sanoin etten varmaan suorita ja kaikkihan heti arvasd miksen. Nyt aijon aamulla soittaa lääkäriin ajan koska muuten stressaan tästä niin paljon ja en pysty keskittymään ja menemään töihin koska raastaa tosi paljon mieltä. Yritä sitte hoitaa vielä jotain toisia kun itelläki on huolia. Aaargh..

Allapäin oleva prinressa.
 
Ohi kuljin ja oli pakko vähän Prinressaa lohdutella...

Taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus noi alkuraskauden tuhruttelut. Niin kauan kun ei tule kirkasta vuotoa eikä ole kovia kipuja, voit uskoa kaiken olevan ihan hyvin. Kohdun suu ja limakalvot on tosi herkät raskauden alkaessa, ja verenkierto lisääntyy. Vuoto ei välttämättä edes tule kohdusta vaan jostain muualta limakalvoilta.

Tiedän että huoli voi olla tosi piinaavaa ja tuntuu että mitkään puheet ei siihen auta, mutta toivon todella että kaikki on hyvin ja että asia selviää pian ja saat mielenrauhan. :)

-Kirppuli 19+3-
 
Teet varmasti fiksusti Prinressa, kun varailet sitä lääkäriä. Tosi kamalalta tuntui itsestänikin aikoinaan yrittää sinnitellä töissä, kun ahdisti niin valtavasti (no, silloin kun vuotoa tuli toisen kerran olinkin sitten sopivasti talvilomalla.) enkä minä sentään ole hoitoalalla…

Joannalle osanottoni valvomisesta. Tällä nuokkuu kohtalotoveri. Viime aikoina en ole millään tahtonut iltaisin saada unen päästä kiinni ja yöunet ovat jääneet liian lyhyiksi. No, eilen illalla olinkin sitten jo niin poikki, että nukahdin melkein heti sänkyyn päästyäni. Mutta heräsin sitten tietysti neljältä tänä aamuna enkä saanut enää nukuttua. Nyt ei oikein tee mieli yrittääkään työtekoa, kun tuntuu, ettei ajatus pysy yhtään kasassa…

Kiva kuulla Kirppulistakin. Poikkeapa kertomaan kuulumisia jossakin välissä! Olet niin sopivasti pari viikkoa mua edellä, että olisi tosi kiva lukea sun ajatuksia ja tuntelmuksia...

Ilona & Ipana 17+4
 
Kyllä mä täällä lueskelen taustalla useinkin, en vaan taida olla kovin aktiivinen kirjoittelija.. :)

Täällä siis mennään hyvää vauhtia puolivälissä, masu kasvaa ja kaikki vaikuttaisi olevan mallillaan. Rakenneultrassa oltiin viime viikolla, ihana pieni (tai ei enää niin pieni kun ei mahtunut edes kokonaan kuvaan) tirppana siellä ojenteli jalkojaan ja esitteli sormia ja varpaitaan. Sukupuolta eivät suostuneet kertomaan, mutta itse veikkaan kuvien perusteella tyttöä.. Osui jossain vaiheessa kuva niin hyvin sinne jalkojen väliin. :) Mutta hyvinkin saatan olla myös väärässä kun en noita ultrakuvia ole niin tottunut katselemaan. Mennään 4D-ultraan varmistelemaan asiaa muutaman viikon päästä. Vaikka loppupelissä se sukupuoli on aivan yhdentekevä asia, niin kuitenkin tuntuu että vauva personoituu eri tavalla ajatuksiin kun tietää kumpi on tulossa. Ja onhan se mukava saada se dvd kotiin katseltavaksi.. :)

Liikkeitä tuntuu päivittäin jonkin verran, tosin hyvin vaimeana kun istukka on edessä. Muutaman kerran on tullut sen verran mojovat potkut että mieskin on tuntenut päälle päin. Olo on ollut nyt tosi hyvä, pahoinvointi loppui lähes kokonaan joskus viikoilla 14-15. Tuo nukkumisrytmi on myös muuttunut, illalla väsyttää aikaisin, nukun hyvät yöunet johonkin viiteen asti aamulla ja sitten alan heräilemään vähän väliä että josko jo nousisi ylös.. Pissallakin joutuu usein käymään aikaisin aamulla. Painoa ei ole juurikaan tullut, ehkä pari kiloa.

Huomenna on neuvola, pääsee taas kuuntelemaan sydänääniä. Kelan papereita ei ihan vielä pääse täyttelemään, seuraavalla kerralla kai sitten kun on viikkoja tarpeeksi. Neuvolan th on tosi mukava ja neuvolaan on aina kiva mennä. Viimeksi mies ei päässyt töiden takia mukaan, mutta muuten on ollut kaikilla käynneillä (lääkäri, ultrat, neuvolat...) mukana.

Yksi asia on mainittava mikä risoo muiden suhtautumisessa: Kaikkien pitää päästä kertomaan minkälaista raskaanaoleminen on, miten synnytetään ja miten vauvaa hoidetaan ja minkälaisia vauvat ovat. Ja mistä johtuu se, että usein nämä jutut ovat enemmän negatiivispainotteisia kuten "Ei sitä ekaa synnytystä osaakaan pelätä kun ei tiedä mitä se on, mulla oli niin kamalaa ja voivoi ja hirvee kätilö..." tai että "Kaikki lapset itkee yöt ja nukkua ei saa vuoteen yhtään yötä ja omaa aikaa ei ole ja joutuu uhraamaan KOKO elämänsä lapselle..." No vähän kärjistän tietysti. Mutta itselle tämä lapsen saaminen on jotain todella ihanaa ja toivottua ja olen valmistautunut siihen että se muuttaa elämää merkittävästi. Samalla tavalla tuntuu mieheni suhtautuvan. Tämä on yhteinen juttu ollut alusta asti ja mies on todella innoissaan mukana odotuksessa. Mutta en osaa ajatella että se vie koko oman elämäni ja on pelkästään asioista luopumista, vaan myös ainutlaatuista ja antavaa. Koen tämän odotuksen ja lapsen saamisen merkittävänä osana omaa elämääni, jota ilman jäisin paljosta paitsi. En myöskään osaa pelätä synnytystä, vaan odotan sitä innolla ja jännityksellä (tottakai kipu ja asioiden sujuminen huolestuttaa jonkin verran mutta jotenkin koen sen kuuluvan asiaan). Synnytys on ainutlaatuinen kokemus ja kahta samanlaista ei ole. Ja kysymys ei mielestäni ole omasta tietämättömyydestäni, siitä että ei tietäisi mitä on edessä, vaan koen että hoitoalalla työskentelevänä minulla on melko realistinen kuva näistä asioista ja luontainen kiinnostus fysiologisiin tapahtumiin. Mieheni on samalla alalla ja jopa toiminut yhdessä synnytyksessä työnsä puolesta. :)

Tuntuupas nyt tulevan juttua kun kerran vauhtiin pääsin.. :) Pitää vetää välillä henkeä ja antaa muillekin puheenvuoro. Jos menisi vaikka jotain aamiaista laittamaan.

Aurinkoista alkukesää toivottelen kaikille viilaajille ja mutkatonta odotusta..

-K-
 
Tsemppiä Prinressalle! Joo nuo alkuviikot on melkein kaikille aikamoista hermoprässiä: jokainen vihlaisu ja/tai tuhru tuntuu tarkoittavan pahinta. Mutta kuten moni on jo kirjoitellutkin, ihan viattomat vuodot on alussa todella tavallisia. Kaiken pitäisi olla hyvin, jos ei kovia kipuiluja tai runsasta kirkasta vuotoa. Hyvä, jos pääset lääkärin juttusille, saat toivottavasti mielenrauhan. Pidähän meidät ajan tasalla :-)

Mulla on kanssa nuo unettomat yöt välillä vaivanneet. Joko ei saa millään unta ennenkuin aamuyöstä/aamulla tai sitten herää kauhian aikaisin, eikä pysty ainakaan heti nukahtamaan uusiksi. Onko kellään tietoa, mistä johtuu tai onko sillä joku "valmisteleva" tarkoitus? Sitten on tietty vielä nuo joka öiset pari-kolme vessakäyntiä (alkuun vielä useammin)... Mä oon nyt tosin jo kotirouvana, eli päikkärit auttaa noitten huonosti nukuttujen jälkeen!

Tervetuloa Tukholmaan, Joanna! Voi kun ei lakko sotkisi teidän matkasuunnitelmia, onhan niillä tässä vielä pari neuvottelupäivää. Sään pitäisi olla ainakin tänään ja huomenna hyvä: tänään +16 ja huomenna +18 ja aurinkoista. Aamulla ja illalla ei tosin ole kuin +10-12. Toivottasti sää suosii viikonloppunakin!

Meidän tyttö vetää lambadaa ja tangoa mahassa varsinkin iltasella. Elikkä kovasti on ollut aktiivinen; yks yö tuntui, että makasi jotensakin poikittain - aikas epämiellyttävää!

Monsku! Olitkos se sinä joka tiedät milloin Villi on pää alas - tai ylöspäin? Mä en osaisi sanoa miten se meidän tyttö siellä lepäilee - monenneltako viikolta olet aavistellut missä asennossa Villi on ja miten ihmeessä?

Ewa 27+0 (r.ultra 26+1)

 
Voimia Prinressalle! Täällä taustallakin eletään hengessä mukana ja toivotaan kaiken sujuvan hyvin. Tsemppiä myös kaikille uniongelmien kanssa painiville. Se on kyllä kurjaa, jos ei saa nukuttua. Minulla on vähän samaa vaivaa parhaillan, stressistä johtuen. Viime yönä unta tuli huimat 4,5h. Voikaahan hyvin kaikki!
 
Moro aikoihin... ehdinpä vihdoin minäkin kantaa korteni kekoon :)

Nyt on yövalvomiset alkanut rasittaa täälläkin... alkaa olla tosi rankkaa taapertaa masun kanssa päivät töissä (on tosi kiirettä!) ja yöt valvoa. Saan kyllä unen päästä kiinni, mutta heräilen joskus neljän-viiden aikaan ja sitten en enää nukukaan...
Taitaa olla enää 18 aamua työtä onneksi :)
Toivottavasti saat Joanna pomon kanssa sovittua joustavat työajat! Tai sitten vaan sinne saikulle, jos ei muuta auta!

Prinressalle jaksamista! Muistan hyvin oman hysteriani, kun vuotelin joskus alussa... Saitko ajan lääkärille ja milloin se on?

Meillä on kanssa kinattu tällä viikolla oikein urakalla. Näiden hormonien lisäksi mun hermoja kiristää tietty valvominen ja nyt todella kaipaisin sitä extrahuomiota ja huolenpitoa. Hermo meinasi mennä lopullisesti kun lauantaina häissä innostui mies ja lähes kaikki mun kaverit kallistelemaan kuppia oikein kunnolla. Mies ei olekaan pitkään aikaan sellaista harrastanut ja yritin hammasta purren sietää ja kestää, mutta sitten puolen yön aikaan napsahti ja raahasin sekä miehen, että puolet meidän kavereista tilataksiin ja hoidin porukan kotiin... ne varmaan ajatteli, että hullu raskaana oleva nainen :) Yöllä en tietenkään saanut nukuttua (enkä vähiten miehen kuorsaamisen takia...) ja aamullakin räjähti pinna... huh huh.

Tänään on ekaa kertaa neuvolassa perhevalmennus. Eikös Joanna sullakin alkanut näihin aikoihin? Turvottaako muuten siellä jo? Mulla tuntuu sormet painavan kilon ja hädin tuskin taipuu... heinäkuuta odotellessa... huh huh taas.

Villi kääntyilee edelleen oikein tosissaan ja henkeä ahdistaa. Eilen oli taas ihan hirveä
päivä siinä suhteessa. Kaveri tunki peppuaan oikealle ja tooosiii ylös ja olo oli kyllä vaivalloinen!
Ewa, mä siis tosiaan tiedän miten päin Villi on vaikka en ihan satavarma voi aina ollakaan. Potkut tuntuu joko ylhäällä tai alhaalla - ja hikka on sellainen mistä tietää. Kantapäät näkyy ylhäällä melkein rinnoissa kun potkii jos on pää alaspäin. Tietysti aina ei tiedä onko kyseessä potkut vai käsien töytäisyt, mutta usein erottaa, että miten päin siellä majaillaan :)

Oikein kivaa kun Kirppulikin oli käynyt kääntymässä!!! Koska sulla laskettu aika - sitä ei ole listoilla :) Ja Prinressakin voisi lisäillä itseään listoille ja laittaa jonkun arvion lasketusta ajasta, vai miltä tuntuu?

Argh kun on kuuma ja kurkkuakin kuivaa - taidan lähteä jaloittelemaan... Taidan tänään ennen valmennusta ostaa jäden... vaikka lupailinkin, etten enää syö mitään herkkuja. Aika hyvin olen kuitenkin pystynyt olemaan ilman.

T. Monsku & Villi 31+0
 
Tuon mukanani ikäviä uutisia. Soitin aamulla lääkäriin ja ne käskivät mennä ensiapuun koska heillä ei tällä viikolla ultralaitteita no ensiavusta lähettivät kättärille. Siellä lääkäri ultrasi vihdoin, ei näkynyt sikiötä kohdussa, eli on mennyt kesken. Nyt otettiin verikokeita ja perjantaina uudestaan verikokeet ja niiden perusteella hoidot. Koska voi olla myös kohdunulkoinen kun näkyi yksi rakkula munanjohtimissa. Oon itkeny viime yön ja aamun ja lääkärissä. Nyt oon sairaslomalla ainakin ens maanantaihin. Noh kait se elämä tästä jatkuu. Nyt poistun tästä taustalle hetkeksi. Tai saatan käydä purkamassa tunteita jommassa kummassa ketjussa. Jos vaan huolitte...

Surullinen Prinressa.
 
Voi surkujen surku, Prinressa.. Isot pahoittelut ja lohdutukset sinne. :(

Ja minäkin vielä uskottelin ja yritin lohdutella että kaikki on varmasti hyvin, voi että.. Kamalan epäoikeudenmukaista että tuollaista joutuu kokemaan.

Hiljaiseksi vetää.

-Prinressan puolesta myös surullinen Kirppuli-
 
Niinhän minäkin uskottelin, että normaalia vaan se vuotelu :(
Aina se ei ole! Voi itku. Suuren suuri osaanotto ja tsemppiä!
Toivottavasti pääset pian uuteen yritykseen. Ja toivon, että käyt täällä purkamassa nyt ja jatkossa!

Monsku & Villi
 
Voi Prinressa, täältä myös pahoittelut ja osanottoni. Käy vaan täällä purkamassa tunteitasi ja toivottavasti palaat tosi pian tänne kirjoittelemaan mukavimmissa merkeissä!

Joanna
 
Osanottoni, Prinressa. Me kaikki niin toivoimme, että mitään hätää ei ole… Olen niin valtavan pahoillani, että olimme väärässä… :-( Suuren suuri halaus ja voimia jatkaa eteenpäin. Käy ihmeessä kertomassa kuulumisia jatkossakin, jos vain suinkin jaksat!
 
Kiitos kaikille pahoitteluista. Kyllä tää tästä, soitin tänään töihinkin sairaslomastani. Kerroin kyllä osastonhoitajalle mix oon saikulla ja oli tosi pahoillaan mutta itkuhan siinä taas pääsi. Sano vaan että sure nyt rauhassa surut pois ja tuut sitten töihin kun jaksat. Mut kyl huomaa kuinka vie voimat, olin menossa kaverin kanssa kahville mutten jaksannu kertakaikkiaan mennäkkään.

Huomenna otetaan taas ne verikokeet ja niiden perusteella jatkot ja toivon et ois lähteny lasku suuntaan se hcg vai mikä nyt onkaan.

Surullinen prinressa.
 
Pahoittelut Prinressalle ja voimahalauksia sinnepäin. Todella ikäviä uutisia ja tiedän, ettei mikään oikein lohduta tai jaksa kiinnostaa. Me koettiin kohdunulkoinen raskaus viime elokuussa rviikolla 7-8 ja joutuivat operoimaan toisen munanjohtimen pois. Mutta onnistuttiin raskautumaan uudestaan vain muutamaa kiertoa myöhemmin vaikka toinen johdin on nyt pois pelistä.

Ewa 27+1 (ultra 26+2)

Toivottavasti tekin jaksatte toivoa ja yrittää uusiksi - koeta ajatella, että ainakin teillä vehkeet ja pelit molemmilla toimii kun kerran hedelmöityminen onnistui. Eli jotain positiivista!
 
Kyllä tää tästä. Lääkärikin soitti jo niistä tuloksista. On lähtenyt hyvin laskemaan hormonit ja vielä tiistaina otetaan yhen kerran ainakin ja varmistetaan että ei lähde uudestaan nousemaan.

Prinressa
 

Similar threads

Uusimmat

Yhteistyössä