Kiitokset onnitteluista kaikille! Meilläkin on kummit olemassa jo, mutta kivoja runoja lukea kuitenkin
Elo jatkuu rauhallisena, poika on tosi rauhallinen ja nukkuvainen edelleen. Mutta pienihän tuo vielä onkin, ehtii vielä näyttää todellisen karvansa
Tosiaan, älkää sitä synnytystä turhaan jännittäkö, vaikka se kestäisikin siinä on niin virran vietävänä että ei siinä ehdi kelloa vilkuilla. Omalta osaltani urakan teki turvalliseksi mahtavana tukena toiminut mieheni sekä Haikaranpesän upeat kätilöt. Ja vaikka unta oli alla vain tunti, ei siinä sillälailla väsy- hormonit pitävät huolen.
Lapsivesi meni tosiaan yöllä 0100 ja tunnin päästä supistuksia tuli 3-5min välein. Kuuntelin niitä aikani, siis vajaan tunnin, ja pidin kirjaa, sitten soitin uudestaan kättärille ja saimme luvan lähteä sinne. Taksi saatiin nopeasti ja matka oli ihan mukava. Perillä ensin tutkittavaksi ja supistus- ja ktg-käyriin, sitten synnytyssaliin. Saimme vielä sen ammeellisen salin kuten olimme toivoneet.
Supistukset jatkuivat säännöllisinä mutta aukeneminen oli aika hidasta: 04 aikaan 4 cm, ja 1030 6cm. Homma nopeutui onneksi, 1245 7cm ja tunti vielä niin 9cm. Ponnistuslupa heltisi kolmen aikaan, ja 10 minuutin kuluttua poika oli maailmassa
Muutama tikki tuli, niistä ei ole ollut kiusaa ja sulavat itsekseen.
Kivunlievityksenä oli hieronta, kuuma suihku, amme ja ilokaasu, tässä järjestyksessä. Kaikista oli apua, ja koin että aina seuraavastakin supistuksesta selviän. Siispä voin sanoa, että oli tosi hieno kokemus ja taidan mennä toistekin
Alkaa olla monella lähellä jo, nauttikaa viimeisistäkin viikoista! Nopeasti se maha häviää ja sitä melkein tulee ikävä
Vaikka toisaalta, on se ihan mukavaa nähdä taas omat varpaansa
.