Tervehdys kaikille! :flower:
Täällä aloitellaan taas uutta raskausviikkoa ja toivutaan pääsiäisriennoista. Palasimme eilen illalla kotiin pienen kevätretken jälkeen: lähdimme keskiviikkona aamulla Ideaparkin kautta Tampereelle pienelle hotellilomalle, joka kyllä meni aika rauhallisissa merkeissä. Käytiin ostoksilla aika paljon (löysin kaikkea ihanaa vauvan huoneeseen ja kotiin
) ja syötiin tietysti hyvin. Tampereelta ajoimme sukuloimaan miehen vanhempien luokse pariksi päiväksi ja eilen palasimme minun vanhempieni kautta kotiin. Ihan kiva oli olla hetki muissa maisemissa, mutta kyllä kivempi oli kotiin palata
poika04 Ihan sama homma minulla, että liikkeelle lähtiessä tuntuu kuin pisut tulisivat housuun :ashamed: Olisikohan syynä se, että vauva "putoaa" tuonne ihan alas painovoiman johdosta, kun esim. makoillessa saattaa nousta hieman ylemmäksi massussa? Eiköhän se ihan normaalia kuitenkin ole, koska niin monet puhuvat tuosta "valevessahädästä" loppuraskaudessa!
Petipuuhista Meillä eletään sillä saralla todella rauhallisia aikoja - ollaan oikeastaan yhdessä tuumin päätetty, että ehkä niiden "varsinaisten" puuhien aika on sitten vauvan synnyttyä. Jotenkin en osaa ollenkaan nähdä itseäni seksuaalisena olentona tämän massuni kanssa vaan kaikki liikkuminen tuntuu vaan niin äärimmäisen kömpelöltä ja tukalalta :/ Ole siinä sitten seksikäs, kun kaikkia liikkeitä seuraa kauhea puhkuminen ja ähkiminen
Mutta eipä tuo mieskään niin innoissaan varsinaisesta yhdynnästä ole - on suoraan sanonut, että ei oikein saa masussa oleilevaa vauvaa mielestään puuhien aikana.. Mutta onneksi on muitakin keinoja helliä kumppania
Jenni Ihanaa, kun jaksat käydä meitä moikkaamassa sekä kertomassa pikkuneitinne kuulumisia! Ja kuvat on hellyyttäviä muistutuksia meille, jotka vielä vasta kuvittelevat miltä ne vaavit tuolla massussa näyttävät :heart: Toivoisin, että jaksat roikkua mukanamme ihan toukokuulle asti ja että siirtyisimme sitten kaikki yhdessä tuonne "syntyneisiin" - jatkettaisiin sielläkin omassa pinossamme! Mitä muut olette mieltä:
laittaisimmeko pinon pystyyn sitten aikanaan myös syntyneisiin? Kurjaa se olisi hukata kaverit, joiden kanssa ollaan 9 kuukautta jännätty yhdessä ja jaettu niin ilot kuin surutkin, eikö?
(.) Meillä alkoi tänään
35.viikko! Olo on euforisen onnellinen ja hyväntuulinen (en siis valitettavasti voi kuin sympatiseerata teitä, joiden
ärsytyskynnys on madaltunut :hug: ) ja Nirpullakin tuntuu olevan kaikki hienosti. Liikkeet ovat aikamoista muljausta jo: ei taida neidillä olla paljoa tilaa enää.. Tänään ajattelin hakea kaapin perukoilta
sairaalakassin valmiiksi ja kirjoittaa sen listan mukaan otettavista tavaroista. On sitten edes lista valmiina, jos äkkilähtö koittaa
Lisäksi sain synnytysvalmennuksesta hyvän idean eli ajattelin laittaa paperille kaikki ajatukseni ja toiveeni mitä tulee synnytykseen: näin ne ovat mustaa valkoisella sairaalaan mennessä eikä mikään sitten unohdu. Erityisesti huolehdin sitä, jos itse olen vaikka niin huonossa kunnossa, ettei järki enää juokse niin näinköhän sitä miekkonen muistaa kaikki oleelliset asiat!
Oikein leppoisaa lepopäivää kaikille toivottavat,
Carmen ja Nirppu-neiti 34+0