***Huhtihiput 2008 Maaliskuussa***

Olipas tullut tekstiä taas mikä on kyl ihan mukava juttu
Tultiin äsken kaupasta ja et mua rupee ottamaan jotkut ihmiset päähän :kieh: Tuijottaavat mun mahaa sellanen ilme päällä et mitä sä siinä enää teet mene laitokselle :'( Minkä mä sille voin jos maha on iso, niin se oli kummastakin pojasta ja iso.
Me meinattiin tehdä illalla tortilloja tai siis mies tekee poikien kans mä ajattelin olla vaan
Rupesin tossa just miettimään tai siis tajusin et apua ens kuu on huuhtikuu :attn:
Mulla ois se ultra maanantaina, jos sit sais vaikka tietää "eräpäivän"
Mä näin viime yönä unta et mä olin jo saanu lapsen ja se oli poika :heart: Sit vaihdoin siinä unessa hänelle vaippaa ja puin hänet ja sit hokasin et hei meiltä puuttuu yks tuttupullo Sanoin miehelle et vauva pitäs syöttää eikä ole maitopulloa ku vaan vellipullo missä on se vellitutti ja vauva söi just äsken velliä puol pulloa
Joo mä taidan nyt mennä tonne sohvalle jos siellä on vielä tilaa tälläselle valaalle Ku on tota porukkaa meillä miehen velikin tuli vielä.
Mut mukavaa viikonloppua mammukat :wave:

Baby dream ja "Topi" 32+5

 

taisin tajuta jippiiiii saadaan väriä tänne [color]

 

safariina onko sulla ennen ollut millaisia tuloksia verenpaineissa? kun monillahan se kohoaa loppuraskaudessa muutenkin, mutta mulle terkkari on tolkuttanut että jos ei ole muita oireita niin ei tartte huolestua. toivottavasti ei olisi mitään sulla :hug:

anun ukolle parantumista! jospa se tauti jättäisi sut ja pojan väliin, koputetaan puuta.

mä sain tänään tehtyä vaikka mitä! oon imuroinu, pessyt pyykkiä ja putsannut koneen, pakannut sairaalakassin ja vauvalle kotiintulovaatteet se käynyt pihalla jopa kahdesti tytön kanssa pitää ottaa kaikki irti kun kerrankin jaksaa.

vähän tuossa huolestuin kun poika on ollut aika hissukseen, mutta nyt kyllä liikuskelee taas aktiivisesti. heti vaan iskee paniikki että "nyt se kerää voimia synnytykseen, voi ei!" :ashamed: eihän se paikkaansa pidä, vielä saisi tovin viihtyä sisällä.
niin ja liikkeet tuntuu ympäri mahaa. toisen puolen kylkiluihin tulee potkuja/muksauksia, toisella puolen hangataan pyllyä oikein tarmolla. alamahalla taas tuntuu pään pyörittelyä, nyrkin iskuja ja välillä hikottelua.

tiiättekö mitä muuten tuossa hokasin? mua ei ole närästänyt KERTAAKAAN tän raskauden aikana Mineasta oli Renniet käytössä lähes päivittäin jo rv 10 lähtien

niin ja anuuu meinasin jo soittaa mutten laiskana jaksa etsiä puhelinta :saint: mutta muistatko saiko TAYSista myös liivinsuojia jos tarvitsi? kun en viittis niitä pestäviä pakata mukaan ja säilytellä sitten märkänä siellä paperisista mulla kuivuu ja repeää rinnanpäät, mutta kyllä niillä pari ekaa päivää pärjäisi. en vaan tiiä kannattaako mun sairaalassaoloa varten ostaa joku 50kappaleen paketti kun kotona käytän kuitenkin kestosuojia

 

Uhhuh, joko mulle tuli karkin mättämisestä erittäin pitkä sokerilaskuhumala tai sitten on yrjötauti löytämässä tiensä munkin kroppaan :x Karsea olo. No, pitipä vaan käydä valittamassa Muille sairastaville sympatia :hug: , eipä kiva näiden kremppojen päälle.

 

Heippa,

juu niin äippälomalla olen ollut jo 20 päivä alkaen.. tosin kotonapa olin sitäkin ennen joten siksi en sitä pahemmin muistanut mainostaa..

Viola78 ja Babydream työ myös synnytätte MKS:ssä missä päin asutte, itse asun Haukivuorella.

Onneksi oma masuasukas on kääntynyt tuossa 27 viikolla pää alespäin ja niin on pysynyt siittä asti.

Maanantaina olisi lääkäri ultra, katsastaavat koon ja muutenkin tuota vatsan asukasta.
Samalla olisi tarkoitus tehdä viimonen reissu Mikkeliin pitkään aikaan meinaan seuraavan kerran käydä vaan synnyttämässä
ja sittempä oottelen jotta elämä palautuisi raiteilleen uuden asukkaan tullessa taloon.

Minulla ei oikeestaan enää tunnu potkuja.. vaan työntää pyllyä tuosta kylkiluiden alta ulospäin ja oikoo vähän itseään muuhun ei visiin oo enää tilaa.. siittä syystä vähän jänskättää tuo maanantainen ultra aika.
Hikka tosin tuntuu tosi voimakkaana koko masu hytkyy siitä voimasta.

Harmi kun on sattunut ikävä neuvolan täti .. en kyllä tiedä miten vaihto onnistuisi.. ainakaan täällä meidän pikku paikassa se ei onnistuisi koska ei ole kuin yksi.. jos ehdottomasti haluaisin niin pitäisi varmaan matkata sitten aina Mikkeliin :|

Niin siis tässä kuussahan meistä alkaa ensimmäiset poksahdella, ja uskon että minä voisin olla niiden ensimmäisien joukossa, ihan tuon koon vuoksi ja sitten että esikkokin tuli viikolla 38 jo ulos.
Mutta eihän noista tiiä..

Myö tavattiin isännän kanssa alku vuodesta 2004 internetin välityksellä..
kaksi maalaishenkistä kun ollaan niin vaikea on muuten toistaan löytää.
kihloihin mentiin 31.12.2004 ja naimisiin sitten 23.7.2005 esikoisemme Perttu syntyi 18.6.2006.
eli hirveän pitkään ei me olla sinänsä tunnettu mutta kummatkin tiedettiin mitä haettiin kun puolisoa itsellemme haettiin.. itsekin olin jo silloin 28 niin tiesin kyllä tarkkaan minkälaista hain ja nimenomaan puolisoa ja lasteni isää. ja samaa mieskin etsi.
ja kumpikin on osallaan kyllä tuuletellut sinkkuna tarpeeksi ja seurusteltuakin on tullut useaan otteeseen.

Mites muiden yhteis elämä alkanut??


mukavaa viikonvaihdetta!

Suppis ja Ilta 36+1

 

Suppis Me tavattiin miehen kanssa 20-21.06.1997 eli juhannuksena. Yhteen muutettiin epävirallisesti jo heti syyskuun alussa -97 ja yhteinen asunto vuokrattiin helmikuun alussa -98. Kihloihin mentiin 10.04.1998 ja naimisiin 21.07.2001
Esikoinen syntyi 04.07.2002 ja kakkonen 17.07.2004
Eli nyt kesällä tulee jo 11 vuotta yhteistä taivalta ja niistä 7 vuotta aviossa :heart:

 

niin joo, me tavattiin toukokuussa 2002 ja yhteen muutettiin olosuhteiden pakosta 3kk myöhemmin. kihlat vaihdettiin 4v päästä ja tyttö ilmotteli tulostaan siitä sitten vähän alta vuoden päästä. niin ja baarissa alkujaan tavattiin. sinällään ihme kun ollaan molemmat pyöritty monen monta vuotta Tampereen metalli/hevi-skenessä eikä olla törmätty aiemmin

 

Yrjötautipa hyvinkin... pääsin uudelleen ihailemaan herkkupäivän antimia takautuvasti aina lounaaseen asti

Tavattiin uutena vuotena 1993 oikeastaan, silloin mies kyyditsi ystäväni ja siinä sivussa mut ja toisen ystäväni juhlapaikkaan. Hän etupenkillä, mä takana, ei tainnut edes noteerata mua silloin. Sitten vasta keväällä 1994 tavattiin muutamia kertoja ystäväni läsnä ollessa, ja niin kuin sanotaan, siitä se sitten lähti. Ei ollut mitään käsitystä siitä, minkälaista "hakisin", ja lisäksi olin tuolloin nuorena (17 vuotta) niin ujokin, että onneksi eka eteen sattuva oli se oikea Itse asiassa molemmat oltiin alkuun vähän sillä mielellä, että katotaan nyt. Ystävä se oikeastaan oli, joka meidät yhteen ajoi, kun antoi kummankin ymmärtää, että toinen oli aivan ihastuksissaan

Huh mutta nyt oloa parantelemaan, osaa vieläkin olla örvelö olo tosiaan. :/ Toden sanoakseni pelkään oksentamista, koska mietin koko ajan, mitä vatsahapot tekevät hampaille. Neurootikko mikä neurootikko!

 

suppis keksikin kivan gallupin tyyppisen aiheen. B)

me ollaan edetty suht nopeasti, ehkä liiankin. tai en mä tiedä.
tavattiin netin välityksellä 2002 huhtikuussa, yhteen muutettiin siitä 2 kk päästä eli kesäkuussa 2002. esikoinen meidän yllätykseksemme ilmoitti tulostaa vaan 3kk tapaamisestamme eli 2002 heinäkuussa ja syntyi siis 2003 maaliskuussa, alle vuosi tapaamisestamme
kihloihin menimme esikoisen ristiäisissä.
toista kävin odottamaan esikoisen 1v synttäreiden aikaan toivotusti eli hän syntyi sitten 2004 joulukuussa..
loka-marraskuussa 2007 ostimme oman asunnon ja nyt huhtikuussa 2008 olisi tarkoitus tytön syntyä-
6 vuotta tulee yhdessäoloa vähän yli kk päästä ja melkein 6 vuoden aikana on siis 3 lasta tullut. aika hurja tahti

oma gallup: minkä ikäinen sinä olet? entä miehesi?

mä siis 26v ja mies täyttää tasan kk päästä 31v :heart:

idolsia katsomaan.. B)

 

Maaliskuuta kaikille huhtihipuille! :heart:
Hysteeriselle kiitokset uudesta pinosta. Mukavaa että jaksat ottaa urakan itsellesi!

Täällä oli taas paljon juttua. Koitan joihinkin vastailla. =)
Liikkeistä ja vauvan asennosta ainakin oli juttuja. Minä kävin maanantaina neuvolassa ja ei vieläkään täti osannut sanoa kummin päin vauva oisi. Itsekkin olen koittanut tutkailla muttei selvää saa. Välillä on ihan selvästi poikittain ja selvästi tuntuu kun kääntyy ympäri Nähtävästi tilaa vielä on kääntyillä. Saisi jo pian päättää kummin päin meinaa maailmaan tulla

Suppis76 Me ollaan miehen kanssa tavattu vuonna 2000 toukokuussa. Netinvälityksellä. Minulla oli netissä deitti ilmotus johon mieheni sitten vastasi. jotain siinä viestissä oli jotain kiehtovaa ja päätin vastata siihen maililla. Sattui sitten mun puhelin numero mailin loppuun jäämään ja eikä kauaakaan kun puhelin soi ja kivan kuulonen mies pyysi kahville. Hetken emmittyä päätin lähteä ja mies tulikin minua hakemaan. Asuin tuolloin asuntolassa kun oli muuttanut toiselta paikka kunnalta opiskelemaan. Juttua meillä riitti, ja uskomattoman hauska juttu eka treffeillä. Mentiin tivoliin ja ongingasta mies voitti minulle tyttöjen koru setin. Vitsinä sitten naurettiin että meidän tulevalle tytölle korusetti valmiina. Menoa se oli molemmin puolin aika äkkiä. Muutettiin saman katon alle 2001 Tammikuussa ja kihloihin 3.3.2001. Esikoista aloin odottamaan 2002 ja häät pidettiinkin syyskuussa 2002. esikoinen syntyi 2003 tammikuussa ja pikkuveli 2004 syyskuussa. Kiirettä on siis pitänyt mutta mitään en ole katunut :heart:

Puttiksen kaluppiin vielä vastaan
Minä just vanhenin 29 vuotiaaksi ja mies on 31 vuotta vielä jonkun aikaa
Mukavaa Launantai iltaa kaikille!

-Taika ja masukki 32+5-

 

Pulttis Mies täyttää tän kuun lopussa 31v ja mulle tulee toukokuun puolivälissä pyöreät 30 täyteen =)

 

Galluppivastaus: Mie olen 27 ja Mies 31 ja molemmilla tulee lisää ikävuosia kesän aikana.

Me ollaan oltu kanssa suhteellisen nopeita. Tavattiin elokuun alussa 2005, alettiin etsiä heti yhteistä taloa ja vauvahaaveita heittämään ilmaan.. Lokakuussa 2005 plussasin, kihloihin joulukuussa 2005, yhteinen koti ostettiin 2006 keväällä (asuttiin siis miun kämpillä sitä ennen), eka yhteinen muksu syntyi heinäkuussa 2006... Ja nyt on siis oltu 2,5 vuotta yhdessä ja toinen yhteinen poitsu tulossa.

 

Pikaisia paranemiksia sairastaville!! :flower:

Meille tulee mieheni kanssa toukokuussa 4 vuotta siitä kun tavattiin. Ensin treffailtiin ihan vain katsotaan nyt-fiiliksellä, koska molemmilla oli pitkät suhteet loppuneet hetkeä aikaisemmin ja molemmat olimme hieman haavoilla vielä. Mutta, jotain kummaa tapahtui ja rakastuimme. 10 kk myöhemmin ostimme jo asunnon ja kihloihin menimme kevättalvella 2005. Naimisiin kerkesimme vuosi sitten. Ei olla hidasteltu sen kummemmin, koska kun silloin huomasimme, että tämä on tässä, päätimme pitkien ja huonojen suhteiden jälkeen toimia heti kun rauta on kuumaa! Ja ei kumpikaan kaduta pätkääkään!! :heart: :heart: Nyt siis tulossa on esikoisemme ja onni kukoistaa. =) Molemmat olemme syntyneet vuonna -75.

 

Jaahas... tähän mennessä on voiton vienyt tuo netissä tapaaminen!!! Liitympä meinaan kerhoon =) Joo eli tavattiin miehen kanssa netissä toukokuussa 2005. Parin päivän jutustelun jälkeen mies halusi tavata... hmm.. minä vähän emmin, mutta suostuin kuitenkin(Onneks). Siitä se sitten lähti.. oltiin kuin paita ja peppu, vaikka välimatkaa oli 75km. Joka ilta mies ajoi mun tykö ja aamulla aina omalle paikkakunnalle töihin =) Marraskuussa 2005 muutettiin virallisesti yhteen ja saman kuun 26.päivä mentiin kihloihin. Häitä vietettiinkin sitten jo seuraavana syksynä 23.syyskuuta 2006. Huhtikuussa 2007 ostettiin yhteinen koti ja päätettiin että vauva on tervetullut kun on tullakseen... ja nyt ollaan tässä =) Aikasta nopeaa toimintaa täälläkin siis... ja täytyy sanoa et sukulaiset ja kaverit oli kyllä vähän ihmeissään kun tuolloin kihloihin menon yhteydessä kerrottiin et niin me siis ollaan menossa naimisiin...yhdessä oltiin oltu vasta tasan 6kk mutta kun sen oikean löytää niin mitä sitä aikailemaan, näin me ainakin silloin mietittiin. Yhtään ei kaduta ja päivääkään en pois vaihtaisi.

Ja toinen galluppi... mä olen 26.vee (ens kuus 27) ja mies on 33.vee

Joanna ja tiltiäinen 35+1

 

Iltaa

Galluppivastauksia: Mie olen 32 ja mies on 38 kesällä täyttää 39.
Juhannuksena tulee 4 vuotta ku ollaan oltu yhdessä. Kihloihin mentiin juhannuksena 2006. Ja oma talo ostettiin kaks vuotta sitten ja nyt on tulossa eka yhteinen lapsi :heart: Ja ollaan tosi onnellisia :heart:

Suppis76 Kyselit et missä päin mikkeliä asustelen, ni rantakylässä. Saanko kysyä et missä päin sä asustelet siellä haukivuorella? Mä olen kans asunut aikoinani siellä. Mun vanhemmat asuu kans siellä tai siis likellä nykälää.

Mut illan jatkoja. Mä menen tonne sohvalle mies ku lupas hieroa mun kädet, niskan ja jalat..

Baby dream ja "Topi" 32+5

 

janessa kuvailit aika lailla mun liiketuntemuksia, tosin kyljessä liikkeet tuntuu vasemmalla puolella oikean sijaan. esikoisesta tuntui samalta ja tarkistettiinki 2 kertaa ultralla et onko perätilassa mut ei ollu... jotenki sen 4D:n perusteella (rv29+ oli rt:ssa ja linkkuveitsiasennossa) vaan oon ajatellut että tottakai se nytki on vielä rt:ssa. ja niin terveydenhoitajakin on sanonut, että siis pää tuntuu alhaalla...

Ja potkuista, niin ei ne mullakaa enää mitää kunnon potkuja ole.. semmosta pönkäämistä. kyljessä jalka tuntuu välillä, välillä pylly pönkii rintakehää kohti.. välillä pää poraa haaroihin..

v.raaputin, tuli se räkätauti mulleki.... ja en mä tiä niistä suojista, pitää neuvolas kysyy jos ne tietää.. tai mitäs nyt puolella! sieltä saa kyl vastauksen asiaan ku asiaan.

suppis kyseli puolison tapaamisesta..
mä olin sillon 17-vuotias lukiolainen alaikäisenä baarissa ja yhteisten tuttujen kautta törmättiin. seurustelu alkoi aika pian, ehkä 1kk tunnettiin.. Ja siitä meni enää 1kk ku muutettiin jo yhteen.
Kunnolla meidän suhde vakavoitui viimeistään siinä vaiheessa 7-vuotta sitten ku muutettiin Tampereelle kahdestaan miehen työn perässä, nyt onki oltu sit heinäkuussa jo 7v. kihloissa ja 5v. naimisissa. Tämä asunto ostettiin kesäkuussa -03 vähä ennen häitä ja tosiaan se meidän ensimmäinen muksu tulee ens kuussa 2v. ( tai no onhan meillä meidän 9-vuotias "esikoinen" eli kollikissa nimeltä Neo ) Että jos joku on edennyt hitaasti niin meillä on menty tasaiseen tahtiin, kymmenen vuotta yhdessä ja vasta toinen lapsi tulossa.

ja toiseen Galluppiin minä tän kuun lopussa 27, mies 31

 

Potkuista minulla vauva raivotarjonta II, ollut jo pidempään. Ei siellä hirvittävästi enää liiku, mutta liuùttaa jalkojaan ja käsiään pitkin vatsaa ja miehen kanssa iltaisin usein "metsästelläänkin" raajoja masun läpi. Sinänsä "potkuja" ei enää tule, tosi harvoin tulee. Sit on niitä hikkajuttuja, ne on ihan päivittäisiä ja useaan kertaan tulevia ja ne tuntuu lähinnä ihan tuolla alhaalla tasaisina nykäyksinä, vauvan pää ilmeisestikin "nykii" hikan tahtiin. Ja sit on tosiaan vauvan peppu/selkä joka tuossa kupeessa aina hieman voi tuntua kun pienesti vielä mahtuu ilmeisesti liikahtamaan. Yli navan minulla ei ole tämän raskauden aikana liikkeet tuntuneet kertaakaan! Ja se on minusta "outoa"..Mut vauva onkin koko ajan ollut tosi alhaalla.

 

vauvan liikkeistä
mulla tuntuu joku kova ja pyöreä tissien alapuolella eli on pää tai pylly.
epäilen että pylly, mutta tiedä sitten.
tuntuu että työntää itseään ylöspäin monesti ja muljahtelee oudosti.
alhaalla taas jotain muksauksia tuntuu..
joten ota nyt selvää miten se tuolla on, tosi ylhäällä kuitenkin vielä kun tissit osuu vauvaan.
tosin nää riippuvat tiskirätit eivät ole kauhean kiinteät enään joten joko vauva on ylhäällä tai sitten mun tissit tosi alhaalla roikkuu..
joka tapauksessa navasta alas ja ylöspäin yhtä pitkä matka niin et vauva tuntuu..
*olipas sekavasti kirjoitettu*
B)

nyt mentävä nukkumaan, huomenna menen 3v pojan kanssa katsomaan hänen ensimmäistä elokuvaa elokuvateatteriin. vähän jännittää miten menee kun hän on yliaktiivinen tapaus..
elias ja kuninkaan laiva olisi tarkoitus katsoa tämän meidän eliaksen kanssa :heart: ja sieltä sitten mennä heti töihin. huoh :snotty:

 

Huomenta!
Kiitos Hysteeriselle uudesta pinosta.

Vauvan asento ja liikkeet Meidän vauveli on ollut jo jonkin aikaa raivotilassa, mutta kuulemma niin ylhäällä, että voi vielä pyöriä. Potkut tuntuu navan yläpuolella molemmin puolin. Toisellä puolella peppu ja toisella jalat. Perätilassa oleville meillä annettiin äitiysjoogassa vinkki, että omilla asennoilla voisi avittaa vauvaa kääntymään ennen lääkärin tekemää kääntöyritystä. Toinen ohje oli tällainen: Mene lattialle selälleen makaamaan jalat seinää vasten. Peppu pitäisi saada ihan kiinni seinään ja pepun alle reilun kokoinen tyyny. Tässä asennossa kannattaa kuulemma viipyä n. 10 min päivässä. Toinen taisi muistaakseni olla konttausasento, jossa etupää asetettiin alemmas koukistamalla kädet kyynärpäistä asti lattiaa vasten ja pää sai roikkua kohti käsiä. Näistä ei pitäisi olla ainakaan mitään haittaa, toivottavasti jollekin hyötyä.

Ikä- ja tapaamisgallup Minä olen vielä muutaman päivän 33v. ja mies 34v. Aloimme seurustella jo vuonna 1990. Kihloihin mentiin -94 ja naimisiin -00. Esikoinen syntyi -01 ja nyt siis toinen lapsi. Aika rauhallisesti siis edetty!

Ensi viikolla minulla olisi neuvola ja neuvolalääkäri. Palailen, kun saan niistä jotain kerrottavaa.

Delfiini ja masuvauva 35+5 :wave:

 

Huomenta täältäkin;-)

Galluppia näemmä viritelty eilen;-) Josko miekin vastaan omalta osaltani:
Tavattiin miehen kanssa baarissa marraskuussa 2003. Olin ensin kaverin kanssa "Ilmaisen viinan bileissä", josta jatkettiin pubiin Tampereella. Ja siellä "iskin" elämäni ensimmäisen kerran itse miehen, se vaan oli jotenkin niin suloinen, etten voinut vastustaa kiusausta... :saint:

Siitä 5. kuukauden päästä ostettiin puoliksi talonrähjä, jota remontoimme sitten ensimmäiset 2,5 vuotta kahdestaan, eli purettiin kaikki katosta lattiaan. Se oli kyllä ihan hyvä parisuhdetesti, selvittiin siitä kuitenkin kunnialla, vaikka liki kaikki vapaa-aika meni mukavasti vasaran varressa...

Samaan aikaan kun talon hommasimme, sovittiin, että jätin myös pillerit pois. Kun liki pari vuotta oli mennyt eikä mitään tapahtunut, kävimme testeissä, jolloin todettiin, ettei meillä ollut mitään mahdollisuutta koskaan vauvaa omin neuvoin saadakaan; siitä alkoi sitten se toinen rumba, eli lapsettomuushoidot, mitkä sinällään olivat melkoisen raastava kokemus. Kaikki meni kuitenkin hyvin, välillä parisuhteessa oli melkoisiakin mutkia, mutta todettiin, että kun näistä selvittiin, selvitään mistä vain;-)

Kihloihin menimme 26.8.2006, ja siitä sitten naimisiin tosiaan 6.12.2007.

Ikää minulla nyt 36 ja miehellä 38, eli ei ihan eilisen teeren poikia olla kumpikaan;-)

Mies oli kuin olikin eilen viihteellä miun pikkuveljeni kanssa Tuli vielä yllättävän hiljaa kotiinkin jo tuossa 05.10, eli kivaa näemmä oli ollut, ja kiltisti hän kömpi alakertaan vieraspetiin nukkumaan=kuorsaamaankin, että saimme koiran ja kissojen kanssa valloittaa koko sängyn pitkästä aikaa Saattaa olla, ettei vielä hetkeen aikaan herää, mutta ehkäpä menen katselemaan jonkun leffan ja vaikka kirppareita kiertämään sen jälkeen =)

Ihanaa sunnuntaita kaikille hipuille toivotellen

Dooris ja Väinö 35+4

 

Huomenia!

Olipa yö, huhhuh. Onneksi ainakin poika nukkui kunnialla, koska mä heräsin alkuun tunnin välein ja sitten vähän harvemmin, tuli alkuun ns. kummastakin päästä, kunnes oksentaminen loppui alkuyöstä. Tosi levottomasti nukuin sen minkä nukuin, ja lonkka ja koko koipi olikin aamulla tajuttoman kipeä eikä mikään asento auttanut. Pahinta ehkä oli se, että alkuyöstä ihan äitiyspolille jouduin soittelemaan: rupesi supistamaan aika kipeästi noin 10 - 15 min välein. Kätilö sanoi, että oksentaminen voi provosoida supistuksia. Äiti kertoi nyt aamulla, että mun synnytykseni aikanaan rv 38 tasan oli käynnistynyt kunnon ripulitaudin yhteydessä... Onneksi en tuosta tiennyt, olisin varmaan säikähtänyt tosi paljon muuten. Vältelkäähän siis vatsatautia. Mulla yön aikana supistukset sitten taukosivat, kun olo alkoi helpottaa muutenkin.

Lisäys tapaamiskyselyyn eli muuta historiikkia: Muutettiin yhteen 1996, omaan asuntoon vuotta myöhemmin. Häistä päätettiin syksyllä 2001, naimisiin kesällä 2002, jolloin myös muutettiin Vantaalta tänne Hyvinkäälle Jannen mummolta jääneeseen taloon. Esikoisesta alettiin haaveilla alkusyksystä 2004, ja lokakuussa 2005 syntyi esikoisemme. Toinen lapsi ollut haaveissa elokuusta 2006 asti, siitä vuoden päästä tärppäsi (yhden kemiallisen raskauden jälkeen), ja nyt vain odotellaan, kauanko pikkuinen viipyy masussa. :heart: Olen syntynyt -76 ja Janne -74.

Rauhallista sunnuntaita! Meitsi ainakin yrittää nyt huilata kunnolla

T. Kalenteri ja Paapau 35 + 2

 

mä vaihdoin muutama viikko sitten neuvolan terveydenhoitajaa koska hän ei vaan ollut pätevä mielestäni enkä pitänyt henkilöstä. En käynyt neuvolassa viikkokausiin vaan mittailin arvot himassa ja olisin varmaan jatkanut loppuun saakka mutta tajusin tämän henkilön olevan se joka vauvallekin tulee niin tuli kiirus vaihtaa.

Homma toimi niin että menin terveyskeskukseen ja pyysin infosta lapun jolla voi vaihtaa terkkaa ja siihen sitten kirjoitettiin nimi jne ja siinä kysyttiin myös syytä vaihdolle. Sitä ei olisi edes tarvinut perustella mutta kyllä mä taisin siihen jotain kirjoittaa.

Normaalisti vaihdossa menisi lapun mukaan jotain 1kk muistaakseni mutta itse pistin sähköpostia samana iltana ylihoitajalle (joka vaihdon tekee) ja kirjoitin että haluaisin käydä uudella ennen vauvan syntymää jotta ehtisi vähän tutustua. Seuraavana päivänä tuli jo tieto uudesta terveydenhoitajasta ja hän on aivan eri maata kuin tämä edellinen.

Eli suosittelen vaihtoa jos itsestä vaan siltä tuntuu

Näin siis Helsingissä.

Terv. Oikukas 38+3

 

Huomenet kaikille, tai noh, taitaa olla jo päivä mutta eilisen puuhastelun (siivosin vain aikani kuluksi, ei muuta ihmeellistä) ja monen huonosti nukutun yön jälkeen nukuinkin viime yönä oikein hyvin. Eli näköjään kun on riittävän väsynyt, niin kyllä se unikin sitten tulee B)

Ensimmäisenä pitää vastailla Galluppeihin, vaikka mietin että näinköhän vastaan ollenkaan Tavattiin mieheni kanssa töissä. Aika mutkikas juttu...mutta minut silloi vakinaistettiin kyseiseen työpaikkaan ja mies oli siellä jo töissä. Iskin silmäni häneen heti. Ajattelin että hän on jo kunnon perheen isä, että ei vaan käytä sormusta. Enkä voinut keltää kysellä suoraan, koska hän oli esimieheni esimies.... Luulin, että tuollaiset suhteet on kokonaan aivan täysin kiellettyjä ja saisin välittömästi kenkää. Sitten ystävystyin yhden työkaverin kanssa niin hyvin, että uskalsin hänelle kertoa ajatuksistani ja vannotin ettei kenellekkään saa kertoa. No viikko siitä niin oltiin jo mieheni kanssa ensi treffeillä tämä uusi ystäväni hieman auttoi meitä alkuun. Hän onkin suhteemme kummitäti. Tämä kaikki tapahtui siis kesällä 2004, ja se oli sitten menoa heti ensitreffeistä. Yhteen muutimme käytönnössä heti, eli olin ensitreffien jälkeen tasan 3 yötä omassa asunnossani, koska majailin mieheni luona, mutta virallisesti yhteen joulukuussa 2004. Kihloissa ei sormusten muodossa oltukkaan, naimisiin kesällä 2006 ja sitten marraskuussa 2006 pillerit kaivoon. Meillä minä -81 ja mies -72. Periaatteessa "nopeasti" ollaan edetty, mutta mikäs siinä kun "se oikea" sattui eteen. Omaa taloa etsitään edelleen...ja hetkeäkään tästä suhteesta en vaihtaisi pois :heart:

Mitähän muuta, kaikki virta meni tuohon tapaamis selvitykseen

 

Mukava lukea noita teidän rakkauskertomuksianne! =) Omalta osalta piti vielä lisätä, että baarissa tosiaan tavattiin klassisesti....Mies oli niin söpö, kun tuli hakemaan minua tanssimaan NOPEITA!!! Siis hä, kuka nyt nopeita pyytää tanssimaan... Sen takia mukaan lähdinkin, kun ele oli niin suloisen avuton!!! :saint: Ja sillä tiellä tosiaan ollaan. Oli tosi mukavaa edetä suhteessa nopeasti ja oikeasti tehdä tärkeitä päätöksiä elämän suhteen yhdessä, molemmat kun oltiin tahoillamme oltu suhteissa, joissa itsetunto oli rapautunut vähän liikaakin exiemme ollessa haluttomia sitoutumaan lainkaan mihinkään, vaikka vuosia ja vuosia tahoillamme seurustelimmekin. Naimisiinmeno, asunnon hankkimiset, lasten hankkiminen, nämä kaikki tuovat sitä perusturvallisuutta, joka tekee elämästä helpompaa. Näin minä ajattelen.

Vauvan liikkeistä Mäkin rupesin nyt kirjoitustenne perusteella miettimään, että josko tämä mun laiskiainen olisi sittenkin kääntynyt! Tuossa tissien alla on nimittäin joku kova ja pyöreä punkemassa ylöspäin. Voi kun se olis peppu!! Katsotaan nyt sitten ensi viikolla, kun menen lääkärille, että mitä hän sanoo...Olisin paljon varmemmalla mielelllä, jos pääsisin ultraan, mutta sitä ei kai noin vain pääsekään. Tyhmää.

Eikä potkut ole tosiaan enää samanlaisia kuin ennen, ne on semmoisia hitaita "vetoja", liikkeitä, jotka tuntuvat joskus tosi ilkeiltä. Ihan kuin heppu yrittäisi venytellä, mutta tila ei riitä!

Voi hurja sentään, ensi kuussa on tosiaan tosi paikat edessä, jos ei siis jo aiemmin. Miten tämän ajan kuluttaa?? Liikkuminen alkaa olla entistä hankalampaa ja vaatteet ja muut vauvan kamat on jo laitettu...Tähän asti aika on mennyt siivillä (miltei), mutta nyt alkaa tympimään....

Kysymys, saako imetysaikana värjätä hiuksia?? Nyt ei enää oikein kiinnosta mennä kampaajalle, kun kuitenkin tuskin tulee mitään isompaa juhlaa/menoa ennen vauvan syntymää, mutta sen jälkeen olisi kiva käydä kampaajalla....

Mitähän täs nyt tekis...Mieskin läks työmatkalle. Pitää kai joku kaappi siivota. Niitä on onneks pari vielä kaaoksessa!!

Marika ja heppu rv 33+...6

 

Pikaisesti tulin kertomaan mun unesta. Siinä mä muutin mun miehen kanssa Anun ja Vuotaraaputtimen yhdessä asuttavaan taloon tampereelle.... siellä me sitten kolmistaan vertailtiin meidän mammafarkkuja