*** Toukokuun Toiveet 2011 *** Tammikuussa
- Viestiketjun aloittaja Nöösi
- Ensimmäinen viesti
Tukivyö Hmmm...mikälaisia tukivöitä te oikein olette käyttäneet jos se kerta kiristää ja aiheuttaa lisä supistuksia???
Minulle ainakin teetettiin ihan KYS:n fysiatrian kautta mittojen mukaan tukivyö ja ei maksanut mitään.
Se ei kiri lainkaan ja tukee hyvin ja säätövaraa on paljon nauhojen, ketjujen yms. ansiosta.
Siinä on selän puolella ihan ne "luut" ja on kyllä täydellinen tukivyö, mutta se on tosiaan sen muistaakseni ruotsalaisen valmistajan joka näitä aitoja tukivöitä tekee sairaaloille.
Siinä on alku mitta sellainen että voisin pitää vaikka ei raskaana ja tosiaan säätövara riitti loppuun asti kaksosillakin ja olis vieläkin antanut myöden isompaan masuun
ON: Vointi vaihtelee kuten sääkin
Enie + Tou 24+2
Minulle ainakin teetettiin ihan KYS:n fysiatrian kautta mittojen mukaan tukivyö ja ei maksanut mitään.
Se ei kiri lainkaan ja tukee hyvin ja säätövaraa on paljon nauhojen, ketjujen yms. ansiosta.
Siinä on selän puolella ihan ne "luut" ja on kyllä täydellinen tukivyö, mutta se on tosiaan sen muistaakseni ruotsalaisen valmistajan joka näitä aitoja tukivöitä tekee sairaaloille.
Siinä on alku mitta sellainen että voisin pitää vaikka ei raskaana ja tosiaan säätövara riitti loppuun asti kaksosillakin ja olis vieläkin antanut myöden isompaan masuun
ON: Vointi vaihtelee kuten sääkin
Enie + Tou 24+2
Mitä hyötyä on tukivyöstä ? Oon kuullu jotain semmosista, mutta en oo ottanu selvää tuosta raskausajan tukivyöstä, saattaispa itellekkin olla jotain hyötyä siitä .
Tiia ja toukka 23+0 POKS !
.Tiia ja toukka 23+0 POKS
!Heippa kaikki!
Minä tässä olen vaan taustaillut ja lueskellut paljon juttujanne, en vaan ole osannut taas mitään itsestäni kirjoittaa..
Meillä ukon kanssa erosta puhuttu ja tässä pientä taukoa pidetään, katsotaan mihin suuntaan lähtee menemään.
Sairaslomalla olen ollut kipeiden supistuksien takia joulukuusta ja nyt keskeytin opinnot kun ei näytä vointi muuttuvan, en halua turhaa tuhlata opiskeluaikaa sairaslomilla vaan olen suosiolla kotona äippälomaan asti.
Minua harmittaa kun neuvola ei mielestäni ota tarpeeksi tosissaan suppareitani, olen väkisin vängännyt itseni kerran äippäpolille tutkittavaksi. Tieddän että kuulostaan todella hysteeriseltä, mutta huoli on suuri kun vuotoakin kerran oli. No kaikki näyttää onneksi olevan hyvin mutta eikai vara venettä kaada
Proteiinit myös huolettavat, olisiklo kellään teistä tietoa asiasta? Minulla aina protskut yhdellä plussalla ja neuvolantäti ei osaa sanoa mistä voisi johtua. Ihmettelee aina ja kysyy voisiko valkovuotoa päästä näytteeseen. Olen tosi huolellinen alapesun suhteen aina näytteenannossa ja epäilen tuota, sillä valkovuotoa ei ole paljoa muutenkaan.
Tukivyö kiinnostaa minuakin joten jos joku tietää mihin se auttaa, miten sitä käytetään niin tietoa otetaan vastaan Itselläni hirmuiset liitoskivut tämän jättimahan kanssa, auttaakohan se niihin?
Ihanaa kun viikot kuluvat näin nopeaan, huomenna saan jo tulla poksumaan! Voi kun aika kuluisi nopeaan, haluaisin niin tämän pienen jo syliin!
Terkuin Lilya ja murmeli 23+6
Minä tässä olen vaan taustaillut ja lueskellut paljon juttujanne, en vaan ole osannut taas mitään itsestäni kirjoittaa..
Meillä ukon kanssa erosta puhuttu ja tässä pientä taukoa pidetään, katsotaan mihin suuntaan lähtee menemään.
Sairaslomalla olen ollut kipeiden supistuksien takia joulukuusta ja nyt keskeytin opinnot kun ei näytä vointi muuttuvan, en halua turhaa tuhlata opiskeluaikaa sairaslomilla vaan olen suosiolla kotona äippälomaan asti.
Minua harmittaa kun neuvola ei mielestäni ota tarpeeksi tosissaan suppareitani, olen väkisin vängännyt itseni kerran äippäpolille tutkittavaksi. Tieddän että kuulostaan todella hysteeriseltä, mutta huoli on suuri kun vuotoakin kerran oli. No kaikki näyttää onneksi olevan hyvin mutta eikai vara venettä kaada
Proteiinit myös huolettavat, olisiklo kellään teistä tietoa asiasta? Minulla aina protskut yhdellä plussalla ja neuvolantäti ei osaa sanoa mistä voisi johtua. Ihmettelee aina ja kysyy voisiko valkovuotoa päästä näytteeseen. Olen tosi huolellinen alapesun suhteen aina näytteenannossa ja epäilen tuota, sillä valkovuotoa ei ole paljoa muutenkaan.
Tukivyö kiinnostaa minuakin joten jos joku tietää mihin se auttaa, miten sitä käytetään niin tietoa otetaan vastaan
Itselläni hirmuiset liitoskivut tämän jättimahan kanssa, auttaakohan se niihin?Ihanaa kun viikot kuluvat näin nopeaan, huomenna saan jo tulla poksumaan!
Voi kun aika kuluisi nopeaan, haluaisin niin tämän pienen jo syliin!Terkuin Lilya ja murmeli 23+6
Tsemppiä kaikille eri tavoin kipuileville! täällä jokseenkin taas elävien kirjoissa kuumeisen vatsatautiepidemian jälkeen... Reilu viikon sisällä oon siis kärsiny 2 vatsatautia, tää kuukausi ei mee kyllä yhtään putkeen!
tutti_frutille tervetuloa! Jos oot kiinnostunut, niin ilmoittaudu kerhonkin puolelle
Tukivyöstä: mä oon 2 raskaudessa käyttäny sitä sen takia, että mulla poksuu selkä muuten ja pahasti. Lisäksi auttaa se mulla kävelemiseenkin, kun maha painaa lopussa niin paljon.
Täällähän on moni jo saanut Kelan päätöksetkin! Mä en vielä oo saanu edes sitä neuvolakäyntiä itelleni, jossa saisin raskaustodistuksen... Ens viikolla pe vasta.
Sokerirasituksesta sellanen kysymys, että oliko siinä joku aikaraja millon käytävä? Kun jostain kuulin et ennen rv 26?? Ei muuten väliä, mutta jos mun neuvola on ens vkon pe jolloin on jo 25+2 meneillään, niin enhän mä edes kerkiä siihen?? Kun sieltä sen lähetteen vasta saisin. Tai sitten oon kuullu väärää tietoa...
nepula 24+0 poks!
tutti_frutille tervetuloa! Jos oot kiinnostunut, niin ilmoittaudu kerhonkin puolelle
Tukivyöstä: mä oon 2 raskaudessa käyttäny sitä sen takia, että mulla poksuu selkä muuten ja pahasti. Lisäksi auttaa se mulla kävelemiseenkin, kun maha painaa lopussa niin paljon.
Täällähän on moni jo saanut Kelan päätöksetkin! Mä en vielä oo saanu edes sitä neuvolakäyntiä itelleni, jossa saisin raskaustodistuksen... Ens viikolla pe vasta.
Sokerirasituksesta sellanen kysymys, että oliko siinä joku aikaraja millon käytävä? Kun jostain kuulin et ennen rv 26?? Ei muuten väliä, mutta jos mun neuvola on ens vkon pe jolloin on jo 25+2 meneillään, niin enhän mä edes kerkiä siihen?? Kun sieltä sen lähetteen vasta saisin. Tai sitten oon kuullu väärää tietoa...
nepula 24+0 poks!
Voih ihanaa mullekkin pitäis tulla täs parin viikon sisällä äitiyspakkaus!! Kiva päästä näpertelemään niitä kaikkia pikkuisia vaatteita!
Mulla ei onneksi ole selkä vielä paljoa valittanut, mut oon kans miettinyt, et pitääköhän sitä loppuraskaudesta hommata jtn. tukisukkahousuja tai jtn.
Nepula: Mulle on aiankin sanottu, että sinne sokerirasitukseen pitäis mennä rv 24-28.
teddybear ja maha-asukki 26+0!! Jeee taas uus viikko!!
Mulla ei onneksi ole selkä vielä paljoa valittanut, mut oon kans miettinyt, et pitääköhän sitä loppuraskaudesta hommata jtn. tukisukkahousuja tai jtn.
Nepula: Mulle on aiankin sanottu, että sinne sokerirasitukseen pitäis mennä rv 24-28.
teddybear ja maha-asukki 26+0!! Jeee taas uus viikko!!
Kiitos vastauksesta nepula Tota noin..miten kerhoon liitytään? Taitaa mennä aikaa, että oppii käyttämään tätä kaks plussaa =)
Tota noin..miten kerhoon liitytään? Taitaa mennä aikaa, että oppii käyttämään tätä kaks plussaa =)nepula: Sokerirasituslähete kun tehään, voit mennä vaikka seuraavana päivänä labrassa käymään. Meillä ainakin voi varata ajankin sinne, ehkä käytännöt kuitenkin vaihtelevat.
valdemaria ja vauva 26+3
valdemaria ja vauva 26+3
Ok, kiitos tiedosta! Eihän tässä sitten paniikkia tulekaan. Mun kun pitää lapsille saada hoitaja tuon käynnin ajaksi ja pitäs olla terkassa jo ennen kasia, niin siinä on säätäminen kuka meille tulee niin aikasin vai pitääkö viedä lapset muualle. Eli mulla ei ihan onnistu seuraavana päivänä kävästä, jos edes aikaakaan saa heti (aika ruuhkaa meillä aina ja aamuajat etenkin). Mieskään ei voi olla töistä pois kun siellä oltava jo ennen 7.
Laitan kerhoonliittymisinfoa myöhemmin, ellet tutti_fruit kerkiä lukasta sitä läpi marraskuun pinosta, siellä se jossain oli Nyt mentävä, muksut heräs...
Laitan kerhoonliittymisinfoa myöhemmin, ellet tutti_fruit kerkiä lukasta sitä läpi marraskuun pinosta, siellä se jossain oli
Nyt mentävä, muksut heräs...Heippa!
Sokerirasitus on mullakin edessä ensi viikolla. Ensin meinasin jättää sen väliin mut on kuitenkin suvussa ollut diabetesta ni kai se nyt on mentävä. Ahdistaa vaan hieman ajatus istua se kaksi tuntia terkkarilla.. Paniikkioireista kärsineenä tuommoiset tilanteet ovat vieläkin hankalia..
Terkkari mullekin sanoi että ennen rv28 pitäisi käydä.
Maha on nyt piilottamattomissa Talvitakin altakin jo näkyy, jos tietää. Mietin tuossa semmoista juttua vaatteiden suhteen että pidättekö mielummin tiukkoja paitoja vai reilusti väljiä esim työpaikoilla? En osaa ostaa isoja vaatteita vielä ja tuntuu että kaikki kirraa. Enkä halua että vaikuttaisi siltä että esittelen vatsaani kireässä paidassa. Ihan hölmöä.. Isoissa koissa on vielä se ongelma että kaulukset ja hihat ovat sitten tosi väljiä. Kotona voi olla missä rytkyissä vaan mut ei julkisesti. Äippäosastoilta en ole löytänyt mitään!! Kaikki tuntuu olevan vain juhlavampia paitoja.
Kovasti poika nyt liikkuu. Illalla yleensä aloittaa tanssit Ihan mahtavaa
Muutoin kipuja ei ole ollut paitsi jossain navan tienoilla, tai yläpuolella tuntuu välillä ikävää painoa. Siinähän se kohdun yläraja alkaa olemaan kai..
Tämmöinen nopea kommentointi vain..
cissus 24+4 ohhoh!
Sokerirasitus on mullakin edessä ensi viikolla. Ensin meinasin jättää sen väliin mut on kuitenkin suvussa ollut diabetesta ni kai se nyt on mentävä. Ahdistaa vaan hieman ajatus istua se kaksi tuntia terkkarilla.. Paniikkioireista kärsineenä tuommoiset tilanteet ovat vieläkin hankalia..
Terkkari mullekin sanoi että ennen rv28 pitäisi käydä.
Maha on nyt piilottamattomissa
Talvitakin altakin jo näkyy, jos tietää. Mietin tuossa semmoista juttua vaatteiden suhteen että pidättekö mielummin tiukkoja paitoja vai reilusti väljiä esim työpaikoilla? En osaa ostaa isoja vaatteita vielä ja tuntuu että kaikki kirraa. Enkä halua että vaikuttaisi siltä että esittelen vatsaani kireässä paidassa. Ihan hölmöä.. Isoissa koissa on vielä se ongelma että kaulukset ja hihat ovat sitten tosi väljiä. Kotona voi olla missä rytkyissä vaan mut ei julkisesti. Äippäosastoilta en ole löytänyt mitään!! Kaikki tuntuu olevan vain juhlavampia paitoja.Kovasti poika nyt liikkuu. Illalla yleensä aloittaa tanssit
Ihan mahtavaa Muutoin kipuja ei ole ollut paitsi jossain navan tienoilla, tai yläpuolella tuntuu välillä ikävää painoa. Siinähän se kohdun yläraja alkaa olemaan kai..
Tämmöinen nopea kommentointi vain..
cissus 24+4 ohhoh!
nepula Meillä labra ottaa sokerirasitus tapaukset ensin välistä sisään juomaan sen ekan satsin. Eli mennään suoraan vaan labraan koputtelemaan ja ottavat heti kun penkki vapautuu jos seillä sisällä on kaikki paikat täynnä.
Tässä raskaudessa minä makasin ja luin heidän "takahuoneessaan" koko rasituksen ajan ja kävivät siellä vointia kyselemässä ja näytteen sitten ottamassa aina siellä.
Toivottavasti sielläkin järjestyisi sinun käydä jouhevasti siellä.
Ei kai mikään pakko ole heti 7 tai 8 mennä sinne rasitukseen.
Saisitko kunnallisen perhetyöntekijän vaikka katsomaan lapsia tässä tapauksessa sinne teille?
Enie + Tou
Tässä raskaudessa minä makasin ja luin heidän "takahuoneessaan" koko rasituksen ajan ja kävivät siellä vointia kyselemässä ja näytteen sitten ottamassa aina siellä.
Toivottavasti sielläkin järjestyisi sinun käydä jouhevasti siellä.
Ei kai mikään pakko ole heti 7 tai 8 mennä sinne rasitukseen.
Saisitko kunnallisen perhetyöntekijän vaikka katsomaan lapsia tässä tapauksessa sinne teille?
Enie + Tou
Sokerirasituksesta kommentoin minäkin. Näköjään on taas käytäntöjä siinäkin yhtä paljon kuin on labroja suunnilleen =) Mulla on aina ollut niin (useampi rasitus takana) että olen terkkarin laitettua lähetteen soittanut labraan ja kysellyt vapaita aikoja. Aikoja ei ole annettu muuhun aikaan kuin heti aamusta. Ja joissakin labroissa vapaat ajat on olleet pitkälläkin tyyliin muutaman viikon päässä. HUSin alueella kun voi mennä mihin tahansa labraan niin olen sitten soitellut useamman labran ajanvaraukset ennen kuin olen saanut sopivan (=lähimmän) ajan. Viime rasitusta varatessa ajattelin, että voisin heti seuraavana päivänä mennä, mutta hupsista vaan sain ajan jonnekin reilun viikon päähän kun olin ensin soittanut kolmeen labraan. Riippuu siis täysin asuinalueesta ja siitä miten siellä nuo rasitukset hoidetaan. Joka kerta mullekin on tarjottu mahdollisuutta lepäillä odotteluajat jos huono olo yllättää. Useimmiten olen käynyt Kättärin labrassa koska siellä on tv odotustilassa ja näin ollen jotakin muuta ajankulua kuin lehtien selaamista.
-Catalia ja HyaSintti 24+0 (jei!)
-Catalia ja HyaSintti 24+0 (jei!)
Mä oon ollu niin laiska, etten oo jaksanu varata vielä aikaa sokerirasitukseen, varaan sen helmikuun alussa.
Sitten, omaa napaa, päätä ja pitkää juttua tulee, sori, mutta en tiedä mihin tai kenelle purkaa, joten siksi kirjoitin tänne, koska tuntuu yksinäiseltä melkein päivästä toiseen...
Huoh ;(.. Kauheesti masentaa ja ahdistaa ;(, en tiedä onko mulla sitten raskauden aikanen masennus...
Puoliso käy ammattikoulua ja sieltä menee sitten klo 14 töihin ja tulee takasin klo 22, tätä 5 kertaa viikossa. Tiedän että se ajattelee vaan meidän parasta, mutta mulla on melkein joka päivä itku silmässä ja paha mieli.
Monet sanoo mulle, että voisin tehdä joskus jotain, olla esim. kavereiden kanssa, mutta parin vuoden aikana on melkein kaikki kaverit häviny ja lähinnä kaikki kaverit mitä on niin on miehen ja minun yhteisiä kavereita ja vähän vanhempia sellasia.
Vietän päivää lähinnä siivoillen ja järjestellen kämppää. Tuntuu myös siltä että kaikki ihmiset puhuu vain kokoajan mun ympärillä vauvasta ja on kiinnostunu siitä, ei minusta.
Esim. toinen tädeistäni alkoi heti pitämään yhteyttä, kun sai kuulla että me saadaan keväällä vauva ! Soittelee humalassa ja lupailee kaikkia tapaamisia ja sitten ei pidäkään lupauksia !
Mulla on niin hermo menny kaikkiin kieroihin, selkäänpuukottajiin ja sellasiin ihmisiin, jotka ei voi sanoa päin naamaa/heille ei voi sanoa suoraan.
Ja toinen täti haukkui mun puolison pystyyn, sen takia koska mun mies puhuu vain niinkun asiat ovat ja kertoo faktoja ja sanoo suoraan. Se täti sano, että: "Toivottavasti Tiia huomaat parin vuoden päästä millasen miehen kanssa oot yhessä ja saanu lapsen." !!! Yritti niin vitusti neuvoa ja tuputtaa ohjeita ja jankutti, että minkä takia tuossa vaiheessa elämää pitää hankkia lapsi ja kasvatatte siitä epäsosiaalisen ja yms.
En tiedä onko tää tyyppi kateellinen jotenkin siitä, kun ei voi itse saada lapsia. Olkoot miten on, mutta nyt se on alkanut yrittää äitilleni kieroilemaan jotenkin, yrittää lahjoa minua ja puolisoa vaikka viimeksi löi luurin korvaan.
Kaikki v*tun sukulaiset jankuttaa kokoajan siitä tädistä, että teidän pitäis sopia, se on aina ollu tollanen ja ei se mitään pahaa tarkoita noilla sanomisillaan ja puolustelee sen sanomisia ja tekemisiä, mutta mulla oikeesti on menny niin hermo jo että en jaksa enää, en kato tollasta lahjomista eikä ole pyytänyt edes anteeksi. Loukkas kyllä sillon pahemman kerran minua ja minun (tulevaa) perhettäni.
Kaikenlisäks, jos muut ihmiset on niin v*tun tyhmiä ja jaksaa kuunnella ja kattoa tollasta jatkuvaa neuvomista ja v*ttuilua tuolta ihmiseltä, niin siinäpähän on, minä en katsele !
Enkä jaksa kuulla sitä enää yhdeltäkään ihmiseltä, että mun pitäis sopia jonkun sellasen ihmisen kanssa, joka on pitäny mua sylkykuppina (näitähän löytyy), miks mun pitäis sellaseen nöyrtyä ?
Oma äitinikin sanoo, että meidän pitäisi ottaa minun isosisko lapsen kummiksi, mutta miks ihmeessä ? Oon tältäkin siskolta muutamat vuodet saanu kestää neuvomista, vittuilua ja sitä että miten asiat pitäis tehdä !
Eikä olla muutenkaan tekemisissä sen kanssa, eikä puolisoni pahemmin sen takia pidäkään hänestä koska on kuullut aina kaikkia juttuja hänestä, mitä olen kertonut ja joutunut monta kertaa tulla selvittämään pahoja perheriitoja, koska minua on kyykytetty.
Tää mun sisko on 21-vuotias ja täyttää tänävuonna 22, minä olen itse huhtikuussa 19. Tää käyttäytyy lapsellisemmin kuin minä, narisee ja itkee joka asiasta.
Elää viikonloput yleensä äitillä, kun iskäkin on siellä viikonloput (vaikka ovat eronneet) ja siitä siskosta on tullut oikein niitten lellikki, kun muutin pois (tällä mun siskollakin on tietty oma kämppä). Kun minä muutin pois kotoa, niin asiat tuntuivat menevän niin, että isä, äiti ja se mun isosisko käy viettämässä aikaa keilaillen viikonloppuisin, kiertämässä kirppareita, syömässä ja kaikkea muuta sellaista, mutta minua ei pyydetä mukaan, yllätys... Monta kertaa käyny samallalailla, tuntuu vain siltä että he eivät halua mua mukaan, koska en sovi joukkoon. Tuntuu todella ulkopuoliselta. Sitä mun siskoa kohdellaan kuin pikkulasta, lellitään yms. Sillähän on AD/HD todettu tässä viime vuonna.
Aina kun se mun sisko jotain solvasee minusta tai jotain tekee vanhempieni seurassa, niin vanhemmat puolustelee häntä sillä että hänellä on AD/HD eikä se voi sille omalle käytökselleen mitään.
Ja minua ei varmaan senkään takia myöskään hyväksytä porukkaan, koska en käytä alkoholia tai polta tupakkaa, sama juttu on puolisollani oman perheensä kanssa tuon alkoholin ja tupakan suhteen. Omat vanhemmat käyttää alkoholia, mutta ei polta.
Aina kun menen käymään äitilläni, tai muualla sukulaisissani, siellä kaikki puhuvat vaan vauvasta. En tiedä miten saisin ihmiset ymmärtämään, että on olemassa myös minä, ei vain se vauva.. Tuntuu että kaikki ihmiset on unohtanu MINUT.
Toisella puolella sukua sitten (eli minun isän puolella) jauhetaan siitä kuinka nuorena sitä alettiin kersoja vääntämään (eli kyse taas minun elämästäni ja sitä spekuloidaan) ja sieltä päin on kuulema voivoteltu asiaa minun kohdaltani...
Tiedän sen, että en ole käyny ammatikoulua, tai lukiota tai muutakaan, vaikka olen vuosina 2008-2010 yrittänyt eri aloja opiskella (taustalla mielenterveysongelmia + muita asioita), mutta haluan ja olen aina halunut lapsen !!
Nämä sukulaiset taas sieltä puolelta kyselevät omalta isältäni minun asioita, että millon on laskettu aika ja joko se potkii, eivät kysy minulta.
Eiväthän nuo ole ikinä soittaneetkaan tai välittäneetkään, johan sitä nyt kysellään ! Varmaan ensikesänä koko hemmetin suku kyttäämässä vauvaa, jos sinne päin juhannuksena mennään meidän mökille. Vihaan tuollasta niin kauheesti.
Kyllä muuten niin ylistivät isäni tädin lapsen lasta, kuinka sillä on niin hieno vaimo ja omakotitalo Riihimäellä, on koulutus lääkiksestä ja mies on insinööri !
Minua ei arvosteta yhtään, eikä miestäni vaikka hän valmistuu tänäkeväänä koneistajaksi ja hänellä on jo tässä iässä vakituinen työpaikka, vaikka on vasta 19-vuotias ja palkka 11e/tunnilta ! Me sentään elätetään itsemme ja tullaan elättämään myös lapsemme.
Huoh, mun pitäis varmaan selittää mun koko elämäntarina tähän, että ihmiset tarkalleen ymmärtäis että mitä on meneillään, mutta tuosta varmaan ottaa jotenkin selvää.
Minua ahdistaa ja masentaa aivan kamalasti ja itkettää joka päivä melkein, taidan puhua siitä seuraavan kerran neuvolassa kun on se lääkärintarkastus, mutta se on varma etten halua mitään pilleripurkkia kouraan. Olen yrittäny avomiehen kanssa tästä jutella, mutta ei hän tiedä mitä voisi tehdä.
En tiedä sitten mitä muutakaan ne siellä neuvolassa keksii kuin lääkkeet ja jos aikovat pistää psykologille niin tiedän että psykologi alkaa utelemaan että olitko aivan varma kun halusit lasta. Ja siitä olen muuten aivan satavarma että halusin !
Olen eläessäni aivan tarpeekseni syönyt mieliala- ja unilääkkeitä, käynyt 3 vuotta keskus-sairaalan kriisipuolen psykiatrilla, ollut jopa päivän osastolla (omasta tahdostani, mutta siitäkään ei tullut mitään) ja saanut kärsiä kaikenlaisista oireista. Tunnen vain että en saa tarpeeksi tukea ;(.
Sitten, omaa napaa, päätä ja pitkää juttua tulee, sori, mutta en tiedä mihin tai kenelle purkaa, joten siksi kirjoitin tänne, koska tuntuu yksinäiseltä melkein päivästä toiseen...
Huoh ;(.. Kauheesti masentaa ja ahdistaa ;(, en tiedä onko mulla sitten raskauden aikanen masennus...
Puoliso käy ammattikoulua ja sieltä menee sitten klo 14 töihin ja tulee takasin klo 22, tätä 5 kertaa viikossa. Tiedän että se ajattelee vaan meidän parasta, mutta mulla on melkein joka päivä itku silmässä ja paha mieli.
Monet sanoo mulle, että voisin tehdä joskus jotain, olla esim. kavereiden kanssa, mutta parin vuoden aikana on melkein kaikki kaverit häviny ja lähinnä kaikki kaverit mitä on niin on miehen ja minun yhteisiä kavereita ja vähän vanhempia sellasia.
Vietän päivää lähinnä siivoillen ja järjestellen kämppää. Tuntuu myös siltä että kaikki ihmiset puhuu vain kokoajan mun ympärillä vauvasta ja on kiinnostunu siitä, ei minusta.
Esim. toinen tädeistäni alkoi heti pitämään yhteyttä, kun sai kuulla että me saadaan keväällä vauva ! Soittelee humalassa ja lupailee kaikkia tapaamisia ja sitten ei pidäkään lupauksia !
Mulla on niin hermo menny kaikkiin kieroihin, selkäänpuukottajiin ja sellasiin ihmisiin, jotka ei voi sanoa päin naamaa/heille ei voi sanoa suoraan.
Ja toinen täti haukkui mun puolison pystyyn, sen takia koska mun mies puhuu vain niinkun asiat ovat ja kertoo faktoja ja sanoo suoraan. Se täti sano, että: "Toivottavasti Tiia huomaat parin vuoden päästä millasen miehen kanssa oot yhessä ja saanu lapsen." !!! Yritti niin vitusti neuvoa ja tuputtaa ohjeita ja jankutti, että minkä takia tuossa vaiheessa elämää pitää hankkia lapsi ja kasvatatte siitä epäsosiaalisen ja yms.
En tiedä onko tää tyyppi kateellinen jotenkin siitä, kun ei voi itse saada lapsia. Olkoot miten on, mutta nyt se on alkanut yrittää äitilleni kieroilemaan jotenkin, yrittää lahjoa minua ja puolisoa vaikka viimeksi löi luurin korvaan.
Kaikki v*tun sukulaiset jankuttaa kokoajan siitä tädistä, että teidän pitäis sopia, se on aina ollu tollanen ja ei se mitään pahaa tarkoita noilla sanomisillaan ja puolustelee sen sanomisia ja tekemisiä, mutta mulla oikeesti on menny niin hermo jo että en jaksa enää, en kato tollasta lahjomista eikä ole pyytänyt edes anteeksi. Loukkas kyllä sillon pahemman kerran minua ja minun (tulevaa) perhettäni.
Kaikenlisäks, jos muut ihmiset on niin v*tun tyhmiä ja jaksaa kuunnella ja kattoa tollasta jatkuvaa neuvomista ja v*ttuilua tuolta ihmiseltä, niin siinäpähän on, minä en katsele !
Enkä jaksa kuulla sitä enää yhdeltäkään ihmiseltä, että mun pitäis sopia jonkun sellasen ihmisen kanssa, joka on pitäny mua sylkykuppina (näitähän löytyy), miks mun pitäis sellaseen nöyrtyä ?
Oma äitinikin sanoo, että meidän pitäisi ottaa minun isosisko lapsen kummiksi, mutta miks ihmeessä ? Oon tältäkin siskolta muutamat vuodet saanu kestää neuvomista, vittuilua ja sitä että miten asiat pitäis tehdä !
Eikä olla muutenkaan tekemisissä sen kanssa, eikä puolisoni pahemmin sen takia pidäkään hänestä koska on kuullut aina kaikkia juttuja hänestä, mitä olen kertonut ja joutunut monta kertaa tulla selvittämään pahoja perheriitoja, koska minua on kyykytetty.
Tää mun sisko on 21-vuotias ja täyttää tänävuonna 22, minä olen itse huhtikuussa 19. Tää käyttäytyy lapsellisemmin kuin minä, narisee ja itkee joka asiasta.
Elää viikonloput yleensä äitillä, kun iskäkin on siellä viikonloput (vaikka ovat eronneet) ja siitä siskosta on tullut oikein niitten lellikki, kun muutin pois (tällä mun siskollakin on tietty oma kämppä). Kun minä muutin pois kotoa, niin asiat tuntuivat menevän niin, että isä, äiti ja se mun isosisko käy viettämässä aikaa keilaillen viikonloppuisin, kiertämässä kirppareita, syömässä ja kaikkea muuta sellaista, mutta minua ei pyydetä mukaan, yllätys... Monta kertaa käyny samallalailla, tuntuu vain siltä että he eivät halua mua mukaan, koska en sovi joukkoon. Tuntuu todella ulkopuoliselta. Sitä mun siskoa kohdellaan kuin pikkulasta, lellitään yms. Sillähän on AD/HD todettu tässä viime vuonna.
Aina kun se mun sisko jotain solvasee minusta tai jotain tekee vanhempieni seurassa, niin vanhemmat puolustelee häntä sillä että hänellä on AD/HD eikä se voi sille omalle käytökselleen mitään.
Ja minua ei varmaan senkään takia myöskään hyväksytä porukkaan, koska en käytä alkoholia tai polta tupakkaa, sama juttu on puolisollani oman perheensä kanssa tuon alkoholin ja tupakan suhteen. Omat vanhemmat käyttää alkoholia, mutta ei polta.
Aina kun menen käymään äitilläni, tai muualla sukulaisissani, siellä kaikki puhuvat vaan vauvasta. En tiedä miten saisin ihmiset ymmärtämään, että on olemassa myös minä, ei vain se vauva.. Tuntuu että kaikki ihmiset on unohtanu MINUT.
Toisella puolella sukua sitten (eli minun isän puolella) jauhetaan siitä kuinka nuorena sitä alettiin kersoja vääntämään (eli kyse taas minun elämästäni ja sitä spekuloidaan) ja sieltä päin on kuulema voivoteltu asiaa minun kohdaltani...
Tiedän sen, että en ole käyny ammatikoulua, tai lukiota tai muutakaan, vaikka olen vuosina 2008-2010 yrittänyt eri aloja opiskella (taustalla mielenterveysongelmia + muita asioita), mutta haluan ja olen aina halunut lapsen !!
Nämä sukulaiset taas sieltä puolelta kyselevät omalta isältäni minun asioita, että millon on laskettu aika ja joko se potkii, eivät kysy minulta.
Eiväthän nuo ole ikinä soittaneetkaan tai välittäneetkään, johan sitä nyt kysellään ! Varmaan ensikesänä koko hemmetin suku kyttäämässä vauvaa, jos sinne päin juhannuksena mennään meidän mökille. Vihaan tuollasta niin kauheesti.
Kyllä muuten niin ylistivät isäni tädin lapsen lasta, kuinka sillä on niin hieno vaimo ja omakotitalo Riihimäellä, on koulutus lääkiksestä ja mies on insinööri !
Minua ei arvosteta yhtään, eikä miestäni vaikka hän valmistuu tänäkeväänä koneistajaksi ja hänellä on jo tässä iässä vakituinen työpaikka, vaikka on vasta 19-vuotias ja palkka 11e/tunnilta ! Me sentään elätetään itsemme ja tullaan elättämään myös lapsemme.
Huoh, mun pitäis varmaan selittää mun koko elämäntarina tähän, että ihmiset tarkalleen ymmärtäis että mitä on meneillään, mutta tuosta varmaan ottaa jotenkin selvää.
Minua ahdistaa ja masentaa aivan kamalasti ja itkettää joka päivä melkein, taidan puhua siitä seuraavan kerran neuvolassa kun on se lääkärintarkastus, mutta se on varma etten halua mitään pilleripurkkia kouraan. Olen yrittäny avomiehen kanssa tästä jutella, mutta ei hän tiedä mitä voisi tehdä.
En tiedä sitten mitä muutakaan ne siellä neuvolassa keksii kuin lääkkeet ja jos aikovat pistää psykologille niin tiedän että psykologi alkaa utelemaan että olitko aivan varma kun halusit lasta. Ja siitä olen muuten aivan satavarma että halusin !
Olen eläessäni aivan tarpeekseni syönyt mieliala- ja unilääkkeitä, käynyt 3 vuotta keskus-sairaalan kriisipuolen psykiatrilla, ollut jopa päivän osastolla (omasta tahdostani, mutta siitäkään ei tullut mitään) ja saanut kärsiä kaikenlaisista oireista. Tunnen vain että en saa tarpeeksi tukea ;(.
Tiudeliini :hug:
Osaksi tuttua tekstiä, mutta minä olen sen verta veemäinen ihminen että viis lopulta viis veisaan mitä muut minun elämästäni sanovat.
Ihmisillä kun on tapumus puuttua "viisaimpina" toisten elämään vaikka se oma porstua on lakaisematta mutta tiedätkö mitä? Ilmeisesti sinun elämäsi on niin paljon mielenkiintoisempi kuin se heidän oma että sitä pitää ihan porukalla velloa.
Aina tulee olemaan ihmisiä jotka arvostelevat eivätkä ymmärrä miksi toinen tekee kuten tekee jne..
Mutta tuo on hyvä että olet puolisosi kanssa jutellut asiasta. Sinuna kuitenkin puhuisin siitä neuvolassakin. Ja enpä usko että psykologi epäilee sinun halua saada lasta...,miksi hän sellaista epäilisi? Ei kannata itsekkään tuomita ennen kuin kokeilee ja pillereitähän he ei voi kenenkään pakottaa syömään. On sitä muutakin apua saatavilla. Toisaalta tiedän tapauksia että muu ei ole auttanut, kuin ottaa lääkkeet käyttöön, mutta eikös sekin ole kuitenkin vain äidin ja lapsen parasta?
Jotenkin tuntuu että sinun pitäisi tosiaan alkaa tehdä jotain muutakin kuin pyöriä siellä kotoan, tulee se "seinät kaatuu päälle" ilmiö? Ainakin itselläni käy niin jos liian pitkään täällä kotosalla joutuu pyörimään päivästä toiseen eikä missään käy. Kaksoset on vielä niin pieniä että heidän kanssaan ei niin vain lähdetä mihinkään ja näin ollen tulee melko paljon oltua vaan täällä neljän seinän sisällä. Sitten se aina piristää kun käy heidän kanssaa kaupassa tms....siis ilman lapsiahan minä en käy yleensäottaen yhtään missään, eikä meillä miehen kanssa ole mitään tieto mistään kahden keskisestä ajasta tai muusta.
Toivottasti uskaltaisit avata rohkeasti suusi siellä neuvolassa. Eihän se ota jos ei annakkaan, eikös kuitenkin olisi parempi pyytää apua ajoissa?
Kovasti voimia.
Osaksi tuttua tekstiä, mutta minä olen sen verta veemäinen ihminen että viis lopulta viis veisaan mitä muut minun elämästäni sanovat.
Ihmisillä kun on tapumus puuttua "viisaimpina" toisten elämään vaikka se oma porstua on lakaisematta mutta tiedätkö mitä? Ilmeisesti sinun elämäsi on niin paljon mielenkiintoisempi kuin se heidän oma että sitä pitää ihan porukalla velloa.
Aina tulee olemaan ihmisiä jotka arvostelevat eivätkä ymmärrä miksi toinen tekee kuten tekee jne..
Mutta tuo on hyvä että olet puolisosi kanssa jutellut asiasta. Sinuna kuitenkin puhuisin siitä neuvolassakin. Ja enpä usko että psykologi epäilee sinun halua saada lasta...,miksi hän sellaista epäilisi? Ei kannata itsekkään tuomita ennen kuin kokeilee ja pillereitähän he ei voi kenenkään pakottaa syömään. On sitä muutakin apua saatavilla. Toisaalta tiedän tapauksia että muu ei ole auttanut, kuin ottaa lääkkeet käyttöön, mutta eikös sekin ole kuitenkin vain äidin ja lapsen parasta?
Jotenkin tuntuu että sinun pitäisi tosiaan alkaa tehdä jotain muutakin kuin pyöriä siellä kotoan, tulee se "seinät kaatuu päälle" ilmiö? Ainakin itselläni käy niin jos liian pitkään täällä kotosalla joutuu pyörimään päivästä toiseen eikä missään käy. Kaksoset on vielä niin pieniä että heidän kanssaan ei niin vain lähdetä mihinkään ja näin ollen tulee melko paljon oltua vaan täällä neljän seinän sisällä. Sitten se aina piristää kun käy heidän kanssaa kaupassa tms....siis ilman lapsiahan minä en käy yleensäottaen yhtään missään, eikä meillä miehen kanssa ole mitään tieto mistään kahden keskisestä ajasta tai muusta.
Toivottasti uskaltaisit avata rohkeasti suusi siellä neuvolassa. Eihän se ota jos ei annakkaan, eikös kuitenkin olisi parempi pyytää apua ajoissa?
Kovasti voimia.
Tiudeliinille kovasti jaksamisia :hug:
Joillakin ihmisillä on tosiaankin joku ihmeellinen taipumus puuttua toisten elämään ja siinä menee kyllä luotto kyseisiin ihmisiin. Ainakin mulla on menny. Varsinkin jos on vähääkään vanhempi tyyppi niin usein saa kuulla neuvoja miten sitä elämää oikeastaan eletään, vaikka luonteenpiirteet ja elämänkokemukset tän tyypin kanssa ois ihan erilaiset.
Mulle on käyny niin etten oikeastaan luota kehenkään. Jos jotain on elämästä oppinu, niin kuka tahansa voi puukottaa selkään. Mut sulla onneks Tiudeliini on ilmeisesti ihan hyvä mies, vaikkei tietty aina voikaan ymmärtää sitä olotilaa mikä itsellä on..
Miten ois jos kehittelisit jonkun pienen päiväsuunnitelman muutamaks päiväks ens alkuun näin viikolla.. Tykkäätkö käydä vaikka kirppiksellä tai ihan vaan esim. kahvilla jossain kivassa kahvilassa? Nimittäin se on totta mitä Enie sanoi, seinät tuppaa todellaki kaatumaan päälle.. Itekin uudella paikkakunnalla lapsen saaneena ilman ystäviä voin sanoa, että yksinäisyys on rankkaa
Jaahas, nyt taitaa poika huudella sängystä...
Tähän vielä merkki, että päivitetty.
Joillakin ihmisillä on tosiaankin joku ihmeellinen taipumus puuttua toisten elämään ja siinä menee kyllä luotto kyseisiin ihmisiin. Ainakin mulla on menny. Varsinkin jos on vähääkään vanhempi tyyppi niin usein saa kuulla neuvoja miten sitä elämää oikeastaan eletään, vaikka luonteenpiirteet ja elämänkokemukset tän tyypin kanssa ois ihan erilaiset.
Mulle on käyny niin etten oikeastaan luota kehenkään. Jos jotain on elämästä oppinu, niin kuka tahansa voi puukottaa selkään. Mut sulla onneks Tiudeliini on ilmeisesti ihan hyvä mies, vaikkei tietty aina voikaan ymmärtää sitä olotilaa mikä itsellä on..
Miten ois jos kehittelisit jonkun pienen päiväsuunnitelman muutamaks päiväks ens alkuun näin viikolla.. Tykkäätkö käydä vaikka kirppiksellä tai ihan vaan esim. kahvilla jossain kivassa kahvilassa? Nimittäin se on totta mitä Enie sanoi, seinät tuppaa todellaki kaatumaan päälle.. Itekin uudella paikkakunnalla lapsen saaneena ilman ystäviä voin sanoa, että yksinäisyys on rankkaa
Jaahas, nyt taitaa poika huudella sängystä...
Tähän vielä merkki, että päivitetty.
Tiudeliini, ymmärrän hyvin sun olotilaasi, ei ole helppoa ei! Kun olin sun iässäsi, niin mun siskoni oli aivan mahdoton ja muut sukulaiset myös, joten mä tein niinkin radikaalin ratkaisun aikoinaan, että jätin kotipaikkakunnalleni kaiken entisen elämäni kun lähdin opiskelemaan 200 km päähän ja en ole koskaan sitä katunut! Jätin siis perheeni, avomiehen, ystävät jne ja alotin ihan nollasta kaiken, koska en jaksanut sitä ilmapiiriä enää yhtään. Ensimmäisen vuoden aikana uudella paikkakunnalla loin uuden ystäväpiirin, joista valtaosa on yhä mun ystäviä, lasteni kummeja jne. Välit äitiini on viileän asialliset nykyisin, isääni on yhteys katkennut kokonaan. Siskoni kanssa oli muutama vuosi todella hiljaiseloa, kunnes hän aikuistui, meni naimisiin ja yllättäen alkoi taas pitää yhteyttä ilman riitelyjä. Nykyisin olen hänen kanssaan joka päivä puhelinyhteydessä ja näemme melko usein!! Muihin sukulaisiin pidän etäisesti yhteyttä, en koe tarvitsevani heitä.
Tällä taustalla haluan rohkasta sua tekemään siltä mikä susta parhaimmalta tuntuu. Ei asiat kovin paljon huonompaankaan voi mennä! Saat takuulla uusia ystäviä vauvapiireistä, perhekerhoista yms, kunhan rohkeasti menet mukaan!
Ja se karu totuus tuntuu olevan, että kaikki muut ovat tohkeissaan siitä vauvasta, mutta äitiä ei kukaan muista, koettu on myös... En usko että ihmiset tahallaan niin tekee, eivät vaan osaa huomioida äitiä, helpompi höpöttää vauvasta.
Catalia, meillä tuo sokerirasitus menee just niinkuin kuvailit, aikoja saattaa saada ehkä muutaman vkon päähän... kattelin netistä, että seuraava vapaa meidän terkkaan sok.rasitukseen on peräti maaliskuussa! Että silloin oisin jo rv 30! Jos tuo pitää paikkaansa, niin taitaa jäädä menemättä. Enie, mä asun niin pienessä kunnassa, että perhetyöntekijöitä saa vain äärimmäisessä hädässä ja pitkäaikaistarpeeseen, käytin sitä palvelua kun olin 4 kk kuntoutuksessa vuosi sitten. Silloinkin jouduin heidän kanssaan vänkäämään asiasta, vaikka mun tarve oli ilmiselvä! No, jospa taas ajattais anoppia 100 km, tykkää varmaan taas kun on melkeen ainut jota me lapsenvahdiksi pyydetään... Sikäli mikäli saan sen ajan sinne rasitukseen joskus
Tällä taustalla haluan rohkasta sua tekemään siltä mikä susta parhaimmalta tuntuu. Ei asiat kovin paljon huonompaankaan voi mennä! Saat takuulla uusia ystäviä vauvapiireistä, perhekerhoista yms, kunhan rohkeasti menet mukaan!
Ja se karu totuus tuntuu olevan, että kaikki muut ovat tohkeissaan siitä vauvasta, mutta äitiä ei kukaan muista, koettu on myös... En usko että ihmiset tahallaan niin tekee, eivät vaan osaa huomioida äitiä, helpompi höpöttää vauvasta.
Catalia, meillä tuo sokerirasitus menee just niinkuin kuvailit, aikoja saattaa saada ehkä muutaman vkon päähän... kattelin netistä, että seuraava vapaa meidän terkkaan sok.rasitukseen on peräti maaliskuussa! Että silloin oisin jo rv 30! Jos tuo pitää paikkaansa, niin taitaa jäädä menemättä. Enie, mä asun niin pienessä kunnassa, että perhetyöntekijöitä saa vain äärimmäisessä hädässä ja pitkäaikaistarpeeseen, käytin sitä palvelua kun olin 4 kk kuntoutuksessa vuosi sitten. Silloinkin jouduin heidän kanssaan vänkäämään asiasta, vaikka mun tarve oli ilmiselvä! No, jospa taas ajattais anoppia 100 km, tykkää varmaan taas kun on melkeen ainut jota me lapsenvahdiksi pyydetään... Sikäli mikäli saan sen ajan sinne rasitukseen joskus
Tiudeliini, kovasti jaksamisia täältäkin! :hug:
Wau Nepula, millaisen irtioton olet aikoinaan tehnyt. Noin sitä kuuluukin elää, pitäis uskaltaa tehdä juuri niin kuin itsestä tuntuu. Mä en oo ihan noin rohkea ja enää ei ole tollaiseen elämänmuutokseen tarvettakaan.
Mulla on kyllä sama juttu noiden sukulaisten kanssa, pidän yhteyttä vaan joulukortin (joka vuosi en ees jaksa lähettää) ja facebookin välityksellä. Tää elämä on niin hektistä, ettei tässä kaikkien kavereidenkaan kanssa ehdi näkemään ees joka vuosi, saati sitten sukulaisten jotka ei oo ees samaa ikäluokkaa, mikä on kyllä tosi sääli!
Tukivyöstä sen verran, että meidän neuvolasta sitä kyllä suositellaan noihin kipuihin, mutta itse joutuu ostamaan. Eli ei todellakaan ole samanlaista palvelua kuin Eniellä. Tosin odotitkin kaksosia, se vois vaikuttaa asiaan, en tiiä.
Wau Nepula, millaisen irtioton olet aikoinaan tehnyt. Noin sitä kuuluukin elää, pitäis uskaltaa tehdä juuri niin kuin itsestä tuntuu. Mä en oo ihan noin rohkea ja enää ei ole tollaiseen elämänmuutokseen tarvettakaan.
Mulla on kyllä sama juttu noiden sukulaisten kanssa, pidän yhteyttä vaan joulukortin (joka vuosi en ees jaksa lähettää) ja facebookin välityksellä. Tää elämä on niin hektistä, ettei tässä kaikkien kavereidenkaan kanssa ehdi näkemään ees joka vuosi, saati sitten sukulaisten jotka ei oo ees samaa ikäluokkaa, mikä on kyllä tosi sääli!
Tukivyöstä sen verran, että meidän neuvolasta sitä kyllä suositellaan noihin kipuihin, mutta itse joutuu ostamaan. Eli ei todellakaan ole samanlaista palvelua kuin Eniellä. Tosin odotitkin kaksosia, se vois vaikuttaa asiaan, en tiiä.
Hip hei.... en oo taas lainkaan ehtiny tän, ku töissä vaan...
Tukivyöstä sen verran, et oma mielipide, et maailman kauhein kapistus!!!! Kokeilin ekas raskaudes, mut tsiiisus sentää ku kivut paheni vaa... mutta mä siis tosi lyhyt ja omaan notkoselän. Tukivyö vaan pahensi notkolle menoa. Fysioteraputti totesikin, et joudun notkoni kans ihan vaan kärvistelämään, ku siihe ei löydy apuja!!!
mama ja möykky 22+5
Tukivyöstä sen verran, et oma mielipide, et maailman kauhein kapistus!!!! Kokeilin ekas raskaudes, mut tsiiisus sentää ku kivut paheni vaa... mutta mä siis tosi lyhyt ja omaan notkoselän. Tukivyö vaan pahensi notkolle menoa. Fysioteraputti totesikin, et joudun notkoni kans ihan vaan kärvistelämään, ku siihe ei löydy apuja!!!
mama ja möykky 22+5
Täällä kans tukivyön joutuu todellakin itse maksamaan ja edellisessä raskaudessa kokeilin sitä kaveriltani eikä ollut kyllä meikäläiselle hyväksi, ja en kyllä usko että se oli selainen ku Enie sanoi. Lähinnä tarkoitin sitä viestissäni että miten muka tukivyö voi vaikuttaa pyörtyilyyn kun se mun tapauksessa johtuu alhaisesta verenpaineesta.
Mutta siis onko muilla samaa ongelmaa että liian kireät vaatteet saavat aikaan supistuksia? Mulla siis etenki nämä mamahousuissa olevat trikoot jotka tulee masun päälle on viheliäitä..
Tänne ei uutta, tyttö on kova potkimaan ja masu oikeen heiluu. Tuleva isoveli haluaa joka päivä soittaa pikkuiselle soittorasiaa jota itse soitin hänelle kun oli vielä masussa :heart: Mies on jotenki niin rakastuneen oloinen, katsoo niin lempeästi minua vaikka olisin kuinka pirttihirmu että ei voi muuta kuin olla onnellinen :heart:
:hug: kaikille sitä tarvitseville! Paistaa se aurinko joskus risukasaankin vaikka sitä on joskus vaikea uskoa.
Diipeli ja kultapieni 23+3:heart:
Mutta siis onko muilla samaa ongelmaa että liian kireät vaatteet saavat aikaan supistuksia? Mulla siis etenki nämä mamahousuissa olevat trikoot jotka tulee masun päälle on viheliäitä..
Tänne ei uutta, tyttö on kova potkimaan ja masu oikeen heiluu. Tuleva isoveli haluaa joka päivä soittaa pikkuiselle soittorasiaa jota itse soitin hänelle kun oli vielä masussa :heart: Mies on jotenki niin rakastuneen oloinen, katsoo niin lempeästi minua vaikka olisin kuinka pirttihirmu että ei voi muuta kuin olla onnellinen :heart:
:hug: kaikille sitä tarvitseville! Paistaa se aurinko joskus risukasaankin vaikka sitä on joskus vaikea uskoa.
Diipeli ja kultapieni 23+3:heart:
Heissan vaan täältäkin!
Ei kauheesti ole ehtinyt koneelle kun tuo hemmetin työ vie kaiken ajan tai sit tulee aina muuta.
Tuossa keskiviikkona käytiin pojan kanssa 4v. neuvolassa ja on mulla sitten fiksu poika Tarhasta antoivat jotain lappuja, mihin olivat laittaneet käyttäytymistä ja osaamisia ym. Tuli vaan merkintöjä ettei poika halua tai uskalla tehdä asioita ryhmässä eivätkä he tiedä osaako tehdä asioita. Siinä sitten äiti hiilestyi lappuja lukiessa ja oli ihana kun terveydenhoitaja vain totesi ettei ole samaa mieltä yhtään tarhan kanssa. Poika tekee kaiken loistavasti! Siis aivan normaali 4-vuotias, jota ei vois vähempää piirtämiset tai askartelut kiinnostaa
Ja ettei tuo neuvolassa ravaaminen loppuisi, ensi viikolla on sitten taas mun ja pikkuisen vuoro...
Oikein aurinkoista viikonloppua kaikille, itselläni se menee ihan töiden merkeissä...
Ei kauheesti ole ehtinyt koneelle kun tuo hemmetin työ vie kaiken ajan tai sit tulee aina muuta.
Tuossa keskiviikkona käytiin pojan kanssa 4v. neuvolassa ja on mulla sitten fiksu poika
Tarhasta antoivat jotain lappuja, mihin olivat laittaneet käyttäytymistä ja osaamisia ym. Tuli vaan merkintöjä ettei poika halua tai uskalla tehdä asioita ryhmässä eivätkä he tiedä osaako tehdä asioita. Siinä sitten äiti hiilestyi lappuja lukiessa ja oli ihana kun terveydenhoitaja vain totesi ettei ole samaa mieltä yhtään tarhan kanssa. Poika tekee kaiken loistavasti! Siis aivan normaali 4-vuotias, jota ei vois vähempää piirtämiset tai askartelut kiinnostaaJa ettei tuo neuvolassa ravaaminen loppuisi, ensi viikolla on sitten taas mun ja pikkuisen vuoro...
Oikein aurinkoista viikonloppua kaikille, itselläni se menee ihan töiden merkeissä...
Kävin liittymässä nyt kerhoon, sieltä marraskuun pinosta tosiaan löytyivät ohjeet! Kiitos vinkistä
Huomasin, että monilla teistä on ollut kokeilussa tukivyö. Voi olla että itsekin sellaisen tarvitsen myöhemmin kun maha oikein alkaa kasvaa. Nyt tuossa edessä on pieni rantapallo, joka toistaiseksi vain tuntuu hieman "painavalta". Minkänkokoisia mahoja teillä jo on?
Kasvukivuista...onko jollakin ollut emättimeen asti tulevaa pientä säteilevää kipua välillä? Mitään erikoista vuotoa tms. ei ole, mutta välillä tulee sellainen pieni kipuaalto...: /
Huomasin, että monilla teistä on ollut kokeilussa tukivyö. Voi olla että itsekin sellaisen tarvitsen myöhemmin kun maha oikein alkaa kasvaa. Nyt tuossa edessä on pieni rantapallo, joka toistaiseksi vain tuntuu hieman "painavalta". Minkänkokoisia mahoja teillä jo on?
Kasvukivuista...onko jollakin ollut emättimeen asti tulevaa pientä säteilevää kipua välillä? Mitään erikoista vuotoa tms. ei ole, mutta välillä tulee sellainen pieni kipuaalto...: /
Tänään on ollut vähän helpompi olla, kun me lähdetään puolison kanssa mökille viikonlopuks, siis maalle, saadaan olla rauhassa vähän aikaa tästä kaupungin hälinästä. Otan myös kameran mukaan ja valokuvailen. Sain juteltua eilen puolison kanssa, vaikka siinä menikin kauheen myöhään. Itkuhan siinä tuli, mutta se kyllä taas helpotti kamalasti .
Mua painaa myös kauheesti se vauvan munuaisallas -juttu, mut ei sitä varmaan kannattais niin kauhesti murehtia, koska asialle ei voi nyt tehdä mitään ennen kuin synnytyksen jälkeen, kontrolliultraankin on vielä aikaa, se on 16.3. Jokatapauksessa, oli se mitä oli ja kävi mitä kävi, poika on yhtä rakas meille :heart:.
.Mua painaa myös kauheesti se vauvan munuaisallas -juttu, mut ei sitä varmaan kannattais niin kauhesti murehtia, koska asialle ei voi nyt tehdä mitään ennen kuin synnytyksen jälkeen, kontrolliultraankin on vielä aikaa, se on 16.3. Jokatapauksessa, oli se mitä oli ja kävi mitä kävi, poika on yhtä rakas meille :heart:.
nepula Ei tässä meidänkään "cityssä" ole kuin 9000 asukasta vai onkohan nykyään enää edes sitäkään
Täällä oli vielä 2010 vuoden alkuun asti omat ultrat ja pelit ja sinne pääsi milloin vain tarve oli ja niin usein kun oli tarvetta / huoli mistään, mutta "onneksi" sitten liityttiin soteen ja se meni sen myötä.
No, kuitenkin tuohon 40km päähän lähimpään äippäpoliin pääsee melko nopsaan jos on jotain ongelmaa ja jos ei sinne niin sitten KYS ja sinne on se 130km meiltä...siis yhteen suuntaan. Ei sinnekkään viitsi ihan suotta lähteä tarkistuttamaan juttuja
Tosin minä käyn niin usein ultrassa kontrollissa tuolla KYS:ssä ettei ole tarvekkaan.
Sehän tuossa matkassa on ongelma että kun minulla on nopeita synnytyksiä niin en varmaan ennättäisi perille jos en sairaalassa olisi valmiina kun synnytys käynnistyy.
Enie + Tou 24+5
Täällä oli vielä 2010 vuoden alkuun asti omat ultrat ja pelit ja sinne pääsi milloin vain tarve oli ja niin usein kun oli tarvetta / huoli mistään, mutta "onneksi" sitten liityttiin soteen ja se meni sen myötä.
No, kuitenkin tuohon 40km päähän lähimpään äippäpoliin pääsee melko nopsaan jos on jotain ongelmaa ja jos ei sinne niin sitten KYS ja sinne on se 130km meiltä...siis yhteen suuntaan. Ei sinnekkään viitsi ihan suotta lähteä tarkistuttamaan juttuja
Tosin minä käyn niin usein ultrassa kontrollissa tuolla KYS:ssä ettei ole tarvekkaan.
Sehän tuossa matkassa on ongelma että kun minulla on nopeita synnytyksiä niin en varmaan ennättäisi perille jos en sairaalassa olisi valmiina kun synnytys käynnistyy.
Enie + Tou 24+5