Moikka
ja kiva kuulla
Pulttiksesta myös pitkästä aikaa. Kyllä on outoja tosiaan jotkut ihmiset tuon lapsiaihevastaisuutensa kanssa - mua ei kyllä harmittanut kuulla vauvoista ja raskauksista edes ennen kuin ekaa ruvettiin yrittämään, vaikka en ollut sinänsä superlapsirakas. Tuleepa mieleen, että tuollaiset pomot joko 1) kärsivät lapsettomuudesta tai 2) ovat harmissaan siitä, että enää ei jutellakaan heille tärkeästä asiasta, esim. heidän rakennusprojektistaan tai koirastaan tms. :kieh: Mä joskus joissain juhlissa juttelin emännän kanssa esikoisestamme ja lapsensaannista keittiössä, kun sinne tuli yksi matami, joka tokaisi: "Jahas, ehkä ois sittenkin pitänyt jäädä tonne olkkariin, missä miehet puhuu autoista." Hän puhelisi mieluiten agilitystä, koiranjalostuksesta tai mitä lie ja omista (ei sisäsiisteiksi oppineista) koiristaan. Valitettavasti vaan välillä tekee mieli myös mun jutella itselleni tärkeistä asioista, vaikka pystyn kyllä keskustelemaan koiristakin siitä huolimatta, että mulla ei niistä ole kovasti kokemusta eikä ihan hirveästi aina kiinnostakaan.
Onnittelut hienosta kokemuksesta 4D:ssä käyneille! :flower: Sekä harmittelut niille, joiden erilaiset testitulokset eivät ihan miellyttäneet.
Mua kiinnostaa kanssa se
Kellukan saama vastaus siitä vihlonnasta, koska mulla on ollut kans aika kovaa kipristystä parina päivänä siellä, missä oletan kohdunkaulan olevan :| Kertoilehan siis, mitä siitä kuulet. Toivotaan, että sulla kaikki ok.
Kukahan mulle kans veikkaili kaksosia ihan viime päivinä? Olikohan mammakerhosta joku, en ole varma. Enpä toisaalta ole paljon muita ihmisiä nyt nähnytkään, kun poika on ollut kipeänä. Onneksi kuitenkin nyt tuntuisi terveeltä, nukkumaankäyminenkin takkuaa taas tavalliseen tapaan... No joka tapauksessa maha on kyllä aika älyttömän iso, tai se on siis hassusti hyvin vahvasti etupainotteinen, tosiaan oikea jalkapallo. Tässä lyhyydessä tuntuu ja näyttää siltä, että kaadun kohta eteenpäin. =) En oikein kans jaksa mahakommenteista loukkaantua, mutta on joitain tiettyjä ihmisiä, joilta en niitä jaksa kuunnella. Jostain syystä vieraat, vanhemmat mieshenkilöt eivät ole mulle ihan toivottuja kommentaattoreita
Eikä anoppi tai appiukko, yllättäen.
Paapau on liikkunut edelleen tosi tosi paljon. Tänään mies piti kättä vatsalla ja sanoi tuntevansa aivan selvästi jalkapohjan. Tämä tuossa jossain navan yläpuolella. Jos nyt vaikka sitten oiskin kääntymässä pää alaspäin. Viime yönä kun esikoisenkin takia heräilin, masukki valvotti paljonkin ja tuntui aika epämukavaltakin se möyryäminen. Sit mulla oli outo nipistävä kohta masussa, ja vielä aamulla sitä jotenkin kirveli. Katsoin peilistä ja oli alamasussa kumma punainen piste, sellainen nuppineulanpään kokoinen. Joku verenpurkauma vissiin. Toivottavasti se ei enteile mitään raskausarpia, mieluusti niiltä välttyisin jatkossakin... :/
Muuten täällä siis tätä samaa, aika menee hirveää tahtia eikä toisaalta tunnu kuluvan oikein ollenkaan, tuntuu että aina samaa viikkoa tahkotaan... Näihin aikoihin, näinä päivinä mulla ois ollut laskettu aika, jos loppukevään kemiallinen raskaus ois ollut jotain muuta kuin juuri sitä. Vaan kun ei ollut, täytyy vain odottaa sitä omaa laskettua aikaansa. Nopeasti kuitenkin sinänsä aika menee. Se alkukesä pettymyksen jälkeen, kun uutta tärppiä odotettiin, meni tosi nopeasti sekin ja pian oltiinkin jo kunnolla raskaana - ei se aika tässä päässä sen hitaammin voi kulua, kai.
Että noin selkeät mietteet täällä.
Oiskohan poika jo kohta tuonne sammahtanut, tässä välillä oon kutsuttuna käynyt kurkkimassa. Osaakin olla nukuttaminen hankalaa. No sit kun pieni syntyy, isä joutuu ottamaan tuohon esikoisen petiinlaittoon enemmän osaa, repiipähän siitä sitten. Ehkä mulla vastaavasti helpompaa yöheräilyistä huolimatta, jos tulokas sammahtaa yhtä helposti kuin Antto joskus pienempänä (vaikka nyt kun oikein mietin, oli se joskus aika pähkäilyä Antonkin kanssa alkuun).
No palaillaan :wave:
t. Kalenteri ja Paapau 30 + 5
Loppuun vielä: tjaah, täällä oli "server too busy" taasen, onneks kopioin tekstin niin sain sit viipeellä lähtemään.