JOULULAHJAT**elokuun pulina**

Mukavaa syyskuun alkua! Hassua...mulla on ylihuomisesta enää 3kk laskettuun aikaan... Hui =) Totesin tänään et "Siiri" on taas kääntynyt perätilaan. Pää tuntuu selvästi tuossa navan yläpuolella, ja kaikki liikkeet tuuppivat alakertaan. Välillä istuminen on oikein ikävää, kun potkuja tulee arkoihin kohtiin napakastikin.. Vatsan päälle ei sitten liikaa liikkeitä näykään, kun jalat lienee alas päin. Ens viikolla olis se keskiraskauden lääkärintarkastus.. Vaikka viimeisellä kolmanneksella tässä jo taidetaan puksutella! Mielenkiinnolla odotan että tuleeko se perätilasektio taas ohjelmaan.. Viime synnytyshän oli sellainen, kun meidän tenavat tuppaavat olemaan yli nelikiloisia ja sen kokoisilla ei perätilassa ole tänne tapana suikahdella.

Miehistä sen verran, että meillä ainakin läheisyyden määrä on raskauden edetessä lisääntynyt =) Olen oikein iloinen. Tosin aluksi olinkin niin väsynyt ja huonovointinen että toivoin vaan että mies ei illalla nukkuun mennessä puhuisi mulle MITÄÄN vaan antais mun nukkua.. Se oli silloin huhti-toukokuussa, kun palelin, nukuin pitkät flanellipöksyt ja villasukat jalassa, otin peiton alle vielä villaviltin ja palelin silti. Huh. Nyt taas, vaikka on välillä aika kylmäkin makkarissa nukun pelkkä toppi/kevyet rintsikat päällä, kun muuten paistun. Ja ei lainkaan haittaa vaikka miehellä olisi nukkumaan mennessäkin "asiaa" B) Vauvalle ei meillä juuri jutella tässä vaiheessa, ja aika vähän vauvastakaan.. Kai se sit on jo "rutiinia"? Mä välillä päivittelen miten se mua taas tallaa, mutta muuten pikkuneiti elää omaa salattua elämäänsä aika pitkälti ennen kuin syntyy.

NullPoints voi että oon kade sulle Barcelonasta... Haluaisin niin joskus päästä sinne =) Oon käynyt Pariisissa ja Prahassa muutamaan kertaan, ja Wienissä ja Budapestissa ainakin Euroopan "vanhoista" kaupungeista, ja ne on niin ihania.. Barcelonassa houkuttelis vielä se että siellä olis lämmin! Ainakin aika ison osan vuodesta. Oliko hyvää ruokaa? Mistähän se johtuu että mun reissaamisessa iso merkitys on herkkujen syömisellä =)

Synnytysten pituuksistakin jotain oli ollut.. Saapi nähdä tosiaan miten käy, tuleeko suunniteltu sektio. Mutta jos ei, niin meillä tuskin on mihinkään syöksyyn pelkoa. Esikoisen kanssa kesti 8h, seuraavan 5h (vaikka olin jo 7cm auki sairaalaan mennessä) ja viimeinen olikin sektio. Kun viimeisestä alatiesynnytyksestä on kerta melkein 10v, niin tuskinpa tuo tuolta kovin liukkaasti lipsahtaa. Varsinkin kun reilusti nelikiloista odotellaan kuitenkin. Ja sairaalaankin on vain 23km matka, tosin kaupungin läpi mutta kuitenkin.

Käykös teistä kukaan joogassa? Minä keväällä kävin, ja sitten se jäi.. Nyt ajattelin aloittaa uudelleen vielä muutamaksi viikoksi. Oli se ihanaa! Rauhoittavaa ja miellyttävää, ja ei-raskaana ollessa myös aika kiinteyttävää yllättäin!

Mukavaa alkanutta syksyä =)

Terkuin
Aubrieta + "Siiri" 26+5

 

Ihanan syksyn alkua kaikille!
Ensiksi suuri kiitos ja :flower: sille kuka otti vakuutuksen puheeksi! Olisin muuten unohtanut ja huomenna olisi ollut jo viimeinen mahdollinen päivä. No tänään kävin jättämässä hakemuksen ja nyt jännätään saadaanko se.
Mulla oli viime viikolla jo se toka lääkäri ja onneks kaikki oli hyvin, eli kohdunkaula oli edelleen kiinni ja kiinteä. Vähän sitä jännäsin, kun on noita supistuksia ollu tiuhaan tahtiin ja välillä vähän kipeitäkin. Muutenkin kaikki oli ok. Painoa sopivasti tullut lisää, verenpaine oli vähän noussut ja kohtukin kasvanut ihan käyrällä, sf mittä oli 25 cm. Potkuja täällä tuntuu huimasti ja on jo useasti ollut hikka pojalla. Mikä on mun mielestä kyllä aika rasittavaa.
Mun mies on nyt ollu odotuksessa ihan mukavasti mukana eli siis enemmän kuin ensimmäisessä. Ei se sentään neuvolaan mukaan änkeä, mutta ultrassa ja lapsivesipunktiossa oli mukana. Hellyyttä saan oikeastaan saman verran kuin ilman raskauttakin ja kuuntelee sujuvasti kun juttelen mahan kuulumisista. Eli itse olen ihan tyytyväinen ja sehän on pääasia
Äitiyspakkausta me ei otettu, mutta rahat tuli tilille jo viimeviikolla. Päätöksen teko kelassa siis kesti muutaman päivän. Äitiysrahan päätöksetkin jo saapui. En tiijä mitä korotuksia tarkoititte, mut mä saan ainaskin ensimmäisiltä päiviltä enemmän rahaa kuin silloin kun viimeeksi olin äippälomalla. Ja saman mukaan mulle maksetaan, kun en ole ollut välillä töissä ja esikoinen on vajaa kolmen.
Mites teillä muuten on tulevan vauvan nimen kanssa? Joko on päätetty? Meillä menee varmaan taas ihan loppumetreille päätös, kun ei olla ihan yksimielisiä. Esikoisen nimikin päätettiin vasta, kun piti seurakuntaan ilmoittaa kastettavarten nimi.

Mutta nyt ruoka lämpiimään ja muuta puuhaan.
Terveisin: Orvokki ja nimetön =) 26+6

 

Onko täällä joku menossa 4d ultraan tai jo käynyt siellä? Varasin tänään Femedesta ajan, ja sain sen jo 3.9 eli täks keskiviikoks jo! Olin varma, että menee jonnekki kahen kolmen viikon päähän! Se hoitaja kysy viikkoja siellä ja ku sanoin et viikolla 25 mennään ni sano et joo no sit ois hyvä kohta jo tullakki... Mä luulin et sen voi hyvin tehä viikolle 30 asti... Mut hyvä näin! 160e tulee maksamaan Kelakorvauksen jälkeen, ja sieltä saa sen dvd:n sitte mukaan, ni saa sit mieski katella kotona sitä, ku se ei tuu mukaan tonne.
Ja kivaa ku saa sitte vielä varmistuksen sukupuolesta..

Jeps.. Mulla on nyt ollu vaivana sellasen viikon pari noi liitoskivut ilmeisesti.. häpyluuta särkee kävellessä ja jonnekki tonne nivusiin särkee hirveesti just ku on lenkillä tai jotain..laittaa housuja tai sukkia seisaaltaan.. AUTS.

Oispa nyt äkkiä se niiiin odotettu joulukuu!! :heart: :xmas: :xmas:

 

Aubrieta Oli ruoka hyvää ja monenlaista tarjolla. Tietty paejja on se mitä täytyy maistaa. Sit mentiin yks ilta porukalla syömään (meitä oli melkein 40 henkee) ja se oli huono kokemus. Alkupala oli tosi hyvä ja maistuva, mutta pää ruoka (kalaa) sattui olemaan RAAKA! Mulla meni ruokahalut ja iso pomo joka istui mun vieressä nosti asiasta aivan mielettömän metelin. Sain sit toisen ruuan eteeni, mut mul oli ruokahalu kadonnut. :x
Tuo voi sattua ihan missä vaan ja sen tiedän et on isolle porukalle aina tosi vaikea saada kaikki kohdalleen. Se vaan sattui nyt mulle, ainoalle raskaana olevalle... :headwall: No onneks hoksasin asian, muuten istuisin nytkin varmasti vessassa. :snotty:
Nuo kaupunkilomat on huippuja. Varsinkin kun on lapsia, niin ne ovat just passeleita. Ei tarte laittaa lapsia kauaksi muiden hoiviin ja silti saa elämyksiä. Pitemmälle lomalle minä ainakin ottaisin lapseni mukaan, varsinkin kun esikoinen ei oo mielettömän vanha. Muuten vois tulla ikävä molemmin puolin. Sit se et jos on lapset mukana, niin täytyy niillekin hauskaa olla. Muuttuu sit se reissu erilaiseksi.
Mulla on monta kaupunkia vielä Euroopassa nähtävänä. Ehkä vuoden päästä sit jonnekin taas. Nyt saa noi matkustelut jäädä ainakin multa... :wave:

 

heissan

Ensimmäinen työpäivä takana loman jälkeen ja sissus että väsyttää melkein meinaa silmät valuu näppikselle. Ihan oikein arvailin, että raskasta tulee tästä työssäkäynnistä vaikka töissä työkaverit ottaakin huomioon ja antaa tehä vähän helpompia hommia. JOhtaja tokasi, että toivottavasti olet työkykyinen siinä oli toivotukset töihin paluusta.
Ei vissiin kovin mielellään kirjoittanut minulle uutta sopimusta loppuvuodeksi kun kohta jään kuitenkin pois. Toivoi varmaan salaa, että oisin jäänyt tulematta niin olisi saanut ottaa minun hommaan suoraa sen joka tekee sitä sitten jatkossakin. Mutta samapa tuo minulle oon sen aikaa kun jaksan. Joka paikka kyllä huutaa hoosiannaa... |O

Maito ei minullakaan ole koskaan tullut juurikaan edes tarpeeksi saatikka ylitse asti ,vaikka sitä raskausaikoina onkin tiuhkunut, että ei varmaan nytkään ennenkoi mitään suurta maito määrää.

Miehestä ja parisuhteesta sen verran lisää vielä ,että siihen olen aina ollut kyllä todella tyytyväinen. Me ollaan vaan edelleen yhtä rakastuneita toisiimme kuin silloin reilut 10 vuotta sitten. Se oli rakkautta ensisilmäyksestä ja sellasena on pysynyt. Reilut 8 vuotta ollaan oltu naimisissa ja yli 10 vuotta asuttu yhdessä. Meillä on mahtava huumorintaju nauretaan paljon yhdessä sekä puhutaan paljon kaikesta. En ymmärrä miten esim, mun miehen veli vaimoineen ei tiedä toistensa asioista koskaan mitään. Toinen on voinut sopia meidänkin kanssa vaikka mitä ja toinen ei ole kuullutkaan. Samoten jos on jotain mitä pitää muistaa pitää se muistaa sanoo molemmille tai toinen ei asiasta kuulekkaan. Ehkä eri pariskunnat juttelee vähemmän asioista en tiedä. Vaikka meilläkin mies tekee vuorotyötä niin silti keretään jutella.

Nimeä meillä on aina odotusaikana mietitty, mutta kummasti mikään niistä nimistä ei ole päätynyt valituksi koskaan. Nyt ajattelin, että voihan sitä nimillä leikkiä ,mutta sitten kun lapsi syntynyt kerkee tosissaan sitä miettiä.

Mulla on ilmaantunut uus ihana vaiva tuo närästäminen saa todella tarkasti katsoo mitä iltasella syö tai sitten yöllä saa juosta hakeen rennietä. Ikinä ennen ei oo tämäkään vaivannut.

Äitiyspakkauksen otan rahana kun noita vaatteita on lapsilta jäänyt ja rahalla voi sitten ostaa sitä mitä tarvitsee. Ihanat yhdistelmä vaunut (sikäli kun en ole jo jossain täällä mainostanut muisti pätkii) ostin pari vko sitten emmeljungat ja tuossa ne nyt odottaa , että pääsee ajelulle

Nyt nukkumaan, että jaksaa taas taistella yhden työpäivän lisää

Auris ja masu 26+2

 

Hei, ystävät rakkaat, kuukausi vaihtui, uutta pinoa kehiin :heart: