V
VP.
Vieras
Essi kävelee
Eilen lähti liikkeelle, tänään ei vielä ole luonnistunut. Saman ikäseksi siis odotutti kuin minulla aikanaan.
Eilinen oli tuon miehenkin suhteen hyvä päivä. Me hoidetaan Essiä aikalailla 50-50, mutta kaikki muu onkin sitten vähän epätasaisesti jakautunut. Eilenkin mies vähän pisti hanttiin, kun kysyin jostain, kumman haluais tehdä. (Me siis usein jaetaan työt ensin ja sitten hoidetaan osuutemme.) Nipisti kyllä äkkiä suunsa kiinni, kun sarkastisesti vastasin, että eikaitsiinä, minä teen sitten molemmat. Taisi huomata, että mun moitteet on osuneet ihan oikeaan. Silloinkin kun mies jotain tekee, niin se vinkuu ja raivoaa koko ajan. Ja minä tietenkin pahoitan mieleni. Ei kotityöt ole mitään ylimääräistä inhaa, vaan pakollinen "paha". Mun mielestä puuhastelu on ihan kivaa. Tai siis miksi siitä pitää tehdä molemmille inhottavaa valittamalla?! Turpa kiinni ja töihin. Kyllä siitä saa kivan ja tyytyväisen mielen, kun hoitaa kotia. Jauhan tästä nyt ihan loputtomiin, mutta mun pitää psyykata itseäni, että jaksan taistella loppuelämäni puolesta. Haaveena on kuitenkin hoitaa itselle jatkotutkinto parin vuoden sisällä, eikä se onnistu, jos vastuulla on työ, koti ja lapsi. Sain tutkimusidean pari päivää sitten imuroidessani ja nyt sille pitäisi tehdäkin jotain. Kesäkuusta asti olen yrittänyt pohtia, mille alan ja nyt aihe sitten tipahti niskaan
Mulla on tässä muutama tunti aikaa itselle. Illaksi lähden keikalle, siis töihin, ja mahdollisesti serkun kanssa viihteelle illalla, ellei mies pistä pahasti hanttiin.
Onko Antsukalla muuten kivaa koulussa? Olis ihan huippua päästä välillä opiskelemaan. Se tekee aivoille hyvää. Työnteossa on tietenkin hyvä puoli joka kuun lopussa
En oikeasti saa rahoja edes kulumaan. Pärjättiin ihan hyvin miehenkin tilillä ja mun satunnaisilla satasilla. Nyt mun palkka on ihan ekstraa ja säästänkin keittiöremppaa ja äänentoistolaitteita varten. Keväällä olisi tarkoitus laittaa alakerta uusiksi ja siksi mietin sitä sisustusapuakin. Uskon, että hyvällä suunnittelulla lopulta säästää, kun ei tule virheostoksia ja tyylikkään kodin jälleenmyyntikin on helpompaa.
Nyt heipsankeipsan! Menen suihkuun ja nautin olostani.
Eilinen oli tuon miehenkin suhteen hyvä päivä. Me hoidetaan Essiä aikalailla 50-50, mutta kaikki muu onkin sitten vähän epätasaisesti jakautunut. Eilenkin mies vähän pisti hanttiin, kun kysyin jostain, kumman haluais tehdä. (Me siis usein jaetaan työt ensin ja sitten hoidetaan osuutemme.) Nipisti kyllä äkkiä suunsa kiinni, kun sarkastisesti vastasin, että eikaitsiinä, minä teen sitten molemmat. Taisi huomata, että mun moitteet on osuneet ihan oikeaan. Silloinkin kun mies jotain tekee, niin se vinkuu ja raivoaa koko ajan. Ja minä tietenkin pahoitan mieleni. Ei kotityöt ole mitään ylimääräistä inhaa, vaan pakollinen "paha". Mun mielestä puuhastelu on ihan kivaa. Tai siis miksi siitä pitää tehdä molemmille inhottavaa valittamalla?! Turpa kiinni ja töihin. Kyllä siitä saa kivan ja tyytyväisen mielen, kun hoitaa kotia. Jauhan tästä nyt ihan loputtomiin, mutta mun pitää psyykata itseäni, että jaksan taistella loppuelämäni puolesta. Haaveena on kuitenkin hoitaa itselle jatkotutkinto parin vuoden sisällä, eikä se onnistu, jos vastuulla on työ, koti ja lapsi. Sain tutkimusidean pari päivää sitten imuroidessani ja nyt sille pitäisi tehdäkin jotain. Kesäkuusta asti olen yrittänyt pohtia, mille alan ja nyt aihe sitten tipahti niskaan
Mulla on tässä muutama tunti aikaa itselle. Illaksi lähden keikalle, siis töihin, ja mahdollisesti serkun kanssa viihteelle illalla, ellei mies pistä pahasti hanttiin.
Onko Antsukalla muuten kivaa koulussa? Olis ihan huippua päästä välillä opiskelemaan. Se tekee aivoille hyvää. Työnteossa on tietenkin hyvä puoli joka kuun lopussa
Nyt heipsankeipsan! Menen suihkuun ja nautin olostani.