11/08 masunkasvattajien murut *elokuussa*

Iltaa taloon! Sikainfluenssaa ei meillä pelätä, kun ei jakseta! Kyllä täälläkin sellasta pientä hysteriaa koitettiin nostatella, mutta oon itte niin epä-bakteerikammonen (omakeksimä sana) etten jaksa. Paikalliset sairaskassat tappelee, että kuka maksaa rokotukset, kyllä siis syksyllä meinaavat puoli kansaa rokottaa. Kuulin kyllä käymässä olleilta kavereilta, että Suomessa on menny ihan hulvattomaks se influenssa-intoilu.
Se on muuten hauskaa, kun Suomessa aina pelätään "ulkomaita" tällasissa tauti-yhteyksissä, (en siis viittaa Helmin kysymykseen, vaan kun esim. luin täältä Kaksplussan palstalta aiemmin sellasta Threadia), vrt. aids, ihan ku ne bakteerit jotenki suodattuis vähemmän haitallisiks siinä Suomen rajan kohdalla... ;) Pitäis muistaa, että muista maista katottuna Suomi on yhtälailla ulkomaa. No joo, jos se influenssa kohdalle napsahtaa, niin sitten kyllä varmaan pelottaa erilailla.

Unikoulusta: Siis ihan yleisellä tasolla - Mua ihmetyttää aina se, jos lapsilta vaaditaan ihan ihme temppuja, mihin aikusetkaan ei pysty. Ihmisiähän ne lapsetkin on. Tosi banaali lause näin kirjotettuna, mutta tuntuu, et välillä unohtuu metsä puilta. Jos vaikka mun miestä joku itkettää niin kyllä mä sitä lohdutan aina... miksi siis jättäisin mun lapsen huomiotta sen itkiessä? Lapselle hätä on todellinen, kun se itkee. Ja millanen viesti sille lapselle tosiaan tulee: Sun tunteet ei ole tärkeitä, vaan ne voidaan ohittaa. (Vrt. mitä manna jo kirjoitti) Ja sitten ihmetellään miksei suomalainen mies puhu eikä pussaa? :D No joo, mä oon kai vähän jäävi snoon, kun meidän tyttö on niin hyväuninen. Samoin nukutellaan kuin Noonien perheessä ja usein myös tissille nukahtaa tyttö. Mutta tosiaan, eipä kai oo kenenkään edun mukaista jos vanhemmat väsyy ihan täysin.

Mutta kivempiin asioihin!!!! Piti kertoa, että meillä tyttö harjottelee tuetta seisomista! Aina kun tajuaa, että nyt ei oo tukea, niin pyllähtää/horjahtaa. Kauhee hinku ois kyllä kävellä hällä ja pöydän reunaa jo melkeen juoksee. Kehityssykli on nyt oikeen pompannut taas, myös sanojen matkimisen tyttö on aloittanut ihan muutamassa päivässä, eli toistaa perässä "mamma", "pappa", "vauva", "auto", "hauva" ja muita helppoja + kissoille "miau", "mau", mutta ei kyllä oma-aloitteisesti nimeä esineitä - eli en usko että ymmärtää mitä sanoo. Kirjasta luettaessa on ruvennu osoittaman kyllä kuvia ja osoittaa muutenkin esineitä tai juttuja ja sanoo jotain, mut ei mitään järkevää.

Kestoista: Meillä mennään edelleen popolinin sisävaipoilla + imse vimsen kuorilla ja hyvin on pitäneet. Nyt ostin huvikseni muutaman Bambinex-merkkisen vaipan, kun kaveri tarjosi, niin tyttö saa ihottumaa. Oisko Maikki nää nyt tuota samaa materiaalia? Siis ihottuma tulee reisikohtiin joissa päälivaippa koskee ihoa.

Hauskaa Hääpäivää Luminkalle!!! :heart:

 

Joo mua mietityttää kovastikin Sikainfluenssa, Oli silloin alussa jatkuvasti lööpeissä. Nyt en ole enää televisiosta uutisista tms. kuulluut enää mitään (niin yleistä jo?), mutta olen netistä aina lukenut aiheesta uusimmat uutiset. Mua kiinnostaa kaikki terveyteen liittyvät asiat älyttömästi ni haluun pysyä ajan tasalla. Kyllä alussa kun siitä uutisointiin ni menin yleiseen paniikkiin ja tilasin kaasunaamarit :LOL: ( ei vaiskaan, ihan sellaset hengityssuojaimet vaan)...mut vielä en ole tarvinnut, et lojuuvat tuolla kaapissa. Joo ja pienen käsidesin mikä kulkee mukana, jos ei ole tilaisuutta pestä käsiä. Siis näitä perushygieniajuttuja noudatan: käsienpesu saippualla, ei sormia silmiin/suuhun/nenään ja kättelykielto. En koe olevani mitenkään hysteerinen, mutta kyllä tuollainen pandemia pelottaa, etenkin jos/kun se muuntautuu vaarallisemmaksi :eek:
Multa siirtyy nämä vauvahaaveet sitten kun tää tauti on ohi. En haluisi olla nyt raskaana, kun olisin sillon aivan paniikissa! kun tauti on raskaana oleville vaarallinen.
Siis eniten mua hämää tuossa taudissa se että se menee joillakin ihmisillä ihan normiflunssana ja taas toiset joutuu teho-osastolle( ihan terveet nuoret aikuisetkin) ja eihän sitä näin etukäteen voi tietää et miten se tauti kullakin menee. Et ei voida sanoa et joo samanlainen se on kuin normaali influenssa, kun tähän kuolee ei-riskiryhmässä oleviakin.
Meidän perhe ottaa tänä vuonna sen normaalin influenssa rokotteen ja jos vaan saadaan niin tähänkin tautiin rokote niin ei tarvi pelätä. Mutta siitä ei ole tietoa riittäkö rokote. Nythän täällä aletaan syyskuussa rokottamaan riskiryhmiin kuuluvia...tai siis ensin kaikki hoitohenkilökunta poliisit ja muut julkiset tietty. Ja kovasti on ollut keskustelua Kuka maksaa.

seisoma-asennosta alas menee tolleen samallalailla kuin yermasoyalla et käsi maahan alas ja siitä hilutetaan peppukin alas.

tutista vieroittaminen, en koe vielä vuoden ikäisenä tarpeelliseksi vieroittaa. Meillä ei olla kokoajan tuttisuussa vaan nukkumaan mennessä ja rattaissa rauhoitukseksi. Ja en viitti pientä huudattaa tutin takia, kun ei vielä sitä ymmärrä miksi pitäisi se pois ottaa. Aattelin et sit 2-vuotiaana kiva( niinku Saksassa tapana) tehdä siitä joku hyvästelyrituaali tutille esim. laitetaan tutti ikkunalaudalle ja selitetään että lintuemo tulee yöllä hakemaan tutin linnunpoikasílle, kun nyt lintuvauvat tarvii sen ja sitten aamulla on lintu jättänyt kivan lahjan kiitokseksi tutista. Mut siis viimeistään 2- veenä pois et ei syö kouluikään asti, niinku täällä joskus näkee noita isoja tuttisuita niinku Maotao jo kertoi voi kauhistus! Yöllä herää vaan joskus jos tutti tippuu, yleensä kyllä osaa sen itse laittaa suuhun. Ja sitten meillä on tuo riepu(sideharso) jota poika käyttää siirtymävälineenä. Se on turvana tutkimusmatkoilla kontatessa ja uni tulee riepua hypistellessä. Ootteko muut huomannu et ois jotain siirtymäobjektia jo lapsella esim. uniriepua tai nallea?

Unikoulusta, Mäkin oon ymmärtäny sen tolleen ku maikki sanoi. Mutta mulla ei ole kokemusta asiasta kun meillä ei ole ollut vielä vaikeuksia nukahtamisen kanssa.

Voiko tän ikäisillä jo olla jotain varhaisuhmaa? Pojulla on aikas paljon tempperamenttia et huh. Vaipan vaihdosta ei tule mitään selällään ei vaikka antai mitä kiinnostavaa käteen. Seisoallaan olen nyt joutunu laittaa ja siinäkin kiukkuilee ja heittäytyy pyllylleen. Sit testailee rajojaan et esim. Cd hyllystä vetäsee levyt alas ja vaikka kiellän ja nostan pois niin uudestaan ja sit kolmannella kerralla tottelee ja nostaa hirveen metelin. KARJUU. En siis haluis viljellä tuota ei-sanaa niin usein et yritän vaan ottaa pois tilanteesta ja jotain uutta mielenkiintoista tilalle ettei tule raivareita...On kyllä todella kovatahtoinen poika. Mut hän siis tietää et se Cd hylly on kielletty alue vilkasee samalla mua kun käsi on jo ojossa vetäsemään levyt alas. Siis tällästä on ollu nyt vasta vaan pari päivää, aiemmin totteli kiltisti kun sanoin ei...

Kiva et Maotaon Matildakin on alkanu jo puhumaan :)
Meil oli alussa kanssa sanojen perässä toistelua pari päivää ja sit alkoi siitä heti käyttämään "tietoisesti"sanavarastoa. Sanoo minua Ämmäksi ja isää Papaksi Pyytää "namnam" kun on nälkä ja "vettä" kun jano. Sit ymmärtää helppoja lauseita. Kun sanoo esim. Missä on Auto? Niin menee auton luokse ja kun näkee auton kuvia kirjasta niin alkää moottori pörisemään .bhhrrrrrh

Mut nyt unta palloon zzzzzzzzz.....
 
Iltaa taas työpaikalta! Pitää täältä kirjoitella kun kotona ei ehdi:)


Luminkalle onnea hääpäivän johdosta!

Unikoulusta olette paljon puhuneet. Itse olen sitä mieltä, että yleensä tulee tarpeeseen ja helpottaa niin pienten kun perheidenkin arkea. Itse pidin joskus työssäni (tein aikoinaan perhetyötä) yhdelle pikkuiselle unikoulua. Vanhemmat olivat henkisesti finaalissa ja omat taidot eivät riittäneet tilanteen ratkaisemiseksi. Siinä talossa lapsi heräili ja huusi useita kertoja öisin, ja aina oli annettu maitopullo (yli vuoden ikäinen). Unikoulun avulla lapsi alkoi nukkua ehjiä öitä.
Oma pikkuinen on nukkunut kokonaisia öitä 5 kk lähtien ja alkaa unille itsekseen aina vaikka olisi vähän virkumpikin. Nauttii kun peitellään ja toivotetaan hyvät yöt, hihitellen ja kikatellen jää sänkyynsä.

Kävely alkaa meillä sujua jo hienosti. Kolmisen viikkoa sitten otti ekat askeleet, sitten oli hieman taukoa ettei halunnut tepastella ja nyt on taas ihan innoissaan menossa. Eilen käveleskeli nurmikolla ja asfaltilla ulkona useiden metrien matkoja, ja hienosti osaa laskeutua alaskin. Tosin konttaa edelleen kun tarkoitus edetä nopeasti ja vauhti on hirmuinen.
 
Kuunkulta: Leevilläkin havaittavissa tollaisia raivareita jos joku ei mene hänene mielikseen. Vaipanvaihdot ja vaatteiden laitto on aika taistelua :/
Siirtymävaiheissa ja unilla Levillä on riepu(harso), unille mennessä räplää sitä ja sen kanssa yksin nukahtaa. pidän tätä riepua parempana vaihtoehtona kuin pehmolelua, esikoisella oli pehmolelu ja sitä piti raahata joka paikkaan ja sit jos se jäi jonnekkin niin eipä ruennu pikku-ukko nukkumaan ilman sitä. Tossa rievussa on se hyvä puoli etä jos se jäää johki niin kotona on lisää niitä.

Unikoulusta olette hirveesti saanut keskustelua aikaiseksi. Esikoiselle pidin sellaisen ns.lievän koulun vain nukahtamisen takia, hän saattoi rieukkua sängyssään tunninkin iltasadun jälkeen jos kumpikaan isi ai äiti jäänyt silittelemään. Tehtiin siis niin että kun iltasatu oli luettu mentiin joka ilta pikkuisen kauemmaksi sängystä ja loppujen lopuksi oltiin jo ovella istumassa nukahtamisaikana. Sit vaan viimeiseksi niin että kokonaan pois huoneesta ja väliillä käytiin kurkkimassa joko nukkuu ja siitä asti (oisko poika ollu sillon 9-10kk) on nukahtanut itsekseen. Leeviä ja esikoistakin nykyään tassutellaan tarvittaessa öisin jos heräävät.
Huudattamis unikoulussa ei ole minun mielestäni mitään järkeä, mielestäni se vahingoittaa pienen turvallisuuden tunnetta kun lhänen hätään ei vastata. Mutta eipä aiheesta enempää kun aikalailla samoilla linjoilla menen muidenkin "ei kannnattajien" kanssa.

Leevi kävelee jo täyttä häkää eteenpäin, välillä näyttää että kohta se juoksee mut jospa ei vielä kuiteskaan :)
 
Tervehdys!
Täällä kärsitään pienimuotoisen ripulin kynsissä, vaippaa saa vaihtaa aikas usein ja nyt Wilmalla on peffa mennyt vähän rikki. Ilmakylpyjä vaan, tosin se edellyttää hillitöntä imurointia, muuten neidin peba saa turkispeitteen (koiralla karvanlähtöaika). Ite olen ihan kunnossa, pikkukaksikolla vaan ripuli.

Torstaina me mennään allekirjottaan sopimus asunnosta. Jee!!! Pitäs varmaan pikkuhiljaa alkaa jo pakkaamaan, mutta kun ei jaksa. Miksei noi roinat vois itelleen mennä laatikoihin? Häh? Entä tulisko joku mun puolesta pakkaamaan? Eikö kukaan??? :D

Unikoulusta olette paljon puhelleet. Mä en varsinaisesti ajattele että unikoulutettas, mutta kaikki lapset ovat aina nukahtaneet itsekseen omiin sänkyihin. Toki jokainen on itkeskellyt ja noussut seisomaan ym, mutta aina hetken päästä minä tai mies käy laittamassa takas makuulle ja niin että ei aleta juttelemaan ja lepertelemään siinä vaiheessa. Samoin jos yöllä heräävät niin en sano mitään, laitan vaan tutin suuhun ja peittelen. Näin toimittuamme ainakin isot pojat nukkuvat nyt yönsä tosi hienosti, nukahtavat itsekseen ym. Mutta siitä olen aina pitänyt kiinni että nukahtaminen käy omassa sängyssä, ei sylissä, rinnalla tms.


Ja tutista oli myös asiaa. Meillä tutista on vieroitettu sitten kun ovat siirtyneet "isojen" sänkyyn nukkumaan, joskus puolentoista vuoden tietämillä. Siihen isoon sänkyyn on helpompi vielä tottua tutti suussa, mutta sitten on aina iso inhottava koira tullut ja syönyt tutit! Unirätti on ollut kaikilla (isoilla nyt ei enää tietty), pojilla oli harsot ja nyt kaksikolla on kummallakin sellanen pieni tilkkutäkki, otka saivat mun työpaikalta muistoksi (sanotaan nuppupeitoksi, annetaan pieniviikkoisille ja pitkäaikaisille potilaille). Oskari tykkää nykyään imutella rätin reunaa, ja siksi on tuttia tarvinnut vähemmän.

Sanoista , Oskari hokee äitiä jatkuvasti. Aamullakin kun herää niin sängystä alkaa vaan kuulua "äiti, äiti?". kovasti olen koittanut opettaa sanomaan "isi", huonolla menestyksellä... Wilma on jokusen kerran äitiä sanonut, sit osaa hokea pappappapaa... siinä se.

Nyt tuli kauhee nälkä. Mun iso venynyt kaksosmahani on saattanut jopa sentillä tai parilla olla kaventunut, tuntuu että ei ehi niin syömään kun ennen. Hyvä niin, on varaakin pienentyä... :ashamed: Mutta nyt välipalalle...

HM
 
Voi kun on paljon juttua enkä kyllä millään nyt jaksa kirjotella kauheesti, mutta lyhyesti:

- bb:tä katon minäkin
- unikouluaiheeseen en jaksa nyt puuttua sen kummemmin. Nuutti on ollu hankalasti nukahtava aina, silittelemällä mentiin melko pitkään. Nykyisin nukahtaa itekseen. Leevi nukahtaa melko hyvin itekseen, kesken unien jos herää niin sit pitää silitellä että rauhottuu takasin. En koe tällä hetkellä ainaka ongelmalliseks. Ite en tuosta huudattamisesta myöskään tykkää, tassuttelutyyli on enemmän miun makuun.
- meillä leevi oppi ensin laskeutumaan seisaaltaan alas ennen kuin ite nousemaan. Hyvä niin!
- sikainfluenssa hieman pelottaa/jännittää, mutta en oo hysteeriseks heittäytyny. Nuutin kans on koitettu opetella yskimään pois päin ja käsiä pestään tiuhempaan. Varmaan jos alkaa enemmän tapauksia täällä meilläpäin olla niin jätetään sit kerhossa käymiset ehkä tauolle. Pitää sitten harkita tarkemmin kunhan alkaa ajankohtaista olla. Lääkekaappia hieman päivitin että on ees tavallista särkylääkettä kaikille olemassa jos joku kipeeks tulee

- lauantaina olin kavereiden kihlajaisbileissä ja olipas kunnon vanhanajan teinikotibileet! :D Mutta oli kyllä hauskaa! Häitä ovat suunnitelleet kahden vuoden sisällä pidettäväks ja kaasoksi sain kutsun! Olin kyllä yllättynyt ja otettu!! Myöhään meni juhliessa mutta en onneks syöny/juonu liikaa eikä rapulakaan vaivannu sit sunnuntaina. Väsy vaan
- miehellä on nyt päivystys taas meneillään. Onneks nuo bileet oli ihan tuossa kilometrin päässä niin oisin sit tarvittaessa päässy nopsaan kotiin.
- nuutilla oli tänään tosi vaikeeta kerhoon jääminen vaikka viime viikko meni oikein hyvin. Rääkyvä muksu piti jättää kerhoon :(. Mutta iloisella mielellä oli kun käytiin hakemassa. Kyllä se siellä loppujen lopuks viihtyy ja tykkää niistä kerhotäteistä!
- leevin kans käytiin tänään ekaa kertaa muskarissa ja leevi tykkäs kans kovasti.

Mutta tämmöinen päivitys vain tälläerää!
 
maikki79, taittelen sen toisen läpän sillee poikamalliin ja onhan siinä vähä säätäminen että saa paikoillaan pysymään kun ei tuo jätkä pysy aloillaan yhtään vaipanvaihdossa.

meillä myös hirveitä vaipanvaihtoraivareita ja esim. kun repii johtoja tms. saa raivarit kun kielletään ja haetaan pois puuhistaan. ja ihan selkeesti täällä kans uhmataan käskyä!

heh, just ku eilen (vai koska se oli) kyselin tuosta laskeutumisesta niin eiköhän Vilho sit illalla sen opetellut. muutaman ekan kerran piti olla kädet mahan ja pepun päällä kun kyykisty alas. sit riitti että oli kädet lähellä (hauskasti otti välillä mun käden ja laitto se pehvalleen :) :heart: ) ja sit jonkun ajan päästä kyykisteli ja nousi uudestaan ihan itekseen, ja koko ajan.

..ja mulla nuhasta ei tuu loppua sit millään,pöh..:(
 
merkkaan vaan. meillä melkonen känkkäränkkä-päivä menossa, tuntuu olevan sekä pojat että minä ihan kiukkusia ja ärtyisiä kokoajan....katotaan millä tuulella ukko tulee töistä ja kuinka kauan kestää kun tartutetaan siihenkin tää känkkis! :whistle:
 

Yhteistyössä