Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat II

... Niin ja kun sairaala on täynnä niin siellä halutaan nopeampaa toimintaa (tulos-ja-ulos) ja aletaan nähdä kemialliset ja muut interventiot "välttämättöminä"... Se siitä rauhallisesta lasta ja äidin tahtoa kunnioittavasta synnytyksestä. Mekin ollaan autottomina aikamoiset järjestelyt jo tehty nimenomaan jotta emme joutuisi yliopistosairaalaan, vaikka se sattuu olemaan lähin.

Voivoi... Mulla tänään 38 viikkoa täynnä eli vauva olisi erittäin tervetullut syntymään, mutta ihmeempiä merkkejä ei ole havaittavissa että näin tapahtuisi kovinkaan pian. Olen periaatteessa sitä mieltä, ettei luonnon järjestykseen tässä asiassa pitäisi kovin helposti puuttua, että lapsi syntyy kun on valmis, mutta toisaalta tän tilanteen epäreiluus kyllä lyö korville aika lailla. Vyöhyketerapiaa pitää vissiin kokeilla jos siitä olis apua.

Ginnifer 38vk

 

Aivan. Paitsi tuo ahtaus niin varmasti näkyy myöskin siinä, että miten ehditään opastamaan imetyksessä ja vauvanhoidossa. Ja sama tilanne lienee, vaikka oma sairaala olisikin auki. Kuitenkin henkilökuntaa vähemmän ja kun miettii ensisynnyttäjänä, että miten tärkeää tuo kaikki neuvonta voi olla, niin ei kovin kivalta tunnu, vaan seuraavat viikot arveluttavat. Mulla huomenna puol kolme se synnytystapa-arvio ja kolmeltahan sitten on tiedotustilaisuus Tehyn puolesta, joten saa nähdä miltä huomenna illan suussa maailma lähenevän synnytyksen osalta näyttää. Hyvää yötä kaikki! Toivon niin, ettei taas ole sellainen yö, että herään jo kolmen jälkeen...

 

Lauralein ja Ginnifer: voi kuinka ikävää kun joutuu tollasia jännittää kaiken muun ohella! Toivotaan tosissaan että huomenna selviäisi paljonkin, ja että kaikki menisi parhain päin!

omat vihlonnat sen verran vähäisiä että seurailen tilannetta ensi vkon neuvolaan ellei pahene. Kiitos kuitenkin pötkylälle kannustuksesta! Selkä kettuilee urakalla, etenkin öisin. Josko taas menis koittaa kuinka monta tuntia sietäis tällä kertaa unta...
29 tasan

 

...toivottelee toivoaan menettämättä toiveikas (toki toisinaan epätoivoinen) 3-kymppisten kuumeilupuolella teihin tutustunut
Meri(lintu)

Ja oikein paljon onnea ja tsemppiä matkaan kaikille teille joilla h-hetket ovat käsillä!

p.s. Mä aloitan nyt clomien kanssa oviksen avittamisen, josko mullekin tuo onni joskus suotais...

 

Olipas tullut paljon tekstiä sitten viimenäkemän. Onnea Tellervolle, Mirandalle ja Piipalle!

Lauralein, olen kanssasi täysin samaa mieltä imettämisestä. Onhan se hienoa, jos se sujuu, mutta ainakin nyt olen sitä mieltä, että opetan vauvan syömään myös pullosta, jotten ole koko ajan sidoksissa ruoka-aikoihin. Ja päätin jo aikoinaan, ettei kukaan roiku rinnoissani puolta vuotta kauempaa .

Meidän ukkeli asustelee myös oikealla ja päätään on pitänyt alhaalla jo usean viikon ajan. Nyt ei pääse varmaankaan enää kääntymään, eli eiköhän "seiso päällään" loppun asti.

Onpa ihanaa lukea Miinamarian alkuraskauden oireita - toisaalta olen eri tyytyväinen, että ne ajat ovat jo takana päin... Pärjäät varmasti sitrushedelmillä ja hapanmaitotuotteilla hyvinkin pari viikkoa, itse elin aikanaan mustikkakeitolla pari kuukautta .

Nythän ne hoitajat myrkyn lykkäsivät, kun uhkaavat joukkoirtisanomisilla. Meillä terkkari sanoi, ettei lakko koske synnytysosasto, mutta entäpä, jos ei ole lainkaan henkilökuntaa paikalla, kun irtisanoutuneita ei voida määrätä suojelutyöhön! Nyt pidetään peukkuja, että sopuratkaisu löytyy pikinmiten ja Dana ja Ginnifer pääsevät synnyttämään normaaliolosuhteissa.

Meikäläinen on flunssassa. Tein eilen ja tänään vain puolikkaat työpäivät. Tänään kävin myös lääkärissä, kun tuntuu poskiontelotulehdusmaista painetta. Työterveyslääkäri passitti minut korvalääkärille, joka voi ultrata poskiontelot. Ennemmin katsoisin ultrassa masukkia , mutta kaipa ne posketkin on hyvä tarkistaa. Kunhan ei punkteerata... Antibioottikuurinkin sain, mutta aloitan sen vasta, kun kuulen korvalääkärin lausunnon.

Muuten oma napa voi hyvin.

Nefer 33+3

 

Mies uudisti tietokoneen ja kyllä nyt pelittää..

Voi peijooni! Tuo lakkohomma alkaa tosiaan jo huolestuttamaan. Mullahan olisi tarkoituskin synnyttää tuolla Tampereen yliopistosairaalassa, että paikkaa ei tarvitse vaihtaa, mutta noi kaikki edellämainitut asiat näkyvät varmasti sielläkin. Nyt todellakin toivon, että tämä otus ehtisi syntyä ennen sitä.
Mulla on tänään neuvola, joten taidanpa kysellä minäkin vähän lakkoasioista.

Minimi, mulla on ollut myöskin noita vihlomisia ja kouraisuja ja neuvolalääkärihän katsoi sitten, että paikat on alkaneet aukeilemaan ja pehmenemään. En tiedä paljonko ne sitten liityvät oikeasti toisiinsa.

Ginnifer ainakin vois ehtiä lakon alta pois, joten toivottelen tässä hyviä supparipuhureita sinnepäin. Katsotaan sitten, kuinka meidän Lauralein kanssa käy, niin ja onhan siellä sitten muitakin jo pian tulossa... Mutta pidetään peukkuja!

Neferille pikaista paranemista ja Merille kiitokset terkuista


Dana 36+2

 

Nefer, Lauralein ja muutkin: kommentoin pikaisesti tuota imetysjuttua. Mä oon kanssa períaatteessa sitä mieltä että korviketta annetaan jos siltä näyttää, eikä siinä ole mitään pahaa. Tuskin lapsi alka rintaa hylkiä tai tuskin maidontulo loppuu kuin seinään jos silloin tällöin antaa pulloa...

Mutta on se ihme, miten se imetys on jotenkin niin vahvasti ensisijainen juttu "sisäisesti". Nyt kolmen viikon kokemuksella voin sanoa että yllättävän hankalaa on sanoa miehelle ne maagiset "lämmitätkö sen pullon"- sanat! Vaikka järjellä ajatellen tietää että nyt sitä pulloa tarvitaan, jos lapsi on ollut rinnalla tuntikausia ja on silti selvästi nälkäinen, niin joku pieni ääni kolkuttaa takaraivossa että jos nyt vielä kerran kokeilisi... Ja mä en edes ole mihinkään imetysjuttuihin sen paremmin tutstunut saati "hurahtanut", joten kyllä toisaalta pystyn ymmärtämään niitäkin joille korvikkeen antaminen on tosi tiukka paikka.

Tarkoitan ehkä vaan sanoa että älkää hämmästykö vaikka sitten vauvan kanssa tulisikin tunne että ei kai me sentään korvikkeeseen sorruta... On ihan hyvä idea kuunnella miehen sanomisia, meiilä se ainakin useimmiten saa mulle puhuttua järkeä tässä(kin) asiassa.

Mutta joo, taitaa olla aika lähteä imettämään

 

Meikäläinen kävi eilen synnytystapa-arviossa ja sama tilanne on kuin Danalla viime viikon tarkistuksessa. Eli että kohdunsuu sormelle auki ja pehmeähkö, kohdunkaula lyhentynyt 1-1,5 senttiin ja vauva kiinnittynyt. Mulle lääkäri vain sanoi, että on hyvin lähtökuopissa, mutta ei sen tarkemmin arvioinut, että syntyisikö jo etukäteen vai meneekö paljonkin yli lasketun ajan, enkä huomannut itsekään asiasta sen enempiä tiedustella. Nyt vain olen näiltä sivuilta lukenut kokemuksia vastaavasta tilanteesta ja tuntuu, ettei nämä muutokset vielä välttämättä lainkaan merkitse sitä, että synnytys olisi jo lähellä. Jotenkin mä olen ihan koko raskauden ajan ajatellut, että vauva syntyy etuajassa, joten saa sitten nähdä että kertooko äidinvaisto oikein. Joka tapauksessa kipuilu jalkovälissä on lisääntynyt, joten ehkä vauva siellä tosiaan raivaa tietään alemmas.

Istukka oli vihdoin siirtynyt kauemmas kohdunsuulta, joten se tai lantion koko eivät ole esteinä alatiesynnytykselle mikä oli helpottava tieto. Tosin eilen paikkoja ronkkittaessa sattui jo aika lailla ja ekan kerran tuli mieleen, että mitäköhän se synnytyskipu oikein onkaan...

Vauva kasvaa ultralla tehdyn painoarvion mukaankin vähän keskikäyrän alapuolella, kuten kulkee sf-mittakin, joten mitään kovin suurta vauvaa ei ole odotettavissa (painoarvio laskettuna aikana 3500g), mikä sekin tietty tuntui ihan helpottavalta tiedolta synnytystä ajatellen, vaikka taitaa se pää kuitenkin olla suht samakokoinen kaikilla ja se vaikein synnytettävä.

Emma, juuri noin mäkin kuvittelen sen menevän, että imettäminen on niin luonnon järjestämä juttu, että sen kokee ihan toisin, kuin mitä etukäteen saattaa ajatella. Mielenkiinnolla jään odottamaan sitä kokemusta.

Eilen Tehyn ilmoituksen jälkeen alkoi oikeasti harmittamaan ja pelottamaan tämä lakkouhka. Jotenkin tuntuu, että se vie liikaa ajatuksia, vaikka niiden kuuluisi olla tässä kohtaa ihan muualla. Tuntuu, ettei pysty nauttimaan tästä loppuodotuksesta samalla tavalla kuin, jos ei tuota uhkaa olisi. Tosin, jos nyt yhtään olen ymmärtänyt, niin kun viikon päästä antavat virallisen lakkovaroituksen, niin lakko voisi alkaa siitä vasta noin kahden viikon päästä ja jos työministeriö ja joku riitalautakunta päättää asiaan puuttua, niin voivat siirtää tuon alkamaan vasta tästä viiden viikon päästä ja jotenkin kuvittelisin, että tässä kohtaa jos missä, tuota aikalisää käytettäisiin ja hankittaisiin lisää neuvotteluaikaa.

Siinä tapauksessa, että Tehy toteuttaa joukkoirtisanoutumisen, niin tuskin nuo irtisanoutumiset voi ihan ensi maanantaina vielä tapahtua ja joka tapauksessa irtisanomisaika on kuitenkin 2-4 viikkoa ja kun on puhuttu, että irtisanoutumiset ajoitettaisiin samaan ajankohtaan niin tehyläisetkin siis ovat kaikki aika varmasti töissä vielä seuraavat viisi viikkoa, jolloin aletaan olla niillä paikkeilla, että tämä tyttö on synnyttänyt. Olen todella sitä mieltä, että hoitohenkilökunta ansaitsee selvän palkkatason kohotuksen ja tulee lakko sitten missä muodossa tahansa ja missä kohtaa tahansa, niin se on ikävä juttu ja potilaat siitä joutuvat kärsimään. Tässä kohtaa sitä kuitenkin nyt ajattelee lähinnä omaa napaa tuijottaen ja toivoo niin, että ehtisi itse vauvan kanssa kotiin lakon alta pois, kun lakko jossain muodossa nyt kuitenkin näyttää aika väistämättömältä.

 

Kävin siis neuvolassa ja eipä ollut meidän neuvolatädillä juuri lakkoon kommentoitavaa. Sanoi, että varmastikin koskee Tays:ia ja kai siellä sitten lääkärit ja amanuenssit hoitaa (jee,jee :kieh: ).
Oli kyllä myös sitä mieltä, että mä ehkä ehtisin synnyttää ennen lakkoa, mutta saa nähdä.

Menin sitten neuvolan jälkeen Stockan Hulluille päiville :headwall:
Juu, siellä oli muutkin äippälomalaiset, mummut ja sadat rattaat eli kaikki, jotka vie älyttömästi tilaa. Piti vielä mennä moikkaan työkavereita, mutta painavahkon kassin(juu, ei estänyt ruuhka mua tekemästä "löytöjä" ) kanssa rahjustaminen sai aikaan melkoset kourimiset mahaan ja päätin tulla kotiin lepäilemään

Hyviä kommentteja Emmalla imetyksestä. Itsekään en ajatellut hirveitä paineita ottaa, mutta toki se imetys tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta.

-Dana

 

Ahaa Lauralein, ollaan siis samassa tilanteessa. Jännää sitten nähdä miten meidän tilanteet kehittyy. Mulla vaihtelee tunne synnytysajankohdasta jatkuvasti välillä "ihan kohta tulee" - "ei mitään piitkään aikaan". Riippuu päivästä ja olosta :/
Toivotaan nyt, että joko työtaistelun aloitukseen menisi vielä aikaa tai sitten päästäisiin aikas pian synnyttämään.

Niin, vielä tuosta vauvan koosta piti sanoa, että mulla on mennyt jo jonkin aikaa yläkäyrällä (sf tänään 34), eli koon puolesta saisikin jo piakkoin alkaa syntymään.

 

Kovin on hiljaista... Nostan pinoa ja tiedotan vaan, että täällä ainakaan ei mitään äksöniä ole meneillään. Neuvolassa olin eilen ja kaikki on mallillaan, vauvan pää aivan erinomaisen hyvin asettunut. Mitään toimintaan viittaavaa ei vaan tunnu. Hulluilla päivillä on pyöritty, ulkona reippaasti kävelty ja kauppakassit tänne viidenteen kerrokseen kannettu, mutta eipä tunnu missään. Ens viikolla ryhdyn soittelemaan vyöhyketerapeuttia, jos se vaikka jotain auttais.

Ginnifer 38+3

 

Täälläkin Hullut Päivät olleet äitiyslomalaisen ajankulua, vaikka eipä siinä ajankulumisessa muutenkaan ole mitään ongelmia toistaiseksi ollut. Ihmeellisen vähillä heräteostoksilla kyllä selvisin sieltä tällä kertaa pois, mikä vain hyvä.

Tämä päivä alkoi äitiyspolikäynnillä, kun vauva oli tosi hiljaa eilen ja sama jatkui yöllä ja tänään aamulla. Pari erittäin laiskaa töytäisyä sain mahaa painellessani, mutta muuten ei paljon muita elonmerkkejä, mikä erittäin poikkeavaa mahassani asustelevalta kaverilta. Olin sydänkäyrällä vajaan tunnin ja kaikki näytti onneksi olevan ok. Epäilivät, että potkisi istukkaan ja että sen takia liikkeitä niin vähän. Itse en kyllä ihan suoraan tuota diagnoosia hyväksy, mutta pääasia, että vauva sydän- ja liikekäyrien mukaan kuitenkin näyttää voivan mainiosti, eikä tarvitse olla enää huolissaan. Mulla istukka takaseinämässä ja jos sinne nyt potkisi niin luulisi, että silloin sentään tuntisi pepun tuossa edessä. Monesti kyllä itseään on niin päin kääntänyt, mutta nyt ei ole tuntunut mitään möngerryksiäkään, kuten ei potkujakaan. No ehkä kaverilla vain lepopäivät menossa.

Olen nyt tavannut eri yhteyksissä synnytyssairaalastani 5 kätilöä ja kaikki ovat olleet erittäin mukavia, joten todella toivon, ettei lakko siirrä minua muualle synnyttämään, vaikka luultavasti sielläkin olevat kätilöt ovat mukavia. Luulenpa, että kätilöiksi hakeutuu tietyn tyyppisiä ihmisiä ja ainakin nämä tapaavani ovat olleet sellaisia, joiden voin kuvitella sopivan tosi hyvin juuri tällaiseen työhön. Juteltiin sen mua tänään hoitaneen kätilön kanssa pitkät pätkät eka tyttöjen ja poikien syke-eroista ja sitten tuosta lakosta. Kaipa se nyt tuon keskustelun ja tämänpäiväisten lehtien mukaan näyttää siltä, että jos ei vauva anna odotuttaa itseään hirveän montaa päivää yli niin sitten ainakin ehditään vielä normaalitilanteessa synnyttämään. Saas kattoo kuis käy.

 

Paljon on täsä pinossa tapahtunut sen jälkeen, kun viime´ksi olen kirjoittanut. Onnea kaikille vauvautuneille :flower: Ja jaksuja kaikille, jotka vielä sitä odottavat :flower:

Mulla on tullut ihan outoja "oireita". Onko kenelläkään samanlaista, eli kuuluuko nää asiaan, vai onko oikeasti outoja?

-Ihan ekaksi turvotus. Enää ei mene sormukset sormiin ja iltaisin jalkapöydät "tutisee". Tiedän, että se ei ole paljon, mutta mua ei ole turvottanut ollenkaan koko raskausaikana. Verenpaine oli tällä viikolla neuvolassa 112/90. Terkkari vähän ihmetteli, kun luvut ovat niin lähellä toisiaan...

-Viime viikon keskiviikkona käytiin synnytystapa-arviossa ja siellä gyne sanoi kohdunsuun pehmenneen ja lyhentyneen 1,5cm:iin. Se lienee ihan normaalia valmistautumista.

-Nyt muutaman päivän on ollut sellaista juilivaa menkkakipua selässä ja alamaha on ihan hirveän kipeä.

-Supistelee kivuttomasti melkein jatkuvalla syötöllä, varsinkin iltaisin.

Voisiko nää olla jotain enteitä lähestyvästä synnytyksestä, vai kuuluuko nää vaan tähän vaiheeseen? Nyt on siis rv 37 tasan.

Mua on alkanut kauhistuttaa synnytys :| Aiemmin pelkäsin repeämistä tosi paljon, mutta se pelko on vähän hälventynyt, koska synnytystapa-arvion tehnyt lääkäri sanoi, että hyvin mahtuu tulemaan yli neljä kiloinenkin. Mutta nyt pelottaa, että mitä jos jotain meneekin siinä synnytyksessä vikaan... Lakko alkaa vaikka ja on liian vähän henkilökuntaa ja kukaan ei ehdi seuraamaan ja jotain kamalaa käy vauvalle :'( *huoh* Mulla taitaa oikeasti se viimeinenkin järjenvalo olla sammumassa :/

 

Auringonkukka -> Noi kaikki oireet ois voinut olla munkin kirjoittamiani ja viikkoja nyt lähes samat eli 36+4. Ainoastaan verenpaineet olleet mulla vähän erit ja niistä ei ole mitään huolta kannettu.

Turvotus mulla sellaista, että on aamuisin pahimmillaan ja laskee siitä sitten. Turvotusta ei ole mitään ihan hirveen kauheen kamalasti, mutta aiheuttaa ilmeisesti kuitenkin sen, että sattuu, jos käden esim laittaa nyrkkiin. Kohdun suu lyhentynyt noihin samoihin mittoihin ja sormelle auki ja sitä kommentoitiin mulla, että hyvin on vauva lähtökuopissaan ja Danalle lääkäri taas veikkaillu samassa tilanteessa, että voisi piankin jo syntyä, joten tiedä sitten, että miten vahvasti voisi viitata synnytyksen läheisyyteen. Menkkakipuja ja erinäisiä kolotuksia eri puolilla mahaa täälläkin ja varsinkin edellispäivänä supisteli tosi tiheään, mutta kylläkin vielä ihan kivuttomasti. Eilen polilla sanoivat, että se on ihan normaalia tässä vaiheessa raskautta kun kohtu valmistautuu synnytykseen.

Jännää kun meillä kolmella näin samat tuntemukset, kun lasketut ajatkin niin lähellä toisiaan. Saas nähdä koska alkaa jollakin jotain tapahtumaan.

 

Hitsi, mun kirjoitukset häviää kuin tuhka tuuleen, onkohan merkki siitä ettei kannattaisi enää kirjoitella?

Musta on ihan normaalia, että lähestyvä synnytys huolettaa etenkin tämän tehyn lakko -/joukkoirtisanoutumisuhan alla.
Itseäni huolettaa lähinnä se, että parin viikon päästä pitäisi olla kontrolli istukan sijainnista ja vähän pelottaa että se jää sitten tekemättä, vaikka onkin lääkärin tekemä, uskon vakaasti että hoitajien työtaistelutoimet vaikuttavat myös lääkärien aikatauluihin.

Mä olen hiplaillut täällä ihan hulluna kaikkia vauvakamoja ja voi miten tekisi mieli laittaa pinnasänky jo paraatikuntoon. Saatiin siihen iiiiiiihqt pehmusteet, verhot sun muut tykötarpeet, mutta parempi varmaan malttaa mieli ainakin siihen asti että loma alkaa n. kuukauden kuluttua? Vauvan vaatteitakin meille on kertynyt jo vaikka miten paljon ja nekin pitäisi kaikki käydä läpi, pestä ja silittää. huoh. Ihanaa tekemistä, alkaisi jo se loma niin pääsisi hääräämään.

Meillä toi tuleva karaten maailmanmestari pitää ihan selvästi välillä treeneissä välipäiviä ja sitten taas aloitetaan oikein rankemman kaavan mukaan. Eilen oli sellainen päivä että maha heilui ja hytkyi ihan hullun lailla ja kaveri ei tainnut kovin monia tirsoja ottaa kun riekkui niin aktiivisesti. Tänään näyttäisi tulevan taas rauhallisempi päivä. Liikkeet muistuttaa tänään lähinnä kuviokelluntaa.

Tällaista täällä, ja voikaa kaikki paksusti

pötkylä ja pikkuElvis rv 26+1

 

Joo, meillä (Lauralein, Auringonkukka, minä ) näyttää olevan ihan samat oireet kaikilla. Välillä on masussa hiljaisempia päiviä, niin, että huolestuu. Sitten taas on koko päivä yhtä menoa. Näillä viikoilla kai luonnollisestikin meno hiukan hiipuu, kun tila käy niin vähiin. Sellaisia napakoita potkuja ja myllerrystä on vähemmän, enemmmän taas sellasta "nojailua" ja kiehnäystä.
Mulla on noita kaikkia Auringonkukan oireita myös. Lisäksi niitä aiemminkin mainitsemiani vihlaisuja alamahalla.
Mulle turvotus iski myös ihan melkein tyhjästä. Nyt ei mahdu juuri mitkään kengät jalkaan ja sormet on paksut ja nivelet kipeät erit. yöllä ja aamulla. Samalla muuten pomppasi paino yli kilon viikossa. Nyt nousu oli taas tasoittunut alle puolen kilon.

Eipä kyllä osaa yhtään ennustaa, koska tuo synnytys voisi olla ajankohtainen, mutta heitän toivomuksen tuonne parin viikon päähän.

Toissailtana tuli itkuraivari tän meidän keskeneräisen kämpän takia. Mies yritti rauhoitella ja vakuutella, että kyllä ehtii valmista tulla. En oikein suostunut uskomaan, kun pitäisi ehtiä tekemään vähän perusteellisempi siivouskin... Sen verran auttoi, että mies vei eilen matot pesulaan. Noh, kattellaan miten käy ja toisaalta itsepä tähän suostuin, vaikka riskit tiesinkin.

Vointeja!

-Dana 36+4

 

Nostan taas... Onkos se nyt niin, että mä olen listalla seuraavana vuorossa? Eipä kyllä siltä tunnu. Tulin just baarista (niin, kaikki irti viimeisistä lapsettomista päivistä) ), mutta ei sekään meteli ja jytke saanut mitään aikaan. Tuskaisessa pissahädässä vaan harpoin kotiin. Näinköhän tässä vielä täydet kolme viikkoa joutuu odottamaan?

Miettii Ginnifer 38+5

 

Mua on tässä omassa mielessä hiljaa ärsyttänyt ja naurattanut... Aloitin eilen tämän SSS-projektin. Ensin tosin miehen kanssa hoideltiin asioita kaupungilla muutama tunti, eli siinä tuli reippaasti kävelyä. Sitten kotiin ja alettiin siivoamaan. Lopuksi pestiin sisäsauna ja kylpyhuone oikein todella perusteellisesti. Yksi melkoisen tiukka supistus tuli jossain vaiheessa.

Siivouksen jälkeen oli toinen sauna, ulko sellainen, kylpyvalmis ja mentiin saunaan. Mulla oli litran vesipullo mukana ja hörpin siitä, niin ei tullut yhtään paha olo, vaikka yleensä saunassa tuleekin aivan valtavan huono olo. Varmaan just nestevajauksen takia.

Sitten se kolmas S... Olen edelleen niin poikki noista kahdesta ensimmäisestä, etten ole jaksanut evääni liikauttaa seksin suhteen Olisi vissiin pitänyt aloittaa siitä. Se kun on kuitenkin se "S", josta on ihan todistetusti hyötyä noiden paikkojen kypsymisen suhteen.

Tällaista meillä

Ai niin... Oletteko ajatelleet antaa kätilölle mitään pientä sen jälkeen, jos teillä on sujunut kaikki hyvin ja kätilö on osoittautunut kultaakin kalliimmaksi siinä synnytyksen aikana? Mulle tuli mieleen, kun ystäväni kertoi antaneensa kätilölle jonkun pienen muistiaisen, niin onkohan se yleinen tapa?

auringonkukka ja pikkuinen rv 37+2

 

Täällä tänään 7+0. Ja huomenna se varhaisultra. Jännittää kyllä aika paljon se, onko pikkutyyppi oikealla paikallaan. Uskon kyllä näiden oireiden perusteella, että hengissä on. Sen verran kipeänä on tissit ja mahassa tuntuu.

Ruokailun jälkeinen huono olo on poistunut. Hotkiminen on pahasta, hitaasti nautiskelemalla ei tule huonoa oloakaan. Alussa ollut tolkuton nälkäkin alkaa olla hallinnassa. Olen oppinut ottamaan aina jotain syötävää heti kun alkaa tuntua huonolle. Niin, nyt siis menee taas kaikki. Taisi olla se "hedelmiä ja hapanmaitotuotteita" vain ohimenevä kausi tai sitten on taas tulossa jossain vaiheessa.

Onneksi viikot kuluu nopeaan. Tänään olemme menossa isäni luo ja siellä olisi tarkoitus kertoa asiasta. Mun puolen muu lähisuku jo tietääkin. Isän kanssa vaan ollaan harvemmin tekemisissä ja siksi on jäänyt.

Mutta nyt taidan lähteä tuonne ulos, kun siellä aurinkokin paistelee.

Mukavaa viikonalkua kaikille!
Miinamaria

 

Auringonkukka
Meillä kyllä ihan sama meininki. Muut s:t kyllä menee, mutta toi seksi kyllä tuntuu jotenkin ylivoimaiselta nyt. Harmittaa miehen puolesta, vaikka ei se ole valittanut.
Minäkin tänään maalasin vaatekaapinovia ym. (ei muuten varmaan ihan terveellistä, mutta yritin tuulettaa hyvin) ja sit jynssäsin vessan oikein kunnolla ja aika paljon siinä tuli voimisteltua. Illalla ajattelin mennä saunaan. Pikkusen tuossa ruokaa laittaessa supisteli, mutta eipä kummempaa.
Mutta eilen, kun kierreltiin remonttitarpeiden perässä pitkin poikin iski rautakaupassa sellanen supistus, etten olekaan vielä kokenut. Oikein kunnolla kipeä joka paikasta Aikas jännää, kun mulla ei mitään kipeitä ole juurikaan vielä ollut, niitä alamahan kouraisuja lähinnä vaan ja jotain lähes kivutonta painetta/kovettumista.

Enpäs muuten osaa sanoa mitään tuohon kätilön "lahjomiseen". En ole kuullut koskaan, että täälläpäin olisi tapana
:/

Kuulostaa tutulta Miinamaria. Juuri noin se mullakin meni. Ennakoimalla nälkää pystyin välttämään pahat olot. Aina pitää siis olla jotain syötävää mukana, vaikka suolakeksejä käsilaukussa
Mukavaa vointia!

Heippa taas!

 

Minäkin shoppailin hulluilla päivillä... Onkohan meidän kaikkien lapsosilla ne samat söpöt farkkuhaalarit, jotka maksoivat vain 9.90 ??

Lauralein ja Auringonkukka, myös täällä päässä on samalaisia turvotusoireita. Varsinkin aamuisin sormet ovat kipeät ja turvoksissa. Tosin turvotusta en huomaan muusta kuin siitä, että kihalasormusta on vaikea saada pois kädestä. Kohta pitänee luopua sormuksista kokonaan.

Pötkylä, meillä on ollut sänky kasattuna jo joitakin viikkoja. Olen sitä pikku hiljaa sisustanut ja nyt vaan pitäisi löytää riittävän iso muovitettu lakana. Tästä tulikin mieleeni, että meinaatteko oikeesti pestä kaikki äitiyspakkauksen vaatteet sekä ne, jotka ostatte kaupasta? Mä olen vähän miettinyt, etten pesisikään muut kuin ne, jotka olen saanut käytettyinä... Olenko paha ihminen :/ ?

Eilen tehtiin kunnon kävelylenkki ihanassa maastossa, melkein kaksi tuntia vierähti, vaikka matka ei ollut kummoinen. Ensimmäinen tunti meni hyvin ilmaan mitään oireita, mutta sen jälkeen mulla kipeytyi istumalihakset. Johtuukohan siitä, että asento on erilainen kuin normaalisti? Sitten viimeinen puolituntia edettiin etanavauhtia, kun aina sadan metrin välin piti pysähtyä, kun rupesi supistelemaan, ihan kivuttomasti, mutta kuitenkin jotenkin epämiellyttävästi.

Meidän vesselillä on muuten joka päivä hikka. Tunnen sellaista tasaista hentoa tytykystä muutaman sekunnin välein. Mua säälittää pienoisen puolesta, kun hikka ei ole niitä mukavimpia olotiloja. Voisimpa tehdä jotain...

Katsoin tänään digiboksilta keskiviikon Greyn anatomian ja ai että pisti itkettämään, kun sen pariskunnan laspi oli kuollut masuun, kun äiti liukastunut kylppärin lattialla ja kaatunut :'(. Pitäisi kyllä jättää kaikki tuollaiset kohtaukset katsomatta...

Mulla on enää muutama päivä töitä ennen äippäloman alkua, joten tänään ei yhtään harmita, että on taas sunnuntai ja huomenna on herättävä töihin .

Tervehtien,
Nefer 34+1

 

Auringonkukka, en mäkään ole kuullut, että kätilöä pitäisi lahjoa... Täytyypä kysellä kavereilta onko tällaista tapaa ollut. Kuten Lauralein aikaisemmin totesi, kätilöt vaikuttavat olevan järjestään mukavia, lämpimiä ihmisiä, joita tietysti mielelläänkin muistaa.

Nefer, mä olen kyllä pessyt kaikki vauvan vaatteet ja lakanat. Ehkä jotain ulkohaalaria en viitsi, mutta kaiken mikä tulee ihokosketukseen. Ajattelen asian niin, että kun ei yhtään tiedä millä myrkyllisillä prosesseilla kankaat on värjätty, onko kiinalaisella tehdasompelijalla mahdollisuus käsienpesuun avoviemärivessassa käytyään, kuinka puhtaissa laatikoissa ja konteissa vaatteet on tänne rahdattu, montako kertaa ne on pudonneet kaupassa lattialle ja mitkä tahmanäpit niitä on alennuslaareissa hiplanneet... Ehkä vähän hysteeristä, mutta toisaalta tossa on monta mahdollisuutta tuntemattomaan määrään pöpöjä ja muuta saastaa. Eli kannattaako ottaa riskiä kun vastasyntyneellä kuitenkaan ei ole vastustuskyky vielä ihan huikea. Sitäpaitsi musta on ollut ihanaa niitä pieniä vaatteita tässä pikkuhiljaa pestä, silittää ja järjestää kaappiin. On ne niin söpöjä.

Mä olen ehkä vähän paranoidi kemikaalien suhteen, mutta olen myös vaunuja yrittänyt tuulettaa tehokkaasti ja kantokassin myös pestä. Nehän on varmasti käsitelty ties millä kosteudensuoja ja -lianestoaineilla, jotka taatusti ei ole aivan viattomia. Eikös niistä juuri irtoa uutena hengitysilmaan ftalaatteja ja mitä niitä synteettisiä hormonimyrkkyjä nyt onkaan? Yritän suosia luonnonmateriaaleja mahdollisimman vähillä käsittelyillä. Ja tietty mielellään suomalaista tai edes eurooppalaista tuotantoa olevia tuotteita, täällä kun on varmaan vähän tiukempi viranomaiskontrolli noissakin asioissa... Toisaalta, onhan se pakko tunnustaa, että välillä ostan kyllä juttuja ihan vaan sillä perusteella, että ovat niin ihania. :ashamed:

Ginnifer 38+6

 

Nyt on sitten varhaisultra takana. Ja olen onnesta sekaisin. Kaikki oli vallan hyvin. Pikkuinen on kiinnittynyt kohdun yläosaan. Sydän sykki. Koko vastasi jo viikkoja 7+6, vaikka menkoista laskettuna onkin vasta 7+1. Lääkäri mittasi pituudeksi 14,8 mm ja toisella kertaa sai 14,2 mm. Sain äitiyskortinkin sieltä mukaan. On tää kyllä sellaista pyöritystä että hyvä kun itse mukana pysyy =)

Töissä on tosi paljon kaikkea vastuullista just nyt. Onneksi masussa kaikki oli hyvin, niin pystyy keskittymään paremmin. Mutta lääkärikin sanoi, että pitää levätä tarpeeksi ja antaa aikaa raskaudelle. Nyt se on helppoa, kun kotona ei ole muita lapsia. Ruokailuista piti mulle ihan aiheellisen pienen valistustuokion. Tuota painoa kun ei ole ihan vähän, muttei onneksi ihan valtavasti liikaakaan. Ennen raskautta BMI oli 29,4, jää vielä lievän ylipainon puolelle. Olen kyllä itsekin ajatellut pitää huolta ettei paino nousisi hirveän paljon tässä raskauden aikana.

Mutta tällaisia. Nyt taas töiden pariin...
Miinamaria

 

Miinamarialle ultrakuulumisonnittelut :flower: Itse en osannut varhaisultraan edes kaivata, odottelin sitkeästi sen np-ultran viikolla 12+ mutta nythän olen jo vaikka kuinka konkari, kun rakenneultrakin on jo ohitse Kaikki oli hyvin ja oikeilla paikoillaan, napanuora sopivasti jalkojen välissä niin en tiedä pitääkö paremmin paikkansa jatkuva poikaolo vai viime viikonlopun tyttöuni

Ostoksista - en ole vieläkään hankkinut mitään tulokkaalle, eikä yhtään ole edes katseluolo. Ehkäpä se sitten joulualennuksissa yllättää, jos ei sitä ennen. Äippäloma alkaisi helmikuun alusta, joten mikään kiirehän tässä ei hankinnoille edes ole. toivottavasti kaikki menee hyvin sinne asti ja jaksan sekä työt että opiskelut kunnialla viedä eteenpäin! Nyt ainakin on ihan hyvä ja luottavainen vointi (mutta mistäs sitä työskentelymotivaatiota saisi lisää.. se on vähän hukassa :ashamed: )

Onnea ja voimia kaikille tilanteeseenne, meitä onkin nyt monessa vaiheessa menossa olevia! :flower:

~Tiila ja Nyytti 19+3 (rak.ultran mukaan vielä +3pv lisää!)

 

Miinamarialla ja Tiilalla iloisia ultrauutisia. Ihanaa!

Täällä oli ollut vauvan vaatteiden pesusta puhetta ja mä olen kanssa pessyt kaikki vaatteet lukuunottamatta talvihaalareita. Ei kyllä ollut tullut mieleen nuo kaikki Ginniferin mainitsemat jutut, vaan kemikaalien takia olen ne pessyt, mutta kieltämättä nyt kun noi luki niin vahvistui, että uudet vaatteet taidan pestä jatkossakin ainakin alkuun kun lapsen iho herkkä. Itse asiassa viime viikolla sain loputkin vaatteet pestyä ja silitettyä, ommeltua vauvan huoneeseen verhot ja korisänkyyn kankaan, joten nyt on kaikki valmista vauvan tulla.

Tänään olin neuvolassa ja kyselin siellä vielä neuvolatädiltä sen viime viikolla tehdyn sisätutkimuksen tulosten perusteella, että pystyykö niistä mitenkään arvioimaan, että koska olisi synnytys tiedossa. Sanoi, että tuskin menee yliaikaiseksi, koska joku juttu niiden kodunkaulan muutosten ja aukeamisen lisäksi oli jo muuttunut synnytystä ennakoivaksi. Hitsit kun en muista, että mikä se oli, mutta joku mikä on raskauden aikana muuten jossain toisessa asennossa ja synnytyksen lähellä kääntyy. Täksi viikoksi en vielä laita synnytystä tilaukseen, kun perjantaina haluaisin kovin päästä yhteen konsertiin, johon on jo aikoja sitten hankittu liput, mutta ensi viikolla saa mun puolestani vapaasti jo tulla.

Nefer, mä kanssa täällä säälin vauvaa, kun meillä myöskin tuo hikka on jokapäiväinen riesa vähintään kerran. Joskus tuntuu olevan niin voimakas, että tuntuu itsestäkin jo inhottavalta niin miltä sitten pikkuisesta mahtaa tuntua. Ja mä näin myöskin sen Grayn Anatomian jakson ja heti sitä sitten taas kaikki pelot nosti päätään. Ei joo sais mitään tollaisia tässä kohtaa katsoa.

Lakko asiakin sitten selkeni. Eli jos ennen rv42+0:aa meidän kaveri syntyy niin ei olla synnytyssalissa lakon aikana eli aika iso todennäköisyys, että ehditään alta pois. Ja jos noin pitkälle menisi ja tuo lakko uhkaisi niin luulisi, että käynnistelisivät siinä kohtaa jo muutaman päivän aikaisemmin eivätkä päästäisi ehdoin tahdoin tuonne lakon ajalle. Tietty sit, jos vauvalla onkin jokin vaiva niin sit ollaan mekin kurjassa tilanteessa. Kaikkien puolesta toivotaan, että asiat saadaan sovituksi eikä kenenkään terveyttä tai henkeä riskeerattaisi. Tosi pelottavalta tämä tilanne nyt vaikuttaa.

Lauralein rv 37 tasan