Kamomilla: Mullakin neuvola huomenna, ja vatsa kuin tilauksesta meni jostain syystä ihan SEKAISIN :x Tuossa tunti sitten... Jee... Eipä ainakaan oo turhaa lastia vaa'alla. Mulla on lääkärineuvola vasta kahden viikon päästä, tai siis lääkäri vaan. Käyn yksityisellä, kun tuo oman talon lääkäri on "liian" tuttu ja miehellä on asennevamma mieslääkäreitä kohtaan näissä intiimijutuissa :headwall: Niin kuin lääkäriä siinä mikään muu kiinnostaisi kuin työasiat. No, pieni uhraus multa, ja käyn mäkin toki mieluummin naisella.
Annukka: Tsemppiä ja jaksamista sulle! :hug: Vaatii varmaan asennetta käydä esim yksin valmennuksissa ym, ja nimen omaan silloinhan niissä pitäisi käydä jos muuten ei liiemmin tukea ole tyrkyllä..
Galluppiisi vastaan että en kuulu itse kumpaankaan noista kategorioista. Ja hei, laiha lohtu, mutta kerronpa edellisen vauvan ajalta tarinan.. Neidin 6 ensimmäisen elinkuukauden aikana hän oli mulla 24/7 VAIKKA asutaan ihan perinteisessä avioliitossa ja ns ydinperheenä. Tajusin vasta jälkeenpäin että en esim käynyt KERTAAKAAN kaupassa, lenkillä, missään ilman vauvaa sinä aikana kun imetin. Tasan yhden kerran tyttö oli isänsä mukana 1,5h - ja silloinkin oli isän synttäripäivä, isä kävi autolla jossain ja typy oli autossa nukkumassa mukana. Tuolloin jo lähes 6kk ikäisenä. Ja minä väsäsin kakkua kotona kun iskän synttäreille oli tulossa vieraita... Eli ei sevälttämättä niin mene todellakaan että lapsella on isä = isälle voi delegoida asioita. Meillä on sellainen ylityöllistetty isä, jota silloin tällöin näkee ja joka kotona suunnilleen käy syömässä ja nukkumassa 2/3 vuodesta. Eikä osallistu lainkaan esim kotitöihin. JA sotkee kuitenkin vaatteita, tiskiä ym normaalin isukin tavoin
Tämä on järjestely joka sopii meille, enkä valita. Mutta tokihan se olisi ihanaa jos iskä kylvettäisi/vaihtaisi kaikki kakkavaipat/heräisi edes joskus yöllä lämmittämään maitopulloa tms. Kovasti voimia sinulle, sitä tarvitaan! Mutta sulla kuuluu olevan maalaisjärki paikallaan, kyllä sä selviät! Ja
kertisvaipat ne tulee meidänkin talouteen.
Unettomuudesta sen verran, että mua vaivaa aamuöinen pissahätä. Ja kun sisällä on pikkuisen viileä, niin lämpimästä sängystä ei kesken unien sitten MILLÄÄN viitsisi lähteä vessaan. Joten monta tuntia ennen heräämistä kierin ja pyörin ja heräilen välillä - enkä tyhmänä saa lähdettyä sinne vessaan! Kun parempi olisi että kävisin silloin kolmelta pissalla kiltisti ja nukkuisin aamuun tyytyväisenä. Pöh.
Närästystä oli ekan kerran eilen, kun tuli syötyä kaks ruisleipäpalaa joissa oli päällä kurkkua ja paprikaa... Hyvää mutta... Niin juu, ja muksut on olleet melkein kaljuja, joten meillä ei raskausnärästys ole johtunut kenenkään karvoista... =)
Liikunnasta ja läskistä tai kauniimmin sanottuna painosta. Mullakin on ollut nuorena ylipainoa; yläasteen jalukion taitteessa laihdutin 35kg kun aloin aktiivisemmin ratsastaa (sain oman hevosen) ja lukion alussa aloin seurustella ukkokullan kanssa ja se motivoi vielä vähän laihistamaan. Nyt ahdistaa, painoa on kivunnut vähitellen takaisin niin, että kun esikoisen ja kakkosen jälkeen vielä lukemat korjaantuivat nätisti, niin kolmosen jälkeen ei enää niinkäynytkään. Ja nyt painan sen mitä kuopusta synnyttämään mennessä, 7kg enemmän kuin esikoista ja kakkosta synnyttämään mennessä.. Sentään vielä 7kg vähemmän kuin lihavimmillani. Mutta tavoitteena olisi ettei paino nousisi kymmentä kiloa - nyt sitä on tullut viisi. Kun eroon läskeistä pääseminen tuntuu olevan vuosi vuodelta vaikeampaa - vaikkaminäkin ihan 100% varmasti tiedän mitä teen. Ja kolmosen jälkeen ei imetyksenkään teho tuntunut olevan entisensä...
Liitoskipu vaivaa mullakin, joten liikunta on jäänyt minimiin. Tänään juuri viestittelin joogavetäjäni kanssa, taukoa on ollut raskauden ensi viikoilta lähtien, mutta hän kyllä sanoi että kannattaisi vielä tulla. Ja haluaisin kyllä!!! Kävelylenkit eivät tahdo onnistua; kuopuksen eskariin saattelu ja sieltä hakeminen 500m suuntaansa pari kertaa päivässä eestaas tuntuu olevan ihan maksimi minkä pystyy reippaasti kävelemään. Juoksulenkkejä odotellessa...
Meillä "Siiri" potkii tuohon navan alapuolelle. Sinnehän ne jalat menee, kun peppu on ylös pystyssä ja jalat vartalon edessä. Ja alas tuntuu hassuja käsiliikkeitä. Jokos kukaan on tuntenut
vauvan hikkaa? Säännöllisiä nytkähdyksiä jotka voi jatkua monta minuuttia siis. Minä sitä odottelen; meidän kaikki ovat olleet tosi kovia hikkaamaan.
Tavaroista vielä sen verran, että mä "jouduin" ostamaan sellaisen iki-ihanan benettonin harmaan olkaimellisen villamekon ja vaaleanpunaisen neuletakin tyllerölle... Vaikka jouluksi ja sisarusten joulujuhliin... Ne vaan OLI SAATAVA :heart:
Kivaa vointia taas kaikille! Niin juu, ja tervetuloa joukkoon,
Auris!
Terkuin Aubrieta + "Siiri" 26+0
*muoks*
JA sorry kaikille - mun näppis tekee sitä että välilyöntinäppäin ei aina toimi... ÄRSYTTÄVÄÄ!! Sit on sanojayhteenkirjoitettunatähäntapaan...