**Maalismasut 2009** marraskuussa vol 1.

Täällä uusi tulokas sivustolle. Meillä La 7.3.09. Rakenneultras käyty, ei edes kysytty eikä meille tarjottu tietoa kumpaa puolta tuleva pakkaus on. =)
Itse haluan pitää loppuun asti yllätyksenä, mutta mies haluaisi innokkaasti tietää
Oltiin perhevalmennuksessa, joka sanottakoon oli kyllä pettymys..siellä kysyttiin kuinka moni tietää lapsen sukupuolen, kukaan ei ainakaan tunnustanut ja nostanut kättään. Kuinka moni tahtoo tietää?

 

Heissan!

Mahtuiskos tänne vielä yks maaliskuinen mukaan? Oli vähän hidas sytytys - ai täällä on ihan oma sivu maaliskuun odottajille! =) Ei kaikkea voi älytä. Ootan siis ensimmäistä lasta ja laskettu aika on 12.3. Meillä ei ole mitään tietoa siitä, onko tulossa tyttö vai poika, kun vauveli oli ultrassa selin ja liikuskeli tapansa mukaan melko vilkkaasti. Mut ei sillä sukupuolella oo väliä. Pääasia, että on ihmisen näkönen tulossa! Kovasti se ainakin osaa potkia pieneksi olennoksi. Joka aamu potkuherätys viimeistään puol kuudelta... Mut en taida olla ainoo, jolla masu pitää elämää!

Oikeestaan on aika hassua kattella pikkusen mylläämistä, kun koko masu pomppii ja heiluu. Se on mun ja miehen yhteinen iltahuvi. Ja onhan masukin kanssa ihan mukava ihmetellä öisinkin - niin kauan kunnes väsyttää ihan liikaa.

Jadekettu, munkin maha on vielä aika pieni, näkyy vain jos on tiukka paita päällä. Ja sittenkin ulkopuolinen saattais luulla, et se on ihan tavallinen masu... Oon käyttäny äitiyshousuja vaan muutaman kerran kokeeksi. Nyt alkaa tuntua siltä, että mun ikivanhat farkut vähän kiristelee masun kohdalta, joten ehkä saan kohta laittaa ne talviunille. On sitä ooteltukin jo.

Luovis ja Hegesippus 22+2

 

fazerina82 ja luovis tervetuloa joukkoon!

Ootahan vaan Luovis , kyllä se sunkin maha kasvaa ihan silmissä vaikka muutamassa päivässä! Itsellä tämä mahan pullahtaminen tapahtu tällä viikolla ja enää ei ole epäselvää, onko sitä mahaa vai ei... Neukkatäti muakin lohdutteli kolme viikkoo sitte, kun harmittelin masun puuttumista, että se voi ilmestyä sitten yht´ äkkiä.

Kaatjuska + Kunto (21+6)

 

Tervetuloa uusille!

Ja mitä mahan kokoon tulee, kukaan ei usko minun olevan raskaana, ainakaan näin "pitkällä"... masua kun ei suuremmin vielä ole. Mikäs siinä, eipähän ole tiellä ja rasitteena. *yrittää vakuutella itselleen*

 

heips pakko merkkailla että oon lukenu tähän asti. ei oo inspiraatiota nyt kirjottamaan... sitä inspiraatiota ootellessa

jossu ja tilli 23+6

 

Vuodatusta:

Olin just väkertämässä ukolle isänpäiväkakkua ku aloin miettimään mitä kaikkea paskaa oonkaa tässä muutamien viikkojen aikana niskaan saanu ja se kakku jäi tekemättä. Ei ole ansaittu. Kertaakaan ei ole esimerkiksi vauvan potkuja alkanu oma-aloitteisesti kokeilemaan ja sitte ku pyydän niin jaksaa 20sekunttia kättä pitää kunnes unohtaa koko asian.. Vau´kirjasta ei oo kertaakaan lukenu perseelle potkimatta, että mitä kyseisellä viikolla tapahtuu..Toisin ku esikoisesta.. Nykyisin aina valittaa ruuasta ja kehuu äitisä ruokia ja valittaa siisteydestä ja yleensäkki ihan kaikesta. Kuten vaikka siitä minkä värisiä pyykkejä millonki pesen (ei tiedä pyykinpesusta mitään eikä joudu kulkemaan likaisissa vaatteissa). Muistaa kertoa aina sillon tällön kuinka oottaa töihin pääsyä. Ei osaa tehä ilman minua yhtään mitään pojan kanssa. Aina pitää olla vähintään pukemassa ja pakkaamassa hoitolaukkua kun "ei yksin pysty" sitte ku sanoo että ei voi ku supistelee tai on huono olo niin tulee joku niinki fiksu kysymys ku "miksi?" !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!.

Ei ole ansainnut kakkua eikä mitään muutakaan. Että tämmöstä. Sori.

 

Eipä täälläkään maha vielä haitaksi asti ole. Aamulla sen parhaiten huomaa kun ei ole turvotuksia. Sellainen pieni pallo vain. Ilmeisesti siellä kuitenkin joku asustaa kun tuntuu tuuppivan, taitaa häiriintyä kun makoon sängyllä ja pidän läppäriä mahan päällä . Kiloja oon kuitenkin saanut ja tamineet tuppaa olemaan kireemmät.

Eipä oo täälläkään kovin isänpäivä tunnelmat. Tänää ois pitänyt käydä iskän luona mut tuntui olevan maistissaan joten eipä siis tarvinut uhrata sitäkään junalippurahaa...

Hansku ja Sintti 20+1

 

Pikaisesti kuulumisia, ei ole vähään aikaan ehtinyt kirjoitella..

Rakenneultrassa on käyty, 4d:llä tekivät. Kaikki oli tällä hetkellä niin kuin pitääkin, mutta sehän ei kerro varmuudella mitään lapsen terveydestä. Täytyy vain iloita siitä, että ainakaan vielä mikään ei näyttänyt huolestuttavalta. Painoarvio oli 450g.
Neuvolassakin kävin eilen. Rutiinit ok. Hb laskenut vaikka rautaa syön, muutenkin rautavarastot vähissä labrojen mukaan :/ Pelkällä raudalla yritetään vielä saada niitä kohenemaan. Sf-mitta 23cm, käyrien yläpuolelle meni.
Vuodelevossa olen edelleen, tosin voinnin mukaan saan touhuilla. Nyt onkin ollut pari viikkoa jo vähän parempi olo, ei ole tullut pitkiä supistelujaksoja vain yksittäisiä kipeitä suppareita. Ens viikolla äitiyspolille aika, toivottavasti paikat on vielä kiinni ja sais alkaa touhuilemaan vähän enemmänkin =)

Mä olen myös aivan täysin jouluihminen :xmas: Glögiä on kulunut jo monta litraa ja joulutorttuja syöty Kunpa vaan pääsis pois sohvan pohjalta, niin sais alkaa laittamaan joulua kunnolla =)

Tuplarattaiden mietintä on meilläkin käynnissä. Meillä tosin on varmaa se, että ne ostetaan kun esikoinen on alle 2 vuotias vauvan syntyessä. Pitäs vaan osata päättää minkälaiset rattaat ostaisi. Lenkkeilyyn pitäs olla hyvät, mutta silti olis kiva jos niillä mahtuis jossain kaupoissakin liikkumaan.. Hankalaa tulee olemaan valinta..

Mä en myöskään voi ymmärtää jos petytään jompaan kumpaan sukupuoleen :| Mutta mä näen myös punaista lauseesta, "kunhan vaan on terve". Miksi se ei voi vaan olla, "toivottavasti lapsi olisi terve" :/

Hyviä vointeja kaikille!

-Pauko ja Peppi22+3

Heips.

Pakko laittaa kyssäri, kun en ole näitä ketjuja ikuisuuksiin seurannut. Huomasin vain että kirjoitat olevasi vuodelevossa suppareiden takia. Millä viikolla sinulla alkoi nuo kipeät supparit? Ja mistä sait ohjeet olla vuodelevossa? Itsellä nyt kolmas tulossa, toisen kanssa katsoin neuvolakortista että olin joutunut käymään kättärillä kipeiden suppareiden takia rv.18+1 ja nyt tässä 17+3 oli eka kerta... Siinä meni sellanen 4pv ennekuin pystyin mitään tekemään, ku heti rupes supistelemaan... Sinulla taitaa olla myös toinen lapsi, miten olet saanut järkättyä että pystyt totaalilepäämään. Itse totesin sen mahdottomaksi yhtälöksi, kumpanenkin lapsi kun on kotihoidossa.

Ja mahan koosta... täällä siirryttiin äippähousuihin jo rv.12, että mahaa kyllä löytyy. Takin alta sitä ei vielä huomaa, mutta paita päällä todellakin

rv.19+6

 

Heipparalla piiiitkästäaikaa :wave: Mukana ollaan edelleen. Meillä on tämä remontti täällä huushollissa menossa, joten en ole jaksanut paljoa koneella käydä....tai no facebook on kyllä aika koukuttava ja siellä oon käynyt :ashamed:

Rakenneultrassa kaikki ok ja vauvan sukupuolikin selvillä, mutta ei siitä vielä sen enempää :heart: Kovasti siellä ihmeteltiin TAAS mun hassua kohtua. Mulla on nimittäin suht.harvinainen kohtu, kun se on herttamainen eli sydämen mallinen. Ja kun oli uusi ultraaja joka ei ollut koskaan moista nähnyt niin piti käskeä paikalle vielä toinen kätilö, lääkäri ja ylilääkäri Onhan se vinkeen näköistä kun vauvalle jää siihen ns.sydämen keskelle pieni aukko josta mahtuu pujahtamaan kohdun toiselta puolelta toiselle puolelle.

Mulla supistelee tosi herkästi mutta ei kipeitä ja johtuu myöskin tuosta kohdun mallista. Välillä on pissalla käydessä joutunut istua vedet silmissä kun vihlaisee tuonne alapäähän :x

Häpyluu ja selkä on niin koetuksella taaskerran että huh huh. Kun poikaa olin 2,5 vuotta sitten synnyttämässä niin synnytyksen jälkeen selkä oli niin rasittunut etten saanut sitä eka päivänä enkä vielä toisenakaan suoraksi. Kätilö luuli että mulla on vatsa niin kipee jälisuppareista että kävelen kyyryssä, mutta mun selkä parkahan se vaan.

Ongelmaksi on jälleenkerran tullut se että mua ahdistaa jo nyt tämä vatsan koko ja voin kertoa että ei ole oikein mukavaa kun vaatteet ei mahdu päälle ja pitäisi löytää talvitakki ja housut pakkaskeleille. Yritän lenkkeillä joka ilta, mutta se on sellasta hiipimistä kun tuun niin kipeäksi että oikein hävettää kun ihmiset luulee että oon viimesilläni.

Mutta muuten olo on mitä mainioin ja nautin raskaudesta jälleenkerran ihan mahdottomasti. Huomenna juhlitaan iskää ja 4 pappaa =) Ja muistellaan pientä Juuso-vauvaa joka kuoli isäinpäivänä 2004 Onneksi suru on kuitenkin muuttunut jo kauniiksi muistoksi ja ikäväksi.

Vauveli potkii kovasti, mutta ei läheskään niin paljon kuin edellinen lapsi. Profiilissa tuore massukuva ja rv 21+4

Mukavaa isienpäivää kaikille

 

Äh... taas menny monta päivää ku viimeksi tänne kirjoitellut

MA olis rakenneultra.. jännittää aivan hirveesti.

Olen vielä kahen vaiheilla että tahonko sen sukupuolen tietää vai en,mies tahtois ja pelkään että se laulaa sit koko kaupungille että kumpi tulossa yms. se ei kyllä osaa piettää salaisuuksia. (sinä viikkona kun testasin plussan niin huuteli tutuillensa parvekkeelle että minusta tulee isä) ja samana viikkona jo kaikki sen sukulaiset ties et tulee perheenlisäystä vaikka yritin hälle sanoa että en ois muiden vielä tahtonu tietävän jos sattuu jotain yms..
Vaikeeta..

Maha näkyy jo selvästi ja liikkeet on voimistunu,ihan vielä niitä ei masun päältä tunne,mutta ei oo varmaan ku päivistä enään kiinni :heart:

Jännää ku kävelyllä käyny niin mahassa tuntuu ku se oikee siellä "höllyy"

Alaselkä on kipeytyny,varsinkin kun selälleen menee makaan ja tunnusteleen mahaa niin sit alkaa oikee vihlaseen,en tiä häntäluusta vai mistä
Yhtenä päivänä tuntu häntäluusta viistosti joku muutama sentti oikeelle alas niin siellä sellanen kipeä kohta...
Pitäis mainita neuvolassa,mutta ikinä sillon ei satu selkään eikä muista asiaa kysyä ku on nauvola :kieh:
Onko muilla ollu vastaavanlaista kipua?

Linda ja vaavi 21+1

 

Heissulivei ja hyvää odotusta kaikille!
Ajattelin liittyä joukkoonne, on mielenkiintoita lukea mitä näillä viikoilla odottajille kuuluu.
Mulla nyt siis rv 20+6, laskettu aika on 23.3. Rakenneultrassa viime viikolla kaikki osat oli tallella ja veikkasivat tyttöä, mulla oli kyllä tunne että poika olisi.. No maaliskuussahan se selviää 100%:sti.
Nyt olen sairaslomalla supistelujen takia. Supistuksia kun on levossakin, ei mitään älyttömän kipeitä, mutta eivät kivan tuntuisiakaan. Välillä eivät oikein tahdo loppuakkaan, jolloin olo alkaa olla epämukava ja tulee paineen tunnetta. Tylsää. Tänään oli kovia kipuja vatsalla, pohdin jo että umppari posahtaa, mutta menivät sitten ohi kun ilta alkoi olla jo pitkällä.
Muuttokin tässä kuussa edessä, enkä voi edes pakkailla. Tänään uskaltauduin pienelle hissun kissun kävelylle. Lääkäri kun kielsi kaiken liikunnan..
Olipa muutes noloa jäädä sairaslomalle jo nyt, kun aloitin vasta syyskuun loppupuolella uudessa duunissa. :/
Liikkeet tuntuneet jo pari viikkoa, ja mieskin tuntenut liikkeet tasan 19 viikolta. Tänään ehdin jo huolestua kun en tuntenut liikkeitä ja kipu oli masussa kova. Tyyppi päätti ilmeisesti ottaa rauhallisemmin, ettei enempää ärsytettäis mamma olotilaa, hih. Nyt sitten onkin koko illan liikuskellut ja potkinut vauhdikkaasti. :heart:
Täytyy varmaan mennä jo nukkumaan... :wave:

 

Huomenta ja Hyvää Isienpäivää kaikille

Minä sanoin tänään miehelle aamulla, että saapi jatkaa unia kun nousen esikoisen kanssa (tää on harvinaista meillä, yleensä minä nukun ) Nousin sitten aamulla tytön kanssa ja oli tarkoitus hakea lahja alhaalta kortin kera ja mennä viemään hetken päästä isille sänkyyn. No meidän isihän siellä jo teki nousua ja jouduin komentamaan sille "TAKAS PETIIN SIELTÄ, et sä saa vielä nousta"

Tänään ois tiedossa kämpän laittoa ja käydään kylässä mun vanhemmilla myös

Ja uskomatonta mutta totta, mies pitää tänään vapaapäivän tontilta

Myymä ja pikkuvelisisko 21+3

 

Meilläkin tänään vietetään ekaa isänpäivää, tyttö kun syntyi viime vuonna vasta viikko isänpäivän jälkeen =) Kakun yritin väsätä ja kyllä tuo mies väitti että hyvää on, mutten tiedä valehteliko

Mulla on tällä viikolla tämä raskaus "unohtunut" kun oon töissä sitä salaillut. En halua että joku työkavereista saa tietää kun en vielä tunne heitä niin ei sitten voi luottaa siihen etteivät pomolle lavertelisi. Haluan kuitenkin itse kertoa, mutta jotenkin "hävettää" niin kauheasti kun on just aloittanut ja heti jäämässä äippälomalle :/

chromo 21+0

 

mulle voisi lisätä tyttölupaus =) ultrassa kaikki hyvin. Pieni tyttö löytyi.

 

Hyvää isinpäivää mammoillekin! :heart:

Täällä alkanut aamu hyvissä merkeissä, eilen tekasin jo kakun valmiiksi ja illalla koemaistettiin, hyvää oli molempien mielestä! Aamulla keittelin kahvit ja riisipuurot tulevalle isukille valmiiksi. Sit syötiin yhdessä aamupalaa ja rakkaani pääsi kortin ja lahjan kimppuun. Korttia lukiessa tuli toisella ihan tippa linssiin, söpöä. :heart: Lahjasta tykkäsi kanssa oikein kovasti (tuoreen isän kirja + 300g fezerin sininen levy)... kävi heti kirjansa kimppuun, taitaa olla hauskaa luettavaa kun hekottelee vähän väliä.

Nyt kävi käsky että kaipaa seuraa makkariin, sinne siis! :heart:

Niinu & itiö 23+3

 

Melko vaihtelevia aamuja on täällä ihmisisllä ollut. Itse en muistanut tulevaa isää millään tavalla, sen normaalin puuron meille keitin. Iltapäivällä mennään minun isäni luo vierailulle. Siinäpä se. Ihan tavallinen päivä siis tiedossa.

 

Nyt on taas kovalla kädellä karsittu etusivun listaa. Listasin omaan listaansa itsestään ilmoittaneet ja toiseen listaan kyydistä luultavasti tippuneet. Parin viikon päästä sitten nähdään kuinka moni listaa vielä seurailee. =)

 

Huomenet!

Täällä oli tuleva isukki todella ilahtunut lahjastaan eli isyyspakkauksesta Tänään mennään käymään mun ja miehen vanhemmilla sekä mun mummolassa, mulla on elossa yks vaari, mies ei ole omia pappojaan koskaan nähnyt, ovat molemmat kuolleet melko nuorina. Omalle iskälle ostin lahjaksi Vesa-Matti Loirin uusimman levyn sekä perinteiset kalsarit ja sukat, vaarille pullon hyvää konjakkia ja miehen isälle on lintukirja ja aidon näköinen, ääntelevä lapinpöllöpehmolelu Saas nähdä tuleeko tästä meidän masukista kolmannen polven lintuharrastaja. Minäkin olen oppinut tuntemaan lintuja melko hyvin viimeisen kolmen vuoden aikana - aiemmin erotin harakan ja variksen juuri ja juuri toisistaan.

Hauskaa isänpäivänviettoa kaikille!

upupa ja Multeri 22+6

 

Täällä on ihan väsynyttä isänpäiväaamun ihmettelyä... Oon yksin kotona ja nukuin taas liian vähän. Isäpuoli ja vaari on muistettu ja kahvitettu jo viime viikonloppuna. Oikeelle isukille ajattelin sytyttää kynttilän ihan vaan kotipihalla, kun en hautuumaalle asti jaksa lähtee kävelemään - etenkin kun oikea hautausmaa on toisella puolen Suomea.

Tuleva isä on omaa isäänsä tervehtimässä, mut laitoin eilen kortin ja pari ensikirjaa sille pakettiin, ni pääsee sitten joskus vauvan kanssa lueskelemaan. Paketti odottelee keittiön pöydällä kotiinpaluuta. Eihän tuo mies aina oikein jaksa keskittyä potkujen kokeilemiseen tai katsomiseen - etenkin kun pikkunen ei usein halua esiintyä toisille käsille tai silmille. Mut muuten se jaksaa kyllä olla tunnelmissa mukana ja taitaa itsekin ootella kovasti jo maaliskuuta...

Musta on kiva muistaa toisia aina, jos siihen on tilaisuus. Tulee itellekin hyvä mieli. Siks on aika kivaa, että joulukin on tulossa. Glögiäkin piti jo vähän maistella! Kävin eilen jo lahjaostoksilla, jotta voin heti tilaisuuden tullen raahailla niitä sukulaisille ja ystäville ympäri maata. Vaan yks paketti jää tähän kaupunkiin. Sen sitä saa, kun muuttelee: joutuu raahaamaan selkä vääränä pakaaseja sinne ja tänne!

Tsemppiä kaikille, jotka on joutuneet huililinjalle! Otan osaa - ajatuskin tuntuu niin ikävältä. Mulla ei oo vielä ollut ainoatakaan supistusta, tai jos on, niin en oo niitä supistuksiks tunnistanu. Sen sijaan huolestuttaa istukka, joka ei vielä puoltoista viikkoa sitten rakenneultrassa ollu yhtään noussu. Mut en heitä toivoa vielä menemään, saattaa se kuulemma sieltä vielä noustakin.

Rauhallista sunnuntaita, oli kiva lueskella kaikkien kuulumisia! :heart:

 

Heipat! Ja hyvää sunnuntaita ja isänpäivää kaikille!

Minä heräsin aikaisin leipomaan tulevalle iskälle banaanikakun, ja tein valmiiksi voileipiä. Lahjan ja kortin asettelin pöydälle ja lähdin herättämään miestä. Oli Vesa-Matti Loirin uudesta levystä iloinen, ja kortistakin (tai korteista kun kirjoitin 2, en osannut päättää kumpi) oli oikein iloinen.

Ja minä olen iloinen myös siitä, että mies sai tarmonpuuskan: Tamppasi matot ja lähti haravoimaan

Kakku on vähän problemaattinen, kun olen itse syönyt siitä jo puolet. Liian hyvää. Omaa isää muistin jo viikko sitten, kun oli meillä käymässä.

Ja-ha, huomenna maanantai ja työviikko edessä, mutta nyt vielä monta tuntia aikaa ottaa rennosti!

T.Marais ja Mökö 23+0

 

Nyt minä vihdoin oikeasti ymmärrän miten ihana tunne se vauvan liikkeiden tunteminen on... :heart: Potkuja tuntuu nyt päivittäin, aina aamulla ja illalla. Päivällä harvaksemmin sitten. Eilenkin nukkumaan mennessä en millään osannut keskittyä lukemaani kirjaan, kun mahassa muksittiin. Naureskelin vaan kovasti joka muksaisun aikana. Oli siinä miehellä ihmettelemistä ennen kuin kerroin nauruni syyn. Luen nimittäin Stephen Kingin Duma Key -kirjaa... ei siinä paljoa huumoria ole, ainakaan näin loppusivuilla.

Ei sen kummempaa...

 

Terppa

Tervetuloa kaikille uusille. Kyllä on paljon ollut rakenneultria. Itselläni on vasta viikon päästä.

Upupaepops Meniköhän oikein Me ollaan oltu kerran ulkomailla meidän neidin kanssa. Oltiin elokuussa Kroatiassa. Ja nyt marraskuussa piti mennä Teneriffalle, mutta peruttiin se, koska meidän neiti on jatkuvasti ollut sairaana. Tosin nyt on menossa enkat. Reilu kaksi kuukautta ollaan oltu tarhassa ja välissä on ollut vain muutama korvatulehdus. Mutta tarhassa on voitu kuitenkin olla. Jippii jippii. Juuri noiden korvatulehdusten takia, emme ole menossa reissuun. Ei ollut kovin mukava olla lämpöisessä pirpanan kanssa, kun oli tulehdus korvissa. Ja mistään en saanut tarvittavia lääkkeitä. :kieh:

Vauva liikkuu masussa päivittäin ja olo on hyvä. Eilen olin pitkästä aikaa uimassa. Ja nyt olen kaksi kertaa viikossa alkamassa jälleen uimaan, kun paranin kunnolla tuosta kamalasta lenssusta joka oli joku aika sitten.

Isänpäivä on mennyt, niin että neiti heräsi aamulla 6:30, ja alettiin laittaa kakkua loppusuoralle. Meillä on munaton täytekakku, koska neitimme on toistaiseksi allerginen kananmunalle. Aikas kiva pohja tuli ja maistuu samalle kuin normipohja. Tosin ei saa kostuttaa, niin paljon kuin normipohjaa, kun ei pysy niin kasassa muuten. Tyttö oli tarhassa painanut isin vanhaan t-paitaan kädet ja jalanjäljen sydämen kohdalle. Sekä kortin. Aamulla mentiin sitten herättämään isi, niin tyttö oli äidille lahjaa antamassa. Lopulta sitten kaatoi paketista lahjan sängylle. Kysyin, että mitäs muuta piti antaa. Tarkoitin korttia, niin likka otti ja pamautti avokämmenellä isiä kaksi kertaa poskeen. Lätinä vaan kuului . Kyllä vanhemmilla repesi pokka. Oli isi kyllä hereillä, mutta ei tarpeeksi likan mielestä. No, ensi vuonna ehkä sitten. Nyt neiti nukkuu päikkyjä vielä. Mutta paapa tulee kahden maissa kylään, niin sitten saadaan kakkua. NAMNAM

Ihanaa isänpäivää kaikille

 

aiti78kerava, vuodelepoon jouduin verenvuodon ja tosi kipeiden supistusten vuoksi rv18. Viimeksi samanlaisia supistuksia oli synnytyksessä. Olin myös osastolla tipassa, jonka avulla supistukset sitten loppuivat. Lääkärit määräsivät vuodelepoon.

Mutta ei munkaan vuodelepo mitään totaalista ole ollut olosuhteiden vuoksi. Esikoinen 1,5v on kotihoidossa ja mies on reissu töissä. Eli olen käytännössä yh:na 3vko kerrallaan.
Rv 20 asti en tehnyt mitään ylimäärästä, vaan pakolliset hommat tytön kanssa. Nyt olen sitten pikku hiljaa palannut normaalimpaan arkeen. Mutta minnekään lenkille tms. en todellakaan voi lähteä ja kaikki raskaammat kotihommat oon jättänyt tekemättä. Kantamiset ja nostamiset on mulle pahimpia supistustenaiheuttajia.
Supistuksia tulee käytännössä päivittäin, mutta ei enää niin pitkiä jaksoja. Ja kun tähän asti ne ei ole avannut paikkoja voin olla kohtuu rauhallisin mielin Ens viikolla taas ä-polilla käynti niin näkee mikä nyt on tilanne.

Onko sulla supistelut jo rauhuotuneet vai vieläkö supistelee paljon?

Nyt ei ehdi muuta kirjottelemaan :wave:

-Pauko ja Peppi 22+6

 

Mä oon joka päivä käyny lukemassa, mutta eipä oo jaksanut kirjoittaa mitään. :ashamed:

Rakenneultra takana. Ollut jo parisen viikkoa, mutta jotenkin on kirjoitteluhalut hukassa. :'( En tiiä sitten, että onko masennusta pukkaamassa vai viekö tää flunssa todellakin voimat. Nimittäin parisen viikkoa flunssasena ollu.

LA ei muuttunut ultrassa ja kaikki oli hyvin. Päätettiin, että sukupuoli saa pysyä salassa maaliskuuhun asti.
Oma olo on kyllä ollut syvältä. Pää on kipee ja siihen vielä tää räkätauti. Mutta pakko se on jaksaa eteenpäin mennä. =)

Mies sai kakun ja kortin tänä aamuna. Lahja tulee vasta loppukuusta.

Mutta juu, poikaa syöttämään ja sitten lähdetään käymään kaupungilla kyläilemässä serkun luona, kun kummatkin vanhemmat asuu sen verran kaukana, että ei viitti päiväreissun takia ajella melkeinpä 900 kilometriä.

Viipi ja Nappula 23+2 (jos muistan oikein) :ashamed: )

 

Pikaisesti kuulumiset isänpäivän iltana, meillä isi sai kortin sekä multa että esikoisen 9,5kk eilen kummiensa kanssa tekemän ja perinteisiä sukkia ja boksereita. Remonttihommissa niitä menee...
Aamiaisen laitoin, kakkua ei halunnut ja kahvia ei juo. Käytiin eilen syömässä kahdestaan ulkona.

ON: Rakenneultra oli ok torstaina, olivat vaihtaneet paikkaa. Nyt oli taas vasen alhaalla ja oikea poikittain ylhäällä. Painot oli 444 ja 428 eli ihan hyvät kaksosille. Mukana oli nuori miesopiskelija joka survoi tassunsa sisään kohdunkaulaa tunnustellessaan niin että saharankuivat limakalvot repeili. Huomasin tosin vasta jälkeenpäin, ei se niin paljoa sattunut. Edellisen ulran tehnyt lääkäri joa valitti paksusta rasvakerroksesta ja huonosta näkyvyydestä oli kuitenki sanellut nähneensä kaiken. Hän tuli sitten pyynnöstä tarkastamaan tavallisen lääkärin ja opiskelija seuraksi ja ultrasi kahdella eri laitteella, tuloksena huono näkyvyys! Ihme ettei se haittaa ketään muuta. Meinaan ensi keralla sanoa etten halua kyseistä tohtoria ollenkaan vatsani lähelle kun on sekä kovakourainen että minusta kurja jauhaessaan asiasta jolle en voi tässä vaiheessa mitään. Mulla on vielä sukurasitteena kroppa mallia mandoliini ja kaikki ekstra kertyy reisiin, alavatsaan ja pyllyy. Ja tiedostan sen itse. Mutta pääasia että lapsilla oli kaikki hyvin. Seuraava ultra vasta neljän viikon päästä mikä on tosi jees! Nyt uskalletaan lähteä ehkä käymään Tukholmassa.
Vyötärön ympärys navan kohdalta 121cm enkä saa kengännauhoja sidottua vaikka istuisin. Nukkuminen vaikeutuu koko ajan, samoin kyljen kääntäminen sängyssä.

Nyt isi ja poika kaipaavat seuraa kylpyhuoneessa, kylpy on lopuillaan ja iltapala-aika kolkuttelee, pitää mennä

Voikaa hyvin!


BiaBia 22+1