Aurinkovauvat *22*

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja varttuneet haaveilijat
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Huomenta huomenta! Ihan hengästyttää, kun on niin paljon tekstiä tullut langoille, kun lähdin vain vähän aikasemmin eilen kotiin hiihtoa katsomaan. Ja tänä aamuna myöhästyin, koska käväisin labrassa.

Päälimmäisenä mieleen jäi viesteistä Sanna. Miten tässä voisi rutistaa niin paljon, että paha olo poksahtaisi nenästä ja korvista ulos. Yritän ainakin näin virtuaalisesti. Ainakaan kysta ei ole lääkärin mielestä vaarallinen, kun clomeilla jatketaan. Olette kuitenkin vasta hoitojen alussa, joten vielä on silläkin tiellä paljon katsottavaa, jos niin haluatte. Kyllä se kevät varmasti löytää tiensä teillekin ja parempi mieli.

Mannalle annettualinkkivinkkiä en taida edes uskaltaa katsoa. Olen sen verran neuroottinen henkilö, että surisin (sur, sur) seuraavat kuukaudet kaikenlaista mahdollista ja tottakai uskoisin pahimpaan mahdolliseen.

Yritän elää päivä kerrallaan ja nyt tänään odottelen toista hcg-tulosta. Sen jälkeen nähdään, tuleeko reissu NLK:lle.

Mukavaa perjantain jatkoa kaikille!
 
""....olkaa pieniä, avuttomia ja eksyneitä, uskokaa että teitä kannetaan, kun kaikki näyttää toivottomalta. Älkää koskaan heittäkö toivoanne vaan tavoitelkaa sitä, mihin syvimmältänne uskotte, vaikka kaikki näyttäisikin mahdottomalta. Kun ihminen kaipaa muutosta elämäänsä, hän haluaisi saada sen aikaan omilla ehdoillaan. Mutta tie todelliseen muutokseen kulkee paradoksien kautta. Elämää ei voi hallita, ja turvan epävarmuudessa löytää vain, jos ei turvaa etsi. Heikko on vahva, rikkaan on tultava köyhäksi rikastuakseen, mutta se joka tahtoo elää ikuisesti, eläköön tässä ja nyt...""
Tämä oli katkelma kirjasta ""Saat sen mistä luovut""- Tommy Hellsten-
Mikäli uskoo syvälliseen ajatusmaailmaan ja haluaa sitä ymmärtää, niin suosittelen tätä kirjaa luettavaksi, siinä on paljon viisautta ja mielen rauhaa.

Ja se ""viidakon valtias"" = pölynimurinletku, että tulipa perässä vedettyä...

Hei iloa nyt ystävät päivään. Täällä paistaa aurinko ja kummasti piristää mieltä.
 
Hienoo äippä, mää jo ehdin kuvitella sut taistelemassa käärmeen kanssa ;) hyvin huijattu, hihei!

Olen lukenut ko. kirjan. Hyviä ajatuksia, paljon mietittävää, ei ehkä aukene yhdellä lukemisella. Mutta pistää miettimään ja ajattelemaan asioita, palkintona oivalluksia elämässä, jotka saattavat sitten helpottaa pientä kulkijaa elämäntiellä tepsutellessa.
Mutta niinhän Buddhakin sanoi aikanaan: Olemme mitä ajattelemme. Kaikki mitä olemme lähtee ajatuksistamme. Ajatuksillamme teemme maailman.

Annanko teille viikonloppuläksyn, no annan sen kuitenkin: mene peilin eteen joka päivä ja (vaikka kuinka ottais päähän tai naurattais) sano itsellesi, että mä oon hyvä, ihana ja arvokas ihminen ja mun unelmani xxx tulee toteutumaan!

Iloa viikonloppuunne kaikille sanoo äitykkä ja hilipasee nyt sinne peilin eteen itsekkin.
 
Kopsaan tähän ketjuun vahingossa 21-ketjuun laittamani viestin:

Väinöä täältäkin!

Sannalle ekaks lohtuhalit. Älä ihmeessä luovuta vielä, etkös ole vasta pikkuisen päälle 30 v.? Voi nainen, sulla on vielä ainakin 10 v. aikaa raskautua, usko pois! Nuo äitykän tarinat jos mitkä luovat pakostakin lisää uskoa! Jospa hoitaisit sen kystan pois ja sitten yrittäisit lopettaa enimmän stressaamisen niin ykskaks yllättäen voi tapahtua ihmeitä! Tietenkään ei ole tieteellisesti todistettu stressittömyyden etuja raskautumisessa, mutta voi siinä jotain perää olla.

Taisin lukea noita Vernerin sivuja aika äkkiseltään, sillä löysin sieltä nyt yhden ihan hyvän kyselypalstan. Kuitenkin sivuja avatessa ensimmäiseksi pärähtää kasvoille vammaisuus ja se pelästytti. Aydin Tekayn sivut ovat kyllä hyvät ja täytynee tsekata noita kaksplussan ja vauvalehden sivujakin.

Ekulla siis asiat ovat kunnossa ja terminaattorit pitävät sua kiireisinä. Huippujuttu!

Vai muumiokisaa täällä ruvetaan pitämään äitykän ja Kiiran kesken, miten se arvio ja mittaus muumioituneimmista aiotaan suorittaa?? :)

Milloin Inkku saat tietää tulokset?
 
Labrasta pitäisi soittaa tulokset vielä tänään. Jos niissä on jotain häikkää, pitäisi saada lähete NKL:lle, mutta työterveyslääkäri taitaa lähteä aikaisin kotiin. Eli voipi olla huonossa tapauksessa pitkä viikonloppu edessä. Pitkä aika lokakuuhun on joka tapauksessa. Odotettavaa riittää aina seuraavasta etapista. Minä siis ODOTAN.
 
Peukkuja Inkulle labratuloksiin!!! Toivottavasti saat ne ennen maanantaita niin ei tartte elää piinassa.

Ovatko kaikki av:läiset nenä kiinni TV-ruudussa ja Torinon kisoja tuijottamassa? Siellä näkyi äsken tulevan miesten taitoluistelua. Meillä työpaikan kahvitilassa on TV lähes koko ajan auki ja sinne muodostuu pieniä kisastudioita vähän väliä. Ihan kivaa piristystä työpäivään!

Sain jo eilen kutsun Kätilöopistolle np-ultraan ja se on perjantaina 10.3. eli tasan kolmen viikon päästä. Mies yrittää päästä mukaan ja jos ei millään saa lentoa torstaille, täytyy pyytää joku muu tukihenkilöksi. En missään nimessä halua mennä yksin jos sitten kaikki ei olekaan kohdallaan. Sydän hakkaa jo nyt jännityksestä! Ihmettelen kovasti, että näin nopeasti tuli kutsu ultraan kun vasta tiistaina olin neuvolassa. Kiitettävän nopeaa toimintaa! Haluan synnyttää Kättärillä, sillä siellä syntyi esikoinenkin ja kokemus oli hyvä.

Jos ei enää tänään olla kuulolla niin toivotan upeita talvikelejä ja hyvää viikonloppua kaikille! Mun mieheni tulee tänään reissusta ja meillä on kuhertelua tiedossa...ihanaa :) Ja jos joku jää lomalle niin oikein mukavaa hiihtolomaa!
 
Voi kun nyt näkisitte minut: täällä on yksi aurinkoinen hangon keksi!

Arvo oli noussut 1145:stä 4592:een ja sen piti olla vain kaksinkertaistunut. Mutta jos lyhyelläkin matematiikalla tajusin, että se oli kaksi kertaa kaksinkertaistunut. Eli koska näytteiden välillä oli kolme päivää ja arvo yleensä kaksinkertaistuu parin päivän välein, oli se jo ehti toiseen kertaan tupaantunut. Työpaikkalääkärimme soitti vielä NKL:ään ja tuomio oli ""Kuulostaa aivan normaalilta raskaudelta."" YES!!!!

Nyt viikonlopun viettoon.
 
VOI Inkku, ihana uutinen. Hangon keksi olotila sinulle suotakoon, varo vaan ettei jää kestohymy päälle...voi käydä poskilihaksiin, hih,hih
Hauskaa viikonloppua, meillä ajetaan taas rallia ja meikä heiluu taustavoimissa-----ja raivaa hyllyyn pokaaleille tilaa.
Hiihaa!!!
 
Onnea Inkku!!! Jospas sieltä tulis tuplaten vauvaa??

Tämä lusii töissä ja on salaa koneella. Kerron nyt että olen houruvahti eli sh. Joo ja esimies sai eilen kuulla mun raskaudesta, silleen vienosti vihjaisin etten halua väkivaltaisille osastoille. No kuten arvata saattaa se vosu on laittanut mut la su kaikista vaarallisimmille osastoille töihin...PRKLE Kostan tän sille akalle ja korkojen kanssa... Oiskos ehdotuksia;(

Tänään sentään oon inhimillisellä osastolla.. Muuten olen vakituinen kiertävä hoitaja joten siksi ei ihan normaalia tää mun työ.
 
Viikonloput kaikille ,kotiin tultiin juuri kaupunkireissulta ja lapset huutaa ruokaa ,niin että se on vissiin mentävä!
Ekulle turvallisia työpäiviä ,pakerretaan yhdessä myös la su töitä. Ei hourulassa tai no ei paljon puutu. Väkivalta ei oo meillä riskinä ,mut litistyminen 100-200 kiloisten mummojen alle ,se on suuri riski. Juu ja paskaankin voi hukkua jos huono päivä sattuu. En ole sh enkä lh ,mut alalla kuitenkin.
 
Joo päätin tässä että jos kaikki menee hyvin kesäkuuhun asti niin loman jälkeen siirryn saikulle vauvaan asti;) Siinäpäs sitten on toi katala akka ja miettiköön mistä ottaa sijaisen tälläiseen tuuliseen työhön.. Välillä käyn itekkin mummoja kääntämässä, päivästä riippuen..
No kun tästä selviän olen sitten poissa sen kolme vuotta ja samalla kattelen uuttaa uraa muualla, on sen verran huonoo toi henkilöstöpolitiikka tässä paikassa..
No kiukku ei ota laantuakseen onneksi sitä jo tunnistaa ittsensä, hitski oonkohan mä pitkävihainen?? Raivo on kummasti energiaa tuova voimavara, eiköhän tää viikonloppu mene nopeasti=) Toivotaan niin.. nim. työnvieroksuja..
 
Harmaata huomenta, lunta tulee...

Eipäs tartte mennä töihin soitin sinne juuri että oon saikulla.
En ymmärrä miksi tässä menee näin eilen tuli iltayöstä taasen verta=( Nyt ennemmän. Yöllä ei enää, onkohan mulla joku tulehduss=/ No joo menen päivystävälle 10.30 ja maanantaina vasta voidaan tutkia, sen tiedän jo nyt no saavat ne tulehdusavot katottua..

Kunpas nämä ongelmat loppuis jo!! Olotila on turta. Yksi muru puhui aamuyöstä unissaan ""Äiti et saa mennä mihinkään koko päivänä!"" Vastasin ""En mene"" Helppo oli luvata...
 
Huomenta vaan Ekku, taitaa muut vielä nukkua. Ai että lunta, täällä on kipakka -20 pakkasta. Oli kiva viedä petivaatteet ulos.
Tässä on tullut oltua hereillä jo hyvä tovi, tuli tuo mies laitettua sinne rallinajoon.
No on se nyt harmi Ekku, että se verellä muistuttaa...mikähän mahtaa sitten olla??? Onneksi menet lekuriin, toivotaan että on viisas sellainen. Tule kertomaan mitä sanoi.
 
No joo tulen... Sitä yöllä mietin miten vauva selviää.. Viikkoja on tavallaan vähän, jos sillä ei oo kaikki kunnossa. No viime tiistaina se syke oli niin selkeä ja kirkas jospas tää oo jotain muuta. Meilläkin mies nukkuu ja lapset nous puurolle... Itse olen valvonu aika aamuyön.. Täällä pakaksta -8
 
Huomenta vaan minunkin puolesta!
Ekulle huolenpitoenkeleitä, taas! Toivottavasti on sinulla ja pikkuisella onni matkassa!
Meidänkin 2,5v sanoi äsken että,*Olaanhan tämä päivä ihan vaan kotona?* *OLLAAN* oli helppo vastata minunkin. Tänään en todellakaan lähde mihinkään, en edes kauppaan...
Olipas tullut kirjoituksia silläaikaa kun olen ollut yhteyksien tavoittamattomissa. Taas vähän huonosti kärryillä mutta se *muumiokisa* taitaa kyllä olla mun heiniä! Voitto kotiin! tämä muumio nimittäin on ruvennut jo märkänemään! Maanantaihin kattelen tilannetta ja sit sairaalaan jos ei muutu paremmaksi. INKKU hei! miten sulla oli silloin km.n yhteydessä ne vuotoasiat? kun en muista oliko epämääräistä töhnävuotoa vai vaan ihan normaalia ja sitten se kaavinta... miten se oli? (tuskainen olo kun ei muista).

Sanna tuskaili kystan kanssa, jos lohduttaa niin kystiä on ollut mulla useita ja kaikki *vuotaneet* itsestään pois. On ollut niin munasarjoissa kuin johtimissakin. Jospa se onni olis myöten Sinulle!

Eilen oli ne vanhojen tanssit tyttärellä. Oli ihana päivä!
Mies otti minusta valokuvan ja yllättäin se onnistui hienosti: katselin sitä ja tuumin että, eletty elämä näkyy mut ei ihme että on luultu 10v nuoremmaksi!
Tytär oli kaunis ja tanssi uusioisän ja oman isänsä kanssa, äidillä oli onnen kyyneleet silmissä! Kuulin vierestä kun vanha täti tuumasi että ompas isänsä näköinen tyttö....tyttö tanssi uusioisän kanssa!!!
Pikkumieskin pääsi isosiskon kanssa tanssimaan.. ja taas oli mamalla vedet silmissä.
Kyllä mulla on ihana perhe! Ehkä eilinen oli tarkoitettu herättämään minua siihen todellisuuteen että, * minulla on ihana mies ja ihanat neljä lasta* Ja jos elämä vielä tämän vauvahaaveen joskus todeksi suo niin se on kyllä enemmän kuin olen ansainnut.

Jaaha, aamupalalle.....
 
Tänäänkö se ralli on??? Voi itku nyt sitten heti tulee nuhteita, iso poika olis halunnut lähteä katsomaan....
Veikkaan että samasta rallista nyt on kyse, vai mitä????
*hiipii hiljaa ettei isopoika herää..... voi sitten sanoa että ei me näin myöhään enää sinne lähdetä......*
 
No Vaakuna rallista puhun mä. Ei sitä tiedä vaikka tästä lähden myöhemmin päivällä vaikka huoltoa katsomaan, katsoo nyt viitsinkö.
Ihana kuvaus Mama noi eiliset tanssit. Onko sinun esikoinen nyt ""vanha"" ? Ne on niin ikimuistoisia tapahtumia. Itsekin muistan lasten rippi-, yo-, ja valmistujais juhlat, kuinka sitä pyykkii onnen kyyneleitä ja on niin ylpeä lapsistaan ja juuri se ajatus ""tuo on MINUN lapseni"" ja samalla kelaa pikakelauksella elämän vauvasta ko. hetkeen ja tuntee suurta kiitollisuutta.
No nyt mä alan vetistelemään täällä, on se niin herkkää...

Ps. eka auto lähtee tunnin päästä, hyvin kerkeette, hehhee
 
no juu äippä, sama rallihan se! mut ei me ehditty!
IP heräs niin myöhään, lähti sitten kaverien kanssa jäälle ajamaan omilla autoilla....
Kyllä mulla on tosiaan *vanha* tuo tytär! Tunnistin itsestäni kaikki ärsyttävän äidin piirteet: Siivosin tytön kämppää...järjestelin tavaroita....kävin kaupassa! Huoh! ja tyttö vaan sanoi: *rakastan sua äiti!* no niin vetistelen täällä taas.....
 
No niin nyt on ravattu ensiavut ja yliopistolliset.. Saikkua paukahti kolme päivää ja syytä veren vuotoon eilöytynyt. Tai siis sen osas lääkäri sanoa ettei ole peräisin kohdusta ja siellä ""tyypillä"" on kaikki hyvin sydän lyödä läiskyttelee..
Ja kasvanutkin on. Kohdunkaula on kiinni ja pitkä joten eipäs hätiä. Levätä käski, heti otin nokoset sieltä tultua ja oonkin tod väsy ja mies kiukuttelee. Tais aamu ottaa silläkin koville. Pojatkin olivat kaupassa olleet hirviöitä.. Ei kyllä uskois noista kullanmuruista jotka tossa nyt sovussa leikkivät.

Meillä huomasin muitakin tässä talossa lisääntymään päin; Poikien lemmikki rapu ""pökö"" kantaa useampaa vauvaa pyrtönsä alla.. On äidillä jäänyt akvaarion siivous vähemmälle niin ne ovat kerenneet hempeilemään=( Tää ei niin välittäis lisä ravuista. Tarttee kysyä eläinkaupasta että ottasivatko noin kymmenen pikkurapuu sinne...
 
No huh, kiva kuulla hyviä uutisia, Ekku. On varmasti helpottunut olo.
Miehille tekee välillä hyvää olla mm. kaupassa ""hirviöiden"" kanssa. Hyvää testausta tästä surullisen kuuluisasta asiasta ""osaako mies tehdä kahta asiaa yhtä aikaa"". Teidän tapauksessa jopa kolmea, meinaan jos molemmat vesselit lähtevät eri suuntiin ja kärryynkin pitäisi jotain napata hyllyistä mukaan. En todellakaan väheksy miestäsi ja hänen taitojaan, tuli vaan mieleen...mielenkiintoinen aihe!
Ihanaa, rapuvauvoja, no se on kevät koittanut niillekkin.
 
Upeaa, ekku, ettei vauvalla ole mitään hätää. Rauhoittaa varmasti mieltä.

Nyt kaikki jotka haluavat lisääntyä, lopettakaa heti se lattian ja kaappien luutuaminen, sillä ekun luona ainakin ravuilla on hedelmällisyys huikeasti lisääntynyt, kun siivoaminen on jätetty vähemmälle :-D Vai pitäisikö meidän mennä ekulle kylään, jos sieltä sitten tarttuu jotain...
 
Mamalla on ollut ikimuistoiset vanhojen tanssit ja vielä valokuvat ovat olleet mallillaan. Hieno juttu, että voit olla tyytyväinen kuvaasi, sillä sitä varmasti vielä vuosien varrella useasti katsellaan ja muistellaan.

Nyt tulee vanhaa tarinaa viime keväältä, lukekoon joka jaksaa. Menin 8:lla viikolla gynekolgille, koska tuli pientä ruskeaa vuotoa, joka sinänsä oli aivan vaaratonta. Gyne ultrasi ja löysi kaiken mitä pitkin, paitsi syke ei näkynyt. Olin silloin niin noviisi näissä vauvahaaveiluissa, etten edes pelästynyt, kun lääkäri vahvisti, että kaikki voi olla silti kunnossa. No menin kahden viikon päästä uudelleen ja gyne löysi pienen haun jälkeen sykkeen ja sikiö oli kasvanutkin. Ah, sitä onnen määrää.

Menimme sitten 11:llä viikolla neuvolaan, jossa terkkari ei löytänyt dobblerilla sykettä, mutta hän oli sanonut jo etukäteen, ettei se aina kuulu huonoilla laitteilla vielä näillä viikoilla. En pelästynyt, sillä olinhan jo nähnyt sykkeen. Menin kuitenkin seuraavalla viikolla uudestaan terkkarille kuunteluttamaan sydämenlyöntejä. Ei kuulunut. Terkkari kehotti ottamaan huolen hälventämiseksi gynekologiin. Oli perjantai ja sain ajan seuraavaksi keskiviikoksi.

Keskiviikkona gyne aloitti ultran ja sanoi heti, että nyt ei ole kaikki kunnossa ja totesi istukan kehittäneen rypälemäistä kasvainta, lapsivettä ei ollut ja sikiö oli kuollut. Hän laittoi lähetteen NKL:lle, mutta en saanut sinne kutsua, sillä lauantaina tuli kipukohtaus, jonka jälkeen tuli minimaalista vuotoa. Menin sairaalaan ja kaavinta tehtiin heti. Rypäleraskaudessa imukaavinta on pakollinen.

Sitten 9 viikkoon ei näkynyt menkkoja. Olin vielä toisella mantereella, kun lähtöpäivänä iski aivan tajuttomat vatsakivut. Olin siellä sairaalassa tarkkailussa muutaman tunnin ja sitten ikään kuin lääkärin avustuksella ""karkasin"" sieltä, että ehdin paluulennolle. He eivät tienneet, mikä oli vinossa, mutta kehottivat menemään heti lääkäriin kotimaassa. Hauska yksityiskohta oli, että kun tehtiin sisäultra, minun piti itse viedä laite sisääni eli lääkäri ei sitä tehnyt. En meinannut ymmärtää, että mitä hän sanoo, sillä Suomessa tällainen ei tulisi kuuloonkaan.

Saavuin kotiin illalla ja kärsin yön kivuista. Aamulla sain anelemalla luvan tulla NKL:lle, koska heidän mielestään kipu ei voi olla mikään km:n komplikaatio, koska siitä on jo niin kauan aikaa. Onneksi pääsin sisään. Vasta toinen tutkiva lääkäri tajusi mistä oli kysymys: menkat olivat alkaneet, mutta kohdunsuulle oli jumiutunut km:n jäännöksiä, eikä veri päässyt vuotamaan pois. Oli tullut kohtutulehdus. Tulehdusarvot olivat huikeat ja olin kaavinnan jälkeisen yön sairaalassa ja sain hurjat antibiootit.

Mutta siis vastaus maman kysymykseen oli, että vuotoja ei ollut keskemenon yhteydessä eikä myöskään kohtutulehduksen yhteydessä.

Mutta kaiken kaikkiaan kaavinnat sinällään eivät olleet millään lailla ""kamalia"" tai pelättäviä. Ensimmäisestä kaavinnasta fyysinen toipuminen oli tosi Toipuminen oli erittäin nopeaa ja toisessa sitä hidasti tulehdus.

Mahtoikohan kukaan jaksaa lukea :-) Tämä kaikki on ollutta ja mennyttä, mutta jätti jäljen, joka seuraa aina mukana ja vaikuttaa myös nykyiseen raskauteeni.
 
Ei Inkku tehnyt heikkoakaan lukea. Muistan erittäin hyvin nuo sinua kohdanneet tapahtumat.
Hyvin voin uskoa, että nuo kokemukset varmasti seuraa matkalla mukana. Onneksi ne muistot sitten ajan myötä haalenee.
 

Similar threads

V
Viestiä
101
Luettu
3K
H
V
Viestiä
102
Luettu
3K
Ä
V
Viestiä
101
Luettu
2K
I
V
Viestiä
102
Luettu
2K
M
3
Viestiä
102
Luettu
4K
H

Yhteistyössä