** Toukokuun Toiveet 2011 ** Huhtikuussa

Heippa!

Valkovuotoa on riittävästi myös täällä, aika inhottavaa..ajattelin et vihdoinkin saa olla ilman siteitä nää kuukaudet, mutta kuinkas sitten kävikään

Olo on ollut erinomaisen hyvä, ei jaksa pienet supistelut jotenkin rasittaa enää.

Maanantaina olis neuvola ja sitten äippäpolille jos vauva ei ole kääntynyt oikeinpäin-tuskin on.

Läheisyys ja seksi: Mies on viikot poissa joten kaiken joutuu sitten keskittämään viikonlopulle. Seksiä on ja se on kivaa. Läheisyyttä on kun nähdään-ja kuulen useamman kerran päivässä ne ihanat sanat-Minä rakastan sinua. Eli olen tyytyväinen :heart:

Tikru

 

Vattula: mulla nousi ekan synnytyksen jälkeen maito vasta kotona. Oisko ollu 3. päivä, oltiin kotiin tultu edellisenä päivänä/iltana. Tokalla kerralla ilmeisesti kroppa muisti mistä on kyse, sillä en tehnyt mitään erilailla ja silti maito nousi jo sairaalassa tokana päivänä.

Toi Apulannan biisi Koneeseen kadonnut on niin hyvä! Kertsi sopii myös tähän meitä odottavaan koitokseen. Sitä on hyvä luukuttaa synnytyshuoneessa kovissa supistuksissa

J + v 36+3

 

Calypso Lacmus on kuulemma epäluotettava mutta sitä löytyy vaikka huutonetistä Sitä tilasin ensi hätään ja tumman vihreänä paukkaa. Nyt odottelen PROM-testejä jotka tilasin Briteistä.

ON: Sain tänään sitten kirjeen KYS:stä ja eipä ollut kiva kirje. Tulee lisää ongelmia matkaan ja mutkia synnytykseen ja saattaa olla vauvallekin tiedossa antibiootti kuuri heti synnyttyä
No, toivotaan nyt kuitenkin että kaikki menisi hyvin lopulta ja mitään erikoista ei tulisi vauvalle enää.
Huomenna pitää taas mennä testauttamaan virallisesti äitipolillle lapsiveden tihkumis epäilyt.
Eihän ne usko eikä pidäkkään jos itse kotona testailee että tuleeko vaiko eikö =)
Supistelee ihan jatkuvasti ja on melkoisen raskaita päivät kaksosten perässä juosta ja touhuta, mutta siinäpä se menee.

Ai niin, tänään tuli VAAVI-sänky :heart:

Enie + Tou 35+4

 

Hihih, oli ihan pakko kommentoida Haaveilijalle että ihmisiähän me kaikki täällä ollaan, kuulostaa ehkä kierolta, mutta mä ehkä kaipailisinkin tänne tollasta juttua, ettei tarttis aina niin "hienostella", jos näin voi sanoa Sorkke!

 

haaveilija, hyvä että sait puhuttua miehes kanssa noista asioista. Voin sanoa, että kyllä se on parempi toisen osapuolen kuulla ne kaunistelematta ennemmin kuin myöhemmin, koska jo ihan parisuhteen luottamus kärsii, jos jää salailemaan. Meille kävi miehen kanssa niin, että kun ootin esikkoa, mun miehen isä kuoli. Se oli hälle valtava menetys ja järkytys enkä sitten itte vauvanluomoissani tajunnut, että hän masentui ja olis tarvinnu multa tukea asiaan. Hän uppoutu tietokonepelien maailmaan, näihin maksullisiin ja muutenkin lohdutti itteensä milloin milläkin ostoksella. Kun 2 v sitten hankittiin uusia asuntolaina, kävi ilmi, että mies oli saanu tehtyä melkoset velat tyhmyyksissään ja koitti viimeseen asti niitä piilotella multa, mutta sain ne tietää kun uudet lainajärjestelyt oli tulossa. Siinä vaiheessa hän niistä sitten kertoi ja mulla kyllä meni hetkeksi luotto kun asiasta kuulin, mutta sen jälkeen puhuttiin miten hän rupee velkojensa kanssa tekemään ja hoitaa ne pois sekä miten jatkossa me parina toimitaan näissä jutuissa. Enää hän ei ole masentunut, joten pystyy kyllä hoitamaan velat ja luotan kyllä siihen, ettei vastaavaa enää toistu.

Catalia, kävin lukasemassa maaliskuisten pinoa, järkyttävää miten elämä joskus kohtelee

Hellyys ym, meillä mies on niin vähän kotona, että oon kai tottunu tähän yh-elämään enkä kaipaa mitään järisyttäviä rakkauden osotuksia. Joka päivä kyllä halitaan ja pusitaan kun nähdään (jos nähdään). Viime viikolla sain myös kukkasia ihan muuten vaan, mikä on tosi kivaa ja tiiän että kyllä se mies musta kovasti välittää. Seksiä ei enää oo ollu 2 kk, mua ei oikeen kiinnosta ja tää maha tuntuu estävän kaiken

Mulla on noussu maito kuopuksesta vasta kotona, neljäntenä päivänä, kun kotiutus oli jo tokana. Pikkasen annettiin korviketta silloin, kuin vauva huusi nälissään kolmantena päivänä...

mahan kramppaus, mulla on sitä aina välillä. Monesti kävellessä tulee tai sit sängystä noustessa. Selkeesti eivät oo supistuksia vaan nimenomaan kramppeja.

Eilen oli mun miehen synttärit, ylihuomenna on meikäläisen ja ens viikolla esikoisen On tää yhtä juhlaa koko viikko! Pääsiäisenä tulee sukulaiset juhlimaan, kivaa!

 

Mahakrampit. Mulla niitä tulee kans ja vallan yöllä kun vaihdan kylkeä tai oikeestaan jää yritykseksi kun iskee päälle. En pääse edes sängystä ylös ja pitää odotella että menee ohi. Joskus kestää kauankin että helpottaa. sampja tulee mulla pohkeisiin jos oikeen kovin venyttelen. olen miettinyt että olisko magnesium hyvä lääke siihen..? Aloitin kyllä just taas mammavitamiinit josko niistä olisi apua?

 

mustajuuri
juu, näkyihän ne maksupäivät siellä takana, mutta kun ei osannut katsoa

Haaveilija
Täälläkään ei olla pantu sitten marraskuun, eikä ole kyllä ollut mitään muutakaan seksiin viittaavaa. Alkuraskausdessa olin niin pahoinvoiva, etten oikeen pystynyt ja nyt mahan kasvun myötä ei miekkoselle enää tunnu kelpaavan. Asiaa ei varmasti auttanut "Miehenpuolikkaat" sarja, jossa Alan kertoi seksin olleen vaimonsa raskausaikana parasta ikinä. Charlie siihen totesi, että pojasta kyllä huomaa, että on pamputettu päähän tj... Mies siihen vain tokaisi, ettei hän halua yhtä tyhmää poikaa, kun tämän sarjan poika on... Noh, joo... En nyt usko, että hän nyt aivan täysin tosissaan otti sitä, mutta tuntuu etten ole joko tämän mahani kanssa himottava tai sitten hän pelkää satuttavansa vauvaa vaikka kuinka olen koittanut selittää.
Minulla oli tuossa joku aika sitten hirveät himot, mutta nyt ovat taas vähentyneet. Ärsyttää vaan kun voi vielä mennä monta kuukautta ilman seksiä... Puhuminen hänen kanssaan on hirmu vaikeaa. Ainoa millä saa muutaman sana ulos suusta on jos saan itkupotkuraivarit!
Muutenkaan ei paljon hellyyttä ole, tyypillinen suomalinen mies, ei puhu eikä pukahda

Painoarvosta
En tiedä miksi minä sain synnytystapaarvioon ajan, kun vauva menee alakäyrällä kasvun suhteen ja kaikki muukin on ok. Voisiko olla siitä kun olen ensisynnyttäjä ja sitä pyysin?

(.) Muuten täällä tuntuu kaikki olevan ihan ok. Nukkuminen on aika huonoa öisin ja vauva potkii sisuskalut tuusannuuskaksi, liikelaskentoja ei tarvitse tehdä, sen verran vilkas kaveri!

Lily 34+2

 

Huomenta!

Tulin just neuvolasta..Verenpaineet ok, sf mitta 30(kasvanut 1cm), paino oli noussu 800g viime kerrasta (kaks viikkoa takaperin), nyt oli siis 100.8kg ja yhteensä tullut 7kg. Hemoglobiini oli tippunu 114 109:ään, mutta alan nyt syömään noita monivitamiineja ni jospas auttais..Huomaan kyllä olevani ihan sika väsynyt..Mitäs muuta..Pää oli edelleen alhaalla, eli poitsu ei ollu enää vaihtanu asentoa ja terkkarin mielestä ois laskenu entisestään... Käyriltä kattois, että noin 3,4kg vauva ois tulossa, jos tää sama tahti jatkuu. Hyvä niin, kuulostaa oikein hyvältä
2.5 tyksissä se virallinen synnytystapa-arviointi ni siellähän se sit tarkemmin selviää..Kiva muuten, mitä luultavimmin mies ei sinne mukaan pääse ni mun äiti sai päähänsä tulla mukaan ku hää niin haluais pikkuisen nähä..Hellyyttävää jollain tavalla, noloa jollain tavalla ottaa nyt äitinsä mukaan ja sit siellä rönkitää ja tutkitaan...

Muuten, nyt alan käymään neuvolassa jo viikoittain...Huh, sit siellä saa kyllä käydä IHAN KOKO AJAN...Ainaki tuntuu siltä. Mä en jotenkin erityisesti tykkää siellä käydä...

Mutta semmosia tänne. Nyt lähen ton koirulin kanssa ulos.

 

Huomenta!

Hellyydestä ja huomioimisesta: Vähän vaihtelee tuo, miten mies huomioi. Nyt viimeaikoina on kyllä huomioinut kovasti, mm. tiskaa pyytämättä ja tekee mulle teetä. Jotenkin tuntuu, ettei mulla ole kyllä varaa sanoa mitään, jos mies ei huomiois, koska joskus mä en ite huomaa huomiointia... :ashamed: Hellyyttä meillä on tarpeeksi, mutta enemmän minä sitä meen hakemaan.

Oon kyllä Haidihin kanssa samaa mieltä, että kiva, kun joku kirjoittaa suoraan jutuista! Onneks Haaveilija sulla selvisi asiat, on kyllä inhottavaa, kun hormonit vielä pahentaa, jos jokin vaivaa! :hug:

( . )

Käytiin eilen tutustumassa synnärille. Jorviin olen siis menossa. Kierrettiin tilat läpi ja kätilö selitti synnytyksen kulun. Sit tutustuttiin lapsivuodeosastoon. On kyllä kiva, että avautumisvaihe vietetään siinä samassa huoneessa, kuin synnytyskin tapahtuu.

Meitä miehen kanssa nauratti kovasti avautumisvaihe, mies totesi, että voin sitten avautua sille asioista. En ole aiemmin ajatellut sitä noin...

Jotenkin nyt on semmoinen olo, että oikein odottaa, että koska sinne pääsee. Ei enää pelota sitäkään vähää synnytys, mitä tässä on ruvennut hieman pelottamaan. Oikeastaan ainoa, mitä pelkään, on, että joudun sektioon. Ja tietty toivon, että pääsen kokeilemaan synnytysjakkaraa.

Neuvolalääkärikin tuli käytyä, kuulemma kaikki ok, eikä ole kohdunkaulakaan auki. Ei kyllä mittoja kertonut (ja minusta siihen kohdunkaulaan mahtuu kyllä sormi...). Vähän tuntui, että kävi nopeasti sen tutkimuksen. Ja puhui mulle, kuin lapselle. :stick:

Ei enää kauan laskettuun! Jee.

lyrae ja sumusireeni 34+1

 

Hyviä huomenia pitkästä pitkästä aikaa! En ole täällä käynytkään muutamiin kuukausiin *hups*, totuuden mukaisesti en ole jaksanut/viitsinyt/kyennyt! Pojan kanssa ei ole paljon ehtinyt lepäilemään kun oppi seisomisen salat. Perässä saa mennä pää kolmantena jalkana ilman pienintäkään lepohetkeä.

Täälä on näköjään jo muutama vaavi syntynytkin, onnea! Yritin käydä lueskelemassa vanhempia ketjuja, mutten saanut niitä auki *System Error* öö, mitä lie tarkoittaa Huhtikuun pinon sain ainoastaan auki ja sinne nyt tulen jonon jatkoksi.

Osa näköjään ruvennut jo vauvan tarvikkeita kokoamaan, voi kun itse jaksais. Tokikin ne on suurin piirtein kaikki saatavilla kun tuolle vesselille niitä vielä käytän.

Pinnasängystä ja sen käytöstä ollut puhetta. Olen kans puntaroinut kannattaako hommata vielä toista pinnasänkyä vai laitanko vaunujen kopan sängyn viereen? Matkasänkykin toki löytyis, mutta en tiedä vieläkään mitään

Supistuksia joo... Niitä on ruvennut näköjään olemaan muillakin. Täälä vielä kivuttomia mut ärsyttäviä kuitenkin. Oikeita odotellessa...

Vauvan kääntämisestä Meillä oli toissa kerralla neuvolassa vielä masukki väärin päin mutta viimeksi oli sijaisen mielestä ehkä kääntynyt oikeaan suuntaan eli viikolla 33. Potkutkin toki tuntuvan aina ylhäällä että luotan siihen että ollaan käännytty.

Tuo SF mitta mietityttää jo kans hiukan, että pistävätköhän mua painoarviointiin. 33 viikon neuvolas oli Sf mitta jo 33 joka meni yläkäyrän yläpuolella. Saas nähä.

Meillä nämä kuluneet kuukaudet on mennyt hurjan nopeasti. 6 viikkoa kestäneet liitoskivut toki veivät kaikki mehut kun nukuttua ei saanut ja mitään ei pystynyt tehdä. Nyt luojan kiitos kaikki mennyt suhteellisen hyvin, vaikkakin toivon että masukki sieltä pian jo syntyis. Alkaa olla niin pirun raskasta kantaa tätä mahaa ja toista vauvaa et huh. Yövessailut on vaan niin rasittavia ja sitä kautta saatan valvoa muutaman tunnin kun ei uni enää tule. Toki neuvolas jo meinasivat et tulee etuajassa ja syöksymällä taas niin kuin esikoinenkin, mutta kukapa tuota varmaksi voi tietää.

Yritän nyt hieman useammin täälä pistäytyä lueskelemassa ja jopa kirjoittamassa, viimeistään ensi viikon neuvolan kuulumisia.

Jennile & Masukki 34+0

 

Maidosta: Mulla on tullut ihan pieni läntti kerran yöpaitaan, mutta muuten ei oo kyllä näkynyt. Välillä on nännien päässä semmosta ihan kuin kuivanutta maitoa.

Meillä kyllä hellitään toisiamme ihan joka päivä. Eilen sain aivan taivaallisen kasvot/pää/niska hieronnan saunassa ja meinasin nukahtaa. Muutenkin poikaystävä juttelee ja silittelee mun masua koko ajan ja on kyllä aivan täysillä mukana raskaudessa ja kaikessa. Joka päivä hoetaan rakkautta toisillemme, että poikaystävä ei ole todellakaan tota perus sanomatonta tyyppiä.

Oon vihdoinkin alkanut pestä tuota vauvankin pyykkiä. Suurin osa on kirpparilta, niin haluan pestä ne kaikki. Herranjestas sitä huomaa kuinka paljon niitäkin on tullut. Ite en ole käyttänyt niihin kuin 10€, mutta ollaan saatu äitiltä aivan mahdottomasti ja poikaystävän serkku antoi ison pahvilaatikollisen. Kyllä noista ainakin 4-5 koneellista saa! Tekis mieli jo karsia kaikki vähän huonommat ja viedä johonkin pois. Ei ne oikein mahdu kohta mihinkään!

Teddy + vauveli 37+0 POKS!!!! Enää kolme viikkoa laskettuun ja toivon, että tulis jo pikkasen ennemmin!!

 

Hellou ja kiitos tsempeistä =) Kävin eilen sitten siellä mammografiassa + rintojen ultrassa. Pelkäsin että kuinka paljon se tissien lyttääminen sattuu ja kyllähän se vähäsen sattuikin, mutta onneksi oli tosi lyhytaikaikaista. Lääkäri sitten katsoi kuvat ja sanoi samaa kuin röntgenhoitajakin että yleensä raskaana olevien rintoja ei mammolla katsota, eikä syynä ole säteily, vaan se, että yksinkertaisesti kuvista ei meinaa ottaa mitään selvää kun rauhaset on niin turvoksissa. No, ei niissä mitään epätavallista kuulema ollut ja ultrassakaan (edelleenkään) ei ollut mitään poikkeavaa. Eli veriselle vuodolle ei ole selitystä, mutta eipä tuo jaksa harmittaa, pahempi olis jos olisivat löytäneet sieltä jonkun möykyn yms. Toivotaan vaan, että loppuisi... eniten pelottaa se etten voisi imettää, mutta eipä sekään mikään maailmanloppu olisi =)

Läheisyydestä ja seksistä: passaamista saan ihan eritavalla, mutta kai se on ihan luonnollista kun sohvan nurkasta vesilasin perään nouseminen näyttää siltä kuin nostelisin 80kg painoja . Jotenkin ehkä kaipaisin myös enemmän jotain sanallista... taisin tuossa yks päivä sanoakin että en nykyään kuule 'tykkään susta/oot ihana/rakastan sua" lausahduksia, mutta mies väitti että ei pidä paikkansa. En kyllä usko! Seksiä on ollut kyllä pari kertaa viikossa aina kuukauden päähän, mutta sitten eka vähentynyt kertaan per viikko ja nyt taidetaan olla sitten nollakerhossa. Ehkä itselläkin on himot hellittänyt ja kun miehelle sanoin arvelevani että meillä on sitten seksiä varmaan seuraavan kerran syksyllä( ), niin hän vähän sillain nolona sanoi että eiköhän aikaisemmin, mutta että tällä hetkellä hänellä on enemmän päällä sellainen suojaamisvietti mua ja vauvaa kohtaan ja siinä ei seksiä tee mieli (ehkä hänkin pelkää tökkivänsä vauvan päätä . Hitsi että repesin tuolle Miehenpuolikkaiden jutulle!!). Haluan uskoa tuohon, mutta toisaalta tuntuu että se voi olla myös pieni valkoinen valhe jotta musta tuntuisi paremmalta: / Myönnän, ja sanoin myös ääneen, etten nyt varsinaisesti näytä tän mahan kanssa miltään hotmamalta. Noh, molemmat vaan röhönaurettiin päälle -heh!

Muuten täällä kai on normaali raskausmeininki: nukun huonosti, alamaha 'painaa', supistelee, pissattaa ja ehkä uusimpana känkkäränkkä. Kai se johtuu siitä että on väsynyt, mutta jotenkin se kohdistuu tuohon mieheen (voi parkaa...). Yritän kyllä hillitta itseäni etten joka asiaa laukaise päin naamaa, mutta välillä se on aika vaikeaa :ashamed:. Oltiin just kyläilemässä sukulaisissa ja mies sanoi että raskaana olevista naisista (ainakin musta) voisi tehdä sellaisen Hulk-maisen sarjakuvan, jossa nousee raivo, jos ruokaa ei ole saatavailla nanosekunnissa siitä kun nälkä yllättää... nauratti kyllä, mutta nolotti myös =)

Nyt on pakko mennä vähän siivoamaan vierashuonetta, kun pikkusisko tulee meille pariksi yöksi! Ihanaa !! Ei olla nähty piiiitkään aikaa, kun sattuu olemaan 600km tuossa välissä. Seuraavan kerran kun nähdään, niin vauvakin pääsee tutustumaan tätiinsä =)

 

Voi kun ihana juttu, ettei Miiku sulta löydetty mitään pelottavaa siellä kuvauksissa! Toivottavasti verinen vuotokin loppuis jo.

Mä jatkan ikuisuusprojektia eli talvikamineiden pesua ja varastoon pakkaamista. Josko sitten sais jo laitettua vauvan kamppeetkin valmiiks. Ens viikolla tulee putkimies tekeen loput putkihommat laajennuksella, sitten varmaan päästään sisustushommiin siellä. Ihanaa

 

Tosi hyviä uutisia Miiku, ettei sieltä löytynyt mitään..Pelottavia tollaset jutut.

Mulla tai sii meillä on niin paljon noita vauvan vaatteita, että aaapuva! Kaks jätesäkillistä ja äitiyspakkauksen koppa ihan piukassa, ja noiden lisäks taitaa olla muovipussillinen. Siis mihis mä ne mahdan tunkea :ashamed: No, onneks ovat sentään erikokosia ja osa on jopa 74cm ja siellä jo ens syksyks haalari, takki ja neulepaita/toppaliivi-yhdistelmä, että nekin vie tilaa...Täytyy jotenkin erotella ne koiden mukaan, jotta mieskin osaa pukea oikeen kokoset, heh Me siis päästään muuttamaan vasta tämän kuun lopussa ja käydään ostamassa ikeasta pinnasänky ja lipasto vauvanvaatteille varmaan toukokuun alussa..Vähän tiukka aikataulu tulee siis olemaan, apuva. Ja mahtuukohan noihin lipaston laatikoihin mitään..Jospas pitäis vielä kaikki 74cm ainakin vaatekaapissa oottamassa...Mutta semmosia pohdintoja..
Oltii tunti ulkona, nyt juon kahvia ja väsyttää..Haaveilen päiväunista, mutta tarttis imuroida, siivota ja tehä ruokaa ja unien jälkeen vasta höntti-olo onkin...

 

Moikka!

Kerkesköhän joku jo vastaamaan Catalialle joka kyseli tuohon kerhoon liittymisestä? Jos kerkesi niin multa meni sitten ohi! Mut kerhoon varmasti pääsee mukaan ja löydät sinne tiesi, kun klikkaat tosta Keskustelun alapuolelta Ohjeet, Blogit, Kerhot, Hae keskusteluista, kohdasta tuon kerhot niin pääset kerhopuolelle ja sieltä sitten alat selaamaan mistä löytyy "toukokuun toivotut 2011" (äsken oli sivulla 2) ja painat sitten että Liity. Nepula kerhon vetäjänä sitten sut hyväksyy mukaan!

Miehen huomioimisesta. Täällä mies hellittelee sanoin ja teoin (silloin kun paikalla). (Tunnen välillä huonoa omatuntoakin siitä etten itse jaksa sitä ihan samalla lailla paapoa :ashamed: ) Ei ole semmoinen perussuomalainen puhumaton jössikkä, vaan varsinainen "psykologi". On kyllä kokemuksia ihan toisenlaisistakin miehistä jotka eivät kauheasti pussaile tai helli ja nautinkin nyt tästä tilanteesta ihan älyttömästi, koska kaipaan kovasti hellittelyä! Masullekin mies höpöttelee paljon enemmän kuin mä ja joka puhelussa kysyy mitä meidän Mimmille kuuluu? :heart: Petipuuhat on hieman piristyneet, jee! Mulla tuli jossain vaiheessa heti supistuksia kun ajattelinkin seksiä, ja ne tuntui niin ikävälle että kieltäydyin koko puuhasta... Nyt suppailut ovat hävinneet, mahtavaa! Niin jo odottaa että mies tulisi jo kotiin! Tosin pidän kyllä seksistä paljon enemmän ei-raskaana, oma turnauskestävyys on niin lyhyt tällä hetkellä, että... No vähän pidempiä sessioita odotellessa

MAidon noususta ja imetyksestä: Täällä maito nousi kolmantena päivänä synnytykestä kunnolla rintoihin. Mutta sitä ennenkään ei vauva saanut lisämaitoa. Oli tyytyväinen kun pääsi rinnalle aina silloin kuin halusi. Tosi rauhallinen vauvaneiti oli Kannattaa muistaa että vauvan masu on tosi pieni, jonkun marmorikuulan kokoinen, että ei se niin kovasti vedä tavaraa sisään ja maitotippa on jytyä tavaraa Positiivisin mielin täällä siis seuraavaa imetystä kohden. Viimeksi täysimetin 5kk ja kokonaisuudessaan imetystaival loppui kun neiti oli 2v4,5kk... Mutta älkää ottako paineita! Mäkin olin ennen vauvan syntymää sitä mieltä että toivon että imetys onnistuu, ja jollei niin korvikkeet on tänä päivänä tosi hyviä ja sitten mennään niillä!

Haaveilija kiva että saitte miehen kanssa puhuttua asioista!

Lyrae Voi olla ettei "avautumis"-vaiheeseen paljon kannata jättää mieltä painavia asioita! Voi tulla vähän turhan napakasti sanottua asioita! Heh!

Miiku Hyvä ettei tutkimuksista löytynyt mitään vakavaa!

Mä pääsen ens viikolla pesemään vauvan vaatteita! Viikonloppuna mies kasaa vaatekaapin vauvalle, jes! Saas sitten nähdä miten paljon niitä vaatteita oikeesti on!

Lähden hakee kohta neitiä eskarista, ja laitetaan sitten rairuoho kasvamaan! Eilen oli ihanan keväistä ja haravoitiin takapihalla molemmat tytöt! Tosi paljon noi puutarhatyötkin kiinnoistais jo, onneksi puolet pihasta on vielä ihan lumen peitossa

Ansukka ja Mimmi 34 (poksista poks)

 

Mitähän mun pitikään kommentoidea...

Läheisyyttä saan kyllä tarpeeksi, mies on aina ottanut mun tarpeet ja toiveet huomioon tosi ihanasti, olin sitten raskaana tai en. Puhuu tosi kauniisti ja pitää mua myös edelleen haluttavana. Seksiä olisi, jos mä vaan jaksaisin... Ahdistaa vaan se ajatus niistä supistuksista niin paljon, etten jaksa oikein edes ajatella koko asiaa. Ehkä kerran parissa viikossa pääsen tunnelmaan. Harmittaa miehen puolesta, mut onhan noita erilaisia tapoja hoitaa nää asiat. Toisaalta tosi ihanaa, kun mies kuiskuttelee että ei malta odottaa että vauva syntyy että seksielämä normalisoituu jne. Jotenkin silti tainnut ukolta unohtua, että ei se ihan heti siitä normalisoidu... Pari viikkoa kesti jälkivuoto viimeksi, ja epparikipujen takia kokeiltiin seksiä ekan kerran 4 vk synnytyksen jälkeen. Kuulemma tuntui jo miehestä ihan normaalilta paikat, ite jännitin ja hermoilin. Siitä se sit pikkuhiljaa parani, ja myöhemmin oli kyllä niin selvästi aiempaa parempaa seksiä että oksat pois.

Limatulppa mulla tuli samana päivänä, kun synnytys käynnistyi. Muistaakseni... Saattoi olla edellinenkin päivä, mutta joka tapauksessa hyvin pian sen jälkeen (tuli kokonaisena) tuli vauvakin.

(.) Eipä täällä kummempia. Pissalla pitää käydä koko ajan, ja liikkuminen hidastuu koko ajan, olo on painava, mut ei sen ihmeempiä vaivoja. Ei juuri supistelekaan. Tänään uudistetaan yläkropan salitreeni. Kaiken kaikkiaan tosi hyvä olo, mutta oon kyllä monen muun tapaan kyllästynyt olemaan raskaana. Kaipaan omaa kroppaa ja sitä, että voi liikkua vapaasti ilman ähkimistä ja puhisemista. Vielä ainakin 7 viikkoa jäljellä... No mut tiedän senkin, että kunhan vauva on syntynyt, kaipaan mahaa aika nopeasti.

Luomuvaimo 33+3

 

Siis mulla alko tänään neljän paikkeilla kun menin koiran kanssa pissalle ni sattumaan alapää, ja tuo takalisto, siis tuntu ku vauva runnois ittensä sieltä läpi ja kaikki vaa venyy/repee kahteensuuntaan...Kävely vaikeeta, tai siis sattuu ja istuminen tuskaa ku sit se paineen tunne lisääntyy tuolla alhaalla...Tekee mieli seisoa, nojata johonki ja heiluttaa lantiota kahteen suuntaa siis ees taas...
Välillä sattuu enemmän ja välillä vähemmän, ja tosiaa paineen tunne välillä kovempi, että tuntuu ku vois likistää mut mitää ei tapahdu.

Maha myös kovettuu välillä ihan kivikovaks mut ei satu..

Nyt ku istun puol makaavaltani ni tossa kohdun suulla tai siellä jossai tuntuu painetta/polttavaa tunnetta..En oikein osaa kuvailla...
Onks tää normaalia, siis voiko olla vaa jotai asiaa kuuluvaa vauvan laskeutumista vai ennakoiko tää jo synnytystä?
Vkoja nyt 34+4....

Auttakaas kokeneemmat!

 

Läheisyyttä mitä se on? : / Oon niin kade joillekin joiden mies huomioi ja pitää hyvänä.. Meillä ei miehen puolelta mitään, ei niin yhtään mitään. Toissapäivänä oltiin kaupoilla ja kävin nopsasti ruokakaupassa, kannoin kassit sun muut.. Ukko istu ite autossa pojan kanssa. Ei sille ees enään jaksa sanoa mistään. Meillä taitaa mennä aika huonosti verrattuna teihin muihin. Seksiä ei oo ollut koko raskausaikana, tää vauvakin on tavallaan ihme.

Limatulpasta ja synnytyksen alkamisesta mulla alkoi synnytys supistuksilla, mut melkein heti perään lähti limatulppa eli paljon sellasta veristä limaa ja pian sen jälkeen alkoikin lorahteleen jo lapsivettä. Nyt onkin vähän sellanen olo, että alkaako kaikki taas rytinällä vai...??? Jotenkin kun anoppi tulee sit hoitamaan poikaa ku mies heittää meikäläisen sairaalaan, ni pitäis olla jotenkin varma lähdöstä.. blääh..

Munkin puolesta saa avoimesti kirjotella siitä mistä haluaa eikä tartte häpeillä tms. :flower:

Sairaalakassia on tässä tullu pakattua.. vautsi vau. Vauvan vaatteet pestynä ja valmiina, kestot pitäis vielä pyöräyttää kerran pyykissä. Varmuudeks jotain pientä pitäis hankkia vielä, vanulappuja yms. Tänään sain imuroituakin, mut huh kun otti koville.. Harmittaa kun nyt on ollu paljon raskaampi olo tän mahan kanssa, haluaisin nauttia tästä, mut toisaalta haluaisin jo vauvan ulos.

Huomenna onkin jo perjantai..

- N ja Kaino 37+6

 

Haaveilija, kiva että saitte puhuttua miehen kanssa, uskon että ainakin vähän sun mieli on kevyempi Ja petipuuhista, mun puolesta myös saa olla rehellisellä linjalla, mitä sitä arkipäivän asioita kaunistelemaan

Enie, mitä tuloksia sulle tuli äitipolilta lapsiveden tihkumisen suhteen?

Miiku, onneksi ei mitään vakavaa löytynyt sulta tutkimuksissa!

Chira, mä olen lukenut että magnesium auttaisi nimenomaan kramppehin ja suonenvetoihin ja itse olen sitä tabun päivässä syönyt jo parisen kuukautta ja yksi ainoa suonenveto on ollut eli en tiedä onko magnesiumilla osuutta asiaan mutta tuskin siitä haittaakaan on.

Läheisyydestä niin täälläkin on onneksi ei-perinteinen jörrikkämies vaan mies joka antaa läheisyyttä päivittäin, hellii fyysisesti ja sanallisesti niin että tuntee kyllä olevansa rakastettu :heart: Mies myös huomioi paljon masuasukkia, jutustelee sille ja silittelee mahaa paljon. Musta se on jotenkin tosi helluista nähdä miten paljon hänkin vauvaa odottaa. Eli saa kyllä olla iloinen ja kiitollinen että on mies joka puhuu ja pussaa, sitä ei saa ikinä ottaa itsestäänselvyytenä.

Seksistä niin täällä myös olen yrittänyt miehelle sanoa jo etukäteen sitä että synnytyksen jälkeen voi mennä kauankin ennen kuin pystyy taas sekstaamaan että osaa sitten varautua kuivaan kauteen myös synnytyksen jälkeen Meillä on tuo sama juttu että mies väittää että pelkää jotenkin vahingoittavansa vauvaa seksin aikana että siksi on jäänyt tuohon kertaan viikossa. En tiedä onko toi se oikea syy vai eikö vaan isomahainen nainen sytytä, luulen kyllä että meillä on sen verran avoin ja rehellinen suhde että sanoisi suoraan jos kyse olisi ulkoisista seikoista. Eikä sillä periaatteessa ole väliä mikä syy on, nyt vaan on kuivempi kausi ja loppujen lopuksi se on lyhyt vaihe elämässä eli eiköhän tämän kestä

Olin tänään ihanassa hemmottelussa nimittäin raskausajan hieronnassa ja ai että kun oli ihanaa. Ajattelin heti että varailen jotain muitakin hoitoja kun jään äitiyslomalle ensi viikolla, pitää helliä nyt varastoon itseänsä kun pian ulkonäölliset seikat kärsivät muutenkin
Nelli ja Kultahippu 33+3

 

Catalia, sain kerhopyyntösi, joten tervetuloa sinnekin puolelle kirjoittelemaan

Seksistä sen verran teiltä jo synnyttäneiltä kysyisin, että kauanko meni synnytyksen jälkeen, että oli ekan kerran seksiä + mikä oli synnytystapa tuolloin? Meillä meni esikoisesta (sektio) 3 kk, tosin siihen vaikutti miehen 3 vkon pituinen ulkomaanreissu sen kolmannen kuun aikana, joten muutoin ois varmaan mennyt siihen 2 kuukauteen. Kuopuksesta (alatie) meni 2 kk että päästiin hommiin. Mulla kesti jälkivuodotkin viikkotolkulla, tais olla 5 vkoa molemmista Että taitaa olla heinäkuussa seuraavan kerran sutinaa

millähän viikolla mä oon, nepula rv 36?? pää rupee jo tyhjeneen

 

Haaveilija: hyvä että saitte puhuttua. Olen itse myöskin sellainen, etenkin siis nyt raskaana ollessa, että tietyissä asioissa en halua stressata miestä, ja sitten pidän sisällä niin kauan että menee yli, ja sitten voin jo itse siitäkin vileä huonommin, etten jaa sitä huolta ollenkaan...Ja sitten koko asia purkautuukin melkoisella voimalla. Ja kun saan asioista sanottua, huomaankin, että mies haluaa vain ja ainoastaan olla mun tukena ja tehdä parhaansa, jotta meillä olisi asiat hyvin, mutta tiedostan olevani melkoisen mahdoton muutoinkin välillä, niin ehkä alitajuntaisesti sitä ei halua kasta enempää omia huolia miehen niskaan.
Seksistä: No joo, melko kuollutta on...Tänään yritin miehelle ehdotella, että jos voisi harkita lähiaikoina(meillä siis nimenomaan juuri noin päin kuollutta ), sain vastaukseksi ; " Kyllä me keretään sitten harrastamaan mielin määrin kun vauva on syntynyt", argh......:kieh:...Tosin korjasi sitten jälkeen päin, ettei nyt ihan tarkoittanut asiaa niin, kunhan heitti, no joo..Mutta mun kasvava maha ja varsin vilkas masuasukki on saaneet kyllä miehen halut katoamaan tyystin. Vaikkakin tänään sanoi että olen tosi seksikäs hänen mielestään, johon oli pakko kuitata tietysti takaisin ...Ja sain vastaukseksi, että ei se tee musta yhtään vähempää seksikästä vaikkei niin nyt haluakkaan seksiä. Yritin vihjailla, että voinee mennä pari tai ylikin kk synnytyksen jälkeen kun voidaan edes harkita, mutta ei sillä tainnut ola vaikutusta.

JA & Nöpsy 34+1

 

Tänne myös kaivattaisiin lisää sitä läheisyyttä,mies ei ole huomioinut mua mitenkään koko odotusaikana. Unohti jopa mun synttärin
Seksiä meillä ei ole ollut KERTAAKAAN tässä raskaudessa kun mies ei jostain syystä halua mahan kanssa enkä mä sitten halua asiasta nostaa mekkalaa ja olla jatkuvasti ehdottelemassa kun ei kerran kiinnosta.
Yleensä tämäkin sitten helpottaa kun kroppa palautuu ja kiinteytyy...
Ja nyt en enää uskaltaisikaan seksiä harrastaa kun kohdun sisäsuu on sentin auki ja ulkosuu vielä enemmän ja koko ajan supistelee. Viimeksi tilanne oli sama rv41+1 ja tarkoituksella sitten pöllytettiin lakanoita ja siitä 1,5h päästä alkoikin synnytys. Että jos nyt ei ihan vielä kuitenkaan...

Mulla on maito noussut aina tosi myöhään,vasta viikon päästä synnytyksestä ja kyllä siinä on valitettavasti jouduttu lisämaitoon turvautumaan aluksi mutta eipä sitä jaksa valvoa koko yötä tissi vauvan suussa. Imettänyt olen kaikkia n.4kk,sitten on maidon tulo loppunut kuin seinään vaikka olen kaikkia ohjeita ja kikkoja koittanut mutta eih. Kolmosta ei voinut imettää ollenkaan leukavian vuoksi ja hän ei saanut rinnasta eikä edes tuttipullosta leukansa kanssa minkäänlaista imuotetta joten vietti sitten ekat kuukaudet nenä-maha-letkussa sairaalassa rampaten. Nykyään ei ongelmia enää ole muuten kuin hampaiden suhteen kun ei meinaa kaikki hampaat mahtua suuhun ja rautahampaita joudutaan varmaan tarpeen vaatiessa myöhemmin poistamaan. Ulospäin vauva ei näy.

Nannaliina ja kuudes 33+5

 

Nyt mä tänne taas eksyin... Lupasin käydä useammin

Onko muilla ruvennut tulemaan tätä loppujännitystä? Äh, tuntuu uskomattomalta, mut täälä jännittää aikas paljon. Koko ajan odotan et odotus jo loppuis. Mielessä pyörii koko ajan kaikki mahdollinen synnytyksestä ja unista on tullut ihan ihmeellisiä joskus jopa sellasia että häpeää silmät päästä:ashamed:

Läheisyydestä ja seksistä Voih, olkaa onnellisia te jotka saatte molempia. Meillä läheisyyttä on enää hyvin harvoin ja seksiä vieläkin harvemmin Toki johtunee osittain miehen töistä jotka ovat kääntyneet aivan päälaelleen, viikonloput vapaat ja muuten töihin viimeistään klo 4 yöllä ja päivät venyy 12-14 tunnin mittaisiksi. Itse olen päivän jälkeen tosi väsynyt joko oloon tai pojan perässä juoksemiseen niin ei oikein huvita mikään :/ No eipä se olotila tän tynnyrin kans mikään mahdottoman seksikäskään ole. Seksiä ehkä kerran 2 viikossa kun ei vaan yksinkertaisesti jaksa. Silloin kun itseään tekee mieli, ei miestä kiinnosta yhtään. Ehkä se tästä sitten aikanaan, meikä kun sattuu olemaan hiukan hellyyden pipi

Jospas sitä nyt lompsis yöpuulle kun mieskin lähtee töihin taas yöksi

Jennile ja masukki 34+0

 

merkkailen vaan pikaisesti, tänne ei kummempaa, pirun hiiva vaivaa edelleen ja tänäaamuna bonukseksi sit vielä peräpukama :headwall: Jotenki kauhiasti tuntuu painetta tuolla persuksen puolella..nice!

Diipeli ja tyttönen 34+ jotain :heart:

 

Nyt mulla on sellainen tunne, että tulee pitkä kirjoitus. Yhtäkkiä on niin paljon asiaa ja tuntuu että monella teistä on samat jutut meneillään, siks pitää avautua, kun tällainen palsta kerran on

Ensinnäkin, mä lensin eilen selälleni. Mä ihan tavallisesti kävellessäni sain kiedottua laturin piuhan varpaisiini, ja siitä alkoi ilmalento. Lasku oli kuitenkin pehmeä, sillä lasten jäljiltä olkkarin lattialla sattui lojumaan meidän isoin jättisohvatyyny. Ei siis sattunut yhtään vatsan alueelle, ei tärähtänyt missään pahemmin, ainoastaan varpaisiin sattui kun johto oli niissä solmussa. Meidän kuopuksen ilme oli järkyttävä kun mä vilkaisin sitä tapahtumasarjan keskeltä, silmät oli lautasen kokoiset, varmaan tajus että toi näytti vaaralliselta. Enkä tajua miten mä selälleni päädyin, vaikka lähdin kaatumaan eteenpäin, jotenkin käsilläni käänsin itteni vaistomaisesti varoessani vatsaa, pieni kiertoliikehän siinä tuli. Tän jälkeen menin suihkuun, enkä voinut kuin nauraa koko puolituntisen, en tajua naurattiko mua mun hyvä tuuri vai kuopuksen ilme vai se, että miten voi ihminen onnistua saada kävellessään kiedottua piuhan varpaisiin.

Tosta painon tunteesta mistä mainitsi esim. Haaveilija, mä olen pannut merkille saman, tai en tiedä onko samaa mutta kävellessä tuntuu takapuolessa asti nyt välillä paine. Istuessa tuntuu kuin "istuisin vauvan päällä" tossa nivusten kohdalla. Ja sit tähän liittyy jotenkin myös se, että kun nousen ylös, vatsaa kiristää ja se hieman kovettuukin, enkä mä voi sanoa että se olis supistus, tai en tiiä, on tosi vinkeä tunne. Asento missä helpottaa on kontillaan, kiristys lakkaa.

Kaipailisin lisää limatulppakokemuksia jos jollain on jostain aijemmista raskauksista? Tuliko pikkuhiljaa vai kerralla, oliko verta, milloin alkoi synnytys jne. Mä en tiedä miksi, mutta mulla on sellainen tunne että tää raskaus ei tule menemään ainakaan LA:n yli, mut voinhan olla väärässäkin.

Eilen oli seksiä. Jippii. Mua ei paljon innosta, en taivu mihinkään ja vauva potkii samaan aikaan. Eilenkin parin minuutin välein tokaisin kirosanan kun vauva vaan potki ja potki, ja lopuks heitin että ihan varmaan se ihmettelee että mikä siellä nyt vatkaa, ja potkii takaisin, johon mies hörähti niin hirveeseen nauruun ettei meinannu onnistua homman jatkuminen. Miehellä oli eilen synttärit, ja annoin sille selkähieronnan ja seksiä (nimenomaan annoin, näin hyvin menee myös täällä) jonka jälkeen se sit nukahti parissa minuutissa Läheisyyttä on ihan ok, lisää haluisin silti kun on kauhee halipula. Mies silittää mahaa ja mua ja auttaa nousemaan ja kantaa kauppakassit, siis se ei anna mulle kauppakasseja vaikka otan esim. kevyimmän jos niitä on paljon kaupasta tullessa.

Olen huomannut mulle ilmestyneen pieniä ihottumaläiskiä noin 6kpl, joista isoin on kolikon kokoinen. Sellaisia kuivia tummahkon punaisia läiskiä. Onks muilla?

Jennilen kertomaa jännitystä mulla on kanssa, ihan liikaakin. Varsinkin sen jälkeen kun alkoi tulla tota limaa tuolta alakerrasta. Mä tarkkailen jatkuvasti mitä vatsassa tapahtuu, supistaako, miltä se näyttää jne, samoin alkkarit on kovassa tutkinnassa. En muuta teekkään kuin mietin synnytystä ja kaikkea siihen liittyvää. Pelottaa. Sit jos tulee kova ennakoiva supistus niin kyllä se vaan palauttaa mieleen tälleen 7 vuoden jälkeen sen kärsimyksen, ja sen kun silloin mietin että ollessani vasta muutaman sentin auki kipujen ollessa tooosi kovat, niin mietin että miten jaksan vielä virua siinä pahassa tapauksessa monta tuntia kipujen vain voimistuessa....

Haidih rv 34+3