Toggle sidebar

Heinäkuun mammat 11

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja heinis07
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Hei
Vielä ois teille konkareille kysymys imetysliiveistä? Milloin nämä liivit olis hyvä hankkia ennen synnytystä? Mistä tietää oikean koon? Mietityttää kuinkahan paljon nuo rinnat sitten turpoaa, kun maito alkaa nouseen rintoihin.
Niin ja tässä ois toinenki kysymys. Mitä tarkottaa raivotarjonta?
Vähän tyhmiä kysymyksiä, mutta kuitenki.
 
Heippis. Täällähän minä taas kuvioissa, en ole aikoihin tännekkään mtn kirjotellut. Ja heiniskin näytti jo kaipailevan:O)
Täällä mennään vkolla 31 tasan. Ja on kyl ollut joka pvä hirvee väsy päällä, tuntuu ettei mtn jaksa tehdä. Ja hirveen nopee on mennyt aika, tuntuu et vastahan mie tein sen testin..ja nyt jo mennään raskauden loppupuolella. Alkaa jo jännittämään tuleva synnyts, et meneeköhän kaikki sitten hyvin ja sattuuko se..jajaja kaikkea sitä mietin.
Tänään oltiin anopin kanssa ostelemassa vauvalle kaikkea pientä kivaa!!
jeppis, mutta tälläistä mulle.
Kaikki on hyvin!
-mannis ja untamo 31
 
Saras: Jos vaan voit, jätä liivien osto synnytyksen jälkeen. Itse ostin yhdet ennen synnytystä, yhden koon isommat ja sitten kävin ostaa laadukkaammat heti synnytyksen jälkeen ja ekat jäi lähes pitämättä kun ei ollutkaan niin hyvän kokoiset. Rintojen "kasvu" on niin henkilökohtaista, mulla ei ainakaan turvonnut rinnat enää yhtään kun maito nousi.
Tai sit tosiaan osta jotkut "halpikset" ennen synnytystä, yhden kuppikoon isommat suosittelisin.
 
Heippistä taas! Kiva kuulla manniksestaki :)

Liiveistä: mä ostin viimeks ihan liiviliikkeestä varmaan kuukautta ennen laskettua aikaa. Osasivat neuvoa just oikeen koon. Ostin ekaks kaarituettomat, koska oli yötäpäivää päällä ja myöhemmin tavaratalosta muutamat kaarituelliset triumphit. Niitä ku löyty vähä isommallaki koolla.

rt= raivotarjonta, eli lapsi on mahassa pää alaspäin. On tulossa takaraivo edellä... luulisin että siitä se nimitys.

Neuvolakuulumisia:
- Painoa tullu 659g/vko. Nyt kokonaissaldo 71,4. (esikoisesta näillä viikoilla oli 77,8!!!)
- Verenpaine 105/54
- Pissa pitkästä aikaa täysin puhdas
- Hemppa 131 (mitattiin, ku on huimannu ja tärisyttäny. Ehkä verensokerit heittelee)
- Sf 27. Oli kasvanu viime kerrasta kaks senttiä. Nyt siis aivan alakäyrällä.

Nyt vasta terkka laitto papereita eteenpäin sairaalalle (synnytystapa-arviota varten). Meinas, et jos ovat huolissaan mahan kasvusta, kutsuvat sinne aikasemmin. Muuten sieltä tulee sitte kutsu viikolle 36-37. Kaikki siis ihan ok. Seuraavalla kerralla onki sitte uus täti. Neuvola pysyy osotteenmuutoksesta huolimatta samana, täti vaan vaihtuu.

Sitte marmatusta... Käytiin tekemässä kirjallinen tarjous siitä kämpästä. Kämppä vapautuis niitten puolesta VASTA 18.6. Me ehdotettiin sitte 11.6. Purskahdin täyteen itkuun, ku päästiin ulos sieltä. Kaikki suunnitelmat romuttu hetkessä, eikä mitään mahiksia, et kylppäriremppa valmistuis ennen vauvan syntymää! Juhannuski ku sotkee vapaillaan. Hitto että harmittaa!!! Nyt sitte maksetaanki tästä vielä heinäkuuki vuokraa ja ilmeisesti asutaan tässä uuden tulokkaan kanssa alkuun. Mukavaa kiivetä leikkaushaavan ja vauvan kanssa tokaan kerrokseen. Toivottavasti tokallaki kerralla leikkauksesta paranee viikossa... Siinähän se menee sitte näppärästi miehenki isyysloma toisella kämpällä. Ja nimen voi antaa maistraattiin heti. Järjestää ristiäiset sitte joskus. Kahen kuukauden sisällä syntymästä ei taida jaksaa, jos on kämppäki hädintuskin kunnossa. Onhan siinä sitte aikaa tehä kaikki rauhassa, mutta meillä ei täällä oo tilaa vauvan sängylle, joten alkuun nukkuu sitte meijän sängyssä. Ellei käy joku ihme ja kaiken saa tehtyä parissa viikossa. Kuitenki, jos vuokraa maksetaan heinäkuultaki ei kannata pitää mitään kiirettä. Eniten v***ttaa, etten pysty leikkauksen jälkeen tekee muuta, ku osottelee sormella. Tosin kyllähän mä viimekski imuroin heti ku sairaalasta kotiuduttiin...

heinis 32+3

 
Koita kestää Heinis! Täälläkin alkaa oleen hermot kireellä remontin keskellä vaikka vielä onkin aikaa tehdä... Kaikki mitä mies pystyy itse tekemään on ajallaan valmiina mutta noi ammattimiehet jotka esim vesieristää kylppärin, että saadaan sitte viralliset paperit siitä jos joskus myydään, on aina aikatauluissaan ihan miten sattuu. Niiden huomenna on viikon päästä ja kohta on ylihuomenna. Ymmärrän että ovat kiireisiä mut miks ahnehtia liikaa hommia?!? Kylppäri on nyt vesieristetty eli laatat enää puuttuu ja saunan paneelit ja lauteet. Wc/kodinhoitohuone onkn vit vielä tosi kesken ja keittiöö ei olla ees alotettu että kiire taitaa pukata täälläkin... Täytyy vaan yrittää ajatella niin, että sitten on ihanaa kun on valmista ja uutta ja puhdasta!(kaiken lisäks ne remontti reiskat sotkee, heh,sille ne ei voi toki itse mitään mutta nyt on alkanu sekin ärsyttää...) Välillä itkettää ja välillä naurattaa, mulla on nyt mielialat heitelly laidasta laitaan täällä. Ja linea negra eli se masu viivakin on ilmestynny, menee ihan ylhäältä alas asti tossa navan vasemmalla puolella, onkos täällä muilla sitä? Siitäkin kai joku ennustaa vauvan sukupuolta... No, se selvinnee sitten Heinäkuun lopulla (tai viimeistään Elokuun alussa...)

Positiiisen ajattelun kurssi tulis tarpeeseen mutta onneks on niin paljon kivoja asioita nyt että toi remontti menee siinä sivussa...

Ihana ilma ulkona, jos menis vähän kukkapenkkejä kaivelemaan :0)
 
Me päästään kämppään touhuumaan 11.6. Pidetään siis suosiolla tää vuokrakämppä heinäkuun loppuun. Kivaa maksaa heinäkuulta asumisesta vähän yli 1000€ (tietty siinä on lainanlyhennystäki...)!

Mulla on masuviiva näkyny pitkään ihan haaleena. Meillä on äitillä ollu viiva molemmissa raskauksissa koko mahan läpi ja tyttöjä ollaan. Mulla oli viimeks suht tumman ruskeena tissien välistä alas asti --> poika tuli. Nyt on ihan haaleena koko mahan läpi ja luulen, että täällä asustaa miniatyyri-tytöntyllerö.

heinis 32+4
 
Huomenii.
Minulla taas ei o minkäänlaisia viivoja tai raskausarpiakaan tullut, vielä..:D joka suuntaan oon kyl levinnyt, eniten eteenpäin khyllä. Epäilen kovasti tyttöä..mutta saa nährä meneekö epäilys mönkään, poikaa me toivotaan. Mutta molemmat on tervetulleit:o) pääasia et on terve..
 
Hei
Mukava heinis, että teidän ei tarvitse pitää mitään erityistä kiirettä asunnon kanssa. SAat rauhassa kotiutua pienokaisen kanssa ja mies saa tehdä rempan rauhassa. Sopu säilyypi paremmin, kun ei tule kovin kiirettä.
Meillä on raksalla kattotuolit nostettu ja tontti alkaa näyttää siltä, että talo siihen tulee. Tuntuu vähän todellisemmalta nyt.
Mulla on kans viiva se on aika hailakka siinä se on ollu jo ainaki parisen kuukautta. Saa nähä kumpi tuo vatsan asukki on. Minusta ultrassa näky pojan pippeli. Tuleva mummi on nähny unen tytöstä. Enää ei olis, kuin parisen kuukautta niin näkee tuon asukin silmästä silmään.
 
Heips!
Munkin on ihan pakko nyt purkaa itseäni. Positiivista ajatellua täälläkin on tarvittu tällä viikolla.

Mä voin pikaseen kertoa meidän viikosta uudessa kodissa:
Ennen muuttoa appiukko sai aivoinfarktin, se sotki hieman ajatuksia yms. Muutto taiskin mennä aika ok, mitä nyt mulla hermot meni noitten ukkojen hidastelujen kanssa.
Lauantaina siis muutettiin itse, maanantaina sattui keittiössä vesivahinko. Astianpesukoneen putki vuoti kaapin taakse ja koko lattia/kaappeja purkuun ja vaihtoon!!! Kyllä oli ihanan kiva purkaa kaikki ihan uusi, viimosen päälle tehty pois. Ja keittiö oli ainut huone jonka minäkin olin saanut tavarat paikoilleen ja muutenkin kondikseen! Ette usko oliko hieman hammastenkiristelyä, supistelua ja verenpaineen nousua!!!???
Lämmin vesi reistaa edelleen: perjantai aamukin, rupesin esikoisen kakkapyllyn pesulle, vedin siltä vaipat pois, oikein kinttakakkaa koko takapuoli täysi, kun huomasin että aha, lämmintävettä ei tule! Eikun äkkiä naapuriin eli mummolaan pyllynpesulle! Saunomisista en kehtaa edes puhua, ukko juoksee koko sauna ajan vesivaraajalle.
Plus tähän kaikki muu mikä reistaa vielä edelleen kun ei osaa käyttää yms: pesukone, tv, lämmitys.
Ja vielä pirulainen autokin hajos!!!

Ja sit pikkusen asiaa: Toi suonenveto alkaa olemaan täysin SIETÄMÄTÖNTÄ!!! Jalat on tosi, tosi kipeet jo päivisinkin, hyvä että liikkua pystyy! Eikö muilla ole ollut vastaavaa???
Nyt vauvanliikkeet alkaa olla jo aika "voimakkaita", tekee välillä tosi häijyä kun se pyörähtelee mahassa, olen varma että on isompi kuin esikoinen. Esikoisen liikkeet ei missän vaiheessa tuntunut näin tuskasilta/kipeiltä!

Hyvää viikonloppua kaikille ja toivottavasti parempaa tulevaa viikkoa.... :)
 
Huhuu...Missäs kaikki on?

Mulla oli eilen istukan paikan tarkistus ultra ja onneks oli istukka noussut kohdunsuun tieltä ylemmäs, peittää käytännössä koko vatsan vähän navan alueelta aina kohdun korkeimpaan kohtaan ja vauveli siellä kelli tyytyväisenä alla. Siksi siis liikkeetkin tuntuu niin hentoisina ku istukka niitä eristää. Perätilassa oli vauva vielä eikä suostunut yhtään vaihtamaan asentoa et olis saatu kurkistaa pyllyn etupuolelle, heh! No, istukan sijainti oli ultran tarkoitus ja se siis selvisi hienosti. Toivotaan että vauva vielä sitten kääntyykin niin ei jouduta sectioon perätilankaan takia... Aikaahan sillä vielä on kääntyillä ihan hyvin.

Mullakin vaivasi nuo suonenvedot vähän aikaa sitten mut yt on ollu rauhallisempi vaihe... Tilalle sain ehkä vielä hankalamman vaivan nimittäin joku luupiikki tai vastaava on oikean jalan jalkapohjassa. Jalkaterää ei voi taittaa(siis niinkun kävellessä se taipuu) se on niin kipeä, joten kävely on lähes mahdotonta... Tukipohjallisia ajattelin mennä instrusta kyselemään josko auttaisivat. Koiran kanssa olisi ihana lenkkeillä vielä kun muuten hyvin jaksaa ja käppäillä vaikka kaupungille päivittäin kun alkaa remontti kaatua päälle mutta ei tällä jalalla! Levossa se on ihan ok, ei särje tms mutta kävely ei onnistu... Onko muilla kokemuksia tällaisesta? Neuvolassa sanoivat että johtunee siitä kun painoa on tullut nyt raskauden aikana lisää niin luun ympärille on sen vaikutuksesta kertynyt kalkkikertymää joka tuntuu piikkinä, pitäisi mennä itsestään ohi viimeistää synnytyksen jälkeen(eli siis reilu 2kk kävelemättä!)mutta joillakin kroonistuu ja täytyy leikata...

Kaikesta huolimatta aurinkoista päivää kaikille! Pihahommia onneks pystyy tekemään niin taidan suunnata huvimajan siivoukseen!

Karvakuono 29+3

 
Sateista (mutta lämmintä -jee!) päivää täältäkin!
Jokos kissafriikillä helpottaa? Ei oo ollu sullakaan helppoa! Mulla kaveri neuvo ottaa asenteen ton meijän kämpän kanssa, et kaikki menee kuitenki ihan perseelleen. Peruspositiivinen ajattelu siis kehiin ja sit jos kaikki onnistuuki, on se tuplasti ilonen yllätys =)
Tänään tuli kutsu äippäpolille. Aika ois 5.6. (rv36+1). Seuraava neuvola olis ens viikon torstaina. Huomenna käydään allekirjottamassa lainapaperit ja perjantaina joudun menee yksin kaupantekotilaisuuteen (iiiikkk!). Kovasti ollaan suunniteltu tulevaa kylppäriä. Onhan se ihan kivaa ja näköjään saa rahaaki kiitettävästi kulumaan...

Eilen kävi se perhetyöntekijä. Sossuntäti oliki sairastunu, eikä päässy tulemaan. Toi Mervi oli ihan mukava naikkonen. Lupas ilmottaa sossuun, ettei kyllä tarvii olla yhtään huolissaan. Sen kanssa oli helppo jutella, ku sillä on kaks vuotias tyttö itellään. Syntyny vieläpä 10.3. jollon mulla oli laskettu aika, mutta jätkä syntyki sitte 21.3. Sillä siis on ihan omakohtasta kokemusta valvotuista öistä ja sen päälle kiukuttelusta. Ja sitte vielä sano, että mullakin kun raskauden takia jyllää noi hormoonit, en edes oo täysin oman kroppani herra. Se haluu nyt kuitenki ainaki vielä kerran tavata. Mä oon vähä huono tutustumaan uusiin ihmisiin, mut eiköhän se tästä. Paljon se näkee ihan lyhyessäki ajassa. Niinku eilenki sano, et selvästi lapsi luottaa muhun kympillä, muttei sitte kuitenkaan liikaa :) En ookkaan niin huono äiti, miltä tää kaikki alkuun tuntu!

Hyvä että Karvakuonollaki kaikki kunnossa. Toivotaan, että vauva siellä kääntyy itestään ja luupiikki helpottaa. Joskus oon ite kärsiny ihan satunnaisesti jostain kuvailemastasi, mut on onneks menny nopeesti ohi. Toivottavasti sullakin se helpottais.

Kirjotelkaahan muutki kuulumisia!

heinis 33+1
 
Hei
Täällä lapissa on kans aika sateinen ilma. En ole viittiny ulos oikein kunnolla. Täytyy lähteä iltasella raksalle siistaamaan ympäristöä, että sais vähän liikuntaa.
Vauvalle ostin viikonloppuna lipaston ja siihen päälle laitan sitten hoitopöydän. Sain laitettua kaikki vaatteet jo lipastoon ja oottelen, että saan sen pakkauksen niin pesen kaikki yhtäaikaa. Nyt, kun on ollu kotona muutaman päivän niin jotenkin ajatuksen on pyöriny enemmän vauvassa ja sitä on aikaa vähän seurailla sen liikkumisia päivälläki.
Pikkuhiljaa alkaa jännitään miten sitä selviää tulevaisuudessa vauvan kanssa. Synnytystä en ole uskaltanu oikein miettiä olen sysäny vähän syrjään ajatuksen siitä. Ei sitä oikein osaa pelätä, kun en tiä mitä on tulossa.
Sara
 
Pilvistä päivää täältäkin :)

Mulla on ollut ihan helvetinmoinen viikko takana. Jouduin irtisanomaan mun äippälomasijaisen eikä ole vielä tietoa, saanko ketään jatkamaan mun työtä sillä aikaa kun olen kotona. Voipi olla, että joudun laittamaan puljun kiinni ja aloittaa vuoden päästä sitten kaiken alusta. Sitten tuli vielä se sf-mitta juttu, että mullakaan ei kohtu ollut kasvanut ja siitä huoli painoi tän työstressin lisäksi. Nyt paino on aika alhaalla, kun ruoka ei maistu ja eilen meinasin jopa pyörtyä autonrattiin, kun paineet olivat niin alhaalla. Huomenna onneksi selviää se sf-mitta, miten on kasvanut vai onko pysähtynyt kasvu kokonaan, eli mulla on huomenna neuvola.... Jännittää...

Ja kaiken tän keskellä vielä pitäis aloittaa se rakennusprojekti, eli kuun lopussa tulee aloituslupa ja sitten alkaa armoton rakentaminen :). Eipä tunnut olevan helppoa tää odottaminen ihana aika....

Mulla alkoi uudestaan kanssa noi suonenvedot. Joka yö monta kertaa saa pompata sängystä ja kamalaa kun molemmat jalat kramppaa samaan aikaan. Tosin nyt en ole ehtinyt yhtään liikkumaan näiden työsotkujen takia. Vauveli tykkää nykyään köllötellä tooodella alhaalla, käsien liike ja pyöriminen tuntuu nivusissa asti. Välillä oikeesti tuntuu, että kohta se käsi on jo ulkopuolella ja joutuu tosiaan nopeesti jännittää lantionpohjalihakset, ettei pääse pissa housuun, kun touhu vatsassa alkaa :)

Kiva kuulla Heinis, että teillä alkaa noi kotiasiat järjestymään ja ymmärtäväisiä perhetyöntekijöitä on olemassa! Mitä muuten ne sanoi Heinis sun siitä kohdunkasvusta sf-mitasta? Eli sulla oli viimeks 27cm? Onko siinä jotain hälyttävää vai johtuuko edelleensiitä,että vauveli on kovin alhaalla.

Aamu73 ja Onni 31+2 tai 31+6
 
Hei pitkästä aikaa!

Kävin tänään neuvolassa ja lääkäri tutki kohdunsuun tilanteen ja kaikki sen suhteen ok. Verenpaineet oli hyvät. Painoa tullut nyt 7kg. MUTTAPA MUTTA mullakaan ei kohtu kasva! sf-mitta oli 27cm, on ollut tuo sama viikolta 28alkaen. Eli viikon päästä ke pitää mennä uudestaan mittaukseen, kun nyt mittas lääkäri ja aiemmin on mitannut terkka. Ensviikolla sitte terkka taas mittaa... toki vähän huolestuttaa mutta ei hirveesti ku kuitenki mulla on tässä raskaudessa alkuun menny yläkäyrällä mitta ja nyt se on laskenu keskikäyrän alapuolelle joten voi hyvin olla vaan tasottumisesta kyse.

Vauva liikkuu tosi paljon ja sydänäänet oli hyvät jne joten lääkärikään ei järin huolissaan ollut mutta pitää silti seurailla. Että tämmöstä tänne. Itsekin oon kyl huomannu ettei masu oo kasvanu aikoihin. Samat vaatteet mahtuu päälle ku aiemminkin.

Mytta nyt nukuttaan nuorimmaista päiväunille :)

Hyvät jatkot kaikille!!

t. tre tasan 31vk
 
Onko kellään ollut vastaavaa???:
Eilen illalla iski oikein hätä, kun vatsaa tuli viiltävä kipu, juuri tuosta navan vierestä, ihan kun puukolla ois iskettyä ja puukkoa siinä pyöritelty. Mietin että pitäisikö lähteä käväsemään päivystyksessä kun vauvakaan ei ollut liikkunut kovin paljon, kylläkin itsellä tosi rankka päivä takana. Sitten ajattelin vielä malttaa mieleni ja syödä jotain, syöminen yleensä laittaa masukkiin eloa, ja tosiaan auttoi. Vauva rupesi liikkumaan. Koko yön oli sitten maha tosi arka ja oudon tuntuinen.

Neuvolaan en uskalla soittaa, kun pelkään että olen kohta sairaalassa, (täältä laittavat tosi helposti keskussairaalaan kun paikkakunnalla ei ole päteviä lääkäreitä) ja viikoloppuna tulee talo täyteen vieraita juhlimaan esikoisen synttäreitä.

Kuulukohan tää taas asiaan vai pitäskö huolestua?
 
Moi taaltakin! Kissafriikki, mullakin oli viime viikolla pari kertaa todella viiltavaa kipua vauvan liikkumisen jalkeen, ihankuin pieni ois kumauttanut mua jollain teravalla. Sita kohtaa jomotti pitkaan! Mulla on ollut myos nivusissa pienta jomottelua, sekin kai kasvukipuja?? Jotenkin olo vaihtelee ja vaivat vaihtelee paivittain.

Miten teilla on noussut paino? Mulla on tullut n. 5 viikossa 3kg lisaa, nyt alkaa olla yht kymmenisen kiloa. En mielestani syo mitenkaan paljoa, itse asiassa tuntuu, ettei maha veda niin hyvin kuin ennen! :) Mutta paino nakojaan nousee armotta...
 
Kissafriikki: Ehkä ei vielä kannata huolestua, mutta jos uudelleen viiltelee, niin soita ihmeessä neuvolaan tai äippäpolille.

aamu73: Mulle ei oikein viimeks terkka sanonu mitään tosta sf-mitasta. Eipä ne oo ilmeisesti sairaalassakaan siitä ollu huolissaan, ku ihan normaaleilla viikoilla tahtovat sinne synnytystapa-arvioon. Mulla menee se käyrä ihan vaakasuorana viivana ja viime mittaus kasvatti viivaa alakäyrää pitkin. Ei kai siitä sitte tarvii huolestuu...

Toivottavasti nyt meidän kaikkien masut jatkaa kasvamistaan ja saadaan paljo positiivista mieltä jostain ;)

heinis 33+1
 
Lavine, pampersin sivulla sanotaan viikon 33 kohdalla näin:
" Painosi pitäisi nyt nousta noin puoli kiloa viikossa. Painosi lisääntyy aivan synnytykseen saakka. Älä yritä hidastaa painonnousua vaikka et olisikaan tyytyväinen tukevaan oloosi. Lapsesi tarvitsee nyt ylimääräisiä kilojasi. Ehdit hyvin pudottaa painoasi lapsen syntymän jälkeen."
 
Heinis, onnittelut muuten uudesta kodista! Joo, ei kai sille painonnousulle tosiaan voi mitaan, mulla vaan nyt 80kg:n "paremmalla" puolella, eli lahtopaino olijo valmiiks siina ja siina normaalipainon puolella. (pituutta 172cm) Tosiaan taytyy huolehtia kiloista sitten myohemmin.

Mites muuten ekan odottajilla, kun kaikki tuleva on uutta ja ihmeellista, niin millaiset fiilikset. Ma olen seka innoissani, onnellinen, mutta joskus myos pelokas tulevan suhteen. Sekin viela, etta ollaan taalla kaukana ilman sukulaisten apuja jne.
 
Heissan leidit:-) Ihana auringon paiste taalla, toihin lahdossa, ei enaa montaa paivaa! Alkaa olla jo kompelo olo taallakin kyykkiessa ja kumarrellessa. Joogakin oli eilen vahan niin ja nain. Mulla kans tullut kiloja tasan 10. En ole niista huolehtinut vaan nautin kaikesta mita mieli tekee, varsinkin jaatelosta! Huomenna menen ylimaaraiseen ultraan, kun lekuri epaili, etta vauva ei ole kaantynyt eli on viela hieman poikittain. En kylla ymmarra mika hoppu sinne ultraan oli, kun ymmartaakseni on aikaa viela kaantymiselle. Perjantaina tulee viikkoja 33. Haluavat kummiskin tarkistaa tilanteen jo nyt, kai senkin vuoksi, etta voi varmuudella tilata sektio ajan, tieda hanta.
Heinis: ala ota stressia siita remontista, vaikka kyllahan sita on kiva suunnitella. Meilla viikon paasta kylppari valmis, mies on tehnyt tyon ohella itse, mutta kylla hintaa paasi tulemaan aikalailla, kun tilattiin allaskaappi mittatilaustyona ym ym. Onpahan sitten kylpparia vahaksiaikaa. Paatettiin jattaa keittioremppa valiin, menee niin viimetipalle, haluan sitten keskittya vauvaan, enka remonttiin. Tehdaan vaan vahan maalaushommia taalla alakerrassa.
Aamu73; olettepa ottaneet urakan, kun tahan syssyyn viela aloitatte rakentamisen. Onko teilla valmis talopaketti ettei itse tarvi pyoria raksalla. Vai on siina kylla hommaa ja stressia vaikka ei tarvisi itse paikalla ollakkaan, kuitenkin jonkun pitaa suunnitella ja valita materiaalit yms. Tehkaahan pelisaannot miehen kanssa selvaksi, ettet joudu ihan yh aipaksi rakentamisen aikana. En halua pelotella, mutta on niin moni ystava kaynyt juuri rakennusprojektin lapi. Tsemppia kovasti ja ajattelet vain, etta ihan paasta sitten uuteen kotoon!
Lavine; onko teilla jo kuumat kelit? Onneks teilla on ilmastoitu talo. Meilla taa town house ei todellakaan ole ilmastoitu, mutta ei meilla kai ihan niin kuuma tulekkaan kun teidan korkeuksilla. Tanaan +20, mut taas viilenee loppuviikkoo kohti, sais kesa jo tulla kunnolla. Mietin vaan, et vaikuttaakohan helteet esim jalkojen turvotukselle ym, olen niilta ainakin toistaiseksi viela saastynyt. Ostitko muuten jo rattaat? Meidan pitaa kayda hommaan kaikki kamat, ku tuo ylakerta on taysin valmis ja paastaan kalustamaan se. Mut nyt lopetan tan lorpottelyn ja lahden koiran kanssa ulos ja sit toihin. Milloin sa jaat toista pois? Mulla kans osa aikanen duuni ja vika paiva on ens viikon keskiviikko:-) T, Mia 32+5
 
Heippa taas!

Meillä siis toi rakennusprojekti on vain laajennus vanhaan, eli tehdään pari makkaria ja olohuone sekä vaatehuone ja uusi eteinen. Meillä on myös oma rakennusalan firma, joten mies jää kotiin sitä syksyllä rakentamaan. Muuten ei kyllä otais ikinä saatu sitä tehtyä. En olis suostunut siihen, että eka käydään töissä ja sitten illat raksalla. Ja onneks uuteen osaan ei tule mitään kylppäreitä tai keittiötä, joten pintamateriaalit on suht helppo valita. Oikeastaan kaikki on jo suunniteltu valmiiks.

Tultiin just valmennuksesta eikä mitään uutta tietoa kyllä tullut. Onko teille puhuttu jatkovalmennuksista mitä pidetään kun vauva on 2kk-6kk vanha? Mulle tää tieto tuli ihna yllärinä, en tiennyt että sellasiakin on.

Huomenna on sitten se neuvola. Saa nähdä mitä siellä sanotaan tosta kasvusta. Soitin silloin viime viikolla Lohjalle eikä ne siellä kauheen huolissaan osaneet olla vaan päin vastoin. Sanoivat vaan, että vauva on varmaan vaan niin matalalla että mittaus on vaikeaa. Mulla painoa on tullut nyt 6kg ja oon ollutkin vähän huolissaan kun paino ei oo nyt kahteen viikkoon muuttunut ollenkaan. Yritän kyllä syödä, mutta tuntuu, ettei vaan mahdu vatsaan mitään.....

Tällaista tällä kertaa....

Aamu ja Onni
 
Heippa pitkästä aikaa!

Heinis, hienoa, että se perhetyöntekijä tajusi tilanteen! Ja harmi, että asuntoasiat mutkistuvat. Kannattaa noissa asunto- ja rakennusasiossa muistaa, että pessimisti ei pety! Aamu73, harmi, että työasiasi eivät sujuneetkaan niin kuin oli tarkoitus! Toivottavasti löydät uuden sijaisen tai keksit jonkun muun ratkaisun kuin firman laittamisen "pöytälaatikkoon". Sitten se vihlontakysymys: mulla on kanssa ollut tosi kovaa vihlovaa kipua alavatsassa aina silloin tällöin. Mulla se tuntuu sijoittuvan aina jommankumman munasarjan kohdalle. Eiköhän se ole ihan normaalia. En muista, pitikö kommentoida jonkun muun kirjoituksia vielä, sorry, jos joku unohtui!

Neuvolakuulumiset: hemoglobiinia ei mitattu, virtsa puhdas, verenpaine 132/82 (muistaakseni), paino sensuroitu (...), sf-mitta 27 (edelleen keskikäyrällä mennään). Seuraava, eli kai viimeinen, neuvolalääkäri onkin sitten ennen juhannusta, tämä tämänpäiväinen oli siis ihan terkkakäynti.

Miten teillä muilla menee kotitöiden, ruoanlaiton ja muiden asioiden kanssa? Siis miten mies osallistuu/asennoituu noihin? Meillä kaikki lähipiirin ihmiset kuvittelee, että mun ei tarvi tehdä mitään ja että suurin piirtein vain makaan kotona, ja mies tekee kaiken, koska hän itse aina mainostaa siivoavansa ja tekevänsä kaikki ruoat meillä. Todellisuus: käytän päivässä n. 3 tuntia siivoamiseen + pari tuntia ruoan laittoon (olen ihan puhki noiden jälkeen, selkä on tosi kipeä ja supistelee ja jalkoja särkee - valivali). Mies tulee kotiin (tai viikonloppuna nousee sängystä). Mä kysyn esim., että "voisitko viedä roskat". Vastaus on joko "miksi mä?", "onko pakko?" tai "joojoojoo". Sitten loppujen lopuksi teen kaiken yksin, koska mitään ei tapahdu enkä jaksa aikuista miestä montaa tuntia maanitella kotitöihin. Sitten esim. eilen kysyin, että miten mies kuvittelee mun jaksavan vauvan syntymän jälkeen. Mies vastasi, että "no antaisit mun joskus tehdä jotain". Niinpä. Jos mies sitten joskus tekee jotain, vaikka ruokaa tai imuroi, saan siivota kaikki ruoanlaiton jäljet, koska "mähän jo tein ruoan, ei mu tarvi keittiötä enää siivota" ja imuroida uudelleen, koska mies on imuroinut lattian keskellä näkyneet kaksi pölypalloa ja muuten "ei täällä tarvi muualta imuroida". Kuulostaa ehkä pieneltä asialta ja siltä kuin mä nipottaisin,mutta mulla alkaa oikeasti mennä hermo. Olen taistellut miehen kanssa kotityöasioista jo n. 9 vuotta, eikä homma koskaan muutu.

Näin valivalimerkeissä,

Assari 30+6
 
Assari, tiedän tunteen! Mun mies on aivan ihana ja tosi osaava, nytkin tuolla ahkerana remonttia paiskii menemään, muttei mikään siisteyden huippu! Ruokaa osaa laittaa mutta sitten on tosiaan se, että mieluummin laitan ite kun siivoilen jälkiä... Ehkä kyse on vähän mun neuroottisuudestakin, pitäis olla vaan tyytyväinen toisen tekemisiin eikä aina siivota ja korjailla perässä mutku ei luonne anna periks... Ja pyykkihuolto ja siivous on oikeestaan 100% mun vastuulla. Vielä se on toiminu kun oon opiskelujen takia enemmän aina kotona kun mies joka käy töissä mut sit kun on lapsi(a) ja molemmat ollaan töissä niin huh, sit jos kaikki on edelleen mun vastuulla niin en taida jaksaa... Toki oon ite ehkä "opettanu"miehen siihen et teen aina kaiken mut sit kun jotain pyytää joskus niin miks se on aina niin vaikeeta miehelle?! Nää on kai näitä ikuisuuskysymyksiä. Ja jos vauva on ns.helppo ja mä oon hyvävointinen niin mielelläni siivoilen ja kokkailen(paitsi nyt kun remontti kiristää hermoja ja likaa tulee paljon!) ja pidän kodin kunnossa mut sit jos ite oon väsyny jne niin toivois mieheltä paljon enemmän...

Sit välillä ärsyttää kun kaikki kehuu miestä ja ylistää sen remontti taidot ja jaksamisen äärimmäisyyksiin mut ei mulle oo kukaan sanonu et vitsi kun hienoa et raskaanakin ollessa jaksat opiskella ja käydä töissä siinä sivussa ja kotiakin jaksat hoitaa... No, valivalivali, asiat on oikeesti enemmän kuin hyvin mut kai me naisten kesken aina välillä saadaan purkaakin, eikös joo ;0)

Juuri todistusta anonut, viittä vaille valmis

Karvakuono 29+4
 
Hei
Meillä oikeastaan kotityöt on jakautuneet automaattisesti. Minä teen ja mies kulkee raksalla töiden päätteksi. En oikein kehtaa pyytääkkään tekemään kotona kovinkaan paljoa. Toiseksi varmaan myös siksi, että miehillä ei yleensä tapahdu ne asiat mitä pyytää heit just tuo roskien vieminen. Niitä ei lähetä viemään heti vaan se vähän ajan päästä saattaa olla pari kolmekki tuntia. Meikäläisen luonnehan ei sitä oikein kestä ja vien ne sitten saman tien itte.
Mulla tuo mies on muutenki aika vähän mukana tässä raskaus jutskassa. Se ei oikein puhu asioista ja sehän minua hermostuttaa enemmän. Pittää tässä nostaa taas kissa pöydälle ko alkaa oikein ottaa päähän. Joskus tekis mieli hermostua sille oikein kunnolla.
Mukava Heinis, että sinunki asiat alkaa koheneen. Pikkuhiljaa ja ei tosiaan kannata mitään kauheaa hoppua pitää sen rempan kanssa. Kyllä ne asiat järjestyy omalla painollaan.
Mulla kans on tuntunu nyt siltä ettei tuo maha oikein meinaa kasvaa. Liikkeet onneksi tuntuu nyt vähän napakammilta.
T.sara 30+6
 

Similar threads

A
Heinäkuun mammat 8
Viestiä
112
Luettu
2K
Lapsen saaminen
heinis07
H
H
Heinäkuun mammat 7
Viestiä
127
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Assari
A
H
Heinäkuun mammat 9
Viestiä
117
Luettu
2K
Lapsen saaminen
heinis07
H
H
Heinäkuun mammat 12
Viestiä
110
Luettu
3K
Lapsen saaminen
heinis07
H
H
Heinäkuun mammat 13
Viestiä
125
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Assari
A

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa