TOUKOKUUN TOIVOTUT joulukuussa

voi että paljon onnea kaikille hyviä uutisisa saanneille..ja Carmenille hyvää puoliväliä ja sen ylitystä :flower:

Mä oon ihan paniikissa pelottaa kauheesti mennä sinne ultraan jos jotain ihan kamalaa löytyy :ashamed: mies ei ole edes maisemissa vaan ulkomailla joten menen yksin..mä oon ihan varma ettei kaikki ole kunnossa..
poika04&papu 19+3

 

Weiss: kiva kun jaksat kirjoitella kuiteskin kuulumisiasi =) Täällä varmaan jokainen on välillä niin tohkeissaan et muista puoliakaan mitä on lukenut..

 

moi! oon vietelly hiljaiseloa palstalta. Liikkeet tuntuu tosi hyvin. Mikä on helpotus.
Poika04, samojen ajatusten ja pelkojen kans elelen kun säkin. En tiiä mistä tää pelko tulee. Se on ihanaa kun liikkeet tuntuu ja tietää et on hengissä ainakin. Sen oon päättäny että kun oon tiistaina käyny äitipolilla ja ultraavatkin, niin jos kaikki on hyvin...sit loppuu tää ja pitää alkaa nauttia. Millon sulla on ultra? Mulla on tiistaina klo.12.15 aika.
Summer ja 19+4

 

poika04, Lueskelin ja huomasin et sulla taitaa olla perjantaina..sit huokastaan ja unohdetaan pelot!

 

Summer: mulla on perjantaina puolenpäivänmaissa..pelottaa ja jännittää kauheesti ja viellä surettaa kun mies ei pääse mukaan. Toivotan sulle parasta mahdollista onnea matkaan tiistaiksi. Kyllä meidänkin pikkunen möyryää että elossa on, ei ehkä pitäisi lukea negatiivisiä juttuja..mä oon jopa ajatellut et entäs vauvalla ei ole kaikkia osiakaan..tai sit on jotenkin sairas ettei selviä.

 

Pelkoja on varmasti tosi monella myös itselläni. Olen kuitenkin tajunut että kokoajan ei kannata surra ja murehtia sitä jää silloin paljosta paitsi. Minä en ensimmäistä odottaessani paljon murehtinut silloin oli 2 alkuraskauden keskenmenoa takana. Sitä oppi jo niistä ottamaan vastaan sen mitä annetaan.

Jos vauvalla on jotain vialla se voidaan ehkä korjata jos asia tiedetään jo ennen syntymää tai jopa raskauden aikana. Jos tuomio kuitenkin tulee kuten meillä on kahdesti käynyt niistäkin selvitään. Kaksi pientä poikaa olemme haudanneet (näissä molemmissa epäilyt alkoivat jo np-ultrissa) mutta niistäkin asioista on selvitty ja nyt odotan pelokkaana mutta toiveikkaana pikkuista ihmettä syntyväksi toukokuussa!

Täällä kuitenkin huomaa lukiessa että samoilla ajatuksilla monet ovat. Pelkoa ei saa pois mutta sen kanssa täytyy oppia elämään eikä antaa sen ohjata elämää Summer81 ja Poika04 :hug: :hug:

:wave: Vilma rv16+ tai rv17+ ei enää muistu ihan tarkkaan mieleen...

 

Vilma77: Kiitos kovasti kannustuksesta! Joskus pelko on vaan niin suuri ja äidinvaistokin kuulema aika usein on oikeassa. mutta toivottavasti ei kenelläkään enää tule huonoja uutisia. melkein joka ketjussa vaan on kuollut vauvoja tai tullut myöhäisiä keskenmenoja ehkä sekin lisää pelkoa.

nyt joulutorttuja syömään

 

Viikonlopun olin taas pois koneelta. Tehtiin vielä viime hetekn remontti ja muitakin jouluvalmisteluja.

Liikkeet tuntuu tosin kevyinä ja aina samasta kohtaa. Tosin en tiedä missä istukka sijaitsee.

Joku kyseli minkä ikäisiä ollaan. Taidan olla porukan nestori koossa on jo 36v ja miehellä 34v.

Jossu & masuasukki 16+6

 

huomenta! mulla kans on tullut pelkoja et kaikki ei olis hyvin rakenne ultrassa :| mutta mitä sitä turhaan tosiaan murehtiin. Eks ne isoimmat "viat" yleensä löydetä siinä np-ultrassa?

en vieläkään tunne liikkeitä, todella harvoin, en ees päivittäin, ellen jää kunnolla makaamaan ja kuulostelemaan niitä :/
Mutta odotellaan nyt se 3viikkoa, josko sit alkais.
Muuten on hyvä olo.
tyllerö 17+5

 

Rakenneultraa odotellaan innolla täälläkin. Itseäni ei suuremmin pelota, mutta pikkuisen jännittää. Enemmän murehdin alavatsakipuja, joita on tullut kahtena päivänä kävellessä. Viikonloppuna piti lenkki jättää lyhyeksi, kun alkoi sattua. Äsken kävelin neuvolasta kotiin n. 500m, sama kipu alkoi taas. En tiedä ovatko kivut kohdun kasvukipuja vai supistuksia vai mitä?! Neuvolassa pyydettiin seurailemaan ja ottamaan yhteyttä, jos kipuja alkaa tulla usein. Sit varaillaan neuvolalääkärille aika.

Marimint 19+2

 

Maanantai- aamua kaikille!
Ihanaa kun on paljon hyviä uutisia luettavissa =) itsellä myös kaikki kunnossa, olo ja mieli mitä parhaimmat, vauva möyrii ja potkii jo kovasti. Samaa siis mitä on tehnyt jo viimoset kuukauden päivät... en mylöskään tiedä missä istukka sijaitsee, mutta ajoissa olen liikkeet tuntenut.. ja kahessa edell. raskaudessa istukka on ollut etuseinässä... tiiä sitte!

Pienitytöntylleröinen: Mene vain ihan rauhassa sinne ultraan, molemmissahan (np ja rakenne) niitä mahd. häiriöitä voidaan löytää.... Ja np- ultrassahan lähinnä keskitytään tuota Downia seuraamaan, kun taas rakenneultrassa pystytään tarkastelemaan esim. sydämen eri osiota jne... mutta rauhallisin mielin vain =)


Äippä ja nytty rv 18+5

 

En osaa tuota paremmin oikein suomeksi ilmaista...

Täällä kaikki näyttäisi olevan ok, lapsi masussa potkii kovasti, joten ei ainakaan vielä ole asiat ihan hullusti.

Olen juossut jatkotesteissä, viimeinen viime viikolla (yhden verikokeen veret oli läikkynyt , ja täytyi mennä takaisin uusintakokeisiin). Ei ole kuulunut vielä tuloksista, mutta kaipa ne soittaa sitten jos jotain hälyttävää löytyy.

Niille, jotka eivät tiedä, verestäni löytyi vasta-aineita RH negatiivisuuteen liittyen.

Muuten olo on aika hyvä, väsymys kaikonnut (ihan kuin olin herännyt Ruususen unesta, kun sain energian takaisin, ja töiden jälkeen jaksaa jopa katsoa koko illan elokuvan!!! ) Iskias vaivaa erittäin pahana, nelivuotiaani hieroo selkääni huolissaan, kun välillä vingun kivusta noustessani seisomaan...Fysioterapia alkaa tällä viikolla, toivottavasti auttaa!!

Näyttää olevan hyviä uutisia monella, ihanaa! =) Jaksuja kaikilla tasapuolisesti!!! :wave:

 

Moi! OOn kirjotellu useastikin, mut viestit menee aina sinne "bittiavaruuteen". Jospa nyt tämä löytäs tiensä perille, toivottavasti!

marimint: voisko kivut olla liitoskipuja, tuollasina ne itse koen. Kova kipu, äkillinen. Mutta mene ihmeessä käymään lääkärillä, jos mietityttää. Aina parempi olla täysin varma.

Pikkuhiljaa tässä alan löytämään vauvan liikkeitä enemmälti, välillä on kyllä pitkiäkin aikoja kun ei kuulu mitään. Torstaina onkin jo (heh) toinen neuvola, saa kuulla sydänäänet ja lisäksi onkin sitten taas mukavaa kuulla paljonko on paino noussut... Voisin veikata että 5-6kg, mutta kohta tietää totuuden.

Ikäkysymykseen, 30 olen jo kuten mieskin on. Ja listan päivittäjälle tietoa, että toinen tulossa ja kättärille mennään synnyttämään.

Sinuhe ja Onni-Ilona 17+0

 

Taas iloisia uutisia monella, Ihanaa, Mukavaa!

Täällä ei ole onneksi enää vuotoja tullut! Ja perjantaina kun on rakenneultra, niin siellä varmaan sitten selviää onko vuoto istukkaperästä vai jostain ihan muualta. Jotenkin kyllä itestä tuntuu sille, että allekirjoitan sen limakalvoilta vuodon. Onni kyllä liikkuu jo enemmän mitä esim. viikko sitten. Nyt on alkanut tuntua puolen päivän aikoihinkin liikkeet eli napero vissiin heräilee sillon päiväruualle Ja sit illalla joskus puol 11 alkaa seuraava sessio Noh, pitäähän sitä jumpata, että jaksaa sit nukkua yön hyvin


Noista liitoskivuista mulla ne on tosi kipeitä! Eipä ollu ensimmäisellä kerralla näin kipeitä. Välillä vihloo nivusiin niin, että pitää pysähtyä ja välillä taas tuntuu, että venyttää koko pimppiä ja häpykumpua ihan tosissaan!

Ikä asiaa Minä nyt 33, huhtikuussa 34 ja Kulta täyttää heinäkuussa 36. Että ei ihan nuoria myökään

[/b]Sukupuolijuttuja Myö kyllä kysytään Tai niin minä viimeks eilen ilmotin ja toinen vaan tokas, että kai sitä sitten pitää myöntyä On se niin Ihana :heart: Perjantaina siis kaikki sormet ja varpaat kohti kattoa, että se jalkojen välikkö näkyis. Sit kun niitä optioita on täällä varailtu, niin mulle yks poika sellainen, Kiitos :wave:

Nyt suunnistus neidin hoidosta hakemiseen

Ajatelkee, viikon päästä Jouluaatto :xmas:

Mä oon kyllä vaan vähän paljon suruissani, kun neiti on isinsä luona aaton ja ekaa kertaa, niin ottaa äitiä aika lujille... Huoh!

 

Moikkelis koikkelis!!!

Ronya Royce Toivottavasti fysioterapia auttaa, itse olen saanut huiman avun juuri samaiseen vaivaan, mutta minulta leikattiin tuo selkävärkki pullistuman takia. Vieläkin käyn fysiossa, nyt alkaa helpottamaan!! McKensietä suosittelen

Ah, että mie olen kyllästynyt niihin arvailuihin, kumpi sieltä masusta sitten ilmestyykään :kieh: Vastaan nykyisin vana huvittuneena näihin "ihan selvä tyttö sieltä tulee"-juttuihin vastakysymyksellä, että jompikumpi sieltä tulee, todennäköisyys on 50-50

Ihmeellisiä hermostumisia minäkin olen alkanut saamaan. Lähes kaikissa ärsyttää joku, pienestä riidasta kehkeytyy hirmuinen sota ja vallankumous. Loppupeleissä hiokmaan, että olen riidan aiheuttanut ihan turhasta :ashamed: Mikä lie hormooni hirviö minusta on tullutkaan... Loukkaannun verisesti ihmeellisistä asioista, enkä välttämättä edes musita, mikä oli se ensimmäinen syy/asia, mistä suutahdin :ashamed: pääkoppa tohtorille mars vaan

Vieläkään ei tunnut liikkeitä, huoh... Niin odottelen innolla että se möyriminen alkaisi

Katselin tänään tuntitolkulla synntys videoita, mutta en mä saanut niistä minkäänlaisia säväreitä suuntaan, enkä toiseen. Muutaman kerran taisi kyllä hiukan alkaa itkettämään, joka nätisti tehty video ja se hetki, kun vauvan sai rinnalle.
Onko teillä muilla esikoista odottavilla, j oherännyt semmoinen "äidillisyys"?? Itselläni kun ei ole ollut mitään sinnepäin viittavaakaan, toki tätä pientä rakastan jo ja niin pois päin, mutta en ole "mammautunut" enkä lässytä kaikille lapsille. (Taikka vieraille lapsille ylipäätään...:$ Ei kiinnosta.) Eilen avon siskon muksun juhlissa oli kamalasti lapsia ja niitä vauvoja kuskattiin minulle syliin, katsottiin kovin opudosti, kun kieltäydyin ihan kohteliaasti ja aloin puhumaan jostain muusta, kun vaipoista ja tulevasta synnytys tavasta jne jne :kieh:
Miksi kummassa elämän pitäisi sisältää pelkästään tällä hetkellä tätä raskautta ja lapsia? |O Tämä tuskin tekee minusta yhtään sen huonompaa äitiä taikka muutakaan, jos ne halua joululahjaksi pelkkiä rintapumppuja ja rintakumeja

Nauku 17+2 :heart:

 

Huomatkaa todella taitavat tummennukset

 

Moikkelis mammat!

Nuo huolet ja murehtimiset varmaan kuuluu kuvioon. Äidin suojeluvaisto herää ja sitä alkaa miettimään sellaisia mitä ei voi heti konkreettisesti nähdä, tai tietää. Senpä takia tuo onkin niin vaikeaa, kun kaikki on vielä mysteeristä ja arvoituksen varjossa. Sitten kun noita ajatuksia pyörittää pienessä mielessä, niin kamalimmat kauhukuvat alkaa varjostaaodottamisen onnea.

Minulla tosiaan tuo rakenneultra oli jo viime viikolla ja sen jälkeen on alkanut sattumaan alavatsaan. Ja ihan niin kuin sinullakin Marimint, juuri kävellessä ja tärähdyksestä tuo tuntuu eniten. Osaan erottaa sen liittyvän kohtuun, kyseessä ei ole mikään lihaskipu tms. Senpä takia olen alkanut harkitsemaan uudelleen rakenneultraa. Josko sittenkin. Olin jo päättänyt, etten raaski satsata tuohon vajaata 200?uroa, mutta taidan muuttaa mieltä. Tai sitten pitää vaan soittaa neuvolaan...

Yritetään nyt kuitenkin olla stressaamatta liikoja, sekään ei ole vauvalle hyväksi! Itse luotan siihen, että ultrissa ei ollut mitään poikkeavaa ja usein luonto hoitaa omalla tavallaan sellaiset pois, jotka ei voi selviytyä.

Päikkäri 20 + 1 ja sen äippä

 

Vielä tuohon ikäkyssäriin: Olen 34 vee ja mies on 40. Iltatähteä tässä siis touhutaan

 

Moi taas,

Mymmelis: minullakin on ollut hermot kireällä ja jotenkin herkkä olo. Ei sillä tavalla, että tulis itku vaan siten että loukkaannun tosi helposti ties mistä. Mieliala myös hieman matalammalla ja lisäksi huomaan, ettei mun ole aivan helppo sopeutua tähän alati paisuvaan kehonkuvaan. Nyt oonkin alkanut epäillä, että jos lapsi on sittenkin tyttö kun naishormonit saa pään sekas... Onko kellään muulla alkaneet fiilikset taas muuttua auvoisasta keskiraskaudesta joksikin muuksi?

Toisinaan olen tuntenut jotain möyrintää vatsassa, mutta se on usein ollut ruoan jälkeen, joten en ole varma onko kyseessä joku ruoansulatustoiminta tai vauvan liikkeet. Kun olisi jo raskauden aiemmin kokenut niin varmaan tietäisi...

Ultra ylihuomenna. En malttaisi odottaa!

 

moi!

Ihana kuulla ja lukea että niin monella on iloisia uutisia ultrasta. Ja vauvat tuntuvat potkivan minkä kerkiävät

Ikäkysymykseen sen verta, että mä oon 26 ja mies 29. Eli taidan olla vähän keski-iän alapuolella

Käytiin tänään neuvolassa. Päästiin ultraankin kun, neuvolatäti oli niin mukavalla päällä. Vauvalla oli kaikki päällisin puolin hyvin. Ja vilkuttikin meille, kunhan oltiin vähän herätelty pikkusta. Mikään rakenneultrahan toi ei ollut, kun meillä ei kunta sitä tarjoa. Mutta luulenpä että täti olis kyllä sanonut, tai lähettänyt meitä etiäpäin, jos siellä jotain häikkää olis ilmenn
yt. Nyt siis voin nauttia odotuksesta ja rentoutua. Lupasin miehelle etten enää murehdi vauvan vointia., Kun taas olin sitä murehtinut ihan turhaan!!! Oli muuten mies ihan täpinöissään kun kuuli pikkuisen sykkeen.. Edelleen poikaolo vahvistui. Vaikka sukupuolea ei nähtykkään... Täällä siis kaikki hyvin. Nyt vaan odottelen että ahmatti rupeis potkimaan, niin että mäkin sen tunnen.

Joku kyseli tosta "äitiyden tunteesta" että onko se jo heränny.. Kyllä mulle ainakin lapset kolahtaa nyt ihan eri tavalla.. Tai niiden tekemisiä seuraa toisella tavalla...

jeps. kohta on joulu, joten sitä odotellessa..

ja poika04 koita olla murehtimatta.. Mäkin olen siinä todella hyvä.. ja aina saan huomata murehtineeni turhaan. Kuten joku aikasemmin kirjottikin niin elämä siinä kai menee hukkaan kun murehtii..

birdie + ahmatti 17+5

 

Moi taas,

Mymmelis:Onko kellään muulla alkaneet fiilikset taas muuttua auvoisasta keskiraskaudesta joksikin muuksi?

Musta tuntuu, että kaikki muutokset tulee tässä vaiheessa niin äkkiä, niin kehoon, kuin mieleenkin, että joillekin ottaa hermoille kaikki, ihan pienetkin jutut.
Ihan sama juttu mulla, tuntuu, että pienistäkin asioista maailma kaatua ja tukea ja turvaa kaipaa enemmän, kuin ennen. Mies parka, joutuu näiden mun myrskyjen keskelle :saint:

 

paivansade73: En tiedä tosiaan mistä kipu johtuu. Pyöräillessä kipua ei tullut, mutta kävelessä kyllä. Tällä viikolla on onneksi rakenneultra, joten kysäisen sielläkin asiasta. Hyvä neuvo on kuitenkin se, jos lepo auttaa niin silloin täytyy vaan hiljentää tahtia. Kokeilla kävelylenkkiä uudelleen muutaman päivän päästä. Mutta jos levossakaan kipu ei lopu, niin sitten hälytyskellot saa soida. En suuremmin ole asiaa murehtinut, koska olo on muuten normaali eikä satu minnekään.
Soita ihmeessä neuvolaan ennen uuden ultra-ajan varaamista, jos asia vaivaa. Jos olet viime viikolla ollut ultrassa ja kaikki oli hyvin, niin tuskimpa siellä muutoksia on tapahtunut. Paikat venyy ja paukkuu, ihmehän se olisi, jos ei se missään tuntuisi =)

 

Tadaa!

Naukurikin heräilee talviuniltaan PIIIITKÄSTÄ aikaa B) Lukemassa olen käynyt, mutta kiireiden vuoksi ei ole jotenkin ehtinyt kirjoitella teille takaisin... :ashamed:

Ihana oli lukea kivoja ultrauutisia ja sukupuoliuutimia! Kiva, että on sujunut hyvin

Omaa napaa:

Liikkeitä on (käsittääkseni...) tuntunu nyt 1,5 viikkoa niin, että luulen tunnistaneeni ne. Hentoja kuplia ja aina oikealla puolella Ja kun tuntuu, niin tuntuu ruuan jälkeen. Ahmatti... Tosin liikkeissä on se puoli, et ku en tunne niitä läheskään päivittäin, niin sit jään välillä miettimään, et mihis ne nyt hävis. Potkinee silloin jonnekin muualle

Huomenna rakenneultraan ja kyllä se jotenkin jänskättää!! Aamulla on vielä neuvolakin, joten tuloo sitten odotusasiaa oikein urakalla huomenna Kivakiva!

Mieli heiluu täälläkin. Tai pääasiassa menee ihan tasaisesti ja mukavasti, mutta yhtäkkiä saattaa tuntua siltä et rupee itkettään tai hermot menee (esim. lauantaina yhdessä kaupassa, jossa ei saanu palvelua... :saint: )

Niin tosiaan, väsymys on onneks helpottanu, mutta tilalle on tullu unettomuutta! :headwall: En saa unta ja kun saan, niin sit heräänki jo vessaan ja sit en taas saa unta... Ja kello piipittää klo 6 tai 7. Auh... No ehkä se on vaan ohimenevää. Ja onneks pian alkaa joululoma!!! :attn:

Ai niin. Ikäkymysykseen. Minä 29 ja mies 31. Esikoinen siis tulossa. Ilmeisesti aika "keski-ikäisiä" tämän asian suhteen?

Mukavaa joulun odotusta kaikille ja tsemppiä kolotuksiin yms!

naukuri rv 18+5 :xmas:

 

Heh... Kirjoitinkin sitten monen viikon edestä, kun tuota viestin pituutta katsoo Sorrrrrriiiii....

 

Pitkästä aikaa käyn täällä ilmoittelemassa, että yhä hengissä :wave:
Mieli vaan vetänyt monesta syystä ojanpohjia pitkin, eikä paljoa ole täällä jaksanut roikkua.
Rauhaisaa joulunodotusta kaikille :heart:
Tästä, kun piristyn, yritän jaksaa naputella kuulumisia ja lukea teidän juttuja.

Nyt rv20+ menossa :heart: