Onnea Prinressalle pojusta, toivottavasti pääsee pian pois sairaalasta omaan kotiin, ja toivottavasti pojalla on kaikki hyvin! Aika ikävän kuuloinen synnytys oli sullakin.

Mä en jaksanu sitä omaa pitkää saagaa kirjoitella, mut lyhyesti, mulla oli se toksemia, joka tuli ihan viime päivinä ja iski synnytyksen jälkeen vielä pahemmin, ja olo oli sen mukainen. Turvotusta tuli tosiaan 8kg synnytyksen jälkeen (niinku ei ois ollu ennestään...), ja verenpaineet oli luokkaa 160/110 parhaimmillaan, mikä on aika kova tulos mulle. Synnytys itsessään oli suht pitkä (kalvojen puhkaisusta syntymään 11h, olin 3cm auki jo kalvojen puhkaisuvaiheessa), ja epiduraalista tuli toispuoleinen. Toinen koipi puutui kokonaan, ja siks laskivat puudutusta. Supistukset sen sijaan heikkeni (kivut ei) epiduraalin myötä, joten niitä tehostettiin sitten oksitosiinitipalla. Tuskaa oli koko avautumisvaihe, mutta ponnistusvaihe oli silti pahin. Lähtökohtaisesti vielä oli tieto, että vauva on iso (eikä ollut), ja kätilö veikkasi että tulee avosuutarjonnassa (ei tullut) ja vähän vinossa (tuo piti paikkansa), niin olipa kiva ponnistaa, usko oli loppua kesken. Supistuksia en tuntenut, kivun kylläkin, joten ponnistaminen oli ihan toivotonta, ja sitä riemua kesti 22min, joka tuntui 2 tunnilta...
Vaikka avautumisvaihe oli kamala, niin kyllä minusta tosiaan ponnistusvaihe oli se pahin, vaikka monet on sanonut päinvastoin. Avautumisvaiheessa jaksoi kun mietti, että kyllä se taas kohta helpottaa, mutta ponnistusvaiheessa mietin vaan, et tää kipu ei lopu ikinä jos en äkistä vauvaa ulos, vaikka koskeekin... ja toisaalta mietin kyllä, että se ei VOI mahtua tulemaan...
No, synnytyksen jälkeen verenpaineet oli aika rapsakat (eikä varmaan 2 valvottua yötä sairaalassa auttanut asiaa), ja olin ihan spagettina, kaikki juomat ja muut lensi kaaressa pihalle jne... semmottii. Seuraavana päivänä olin aika kauhuissani, kun nilkat oli yhtä paksut kuin polvet ja naama oli täynnä verenpurkaumia.

No, loppu hyvin, kaikki hyvin.
Poika on onneksi yllättävän lunki tapaus toistaiseksi, ruoka maistuu ja unikin. Nyt torkkuu sitterissä.
Voi että jänskättää jo Joppulin puolesta.
