Maaliskuun Mussukat 2011 *TAMMIKUUSSA*

FA: hassua että niitä liuskoja pihistellään noin. Meillä ne pitää hakea sairaalasta, jossa annetaan kaikki tuollaiset, mitä kotona tarvii ja sain niitä kauhean määrän. Sanoin että en mä noin paljoa tarvii, mutta sanoi että parempi että on tarpeeksi. No annan sitten vaikka isälle niitä tai siskolle.

mä tilasin täältä Mussukat kaupasta harsoja, bodyn ja ruokalapun I <3 baba tekstillä.
Teen tulevalle baballe oman isyyspakkauksen.

 

kaana: mulla on tuommonen flexi bath. On totta että menee pieneen tilaan, mut en tiedä onko kauheen kätevä kuitenkaan. Aika korkeet laidat on musta kanssa ihan noin vauvan kylvetykseen, tai jotenkin jyrkkä se malli.. vähän isommalle on sitten taas vähän heiveröinen, jos vaikka nojaa siihen voi kallistua helpostikin.

flower: no ompas tarkkaa touhua neuvolatädiltä... säästökuurilla ilmeisesti

Netistä löytyy kyllä ihania kaikkia pieniä liikkeitä joissa myydään kyllä ihan joka lähtöön vauvalle tavaraa. Tolla tintulla on hienoja lakkeja, meilläkin tytöillä moniakin. Jotkut noista on vähän mun makuun liian erikoisia, mutta nättejä kyllä. Nyt vauvalle on tintun pinnasängynsuoja ostettuna, kun puoleen hintaan sai.

Mindi83

 

Kiitos Flowerille ja Kisakille kokemuksista ikean pinnasängyistä...uskaltaudun nyt itsekin sieltä sellaisen ostamaan. =) Luultavasti sellaisen, josta lähtee laita irti ja saa sen tilalle sen reunalevyn kiinnitettyä, joten menee sitten pidempäänkin käytössä. Niitä tosiaan ei ole hinnoilla pilattu ja laatukin tuntuu olevan kohdallaan. Käytettyä en siksi vaan halua, että meille tulee ainakin yksi lapsi vielä tämän jälkeen, joten ajattelin käyttää sitä vielä jatkossakin ja saan hyväkuntoisen sängyn lapsilleni.
Käytetyt pinnasängyt, joita olen katsellut, ovat olleet samoissa hinnoissa ja ei niin hyvässä kunnossa jotta raaskisin niitä ostaa...muuten en välitä onko käytetty vai ei, mutta hintapyynnöt vaikuttavat päätökseen ja sitten matkat joita saa ajella niitä hakemaan tuovat lisähintaa ostokseen, kun meillä ei tässä kaupungissa ole lastentarvikekirppiksiäkään ja muutenkaan näistä kirppareista täältä ei mitään pinnasänkyjä löydy... : /

Flower. Meninpä sitten minäkin tilaamaan muutaman tunikan tuolta BUBLEROOMILTA kun halvalla sai ja olivat niin kivan näköisiä!!! Kiitos siis vinkistä
Seuraavaksi taidankin tilailla noita harsoliinoja jostain joten katselempa huvikseni noita teidän laittamianne nettisivuja, kun haluan jotain kuviollisiakin ostella... ne vaan on niin kivoja verrattuna noihin vitivalkoisiin ja niitä voi pitää mukana kaupungillakin kun ovat niin söpöjä että!! Tänään iski joku ostoshimo, mut olen saanut pidettyä vielä itseni aisoissa =)

Ihania masukuvia taas tullut! Laittakaapa lisää vaan, kun niitä on niin ihana katsella.

Ja viimeyö meni taas harakoille joten nyt on mun lähdettävä nukkumaan...jospa tänän yönä sais nukuttua edes aamuun asti : /

dogitar ja masuasukki 29+2 :heart:

 

ISOT ONNITTELUT KATSUAMSKULLE PIENESTÄ POJASTA

Silvia logo
PALJON KIITOKSIA. Tosta Mussukat osotteesta, tuli tilattua nyt sieltä Kimpale kultaa- tutti ja Pikkusisko-tutti, nimitutti sitte ku ollaan varmoja nimestä. Sitte vielä kuopukselle kerhorepun nimellä.

Imetystyyny
Ostin tuolta Baby Stylesta pelkistetyn 36e olihan se hintava, mutta lapsi jää varmaan nyt viimiseksi, ni törsätää sitte.

Vauvan tavaroita
Tuolta Baby stylesta kanssa ostin hoitotason ja sitte tommosen barpapa mobilen Vaunut on hankkimatta, turvakaukalo ostettu, haettava vielä. Pinnasänky kuopuksen jäljilta, ammekkin kuopuksen jäljiltä ja vaatteita on osteltu.

Synnytys
Enää ei oikeastaan jännitä, muistan kyllä esikon syntymän kun jännitti niin paljon että jouduin lisähappea ottamaan ja tärisin hirveästi. Molemmat olen synnyttänyt puoli-istuvassa.

Kaikille tsemppejä.

Saara ja Tyttö Eilen POKS 32

 

pikasesti vain piipahetelen ennen kuin kömmin nukkumaan..

Sylintäydeltä onnea Katsuamskulle pienen pojan johdosta :heart:

väsynyt Dindei + pikku 32+3

 

Terveisiä aurinkolomalta!!! Oli ihanan lämmintä ja tuli nautittua lomasta kunnolla.

MrsBree ja lahja 28+4

 

neuvolatädistä joo siis mä en tajua miks mä saan aina vaan yhden purkin kerrallaan... ja kauheen kitsastelun kanssa täänkin nyt sain . ja terkkari sanoni sillon jo kun ekoja sain, että ne sitten mitä jää käyttämättä niin takaisin heille.... juu juuu.... onneks on torstaina se aika äitipolille niin siellä aion taas selostaa tämänkin... ja onneks siellä on diabeteshoitaja myös jututtamassa mua..

mrs bree tervetuloa takas suomen kamaralle :wave: ite en jaksais enää raahautua pitkälle matkalle, saati lentokoneeseen, tää ylämahan kiusallinen ahtaus tekis sen todella vaikeaks...
mutta kiva että oot jaksanu reissata,mielelle tekee hyvää

ikean pinnis toi mikä mulla nyt kököttää makkarissa, on ihan perussänyk siis, ja pohjan saa säädettyä kolmelle eri korkeudelle. aion pitää käytössä niin kauan kun muksu vaan sen laitojen sisäpuolella pysyy

ootteko muuten huomanneet et omia varpaita ei enää näy

on kantapää kipeytynyt ihan kamalaksi, välillä en kärsi varata jalalle lainkaan soitin lääkäriin ja aika on maanantaina. vissiin luupiikki tms... great.... sisällä köpöttelen crocsien kanssa niin helpompaa, kengän kanssa kärsii myös ulkona ihan hyvin, mut jos ihan sukkasilteen hiihtelee kotona, ni jo on kipee!!! äiti kertoi et hänel aikoinaan ollu sama, ne oli lykänny kortisonipiikin sille ja se autto. mut oli tullu takasin. ja sit lopuks magnesiumia syömällä vaiva hävis.
Mä en kyl mitää kortisonia haluais, ja voiko sitä ees raskaana olevalle antaakaan??
no, katonpa sit mitä lääkäri sanoo, toisaalta on varmaan ihan turha lompsia tonne terveyskeskukseen kun ikinä tiä mitä puskalääkäreitä sattuu kohalle... mut hoitaja puhelimessa kyllä sanoi et tultava ois..

lapset on sitten ihania..... tuossa kuluneina päivinä tyttö kysyi et -"äiti, millasta se on kun odottaa vauvaa, et miltä se niinkun tuntuu???) "
no mä selitin miltä musta tuntuu, ja et nyt alkaa kyl maha olla jo sen verran isokin että on aika hankala olo jne jne.. lopuksi totesin että tää toisaalta kuitenkin on aika suloistakin...
Tyttö kattoi mua silmät suurena ja tokaisi: " no et sää kyllä äiti näytä YHTÄÄN suloiselta!"
Mä repesin ihan totaalisesti selitin sit et no enhän mä tarkottanutkaan et MÄ näyttäisin suloiselta
Sitten naurettiin koko porukka

jassoo sit vois pistää pyykkikoneen laulamaan ja lähtee kaverin kans koirapolulle kiva kun toi pakkanenkin laski, ei ihan niin paljoo tarvii tumpata vaatteita päälle ku ulos menee..

 

Paastoarvo Kuka muistais mitä sen pitää olla, oliko alle 5,5 vai miten? Pitäis tarkistaa kun kotona uteliaisuuttani mittailen.

Katsuamsku Onneksi olkoon! :flower:
Kaikkea hyvää teille.

Ammuska kuulostaapa hirveältä sisätutkimukselta ja vähän epäilyttävältä muutenkin! Mulla kans kohdunsuu on jotenkin normaalia taaempana ja papat ym on aika vaikea ottaa. Sitten kun sattuu vielä tutkijaksi joku tumpelo, niin on se vaan hirveää. Auts.

flower Oon tosi pahoillani että olet joutunut elämään noin sairaassa suhteessa ja samalla hirvittävän onnellinen että oot päässyt mokomasta eroon ja olet löytänyt arvoisesi miehen. Se on totta, että jotain hyvää rankassa menneisyydessä on, osaa arvostaa sitä hyvää ja tervettä suhdetta todella!

LD lupaavan kuuloisia uutisia. Onhan se lapen kannalta ihan valtava asia että saisi tuntea isänsä.

seksi Eihän se ihan samanlaista ole kuin normaalisti, mutta sitä on vain vähän harvemmin. Musta se jotenkin kuuluu parisuhteeseen, ja olisin tosi onneton jos se alkaisi jäädä pois. Ehkä hakisin apua ongelmiin aika herkästi. Muistan ekan raskauden jälkeen miten arkana sitä oli ja silloin otettiin liukkari käyttöön ja se on jäänyt tavaksi. Mulle tulee herkästi virtsatietulehduksia ja voide auttaa myös ehkäisemään niitä. En mä mitenkään kovin seksikkääksi itseäni tässä tilassa tunne, mutta kävin miettimään, etten kai yleensä muulloinkaan. Onneksi mies on suhtautunut muhun aina samalla tavalla, olen raskaana tai en, koen viehättäväni häntä aina "siinä mielessä". Mä kyllä kaipaan paljon läheisyyttä ja seksi on yksi sen muoto. Lisäksi tuntuu, että muutun vähän kireäksi jos alkaa olla liikaa taukoa. Tietysti jos on raskauden takia mahdotonta tai vauvan syntymän jälkeen, niin se on ihan luonnollista ja sen myös jaksaa kun se on ohimenevää.

Olen ollut edelleen kipeä. Flunssa alkoi ennen joulua ja siihen kuului päänsärkyä joka on jatkunut näihin päiviin asti. Meidän terveysasema on niin kamala paikka että sinne menen vaan viime hädässä ja eilen se viime hätä alkoi tulla. Särky oli muuttanut vähän muotoaan ja tuntui enemmän toispuoleisena ja vasemmalla poskipään ja ohimon kohdilla. Epäilin että jos olisikin poskiontelontulehdus, vaikka mulla ei ole sellaista ikinä ollut. Onneksi menin lääkäriin, koska sitähän se oli. Nyt sain antibiootit että ehkä tämä tauti pian paranee.

Kyllä lasken jo aamuja että pääsen mahasta eroon. Raskaus on todella toivottu, mutta kuten täällä joillain muillakin, ainakin tiinellillä, on vähän sellainen olo että loppuraskaus on tuskaa ja haluaa jo oman vartalonsa takaisin ja ihanat hikitreenit. Raskaus on ihanaakin, vauvan liikkeet ja kaikenlainen ihana kasvava rakkaus tulevaan vauvaan, mutta on tämä olo aika tukala. Lattialta nouseminen yhtä ähkimistä ja puhkimista. Ja tämä on kuitenkin kolmas raskaus melko peräkkäin, niin ehkä siksikin odotan malttamattomana että raskaus loppuu. Olen tietysti onnekas, kun mulla ei ole mitään kamalia kipuja tai vaivoja. Mut kyllä tuntuu ihanalta ajatus että ensi kesänä pääsisi taas juoksulenkeille.

Viime hetkien jännitystä on alkanut vähän olla ilmassa. Ekaa lasta odottaessa tietysti mietin kaikenlaista, kun äitiys oli ihan uutta. Toista odottaessa jännitin miten riitän kahdelle. Kolmatta olen odottanut siihen nähden melko rennosti. Tähän asti. Nyt on alkanut vähän jännittää, että miten se vauva-aika menee, kun välillä nää 2- ja 4-vuotiaat pitää aika kiireisenä.

Ehdottomasti halusin lapset peräkkäin, mutta jokaisessa ratkaisussa on hyvät ja huonot puolet ja nyt oon alkanut jo jännittää sitä väsymystä ja ehtimistä ja kaikkea. Hyvin se menee, mutta kai jännääminen asiaan tässä vaiheessa kuuluu. Ainakin mulla. Ja sitten toisaalta on sellainen aivan mahtava olo että on kyllä maailman rikkain kun saa kolme lasta. Miten paljolla rakkaudella sitä onkaan siunattu. On niin mahtava olo välillä, kun lapset on sylissä ja yksi myllää mahassa. Ei sille onnen tunteelle ole olemassa sanoja.

Leppismom 30+6

 

POKS 28+0!!!

kike79&pikkupieni 28+0

 

flower: Ihme pihtailua niiden liuskojen kans. Näköjään joissakin paikoissa on tuollaista. Mun mummollekaan ei anneta kuin yks purkki kerrallaan niitä, ja se kumminkin joutuu loppuikänsä niitä sokereita seuraamaan. Rasittavaa sitten aina hakea uusia kun ne kumminkin jossain välissä loppuu!

Lasten ikäerosta tai peräkkäin saamisesta, mä olen aina ajatellut että haluaisin 5-6 vuotta ikäeroa, ehkä enemmänkin. Ja joo tiedän ettei ole itsestäänselvää että saa edes lisää lapsia. Ja ekana mulla tietysti pitäis olla se mies. Olen jo nyt miettinyt että miltähän tuntuisi joskus saada toinen lapsi. Tuntuu ihan utopistiselta ja en kai mä koskaan toista saa. Lasten lukumäärästä, olen aina ajatellut että kaksi lasta haluaisin. Mutta sitähän ei tiedä miten tämä elämä heittelee ja mikä on "loppuratkaisu" Mun lapsella jokatapauksessa on velipuoli, toivoisin että he pääsisivät tutustumaan. Lapsen isän poika on 5v.
Munkin pikkuveli oikeasti siis on mun velipuoli mutta en mä koskaan niin sano, ihan veljeksi vaan ja siltä se tuntuukin, ollaan jopa todella samannäköisiä Hänellä on toinenkin siskopuoli, joka on mun kaveri, joka on myös raskaana ja LA on huhtikuussa

MrsBree: voi että, mäkin haluaisin jonnekin lämpimään reissuun! Olis ihanaa vaan maata jossain hiekkarannalla ja käristää itteään auringossa Voi kun sais joskus sen toiveen toteutettua että pääsis viettään joulua jonnekin huitsin nevadaan.

flower: Mun käsityksen mukaan kortisoni on turvallinen ja tuskin yhdestä piikistä on haittaa raskauden aikana Mut saattaa riippua lääkäristäkin..

Suurimmalla osalla on jo 30-viikot menossa ja kohta se lähenee itelläkin! Ennen mä ajattelin että kun viikkoja on 30 niin se lapsihan on jo ihan valmis syntymään ja niiden jotka on jo noin pitkillä viikoilla ei tarvi enää hermoilla mistään. No joo ei ehkä ihan niinkään Koko ajan tosiaan tulee lähemmäs ja lähemmäs se tosiasia että vauva pian syntyy.. ja musta tulee äiti. Ihan luottavaisin mielin olen

Pitäskö nuo jouluvalot muka raaskia ottaa pois :/ oon niin tykännyt kun ne tuo valoa pimeyteen, varsinkin parvekkeen ulkovalot. Höh.

LD + Pikkunen 29+3

 

Niin joo, se lapsen isä edelleen huolehti siitä, että miten hän saa koskaan naisen kun hänellä on kaksi lasta ja kahdelle eri naiselle. Sanoin sitten, että mun kokemuksen ja muiden naisten kans puhumisen jälkeen uskaltaisin sanoa, että nainen kattoo positiivisena sen jos isä pitää lapsiin yhteyttä. Että se on huonompi homma jos on niitä lapsia mutta niihin ei pidä minkäänlaista yhteyttä. Toki riippuu ihan naisesta miten kukakin ottaa, mutta näin yleisellä tasolla. Tuolla Mitäs nyt?-palstalla taisi olla jokin aika sitten keskustelukin aiheesta, pitäis käskee sitä miestä lukemaan se
Ja ei kai se nykyaikana ole enää niin ihmeellistä että on yksinhuoltajia, etävanhempia, eronneita, aviottomia lapsia jne. Harmihan se kyllä on.

 

LD totta, ettei lasten saaminen ole todellakaan itsestäänselvää ja siksi olenkin niin kiitollinen omistani. Minua on todella siunattu suurella onnella.

Ja on yleistä, että on erilaisia perhemalleja. Tavallaan harmi, että erotaan paljon, mutta toisaalta joskus se todella on kaikkein paras ratkaisu. Ja on kivaa, että se on vähän arkisempaa, ettei yksin lasta kasvattava ole kummajainen. Ei siitä kauaa ole, kun yksinhuoltajuus oli jonkinlainen häpeä. Nykyään ollaan suvaitsevaisempia ja se on minusta todella hienoa! Kaikkein ärsyttävintä mitä tiedän, on sellaiset päiviräsäset, jotka elävät "normien" mukaan eivätkä sitten ymmärrä yhtään erilaisia ratkaisuja. Argh. Ollaan niin tietävinään mikä muille ihmisille on parasta.

Eikä se oo utopistista että saat joskus toisen lapsen. Eihän siihen sitä parisuhdetta välttämättä tarvi. Siittiöitä vaan . No joo, eihän se ihan yksinkertaista ole taloudellisestikaan tehdä lasta täysin yksin, mutta mahdollisuuksia on maailma täysi. Sulla on aikaa

 

Lasten ikäerosta... Jos olisi ajateltu kahta lasta toinen olisi saanut varmasti tulla heti kun olisi ollut tullakseen. Mitä pienempi ikäero sitä parempi ja se vauva vaihe pois kertarysäyksellä! Lapsettomuushoitoihin ei olisi kuitenkaan enää lähdetty eli olimme ajatelleet meillä olevan vain yksi lapsi ja piste. Tää kakkonen kun ilmoitti tulostaan niin se kahden vuoden ikäero mikä tulee tuntuu sopivalta. Jos ikäeroksi tulisikin vaikka 1,5v tai 3v se tuntuisi varmaan ihan yhtä hyvältä . Näen kuitenkin hyvänä sen et pojat on suhteellisen samanikäisiä ja heille on toisistaan seuraa. Tuossa kun on lähipiirissäkin sellaisia perheitä joilla lapsilla ikäeroa on jo 7-10 vuotta niin ei voida puhua musta yhteisestä lapsuudesta. En silti sano etteikö sekin olisi varmasti heillä hyvä ikäero ja eihän niitä lapsia aina saa silloin kun haluaa!!!

 

Meillä oli tiistaina synnytysvalmennusta. Tosi paljon tärkeää tietoa pienessä ajassa Itsellä vaan oli selkä tuskaisen kipeä 1,5h istumisen jäljiltä. Oma neuvolatätini piti sen. Häiritsi vaan, kun siellä oli pari äijää, joita koko homma ei ollenkaan kiinnostanut. Supattelivat, naureskelivat ja ilmeilivät keskenään koko aika. Turhautuneena haukottelivat suureen ääneen ym. Ei sinne pakko ole mennä, jos ei kiinnosta... Kyseessä kuitenkin aikuiset jo varmasti yli 30v miehet eikä pikkupojat. Vähän oli ulkopuolinen olo, kun kaikki muut oli tosiaan sitä 30v ikäluokkaa ja itse olen sen 21v kohta ja mies 23v. Oli siellä toinenkin nuorempi pariskunta mutta muut oli meitä vanhempaa porukkaa selvästi.

Itseäni ei synnytys niinkään pelota. Tarkoitus olisi mennä mahdollisimman pitkään ilman lääkkeitä. Pelkään hirveästi puudutus piikkejä :ashamed: Tilanne kuitenkin sitten kertoo miten mennään. Mutta minua pelottaa aivan kamalasti osastolla oleminen. Täällä ensisynnyttäjää suositellaan olemaan 4-5vrk ja se tuntuu ihan tuskaisen pitkältä ajalta. Inhoan yli kaiken sairaaloita. En saa siellä nukuttua, en syötyä, en käytyä vessassa ym... Lisäksi sillä osastolla on muutama todella epäasiallinen kätilö töissä Viimeksi, kun olin siellä niin tuli huomattua. Syyllistivät minua koko aika ja aliarvioivat. Tuli oikeasti se tunne, että en pärjää lapsen kanssa. Jouduin myös olemaan vuodelevossa enkä saanut mennä suihkuun tai itse edes vessaan niin yksi kätilö vihjaili koko aika, että haisee ym. vinoili muutenkin joka asiasta.

Pelkään myös kauheasti, että tuputtavat imetystä. Onko jo synnyttäneillä tällaista kokemusta sairaalasta? Haluan toki imettää vauvaani ja koen sen kaikin tavoin luonnolliseksi mutta en haluaisi siitä paineita, jos se ei onnistukaan. Olen kuullut, että ne kätilöt tulee laittamaan tissiä vauvan suuhun ym. Minua ahdistaa se, jos tulevat kädestä pitäen opastamaan. Neuvot ovat tervetulleita toki mutta en halua heitä iholleni...

Marrr ja pikku prinsessa 32+4

 

Tämä yksi vaan makaa ja roikkuu netissä joten täällä taas..

marrr Mulla sama. En voi sietää sairaalassaoloa. Ekan kanssa vaatimalla vaadin ja pääsi pois 3 vrk:n jälkeen. Sama toisesta, piti vaatia että pääsin 2 vrk:n jälkeen. En pysty siellä nukkumaan eikä niin stressaavassa paikassa maitokaan ole noussut vaan vasta heti kotona. Minulle siis tehtiin sektiot joten siksi varmasti olivat kotiuttamista vastaan. Mutta kun hemppa ym vointini oli kunnossa ja vauvalla kaikki hyvin niin miksi ihmeessä me siellä oltaisi pidempään oltu.

Ja kyllä ainakin Kättärillä tuputtavat imetystä. Ekan kanssa pyydettäessä tuli aina eri kätilö tissejä repimään. Siis pyysimmekin apua koska imetys oli vaikeaa, mutta olisi pitänyt tajuta olla tiukempi. Esim kolme eri kätilöä halusi kokeilla rintakumilla vaikka sanoin että sitä jo kokeiltiin eikä siitä ollut yhtään apua. Ja välillä tuntui itsestä että menisivät vaan pois kun vauva nukkui ja itseä väsytti ja ne vaan repi sitä tissiä siinä. Eli kehotan olemaan itsevarma sen suhteen, miltä tuntuu.

Samoin syyllistivät minusta hyvin ikävästi molemmilla kerroilla kun halusin että lapsille annetaan lisämaitoa. Sektion jälkeen maidonnousu kestää enkä halunnut lasteni olevan nälissään. Kuuntelin sitä syyllistämistä ja sanoin että silti lapsille on annettava lisämaitoa. Ja molemmilla kerroilla kävi niin että jo seuraavana päivänä tultiin mulle sanomaan että pitää antaa herkästi lisämaitoa kun paino on laskenut liikaa. No niinhän mä just halusin tehdäkin jo edellisenä päivänä mutta silloin se oli vielä hirveä rikos lasta kohtaan! Onhan heillä syy tietysti täysimetystä suositella, ymmärrän sen, mutta ei se syyllistäminen ole minusta oikea tapa. Olenkin todennut jo hyvin monessa kohtaa, että onneksi kuuntelin itseäni enkä asiantuntijaa.

Eli yritä vaan saada sellainen itsevarmuus päälle että sanot sitten missä raja kulkee. Joskus oikean imetysotteen neuvomisessa kyllä voi olla helpointa että opastaja myös koskee sinuun, mutta sen pitäisi tapahtua myös sinun ehdoilla ilman muuta.

 

Kyllä kai ne aika helposti vähintäänkin kannustaa eri keinoin imetykseen sairaalassa. En tosin kokenut sitä mitenkään tungettelevana tai tuputtamisena esikoisen kanssa. Ihan asiallista neuvontaa sain, eikä liika tultu iholle minusta. Mutta se vähän ärsytti, kun keskellä yötä tultiin herättämään, että muistapas nyt imettää kolmen-neljän tunnin välein, ja kyselemään, koska viimeksi imetit. Ja tuo lisämaidon antaminen...Mulla ei kanssa maito noussut kuin neljäntenä päivänä synnytyksestä. Sitä ennen jotkut kätilöt oli lisämaidon kannalla, toiset taas ei. Koin sen todella stressaavana, että toiset ei oliskaan sitä antaneet, vaikka pyysin, vaan just tuota imetystä vaan käskettiin kokeilla. No sitten, kun paino vaan laski, niin sanottiin taas toisaalta, että kyllä sitä lisämaitoa nyt tosiaan tarvitaan. Ihan tuli sellanen olo, kuin oisin jotain tehny väärin, kun en saanut maitoa nousemaan aikasemmin. Ja kotiin omaan rauhaan oli tosiaan ihana lähteä, kun vihdoin päästivät!

 

Moikkelis!

Maanantaina oli vuoden eka nl, sillon 31+4. Jes, joulukiloja ei tullut, vaikka pelkäsin +233g per viikko oli painonmuutos. Neukkutätikin kysy että kai mä kuitenkin oon syöny oonhan mä, ja kerkee toi paino kuitenki viel nousemaan. Täl menol en onneks tuu 80kiloo ylittää, ekassa odotuksessa se ainaki meni rikki melkeen parilla kilolla. RR oli 131/69 ja hemppa 110, pitäs rautaa vetää lisää. Sf oli 31, pompsahti yläkäyrällä. Vauva on aika kova möhkimään rt oli ja sykkeet +145.

Sokerirasitus: paastoarvo 4.7, 1h arvo 5.2 ja 2h arvo 6.2. Nyt muisti ku sai mustaa valkosella

Ärsytti kun ennen joulua kävin neuvolassa ja oli joku opiskelija sillon. Kysyin silt siit vasta-aine verikokeesta et pitäskö sellanen ottaa (kun olin kuitenkin menos labraan rasitukseen) et edellises neuvolas otettiin aina 3x raskauden aikana niin nyt sanoi että sitten vasta loppuvaiheessa. Nyt oma neukkitäti kuitenkin sanoi että olis pitäny ottaa jo se toka näyte... Täytyy ens viikolla käydä labrassa, raahata noo muksutkin sinne. Harmitti vaan kun vartavasten kysyin asiasta ja sit meni näin.

Mulla on ollu kova sisustaminen päällä joulu on kokonaan hävitetty ja makkari on täysin valkoinen ikeasta käytiin kaks valkosta Koppang tms lipastoa hakemassa vauvan vaatteille sunnuntaina. Olkkariin ja keittiöön keväistä pastellia vähän ainakin piristää kun tulee muutosta.

Vauvan hankinnat on tekemättä viel... Vaunut tulee varmaan vast ens kuus ostettuu, josko sillon sais aikaseks lähtee niit kattelee. Pien vaippapaketti täytyy kaupasta napata mukaan joku kerta ja turvakaukalo hakee ens kuun alussa kellarista ja pestä se päällinen. Esikon 4v synttäreit juhlitaan tän kuun lopussa niin sen jälkeen sit alkaa roudaamaan vaatelaatikkoa keltsusta ihmeteltäväks. Muutama unisex vaate pestä ja loput odottamaan synnärilt kotiutumist, ei viitti turhaan tyttövaatetta pestä...

Vanulappuu ja topsipuikkoo löytyy muutenkin, pitää vaan varastot täynnä niin hyvää tulee

Synnytyst oon miettiny, olis kiva saada jotai puudetattakin, mutta kaks ekaa tullu jo ilman niin miksei tääkin. Ja jos ne puudutteet jotenkin epäsuotuisasti vaikuttaa synnytykseen niin ei kiva. Mut katotaan sit kun on tilanne päällä. Vaikee etukäteen sanoo

Meil kävi ystävä vauvansa kans kyläs tänään, ihana pikkumies on :heart:

Aika omanapast kuulumist täl kertaa, hyvät loppiaisen jatkot kaikille!

T. Peppi ja alien poks 32

 

piti sit Tikkunekusta tilata pari tuttia+ketju ja sukkia en voinu vastustaa kiusausta!

Childbirth dot org - Girl or Boy Gender Predictor

kiva testi

 

27% mahdollisuus poikaan. on tainnut oikeen lottovoitto tippua mulle xD

poikahan täällä uiskentelee

 

vauva-testin tulos:61 % mahdollisuus tyttöön

Nyt saunaan ja lepäilemään päivän viettäny kyläluutana......

 

Leppismom: Joo se on ärsyttävää kun joku koko elämänsä ydinperheessä asunut arvostelee muita ja muiden ratkaisuja, eikä ymmärrä miksi jotkut esimerkiksi eroavat. Kaikki kun eivät ole samanlaisia.. Joskus toivoisin että nekin jotka ovat eläneet "kultalusikka suussa" ja arvostelevat kovin sanoin toisten elämää, saisivat joskus kokea sen toisenkin puolen.. Toisaalta en jaksais uskoa että jollakin on kaikilla elämän osa-alueilla aina ja iänpäivää kaikki asiat loistavasti. Jos on niin sen on pakko olla kulissia. Tai sitten oon vaan katkera
Toista lasta mä en haluaisi tällä samalla "kaavalla" ja pidän kyllä huolen ettei näin pääse enää käymään Ja en missään nimessä tarkoita sitä, että katuisin raskaana olemista tai tämä harmittais mua jotenkin. Vaan sen takia että musta se olis jotenkin jo outoa ja ihmiset varmasti puhuisivat kahta kauheammin jos tulisin toisen kerran raskaaksi jollekin tuntemattomalle yhden illan jutulle. Koska se on tosi että paremmin kaikki hyväksyy jos kerran vahinko sattuu, mutta jos jatkuvasti.. Oishan se silleen kiva että rakastuisin ja saisin kokea sen odottamisen sen miehenkin kanssa. Mutta näyttää pahasti siltä etten koskaan edes ihastu kehenkään. Ja en tarkoita sitäkään etten tykkäisi olla yksin, tykkään minä ja en miestä kaipaakaan. Mutta asia tietysti olisi eri jos olisin rakastunut. Hankalaa selittää Tiedän erään ihmisen joka on mua vuotta vanhempi ja hänellä on neljä lasta, kaikki eri miehille ja kukaan lapsista ei tunne isäänsä. Mutta en arvostele, jokainen tyylillään. Ja sitäpaitsi, oon kyllä nähny että tää elämä voi heitellä miten vaan, mistä mä tiedän vaikka olisin jo ensi kesänä raskaana!? En sitä kylläkään toivo.
Oon muuten miettinyt etten uskalla harrastaa seksiä enää varmaan ikinä Vaikka mulla olis mikä ehkäisy niin olisin varmaan siltikin hermona että olisin raskaana. Niin siis jos olisin jonkun tuntemattoman kanssa ollut sängyssä, jos olisin parisuhteessa niin asia olis eri. Kondomiin en ainakaan luota enää ikinä, seuraukset on nähty

Nyt oon huomannut että vauvaan on kiintynyt jotenkin ihan eri tavalla kuin aiemmin kun synnytys lähenee. Siis tottakai se on ollut mulle tärkeä ihan alusta asti. Mutta jotenkin se on konkretisoitunut paljon paremmin, että mahassa on elämää. Ja kun pikkuhiljaa alkaa olla kaikki tavarat kasassa ja saa tosissaan ruveta odotteleen pikkuista syntyväksi. Hih, äsken ajattelin että kello on varmaan jotain kahdeksan kun alkoi kauhea liikehdintä mahassa, ja niinhän se onkin vauvalla tosiaan on jo oma rytminsä. Kyllä on ihana sitten katsella vauvaa kun se on syntynyt. Tuntuu ihan käsittämättömältä, että se on mun oma lapseni.. saa katella minkä näköinen se on ja seurata sen kehitystä jne. Mahtavaa

Tässähän tuli oikeastaan hyvä mieli kun kirjoitteli. Alunperin nimittäin ajattelin tulla vaahtoamaan siitä kuinka kävelylenkillä käynti oli kamalaa. Supisteli ja sattui ja toppahousut eivät menneet enää kiinni ja takki kiristää ja hengästytti hiljainenkin vauhti. Mut ei mua enää harmitakaan.

LD + Pikkunen 29+3

You have a 44% chance of having a boy.
And you have a 55% chance of having a girl.

 

Kiitos, kun mutkin on lisätty listaan! Tekstiä tällä palstalla tuntuu tulevan sellaista tahtia, että hitaampia hirvittää

Kommentoisin tuohon Ikean piinasänkyjuttuun, että me ostimme Ikeasta esikoiselle jonkin ihan karvalakkimallisen valkoisen pinnasängyn (kun ei meille pitänyt tulla kuin yksi muksu, miehellä 2 jo ennestään). Nyt se sänky kaivetaan jo kolmannelle esiin ja ihan hyvin on tuntunut kestävän, ei hötky tms.

Kyselisin vielä, kun en itse oikein muista, että mitenkäs se epiduraalin laitto vaikuttaa synnytysasentoon? Onko sen kanssa mahdollista synnyttää muuten kuin puoli-istuvassa asennossa vai onko toivoa päästä esim. jakkaralle? Edellisessä synnytyksessä en muistaakseni saanut juurikaan kivunlievitystä avautumisvaiheen kipuihin. Muutenkin kaikki suihkut ym olivat pois laskuista, koska vauvan pää ei ollut kiinnittynyt, enkä saanut liikkua kuin vessaan, ettei napanuora luiskahda varkain esiin. Ponnistusvaiheessa sain epiduraalin, mikä vaikuttikin hyvin. Se houkuttelisi tulevassa synnytyksessäkin.

Teinpä mäkin tuon testin, mahdollisuudet olis 50/50 saada tyttö tai poika. Valaisevaa, ton ehkä olisin voinut päätellä itsekin

pikkutalvio 29+3

 

Heh. Mulle samainen testi näytti lohdullisesti: You have a 50 % chance of having a boy. You have a 50% chance of having a girl.

Ei sitten tultu ollenkaan viisaammaksi

No joo.. Menen nukkumaan tai jotain sinne päin..

GCS15 & Touko-Pouko rv 31+2

 

Tekstiä tänne tulee hurjaa vauhtia. Muutaman päivän tauon jälkeen oli paljon lukemista Enkä enää muista mitä kaikkea piti kommentoida.

KatsuAmskulle hurjan paljon onnea pienestä pojasta :flower:

Miracille tsemppiä lepäilyyn :hug:

LD hienoja uutisia lapsen isästä

FA ei ole ollut kyllä helppoa elää tuommoisessa suhteessa. Jättää varmasti omat arpensa :hug: Onneksi sinulla nyt ihana mies rinnalla. Mun tuttu eli myös narsistin kanssa ja nyt uudessa parisuhteessa huomaa käyttäytyvänsä kuin ex-mies. Alkoi käymään myös terapiassa ja siitä on ollut apua.

Ikean sänky myös meillä käytössä. Kätevä kun saa laidan pois. Oli jossain vaiheessa parisängyn vierellä "sivuvaununa". Tyytyväisiä ollaan oltu.

Sokeriliuskat on tosi kalliita, mutta eihän ne nyt neukkatädin tilipussista ole pois.

Hankinnat on suurimmat nyt tehty. Tuplamatkarattaat hankkimatta, mutta ehtiihän ne myöhemminkin. Mietin edelleen tarviiko niitä edes... Emmaljungan duo edget ostettu 2008 uutena esikoiselle, joten hyvät vaunut löytyy jo. Vaatteita olen myös ostanut paljon, oon ihan hurahtanut... Muutamia pieniä asioita vielä puuttuu.

Mä menin ostamaan meille sen keinuvan, soivan ja tärisevän gracon sitterin Aivan ihanalta vaikuttaa, toivottavasti vauvakin tykkää! Pakko olla kaikki apuvälineet kun kaksin olen lasten kanssa varmaan aina. Mitä luulette tarviiko sen kanssa vielä tavallisen sitterin? Meillä kun sitä ei vielä ole.

Vauvan asento on varmaan RT. Potkii kylkiluihin ja puskee alaspäin. Vitsi miten kipeetä toi puskeminen tekee! Tuntuu kuin puukolla joku viiltelis kohdunsuulla. En muista esikoiselta tämmöistä kipua. Usein alkaa myös supistamaan kiepeästi kun puskee alaspäin. Pissalla saa myös juosta koko ajan, huoh.

Kaana: kiitos vielä kerran vikeistä. Tuli juostua kaupoissa urakalla ja rahaa sai palamaan kiitettävästi. Normivaunuja me ei tosiaan tarvita, tuplat olis hakusessa.

Lähdenpä shoppaileen noihin teidän suosittelemiin osotteisiin.


Peppioliina rv 32+6

 

Haa, täällä on kova napsunta ja poksunta! Rv30 POKSIS!
Lisäks pikkusella oli keskiviikkona ensimmäinen hikkansa ja eilen jo kolme kertaa. :heart: Tässäpä juhlaa kerrakseen, tein lättyjä ainakin melkein sen kunniaks. Eipä kai tässä muuta tällä erää, kai sitä pitää mennä hakeen vähän unta palloon.
Pilleriina ja Bibi 30+0