Lolakuun Lutuset 2014 Toukokuussa!

Elli mä tässä ihan samaa ihmettelin, tai oikeastaan mulla meni niin, että ensin tunsin liikkeitä ja sit en juurikaan. No ultrassa kun katottiin eilen, niin istukka on siirtynyt tohon keskelle eteen. Ultraaja sano, että istukan paikka on todennäkönen syy etten tunne liikkeitä. Että tuntuvat sitten sivulla ja alhaalla ja istukka saattaa tosiaan liikkua vielä moneen kertaan.
Ultrassa kaikki hyvin. Pikkunen mittojen mukainen kaveri. Sukupuolta ei onneks ees halunnut näyttää vaan piti hyvin piilossa =). Harmi vaan että enää ei oo ultraa. On sitä pikkusta niin kiva katella. jaahas pitää lähteä koiran ja lasten kanssa kävelylle.
 
Ankkurinappi, katotaan mikä tuomio huomenna tulee. Tein tänää mittauksen ennen ja jälkeen aterioiden ja neljä poikkeevaa... Paasto oli 5.7 aamulla jo... Pakko hyväksyy tilanne tänmösenä ku se on... Vaikka vaikeeta tekeeki ! Kirjoottelen huomenna lisäö sokru asioita ku tiedän taas mitä tehä..
 
Chocolatebox: ihana, että huolet hälvenivät/vähenivät sen bakteerin suhteen :)

(.) oli tänään neuvola. Pelkäsin, että olisi verenpaineet koholla kun ihme keltaisia pilkkuja näkyi silmissä, mut ei, päinvastoin 98/62. Painonnousu neuvolatädin mukaan juuri sopiva, musta vähän liikaa. Hemoglobiinin pyysin mittaamaan ja täti oli niin nihkeä kuinka nykyisin suositus on että mitataan vain 2krt/raskaus, kun ne "lasit on niiiiin kalliita". Tuhahdin, että antaa olla, joka ikisessä raskaudessa joutunut lisärautaa ottaa mut aloitetaan sitten kun se toinen mittaus tulee joskus. Suostui sitten mittaamaan ja oli 99 eli lisärauta aloitetaan heti. Sain myös raskaustodistuksen eli nyt vaan kelan papereita täyttelemään ja työnantajalle laittamaan papereita.
 
Rakenne-ultra ohitse ja kaikki hyvin! <3 Pikkuinen kasvaa keskikäyrillä ja painoarvio 357g. Hän vastasi tasan oikeaa kokoa, mitä pitikin. Istukka takaseinässä.
Meinasi vähän ruveta jännittämään, kun kätilö niin tarkkaan tutki sydäntä ja oli niin vakava ja täysin hiljaa.. Minuutit kuluivat ja pulssini vain kiihtyi odotellessa. :D Onneksi kuitenkin sanoi, että kaikki näyttää siltä, miltä pitääkin.
Sukupuoli erottui hyvin ja osasin jo itse arvella näkymästä oikein ennen kuin kätilö sanoi, kumpi on tulossa. Sukupuoli olkoon salaisuus.

Liikkeistä: Tiistaina tunsin ekan kunnon tökkäisyn ja sen jälkeen olen tuntenut monta kertaa päivässä. :) Tuntuu kyllä aivan eriltä kuin kuvittelin, mutta kyllä se pikkuinen siellä minua tökkii ja ilostuttaa. <3 Ihmetytti myös, kun luulin, että tökkäilyt tuntuisivat hieman ylempänä, mutta eipä noista tunteista voi kuitenkaan erehtyä. Kutittelut mielestäni tuntuvat/tuntuivat ylempänä, mutta ehkä ne ovat sitten pikkuisen kädet..?

Selkäkivut vain pahentuvat. Ei ollut yhtään lohduttavaa, kun tänään kätilö sanoi, että selkäkipu johtuu siitä, kun kohtu painaa johonkin hermoon. Raskauden myötä selkäkipu voi helpottua vähän, jos kohdun asento muuttuu, mutta synnytyksen jälkeen on odotettavaa, että jonkinlainen selkäkipu vaivaa vielä vuoden verran. Selkäkivulle ei oikeastaan voi tehdä mitään. Tämän minä halusinkin tässä vaiheessa kuulla! :D Noh, pääasia, ettei ole vaarallista minulle eikä pikkuiselle.

Nimestä: Etunimet olimme jo valinneet molemmille sukupuolille aika alkuvaiheessa. Yhteisymmärryksessä, ilman riitoja. Lähinnä minä heittelin ehdotuksia ja mieheni hyväksyi tai sanoi ei. Pojalle oikeastaan on etunimi ja toinen nimi valmiina, mutta tytölle olemme ehtineet keksiä vasta etunimen. Tokihan mielipide voi ajan myötä muuttua, mutta tällä hetkellä tuntuvat oikein hyviltä. :)

Popcorn2 ja pikkuinen rv 20+1
 
Jepis jee. Soittelin aamusta äitipolille sokereista ja varas ajan ens viikon perjantaille. Joka päivä nyt sit paastoarvo ylös ja yks koko päivä seuranta ennen sitä aikaa ja yks ateria pari.. Luultavasti siis lääkkeellä loppu raskaus. Kolaus itsetunnolle mut on pakko kun ei oo kyse vaan musta..
 
Tänään 21+1. Rakeneultra takana. Mitat vastasi viikkoja joka suhteessa, mitä saivat mitattua, eikä mitään huolestuttavaa näkynyt. Istukka etupuolella, mikä ilmeisesti selittää sen, etten liikkeitä ole vielä huomannut. Lapsenalku kyllä liikkui eläväisesti.

Nyt on rohkaistuttu nimiä ajattelemaan. Suvun historiasta löytyy mukavia, nykyiseen nimimuotiin sopivia muttei ihan yleisimpiä. Miehen kanssa niistä nyt valikoidaan: selvästi on nimiä, joista meillä on ihan vastakkaiset näkemykset (toinen tykkää, toinen inhoaa), mutta löytyy kyllä myös yhteisiä suosikkeja.

Helle uhkaa turvottaa taas. Ostin koekäyttöön tukisukatkin, jos vaikka jalkoihin auttaisivat. Uiminen voisi myös olla hyväksi, viilentäisi vähän.
 
  • Tykkää
Reactions: ninni12345
Täällä oli myös RU eilen. Jännitti kovasti jostain syystä. Onneksi kaikki rakenteen näyttivät olevan kunnossa ja pikkuinen vaikuttaisi täysi terveeltä, sehän se tärkeintä on <3. Pikkuisen painoarvio oli muutaman päivän edellä, eli hyvin siellä kasvetaan :). Haluttiin tietää myös sukupuoli, joutui ultraaja hieman kaivelemaan ja tutkiskelemaan kun meinasi olla toinen jalat ristissä siellä. Kuitenkin loppujen lopuksi tyttölupaus saatiin. Uskomme tähän, sillä molemmilla on ollut tyttö olo alusta asti ja myös pelkkiä tyttöveikkauksia olemme myös ulkopuolisilta saaneet. Ihana kun nyt voi jo hieman nimiä alkaa miettimään ja ensimmäisiä hankintojakin tekemään :). Liikkeitä olen tuntenut muutaman viikon vaikka istukka onkin etuseinässä. Aluksi en ollut varma olivatko tuntemukset liikkeitä vai ilmaa mutta nyt kun näkyy myös päälle päin, asia on selvä. Liikkeet tuntuvat ja näkyvät pääasiassa tuolla alhaalla.
 
Onnea kaikille hyviä ultrauutisia saaneille!! :) täällä aika tasasta eloa, kunnon liikkeitä ei tunnu vieläkään, tai tuntuu jotain muljahduksia mitä luulen et ois liikkeitä mut ei voi satavarmaks sanoa, ärrrrsyttävää! :D sais alkaa kunnolla potkiskelemaan.. Viikkoja 19+2 ja istukan paikasta ei hajua. Rakenneultra 2.6, sinne tuntuu kans olevan ihan superpitkä aika! En jaksais millään odotella :p
 
Hei vaan helteen keskeltä!

Mua ei kyllä lämmin haittaa, päinvastoin. Oon ihan tosi palelevainen aina (alhainen verenpaine tai jotain).
Kiva kuulla hyviä uutisia ultrista. Itellä siihen on vielä ikuisuus, kun on vasta siinä just ennen juhannusta, mut mullahan on se laskettu aikakin ihan loppukuusta.

Valitin tuossa kun ei liikkeet oikein tunnu, niin nyt on sit parina iltana nukkunmennessä tuntunu oikein kunnolla, eilen tuntu ihan vatsan päältäkin =)

Synnytystä ei oo tullut paljon ajateltua, mut jännittää ehkä enempi nyt kuin aikaisemmin... Tuo edellinen lapsukainen oli niin iso, et jäi jumiin siinä ponnistusvaiheessa ja hädin tuskin sain sieltä ulos punnerrettua, oli tosi lähellä viime metreillä joutua hätäsektioon. 4410/52 oli neidin mitat. Yhtään isompi ei ois taatusti mahtunut tulemaan. Niin se nyt sitten jännittää, et kuin isoksi tuo masutyyppi kasvaa nyt. Kaiketi siihen vois sit itse vaikuttaa syömisillään, et koittais varoa liikoja sokereita, mut mielestäni mä söin edellisessä raskaudessa ihan normaalisti. Sokereita ei oo raskausaikana koskaan tutkittu, vaikka oon sitä joskus pyydellykin... Tai kai siinä verikokeessa joku sokeriarvo jossain kohdin on katsottu?? Mites noita sokereita sit yleensä on huomattu alkaa tutkia, te keillä niissä on häikkää? Mä en oo ollu siinä sokerirasituskokeessakaan koskaan.

Ei olla aiemmin kysytty ultrassa lapsen sukupuolta, et se on aina ollu arvotus syntymään saakka. Nyt vähän mietityttää, et pitäiskö kumminkin nyt kysyä, kyllähän se vähän kiinnostaa ;) vaikka kumpikin on ihan yhtä tervetullut. Poikaa vähän kuvitellaan, kun tyttöjä on nyt kaksi ja poikia yksi. Nimi on ihan hakusessa, ei olla pahemmin sitäkään aihetta puhuttu, työnimenä pojan keksimä Nils :D

Rinnat on turvonnu mulla nyt enemmän kuin edellisissä raskauksissa :D Pitäis nyt ostaa isommat liivit jo, varmaan ostan sellaset imetysliivit jo valmiiksi, ei niitä isompia liivejä sit enää imetyksen jälkeen varmasti tarvitse ;) Oon normisti aikas pienirintainen.

Äitiysvaatteita ei ollu tarkotus ostaa, kuin ihan muutama vaan, et just pärjää, mut on sit kuitenkin tullu aika paljon hankittua, nyt taas kun helteet tuli, niin pakkohan se oli jotain hankkia taas näillekin keleille :LOL: Niin iso pallomaha jo, et normi vaatteet ei oikein mitkään mee päälle...


Elli ja Nile 17+2
 
Tervetuloa uudet :)

Mulla on alkanu sektio arpi kettuilemaan. Ei oo ikinä sattunu näin paljon edes ite operaation jälkeen kun nyt sattuu kävellessä... Ei uskalla antaa ipanankaa kovin riekkuu mahaa vasten ku on nii herkkä.. Ja tup snadi potkiskelee sisältä päin just tonne samoille seuduille missä arpi on. :/ pakko soittaa neuvolaan ja kysyy mitä tähä ottais, särkylääkettä varmaanki mut en uso et auttaa :/ levolla menny toistaseks ohi... Se hyvin energinen kausi on vaihtunu väsymykseen.. Johtunee meijän unikoulusta tai ku yritetään päästä yösyömisestä eroon kun ei tuo pirpana tarvii maitoo enää yöllä. :) tavotteeks syksyllä nukkuuntöydet unet ja juoda nokkamukista ja mieluusti tutistaki haluisin pois nopsaan. :) esikko siis 7,5kk nyt :)
 
Onnea kaikille ultrasta hyviä uutisia saaneille! :flower: Ja tervetuloa uusille! :wave:

Täällä pikkumies liikkuu kyllä ahkerasti ja tuntuvasti. Lauantaina ihan heräsin mylläykseen aikaisin eikä tullut sitten enää nukuttua. Mutta niin vaan on molemmissa ultrissakin ollut jäpikällä kova vauhti päällä, että ihmekös tuo. Taitaa tulla vilkas herra, jos sama meno jatkuu syntymän jälkeenkin! :LOL:

ON:
Olin aamulla matkalla töihin, kun sieltä soitetaan että äläpäs tulekaan, täällä on parvorokkoa! :kieh: Voi ärrinmurri mikä sotku siitäkin nyt saatiin aikaiseksi, kun kukaan ei tiennyt mistään yhtään mitään. Paitsi ettei omalle työpaikalle olisi nyt asiaa. Neuvolasta sain lähetteen labraan, työterveydestä ne kysyivät ohjeita tilanteeseen multa. Konsultoi kuitenkin lääkäriä ja pitää ottaa sinne heti yhteyttä, jos vasta-aineita ei löydy. Nyt pitäisi muka pari päivää odotella tuloksia ihan rauhallisin mielin toisessa päiväkodissa. :stick: Kyllä punoittaa posket ja joka paikka kutiaa jo pelkästä ajatuksesta, että tartunnan mahdollisuus on olemassa, mulla kun ei tietääkseni (eikä oman äitinikään mukaan) ole mokomaa rokkoa ollut!!

senya ja jäbä 21+5
 
senya Oon kans päiväkodissa töissä (tai olin, kun nyt tää viikko vielä kesälomaa ja sit jään pois... Meil oli sitä parvoa myös siellä ja aika vääntöä oli sen asian kans.
Mulla oli negatiiviset ne vasta-aineet, eli en ollu sitä koskaan sairastanu. Neuvolan terkka oli sitä mieltä, et riski on ihan olematon ja hyvä käsihygienia riittää--- No luin kumminkin tietty netistä kovasti kaikkee parvorokosta ym. enkä sit halunnu riskeerata mitään. Työterveyslääkäri sit alko selvittää äitiyspolin kautta asiaa ja sai sieltä sit ohjeet, et 24 viikolle asti pitää välttää, ensisijainen keino on toi toiseen yksikköön siirtyminen ja sit jos ei onnistu, niin sairaslomaa.
Mulla yksityinen työnantaja ja toinen yksikkö niin kaukana, et kulkemiseen mun ois tarvinnu hankkia auto ja en sit halunnu alkaa vaihtaa, kun kuitenkin olin aikonu heinäkuun lopussa jäädä pois jo (ja silloin ois sit jo se 24 mul täynnä), niin jään jo tuon takia osittain siis jo nyt. No oishan sitä sit voinu jo palata töihinkin, jos ei mitään tautitapauksia uusia enää ois ollu, mut tuo voi pitkäänkin kiertää ja oireetonkin voi olla!!
Tarttuukijn jo siinä vaiheessa, kun mitään oirita ei vielä ole, et siinä vaiheessa kun tulee ne oireet, ei enää tartuta.
Oon käyny muutaman viikon jälkeen viel uudestaan niissä verikokeissa ja ed. oli negatiivinen ja vielä on lähete uuteen verikokeeseen, meen tuossa lähiaikoina viel käymään. Jos siis ois sit tartunta tullu, niin sit ois tullu lähete äitiyspolille ja siellä aia tiheä seuranta.
Odottele rauhassa nyt verikokeen tuloksia, suurin osa aikuisista on sen sairastanu jossain vaiheessa, voi mennä tosiaan ihan flunssana tai jonain, kun oireet on niin epämääräset tai voi olla et ei oo oireita. Aikusillä tyypillisiä oireita parvorokossa on nivelsärky ja päänsärky.
 
Täällä puoliväli ja vieläkään ei liikkeitä tunnu! Hirveä yskä ja flunssa ollu kohta viikon, tänään kävin tk:ssa hoitajalla, crp 20 ja lämpöä 37. En suostunut saikulle jäämään, keskiviikkona uudet labrat ja hoitaja soittaa voinnista. Mutta kaikista tärkein: tänään allekirjoitettiin uuden ihanan rivarikolmion paperit! Tytöllä tulee matkaa eskariin ja kouluun aikanaan noin 100metriä :)
 
Mulla ois vielä viikko aikaa rakenneultraan ja se kyl kovasti jänskättää. Koko tähänastisen raskauden ajan on ollut epävarma olo ja oon ollut huolissaan vähän vaikka mistä, ilman mitään kunnon syytä. Tai oikeastaan on siihen syynsä, nimittäin oon pelännyt etten tuu raskaaksi johtuen poikkeavasta kohdun rakenteesta ja mulla on mm. kohonnut keskenmenon ja ennenaikasuuden riski...lisäksi ollaan yritetty lasta jo melkosen pitkään. Mut tässä sitä vaan ollaan jo puolivälissä kohta menossa!

Tuntuu et se RU on semmonen etappi, et sen jälkeen uskaltaa jo kunnolla iloita tulevasta vauvelista! :)
Nyt siis 19+3 ja liikkeitä tuntuu jo jonkun verran, välillä möyrimistä ja pienen pieniä potkuja! <3
 
Viimeksi muokattu:
Tervetuloa pipa, meil on samana päivänä rakenneultra :) onpa teillä ollu pitkä taival mutta näin pitkälle ootte päässeet niin eiköhän siellä viikon päästä oo kaikki hyvin! :)

Ninnille hurjasti onnea uudesta kodista!! :) ja toivottavasti paranet pian <3

Onnea vielä kaikille, jotka on saanu hyviä uutisia ultrasta!
 
Tervetuloa uudet!

Mitä mieltä, olisiko järkeä ensi kuussa päivitellä listaan vaan täällä kirjoittelevat? Tuntuu, että porukka on täysin kahdessa osassa, niin onko järkeä että face-porukka "roikkuu" listoilla, kun se on suljettukin jo ettei sinne pääse mukaan? Kivasti kuitenkin kertynyt uusiakin :)

(.) kävin tänään näytillä äitipolilla. Luultavasti näistä helteistä johtuen, mulla on ollut mahassa tosi omituinen olo useamman päivän. Maha on käytännössä melkein koko ajan pinkeänä eli ns harkkasupistuksessa, melkein ihan sama mitä tekee niin heti pinkottuu. Riitti esim lääkärissä, että lääkäri tutki/paineli ulkopuolelta ja kerkesi todeta ääneen, että nythän tämä on ihan pehmeä, niin kovettui samantien. On ollut myös voimakasta paineen tunnetta. Tehtiin sisätutkimus ja samalla testattiin streptokokki ja ultrattiin. Oli ihana, kun lääkäri pitkään vaan ultraili vauvaa ihan vain ihaillen. Jotenkin rakenneultrassa en nähnyt mitään, mutta nyt senkin edestä. Tyttö oli edelleen ja reippaan kokoinen: 550g. Otettiin myös varuiksi pissanäyte ja verikokeita: kalium ja elektrolyytit ainakin, kun viime viikolla oli näköhäiriöitäkin, mutta yläpaineetkin alle 100 eikä proteiinia eli ei raskausmyrkytyksen oireita. Mutta soittavat, jos tuloksissa jotain :)
 
Toisaalta ei niin hirmu pitkään oo yritetty, vaan n. 15kk, mutta se aika on tuntunut pidemmältä juuri tästä uskosta ettei raskaudu ja siitä että on vauvakuume on ollut jo monta vuotta. Vaikea uskoa että muutaman kuukauden päästä saa pienen käärön syliin!

Toivottavasti kaikki on hyvin rakenneultrassa, sukupuolikin olisi hienoa saada tietää.. :)
 
Malttamaton saako ylä paine tosiaan olla 100 kun mulle sanottiin 90. Neukkatäti jo vähän oli varuillaan kun viimeks oli 80 ettei saa enää pahemmin nousta.

hih, kuulostaa niin hauskalta tuo pitkään yrittäminen kun ite on yrittäny 20v ja nyt vois jopa olla toiveita saada nyytti syliin :) Aika on niin suhteellinen käsitys...
 
Viimeksi muokattu:
Tähtitomu sulla on varmasti ollut äärimmäisen rankkaa! En osaa edes kuvitella.. :( harvoin noin pitkään kukaan joutuu yrittämään.. ootteko käyny läpi kaikenmaailman hoidot? Onko sulla ollut vielä RU? Joo kieltämättä kuulostaa aika hauskalta nyt toi mun 15kk.. :)

Ja malttamaton, oon samaa mieltä et vois vähän selkeyttää tätä keskustelua toi tyyppien karsiminen.
 
Malttamaton oliko lääkärikin sitä mieltä, että kyseessä on harkkasupistukset? Mulla on iltaisin sama juttu, mutta olen ajatellut että kyseessä on pikemminkin turvotus. Mitään aaltoilevia suppareita ei ole ollut.

Onnea kaikille ultrakuulumisista. Mulla ru vasta ensi viikolla ja se tuntuu ikuisuudelta. Olo alkaa olla tukala. Nyt rv 21 menossa ja luin just, että kolmoisraskaudessa rv 22-24 alkaa vastata samaa fyysisesti kuin yksöisraskauden rv 36. No, siltä se tuntuukin.... Jonkin verran olen köpötellyt ulkona, mutta pääasiassa lepään sohvalla.

Uusiäippä ja jäbät x3 20+3
 
Tähtitomu: siis mulla oli kyseessä yläpaine, joka on 98 eli 98/60 on mun verenpaineet tällä hetkellä.

Uusiäippä: mullakaan ei ole aaltoilua, kun tuntuu että masu kova melkein koko ajan. Mutta harkkasuppareiden piikkiin lääkäri ne laittoi. Jos istun sohvalla/makaan jossain ei mitään, mutta heti jos nousen ylös tai teen melkein mitä vaan niin kovettuu. Ja kun mä en ole melkein koskaan tekemättä mitään, niin siinä tulos ;-)

pipa88 tiedän tunteen! Mulla oli lapsettomuustausta ennen esikoista, joten koko hänen raskauden olin epäuskoinen, että nytkö oikeasti se vauva saadaan. Koko ajan pelkäsin, että jokin menee vikaan. Onko sulla hertanmallinen kohtu, kun on tuo ennen aikaisuuden riski? Kaverilla on ja niillä on lapset syntyneet rv 34. Mutta kun taustalla on myös 4 keskenmenoa, niin samanlailla se aiheuttaa pelkoa, koko ajan pelkää että jotain masussa vialla ja raskauksien myötä oppinut mitä kaikkea voi mennä pieleen, niin tottakai pelottaa. Mutta eipä se siihen lopu, seuraavaksi pelätään synnytystä, sen jälkeen onko vauvalla kaikki hyvin, saako tarpeeksi ruokaa, pissaako tarpeeksi, nukkuuko liikaa ym eli se on tämä vanhemman rooli tätä: ainaista huolta pienistä ja vähän isommistakin :)
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä