HELMIKUUN HELMET 2013 *marraskuu*

Kohdunsuun tilanne Siis oli ehkä tökerösti kirjoitettu, sisätutkimus tehtiin. Mutta vastasi ainoastaan kohdunsuun olevan puolipehmeä. Kyselin mittoja tai muuta niin katseli vain silmät pyöreänä ja jatkoi kirjoittelua korttiin.

Supistuksia on ollut ihan viikoista 17-18 lähtien, ensimmäinen kivulias sellainen tuli lomamatkan päätteeksi jossain latvian ilmatilassa kun supisteli yhden minuutin välein ja puristin mieheni kättä. Se on ainut kerta kun on todella ollut tuli perseessä ja sellainen tunne että tämä on tässä nyt, se syntyy.

Kohdunkaula ollut pituudeltaan 2,5cm koko raskauden aikana. Ja jotenkin haluaisin tietää että jos se silloin rv 26+3 oli 2,5 niin mikä se nykytilanne on. Kun on supistellut reippaasti ja sellainen limatulpan näköinen köntsä tippui viikko sitten pönttöön.
Ihan itsensä takia olisi kiva tietää mikä tilanne on nyt rv 30+4

Tuntuu että osa teistä tietää vauvansa painon ja tilanteen paljon paremmin. Minä tiedän ainoastaan viikkoni ja että kohdunsuu on puolipehmeä ja 2,5cm pitkä.

 

AnniMarj Minähän se täällä, jonka alapäätä ei kukaan halua katsoa... Toivon siis kovasti, että kaikki menee ohjekirjan mukaan - mitään ikäviä ylläreitä en kyllä kaipailis. Mulla noi räpsyt maksoivat 72e, kun sain avajaistarjouksena 10% alen eli normaalisti 80e, huollot tehdään yleensä n.3-6vkon välein - riippuen siitä, miten nuo omat ripset uusiutuu. Mä ajattelin ihan kylmästi nauttia näistä ja mahdollisimman pitkään huoltojen avulla - nopeuttaa niin aamurutiineja ja on paljon virkeämmän näköinen minimivaivalla.
Närästykseen kannattaa kokeilla muuten reseptittä saatavaa Ranixalia, jota mulle lääkäri suositteli ja eräs kaverikin, joka kärsii refluksista - auttaa kyllä hyvin, jos ei kauhean myöhään syö ja ottaa sen kaksi kappaletta niitä yöksi, mitä saa ottaa, niin saa nukuttua yön ilman ongelmia.
Noista verensokerimittauksista niin mä en tiedä, mitkä on ne max. arvot ennen ruokailua (siis ne muut kuin paasto), koska mä mittaan vain paastoarvon ja aamiaisen, lounaan ja päivällisen jälkeiset arvot. Mulla oli myös kahdelta viikolta yksi ylitys raja-arvoihin, koska jouduin syömään tuhdisti brunssin, että selviän pitkän työpäivän (olin meinaan klo 11-20 töissä eikä ollut aikaa syödä edes jogurttia missään välissä). Siitä ei sapiskaa tullut, kun syy oli selvillä tuolle ylitykselle - puuro, kaksi täysjyväpaahtista voin, juuston ja tomaatin kanssa sekä jogurtti vielä siihen päälle, ei siis ihme että tuli ylitys. Normaalisti syön aamulla sen yhden leivän ja jogurtin. Ei siis kannata noista ylityksistä stressata, jos ne on satunnaisia ja niille löytyy selkeä selitys. Ruokavaliota mulla ei muutettu ollenkaan, olen syönyt koko ajan samalla tavalla ja antaa hyviä mittaustuloksia edelleen - liikuntaa ei määräänsä enempää voi harrastaa, kun selkä alkaa äkäillä ja iltaisin kärsin iskiasvaivoista. Riittää kun yrittää päivät porskuttaa seisaallaan töissä, kun ei työtuoliakaan voi koko aikaa käyttää - kiitos iskiasvaivojen.

Nyt on pakko lähteä unille, koska on kiva herätä aamulla jo valmiiks hehkeenä.

 

Hansuu tervetuloa joukkoon!

Koira-asiaa minäkin olen miettinyt ja taidetaanpa mekin sitten ottaa joku riepu sairaalaan mukaan. Itse asiassa, meidän edellinen koira oli todellinen ongelmatapaus ja yritti syödä kaikki ihmiset, joita ei ollut tavannut pentuna, jos nämä yritti tulla hänen reviirilleen. Sain kuitenkin puolen vuoden aikana totutettua koiran silloiseen uuteen poikaystävääni (nykyinen aviomies) raahaamalla juuri näitä "haisevia" vaatteita kotiin ja esittelemällä miehen ja koiran ensin poissa omilta reviireiltään. Ja niin se yhteiselo vaan kummasti alkoi sujua ja olivat lopulta niin suuret ystävykset, että mies tuntui hoitavan koiraa enemmän kuin minä. Ja surukin oli sitten sen mukainen... Mutta nyt siis luotan, että nykyinen koira hyväksyy vauvan, mutta varovainenhan siinä saa varsinkin aluksi olla.

Neuvola oli tänään ja siellä oli taas sijainen. Olen nähnyt nyt tämän sijaisen yhtä usein kuin sen varsinaisen tädin eli kaksi kertaa... Joka toinen kerta on eri tyyppi vastassa! No, mukava täti tämäkin oli, mutta ei selvästikään niin rutinoitunut kuin se varsinainen. Sai minut säikäitettyä, kun alkoi puhumaan kaksiosaisesta kohdusta. Ihmetteli siis sitä, kun vauva on ja pysyy tuolla oikeassa kyljessä vaikka tohottikin koko ajan potkimalla ja muuten veuhkomalla. Toinen puoli kohdusta mulla siis tyhjää täynnä, niin ihmetteli, miksei se vauva sinne mene ollenkaan. Ei sanonut asiasta sen enempää, joten ei kai se sitten kovin todennäköistä ja vaarallista ole.

Verenpaineet on ja pysyy alhaalla, täti ihmetteli eikö minua huimaa. Nyt paineet oli siis ihan normaalit 109/70, yleensä on vielä pikkasen alle. Hemoglobiini oli noussut viimekertaisesta 117:sta takaisin normaaliin eli 134. Ei tartte rautaa ruveta vetämään. Sydänääniä tämä täti ei meinannut millään löytää, vaikka sormella näytin, että tosta ne kuuluu, oikeasta kyljestä. Väkisin vaan yritti sieltä keskeltä. Mutta kyllä se lopulta usko ja hyvinhän ne kuului. Kauhea meno oli vatsassa meneillään ja sitä neuvolan tätiä vallan nauratti koko touhu. Huomasi, että kyseinen täti ei ole tottunut näitä hommia tekemään vaikka mukava olikin.

Piia-Liisa Jos satut täällä vielä käymään, niin tuli mieleen se kaverini, joka synnytti silloin viikolla 32 pienen tytön (1,6 kg). Hän kutsui meidät nyt kylään ja sanoi, että tyttö painaa jo 3 kiloa. Nyt tytöllä on siis ikää kuukausi ja kolme viikkoa. Vauva pääsi sairaalasta noin kolmen viikon ikäisenä, kun oli saavuttanut takaisin oman syntymäpainonsa.

Meillä on tuo synnytystapa-arvio ja ultra ensisynnyttäjille. Se tuli minulle nyt ihan täytenä yllätyksenä, mutta hauska päästä vielä kurkkaamaan sisälle. Tämä on sitten viikolla 36 eli aika loppuvaiheessa. Neuvolat olisi nyt viikolta 30 eteenpäin kahden viikon välein, mutta ei siellä ollut vapaita aikoja, joten mennään sitten vasta 3 viikon päästä seuraavan kerran.

Keltakukka 29+4

 

synnytystapa-arvio ja ultra Meillä sitä ei ole täällä helsingissä. Minulle vastattiin kun kysyin seuraavaa ultraa niin sanottiin että ei tule viikon 20+ enää ultran ultraa. Ellei jotain erikoista tapahdu, tai menee yli-aikaiseksi.

Ihme että näin suuria eroja voi olla?


Eikö tuonne alkuun voisi laittaa erikseen listan syntyneet?
Helpompi bongata ne sitten sieltä

 

Voi miten paljon tykkäyksiä ja onnitteluja, kiitos paljon! :heart:
Tiedän, että pitäisi nukkua, mutta olen taas pari tuntia valvonut eikä uni tule, joten naputan pari riviä...

Pojalla menee edelleen hyvin. Verensokerit hyvät, ei tarvitse lisähappea, ylipaineletkusta varmaan päästään ihan pian, saa maitoa ja pissaa. Aivoissa ei vikaa, sydämessä ja keuhkoissa näkyy, että on keskonen, mutta ei mitään hälyyttävää. Pientä turvotusta, mutta sekin lähti jo katoamaan. Kirkasvalohoitoa saa bilirubiinin takia, se kai aloitetaan keskosilla hyvissä ajoin ennen kun keltaisuutta edes näkyvästi on.

Oliko se Bettis vai kuka joka kysyi vauvan pituutta. Ei kuulemma mitata keskosilta, kun ei heitä saa suoraksi (esim Englannissahan ei mitata ketään vastasyntyneitä, kun mitat ovat kuitenkin vain noin-mittoja). Sellainen noin 40-senttinen. Tosin jo tässä vaiheessa ei enää tunnu mitenkään "ihmeen pieneltä". Pieniähän vauvat aina on enkä ole "livenä" nähnyt kuin ihan pari vastasyntynyttä.

Olen saanut pitää vauvaa muutaman kerran kenguruhoidossa. Mies vaihtoi vaipat ja sai pissasuihkut melkein päälleen.

Maitoa pumppaan ja olen saanut pieniä pisaroita tihkumaan, mutta en ihan vielä sellaista milliä, paria, jonka saisi pojalle talteen. Mutta onneksi on äidinmaidonluovuttajia, joten poika saa sairaalassa ihan ehtaa tavaraa. Mutta olen luottavainen, että maito nousee, kun jo nyt tulee pisaroita. Kuulemma keskosäitien elimistöllä saattaa vaikeuksia käynnistää maidonnousua (kun viikkoja on niin vähän ja vauvakin vielä kaukana äidistä).

Kauheinta on se, että minä kotiuduin jo. Fyysisesti olen loistavassa kunnossa. Synnytys oli ilmeisesti (ei vertailukohtaa!) tosi helppo, ponnistusvaihe "venyi" jopa puoleen tuntiin, koska piti odotella supistuksia. Epiduraalia ehdotettiin, kun vielä pötköteltiin, mutta enhän sitä ehtinyt saada. Ensimmäisen särkylääkkeen otin hetki sitten, kun kohtua vähän supistaa ikävästi (ja käden hermopinne vaivaa). Mutta siis läksin sairaalasta kotiin ja vauva jäi sinne. Eri osastoillahan me oltiin eikä siellä vauvojen teholla kauheasti öisin hengailla (siis kai siellä saa olla, mutta parempi antaa vauvan nukkua rauhassa). Ja toivon mukaan saan kotona paremmin levättyä (no ei näytä siltä, tosin viime yönäkin valvoin neljä tuntia putkeen, kun ei vaan tule uni!). Mehän asutaan kolmen kilometrin päässä sairaalasta.

Poikahan voi päästä tosiaan siis vielä tämän vuoden puolella kotiin. Tajusin juuri, että joku pieni joululahjakin on lapselle hankittava. :heart:

Pää ihan sekaisin. Kaikkia hulluja käytännön asioitakin soiteltava. Kuten tiistaiaamuna soitin pomolle töihin, että minuahan ei näy siellä, koska olen synnyttämässä.

Nyt menen takaisin sänkyyn tavoittelemaan sitä unta. Eilen nukuin parin päikkärit, taitaa tänä päivänä mennä samaan.

Voikaa hyvin, älkääkä kukaan muu nyt vielä pamahtako! Minullahan oli la ekana, kun se siirtyi sieltä helmikuun alusta tammikuun loppuun. Mutta mieluusti voidaan sopia, että te muut synnytätte vasta ensi vuonna!

P-L

 

Voi ihanaa, et Piia-liisan pikkumiehellä on kaikki hyvin. Nyt vaan kerätään voimia ja kasvetaan vähän lisää :heart:
Ja hyvä, et sullakin. Menee varmaan hetki, et saa sulatettua, et vauva on ja on äiti vaikka vauva konkreettisesti onkin hetken muualla. :hug:

Toivon mukaan me muut päästään ens vuoden puolelle kaikki. Vaikka P-L tarina mitä ilmeisemmin saa onnellisen lopun, ei meillä kaikilla ehkä olisi yhtä hyvä tuuri. Vauvat kaikki kehittyy kuitenkin yksilöllisesti. Joku muu voisi joutua taistelemaan elämästään pahastikkin. Mutta ihanaa, ettei tämä Mr marraskuu tarvi edes lisähappea! Se on iso voitto.

Keltakukka Mullakin vauva majailee vaan toisella puolella. Välillä "liukuu" toiselle puolelle mutta äkkiä tulee kuitenkin takas. Mä en tommosesta kaksiosaisesta kohdusta oo kuullukkaan, muttei kuulosta kivalle! :| Mä pääsen tän takia vielä ultraan n. rv34 ellei vauva sitten ole asettunut oikein.

Äiti maa & Alli 30+4

 

Kiva kuulla Piia-Liisa, että kaikki asiat on noin hienosti!

Tervetuloo Hansuu!!

Influenssarokotetta minä en meinaa ottaa, välttelen vähän muutenki aina kaikkia ylimääräsiä rokotteita, en ottanu sitä sikarokotettakaan sillon. Kysyin kyllä miehenki mielipiettä asiaan ihan lasta ajatellen, mut hänki oli sitä mieltä, ettei kannata ottaa.

Neuvolassa kävin siis eilen, kaikki kunnossa, sf-mitta meni tällä kertaa, kun hoitaja taas ite mittas, niin just siihen yläkäyrälle ja vajaan parin viikon päästä menen taas käymään, niin katotaan kuulema sitten, että jos se vielä menee toisen kerran sen käyrän yli, niin sit saan lähetteen KYSiin, toisaalta toivosin sitä, niin pääsis vielä ultraan Joku siis kysyi siitä, niin yleensä ultraan ei pääse ite pyytämällä, jos ei oo mitään erityistä syytä. Meillä ei kuulema täällä oo mitään synnytystapaarvioo eikä lapsen kokookaan enää sen kummemmin arvioija. Viikolla 36 on kuitenki vielä neuvolalääkärillä käynti, tarkastaa vaan, että juniori on sit oikein päin tai jos ei oo, niin se on sit kans sairaalareissu. Terkkari joutuki eilen ihan jonkun aikaa tunnustelemaan minun mahaa, että sai selville, miten päin se pikkunen siellä köllöttää. Kirjotinki eilen, että tunsin pienen pään aamulla tuossa ylhäällä, mutta hänpä oliki siellä juuri toisinpäin eli taisinpa sit tunnustelaki pyllyä

Joku kysyi kans, miltä harjotussupistus tuntuu, mulla ainaki sen huomaa siitä, että kävellessä tai istuessa alkaa tuntua ikävälle yleensä alavatsalla tai joskus istuessa ja varsinki, jos tulee paikallaan seisoessa, niin maha vaan tuntuu yhtäkkiä kovalta niinku joku jotenki kiristäs tuota vatsan ihoa.

Koirista on ollu paljon puhetta. Meijän koira ei onneks oo missään vaiheessa ollu mitenkää mustasukkanen tms., se on tommonen vahtikoira, joka aina pitää kyllä kaikkia silmällä. Mies jo toteski, että siitä voi tulla hyvä "lapsenvahti", kun kerta meitä aina vahtii, niin eiköhän tuo lapsenki pie silmällä, saa nähä.

Nyt en muista, pitikö vielä johonki muuhun asiaan kirjottaa jotain... katotaan taas enskerralla.

minä vaan -84 + juniori 30+5

 

Onnea Piia-Liisa pienestä pojasta! Ja hienoa kuulla että siellä voidaan noin hyvin olosuhteisiin nähden

Keltakukka täällä vauva on majaillut jo viikkoja ihan täysin oikeella puolella, melkeenpä tuolla kyljessä ja tosiaan vasen puoli ollut koko ajan "tyhjä pussi" Kysäsin neuvolalääkäriltä että miks hän vaan toisella puolella majailee ja kysyin että onko mahollista et ois kaksosanen kohtu tms niin hän sano että vauvat usein ottaa sen lempipaikan ja siellä sitten köllöttelevät, ultraskin vielä niin siellä hän oli oikeella pää alaspäin Ei ollu siis kyse mistään toispuoleisesta tai kaksosasesta kohdusta, aika harvinaisiahan ne on mut tiedän kyllä yhden jolla tällanen kaksosanen kohtu on, sellanen kyl huomataan ultrissa jo aiemmin ja raskaus ei edes jatku normaalisti jos se kiinnittyy "väärälle" puolella kohtua sellasissa tapauksissa...

28+6

 

Piia-Liisalle ihan ekana ISOT ONNITTELUT PIENESTÄ POJASTA! :flower: Ja ihana kuulla, että siellä voidaan olosuhteisiin nähden hyvin. Oliko niin, että tämä oli sun ensimmäinen? Kun ainakin mulla tuon esikon jälkeen oli pari viikkoa ihan epätodellinen olo ja unet oli mitä sattuu, vaikka lapsi nukkuikin. Johtui isosta elämänmuutoksesta varmaan myös, mutta ennen kaikkea hormoneista (maidon tuotanto alkaa jne.). Kyllä se olo siitä tasoittuu

Sisätutkimusta mullakaan ei ole tehty ollenkaan sitten alkuraskauden, eikä ole tarviskaan. Jos ei supistele eikä vuoda, niin turhaanpa tuota ärsyttää. Tai ainakin mun mielestä

Painoarviota ei käsikopelolla tehdä täälläkään, mutta mullahan on ne polikäynnit sairaalassa ja siellä nimenomaan tutkitaan tuota pikkuisen kasvua, joten sen takia joka kerta tehdään painoarvio. Synnytystapa-arviota ei tehdä varmaan ennen kuin lähempänä, eikä sitäkään täälläkään automaattisesti ultran avulla tehdä vaan yleensä käsikopelolla.

Tervetuloa uusille vielä!

Synnytyksistä sen verran vielä, että sektiota kammoan ennen kaikkea sen toipumisen takia, leikkauksenahan tuo alkaa olla aika rutiini vaikka iso leikkaus toki onkin. Mutta tuntuis ikävältä jos ei vois esim. esikoista pitkään aikaan kannella ja nostella kun vielä syliä tarvii hänkin... Vaan onneks on aikaa vielä pienellä mennä oikein päin, jospa tuo älyäis ja tulis pää edellä kuten isoveljensäkin

Ja nyt sorvin ääreen...

cannes ja piskuinen 28+6

 

Piia-Liisa Paljon onnea! :heart:

 

Huomenta!

Onpa pienoinen ihme tuo Piia-Liisan lapsonen, toivottavasti jatkuu samaan malliin!

Sokerirasituksesta ja neuvolasta sen verran, että kolmas raskaus on tosissaan menossa ja kukaan ei sanallakaan ole maininnut tuota sokerirasitus käyntiä, ei nyt, eikä muillakaan raskaus kerroilla. Enkä aio kyllä itekkään ottaa esille. Normaalipainoisia kun nuo edelliset ovat olleet. Ja neuvolakäyntejä on ollut tässä vaiheessa tasan 2. Kolmas sit parin viikon päästä. Vähän vähältä tuo seuranta tuntuu, mutta itse saa olla yhteydessä sinne suuntaan jos kysyttävää/huolia on. Mä taidan olla muutenkin sellanen antineuvola-ihminen, että ne ei varmaan halua mua sinne, kun välitän piut paut niiden suosituksista Joskus tuntuu, että ihmiset kadottaa maalaisjärkensä raskauduttuaan ja jos neuvola suosittelisi että katua ei ylitettäisi raskaana olessa, moni jäis kotiin...
Syönyt olen aina mitä haluan, kunhan vaan on aistinvaraisesti kunnossa ja juonutkin sen aterian kanssa jopa lasin viiniä!! Paha, paha äiti!!

Sillä lailla! Mutta tänään on tämän mamman vapaa-päivä!! Jee! Mummo tulee katsoon lasten perään ja mä lähden humputteleen (lue:lyllertämään) kaupungille! Täytyy kyllä käväistä töissä, mutta ehkä joutuu kiertään parit kirpparit. Mua ei sais kyllä päästää niille, kun tuntuu tuo mopo karkaavan aina lapasesta!

C U

 

Lumista huomenta mammat!

Onnittelut P-L pienestä pojasta! :flower: Ja tosiaan, ihanaa kuulla, että kaikkii näyttää todella hyvältä! =)

Olikohan tässä jossain vaiheessa puhetta vetisestä valkovuodosta? Tai olisinko jopa itse kirjoittanut siitä? Noh joka tapauksessa, mulla ilmeisesti tuo alapää ärtyi jonkin verran siitä lääkärin ronkkimisesta viime viikolla ja lauantaina alkoi sellainen hyvin vetinen vuoto, jota sitten ihmettelin koko viikonlopun aina eiliseen asti. Ajattelin, että josko se siitä loppuisi.. Soitin sitten yön murehdittuani eilen neuvolaan, ja th kertoi niin kuin asia on, että vuoto voi olla hyvinkin vetistä. Oli kuitenkin jäänyt th:ta vaivaamaan itseäkin, mulle soiteltiin sitten perään iltapäivällä, että josko kävisin asian tarkastuttamassa aamulla. Mä kävin nyt sitten aamulla ennen th:n virallisen työajan alkua tarkastuttamassa tilanteen (piti ehtiä 9:n töihin tänne 50km pähän). Ihan valkovuotoahan se oli, mutta hyvin vetistä, ihan sellasta valuvaa ja välillä jopa ihan holahtaa housuihin. Mutta jäi huojentunut olo, ja arvostus th:ta kohtaan, että tuli aikaisemmin mun takia töihin, että mä ehdin ajoissa omiini =)

Synnytystapa-arviosta mainittiin mulle jossain vaiheessa, mutta meniköhän se niin, että vain ns. riskisynnyttäjät ja pelkokllinikan potilaat saavat sen?! Pitää muistaa kysyä ensi viikolla, kun meen taas neuvolaan ja lääkäriin tota kohdun suuta tarkastuttamaan..

Painoarviota en oo saanut sitten rakenneultran. Lääkärissä ei edes ultrattu kuin se kohdun kaulan tilanne.. Ja noihin sf-mittoihin en luota enää ollenkaan, kuin tulokset vaihtelevat valtavasti riippuen siitä kuka on mittaamassa!

Nyt huomaa selvästi, että mahassa alkaa olla ahdasta, kun kaveri möyrii tosi kipeästi vähän väliä. Tai sitten se on vaan sellaisessa asennossa, mistä minä sitä tiedän Mutta kyllä meillä mennään pääasiassa niin, että pää on tuolla alhaalla pompottamassa virtsarakkoon (välillä siirrytään niin että hakataan rakkoa nyrkeillä!) ja jalat sätkivät ja vetelevät pitkin "seiniä! tossa ylämahalla. Selkä oli viikko sitten tuolla vasemmalla kyljellä ja samassa paikassa se oli rakenneultrassakin 8vkoa sitten.

Jos koittaisi vielä tehdä pikkasen töitä, enää tää ja huominen päivä, ja sitten koittaa VAPAUS! Niin odotan sitä, että saan ottaa päikkärit, jos en oo yöllä nukkunut. Ja sitä ettei tarvitse yöllä stressata sitä unettomuutta, kun ei aamulla tarvitse raahautua töihin. =)

Keisha ja Jumppis 29+0 *POKS* Onpa se jo paljon!

 

Huomenta kaikille!

Ja Piia-Liisalle onnittelut poika-vauvasta ja ihanaa että pojalla on kaikki olosuhteisiin nähden hyvin :heart:

Eilisiä neuvola kuulumisia:
painoo oli tullu kaks kiloo (yht. n. 10kg)
verenpaine 131/77
hemppa 130
sf 28
rt
sykkeet +
liikkeet ++
Sit tuli vielä lähete labraan niihin pitkäaikais -sokeri kokeisiin.
Heh ja ilmoittauduin masu muskariin Kaikkeen sitä... Mutta siinä on sellainen idea, että ennen syntymää olis kolme tapaamista ja sit kun vauva syntyy niin aina sinne asti kun vauva on n. 8kk niitä tapaamisia on. Ja ilmainen juttu ja ihan tässä lähellä, niin tottakai mukaan lähdin... Vähän vaan arveluttaa noi masu -osuudet.... Ja sit saattin loput valmennus ajat... Seuraava neuvola sit 18.12. Äitipolilla mennään tsekkaukseen 10.12 (ultra ja lääkäri) vs. seurannan vuoksi.

Sellaisia kuulumisia meille!

Heidukka ja Mytty 28+1

 

J+ Muokkasin tuon etusivun nyt niin, että siellä on erikseen syntyneet, mutta jätin kuitenkin tiedon lasketusta ajatusta ja siitä oliko kumpaa luvattu. Näitä on minun mielestä hauska seurata, kuinka hyvin toteutuvat ja kaikissa ketjuissa näitä tietoja ei jätetä näkyviin.

Äidiksi2013 ja Äiti maa Kiitos kommenteista siihen kaksiosaiseen kohtuun liittyen. Sitä minäkin ajattelin, että kai se nyt rakenneultrassa olisi huomattu, jos näin olisi.

Piia-Liisa Ihanaa, että pojalla ja sinulla pyyhkii hienosti! <3

 

Piia-Liisalle ihan hurjasti onnea pienokaisesta :flower:

Synnytyksistä Esikoisen synnytys kesti 16h55min. Keskimmäisen 5h20min. ja kuopus 1h8min. Meillä matkaa sairaalaan se 70km, joten toivon todella että tällä tapauksella ei ole niin kiire maailmaan kuin kuopuksella oli.

Kohta se onkin jo joulukuu :xmas: äkkiä tämä aika vaan menee.. täällä odotetaan jo kovasti joulua! Vielä kun tulisi sitä lunta.

lumi-enkeli ja :heart: 29+4

 

Pahoitteluni, että tungen ketjuunne. Kävin vain vilkaisemassa maaliskuun pinosta, miten täällä menee. Onnittelut Piia-Liisalle pojasta! Meilläkin on keskoslapsi, joka syntyi muutamaa viikkoa ennen sinun raskausviikkoja. Hän on nyt iloinen ja terve lapsi. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi ja paljon voimia sairaala-aikaan. Lapsenne on hyvissä käsissä!

Adiille haluan myös toivottaa tsemppiä vuodelepoon. Kohta hyvien viikkojen raja täyttyy. Onnea siitä! Toivon kaikesta huolimatta monta raskausviikkoa lisää. Olen itsekin ollut vuodelevossa 8 viikkoa, kotona tosin, mutta tiedän huolen ja pelon, jonka kanssa olet joutunut elämään.

Kaikille muillekin hyviä vointeja!

 

piia-liisa :heart: onnea pienestä pojasta :flower:

meni oikeen kylmän väreet kun luki että eka helmikuinen on syntynyt.

käry kävi kans täällä sokerirasituksessa ja täytyy sanoo et oli kova paikka ittelle ja poruhan siinäkin sitten tuli. nyt vaan toivoo että tulis nopeesti helmikuu : / paastoarvo oli 5.5 kun rajana on 5.3, muita arvoja en vielä edes tiedä kun nopeesti vaan neuvolasta kysyin niit ja neuvolatäti sano et keskustellaan lisää maanantaina kun on neuvola aika.

muutenkin on ollu ihmeen masentunut olo. kauhee stressi on kaikesta. kokoajan vaan laskee päiviä että tulis nyt 31.12 jollon oon viimisen päivän töissä ja saan vihdoinkin hengähtää hetken.
kovasti kaipaan kaikkia tyttökavereitani jotka on muuttanu muualle täältä tuppukylästä, ja ite jäänyt tänne. huoh..
kaippa tää tästä taas..

*saikku* & Justiina 27+2

 

Ihanaa kuulla, että Piia-Liisalla ja pienellä pojalla on kaikki hyvin! Varmasti on todella outoa kotiutua ilman vauvaa, kun kuitenkin on mielessään ajatellut, että kun lähtee synnyttämään, niin seuraavan kerran kotiin tullaan vauvan kanssa. Mutta ihanaa jos vaavikin saattaa päästä jo jouluksi kotiin

Kotieläimistä Meillä on kaksi kissaa ja toinen niistä on kovasti minussa kiinni. Toivottavasti ei tule mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan. Hommataan ainakin kaiken varuiksi pinnasänkyyn kissaverkko. Toimisikohan tuo vauvan tuoksujen tuominen kotiin myös kissojen kohdalla..Pitää ehkä yrittää. Kotiutumistilanteessa ajattelin, että päästetään kissat heti katselemaan ja haistelemaan uutta tulokasta.

*saikku* tsemppiä alakuloisuuden kanssa :hug: Ei tässä enää onneksi sullakaan ole pitkä aika ja sitten pääset huilimaan. Mulla oli viime ja toissaviikolla hieman masis olo kun sairasloma vain jatkui ja tuntui etten saa aikaa kulumaan, oli jotenkin yksinäistä kun mies kuitenkin päivät töissä. Itkuherkkyyskin oli aivan omaa luokkaansa.

Laitan tähän loppuun linkin blogiini jos jotain kiinnostaa käydä lukemassa. Ainakin välillä kirjoittelen myös jotain raskauteen, äitiyteen ja vauvoihin liittyvää
Onnenjyviä ja unelmia

Bumble & masukki 27+4 :heart:

 

Pikainen päivitys ku tää elämä on niin pirun kiireistä =(

Piia-Liisalle paljon onnea!

Kävin tänään neuvolassa. kaikki oli kunnossa. 4 viikossa sf-mitta noussut 19 sentistä 27 senttiin ja paino 2.9kg =( Nyt tullut painoa yhteensä jo 8.9kg! Supistuksia myös kipeitä ollut täälläkin jo mut lienee normaalia =)

nyt iltatoimiin...moikka ja voikaa hyvin <3

äitx2 ja riesa rv 29+2

 

Hellurei

Keltakukka mullakin on vauva ollut koko ajan oikealla puolella Sydänääniä ei myöskään meinattu löytää kerran, niin joutui terkka hakemaan oikein lääkärin etsimään niitä. Ja nehän löytyi sillä kertaa navasta Mutta ilmeisesti hän on jotenkin poikittain, koska myös vasemmalla on täytettä alhaalla kuulemma ainakin. Ei ole kanssa kukaan puhunut tuosta kaksiosaisesta kohdusta... katsotaanpa, jos vielä ultraan päästään, että mitä siellä näkyy. Ihmettelen terkan puheita, että olisi pää ylöspäin, kun kuitenkin jatkuvasti tunnen potkuja ylävatsalla enkä alhaalla? No sekin jää nähtäväksi. Mutta koska kyse on jälleen rd-lapsesta, niin en kyllä lähde perätilassa alakautta synnyttämään eli saa luvan kyllä nyt kääntyä, tämä on äidin käsky (edellinen oli niin isopäinen, että tarvittiin se imukuppi)

Piia-Liisa ihania kuulumisia teillä siellä :heart: jos sulla on mahdollisuuksia käydä jossain luotaistuotekaupassa tai tilata netistä, niin ostappas imetysteetä! Se on pahaa aluksi, mutta makuhan on sivuseikka hyötyihin nähden Tilli, anis, vadelma ja fenkoli ainakin ovat sellaisia, jotka lisäävät maidon eritystä ja sitten jos laitat kaalinlehdet rintsikoiden sisälle, niin niidenkin pitäisi kai avittaa Voi olla, että sulla on siellä kohta tulva, kun jo saat tippoja tihkumaan Itse olen luovuttanut molemmista sen 4kk maitoa sairaalalle ja jotenkin tuntuu ihanalta kuulla, että se tulee tosiaan aina tarpeeseen. Liian harva lähtee luovuttamaan, koska kokee sen ehkä hankalaksi, kyllähän siinä hieman vaivaa joutuu näkemäänkin, mutta on se sen arvoista

Tulinpahan poksumaan tänne nyt sit kerrankin muistaessani Jee huomenna on jo perjantai (ihan kuin se olis jotenkin erilainen päivä) ja suunniteltiin miehen kanssa, että mentäisi ehkä leffaan hänen synttäreidensä kunniaksi. Lahjaksi tekemäni sukatkin alkavat olemaan valmiit Tosin ne ei kyllä ole mikään yllätyslahja, tuossahan tuo istuu aina vieressä, kun niitä kudon. Mutta sain sellaisen sukkakärpiäisen pureman, että taitaa tänä vuonna lahjat olla kaikille niitä sukkia, arvostavatpa taikka eivät

Hyvää viikonloppua folks, minä vetäydyn sukkapuikkoineni nyt sohvalle

Viivi+Tiiti 30 POKSISTA PPPPPPOOOOOOOKS

 

Pitänee nyt tarkentaa se sisätutkimus siltä osin, ettei mulle tehty sitä edes alkuraskauden aikana. Joten edellinen sisätutkimus on mulle tehty kohta kolme vuotta sitten... Että tuota.

Ihanaa, että Piia-Liisalla ja pojalla on siellä kaikki kunnossa. Se on kaikkein tärkeintä. :heart:

Mua just siks vähän noiden koirien kanssa arveluttaa, koska meillähän ei ole ikinä lähipiirissä pyörinyt pieniä lapsia saati vauvoja, kun koiria on opetettu erilaisiin ihmisiin ja muihin koiriin. Eikä nää liikoja kyllä muista koiristakaan välitä. On siis tosiaan ihan ensimmäinen kerta, kun taloon tulee vauva, johon koirat joutuvat oppimaan. Ja pitäähän sitä sitten vähän katsoa toisinkin päin, kun on pienet koirat kyseessä niin voimakas lapsen ote voi olla aika ikävä koiruuksillekin... noh, toisaalta näitä ehtii vielä murehtia, kunhan nyt ensin karvakaverit oppivat siihen pieneen.

*saikku* voi hitsi... tuo tunne on inhottava ja mullekin niin kovin tuttu välillä. Joskus kaipaisi kavereista seuraa, mutta kaikki läheisimmät ovat kilometrien päässä ja elävät omaa elämäänsä. Jos tahtoo nähdä niin pitää melkeinpä itse lähteä reissuun, niin kuin parin viikon päästä on edessä. Sinänsä juuri tympäisee sit sekin, et tietävät hemmetin hyvin, notta mun on tosi paskaa matkustaa nyt, mut siitä huolimatta ei voi tänne suuntaan tulla. Tietty, ollaanhan täs keskellä ei mitään, mut kuitenkin - henkilöautolla on helppoa, mähän käytän julkisia, kun ei oo ajokorttia ja vaikka oiskin niin ei ois autoa käytössä.
Hittolainen, mulla on vielä liian monta viikkoa äitiysloman alkuun - vasta 10.1 se alkaa. Vaikkei mulla koko aikaa nyt duunia ookaan, niin silti ottaa koville, kun tietää, että virallinen alkaa vasta silloin. Onneks edes uudeksvuodeks on luvassa huippuseuraa - paras ystävä tulee kylään.
Toivottavasti sullakin siellä se möömöö-olotila helpottais pian :hug:

Keisha siellä sitten touhuillaan just niinku täälki - pää poukkoaa virtsarakkoon, välillä nyrkit sit heiluu rakkoon. Monoa tulee kylkeen vähän väliä. Nyt tiedän, miltä tuntuu olla nyrkkeilysäkki. Mulla toi synnytystapa-arvio tulee väkisin, kun noista sokereista kärähdin, mut sinänsä ihan kiva, et pääsee siihen edes.
Tääl on kans välillä tosi vetistä valkovuotoa... ärsyttävää, kun tuntuu, että housut on ihan märät, vaikkei ne oikeasti edes ole. Sitten pitää vielä vessassa miljoonasti tarkastaa, onko lorahtanu housuun vai ei. :headwall:

Onneksi huomenna on vapaapäivä, koska oon niin himskutin väsynyt, ettei kyllä oo mitään tsäänssejä pysyä hereillä koko päivää. Voisin oikeasti nukkua koko päivän. Mut en ehkä nuku vaan pyykkään. Onhan sekin melko rentouttavaa.

Nyt siis jotain jänskää äksöniä, vaikka tuollaisen Aurinkomatkojen lomaoppaan katselua, kun jostain kumman syystä pirulaiset ovat sellaisen firman nimellä laittaneet postissa tulemaan. Ihan kuin olis pientä vittuilua ylemmältä taholta jostain.

MrsR&MrR ja Jorma-Irmeli 29+0 POKS!

 

Sisätutkimuksista mulle se on tehty kaksi kertaa lääkärineuvoloissa rv 11+0 ja 26+0 ja seuraava on viimeistään ko kasassa on 36 ja jotain kun silloin on taas lääkärinla.

Pipsa4 30+0 POKS!

 

Oon kyl oikeesti järkyttyny, et meillä on täällä tasan yks lääkärineuvola... Ollaan sit vissiin tääl Keski-Suomessa edelläkävijöitä, kun nehän uhkaili kovasti tasoittavansa tilanteen ja villi veikkaus on se, ettei niitä ainakaan missään lisätä. Joskus tekee mieli pistää kunnon itkupotkuraivarit ihan vaan siks, kun päättäjät on idiootteja ja säästää aina vääristä asioista. Ärrimurri ja höyryt vielä korvista.

 

Piia-Liisalle aivan hirmusti onnea pienestä pojasta <3 onneksi kaikki on mennyt hyvin.

ekaks neuvolakuulumiset tältä päivältä:
rv 30+2
painoa tullut nyt 10 kiloa , eipä siitä tullut mitään mainintaa
sf 29cm
paineet 120/80
pissassa sokerit 2+, johtui kuulemma tod. näk. limusta jota join just ennen neuvolaa. Sokeri mitattii sit sormenpäästä, oli 6.1 eli ok.
sykkeet 150 ja liikkeet ++
raivotarjonnassa ja pää jo ihan alhaalla, terkka sanoi että ei välttämättä pääse vaavi enää nousemaan sieltä pois oiskin hyvä ettei vaan päätä kääntyä perätilaan... ajattelin kyllä yrittää alatiesynnytystä, vaikka tyyppi päättäisi vielä kääntyä. Käsittääkseni ulkokäännöstä ei voi yrittää kunitukka on edessä? onko kellää tietoa?? unohin terkalta kysyä... :/ tietty jos lääkäri olis sitä mieltä että sektio on parempi niin sitten se olis vaan niin..

hassuja kyllä noi erot neuvoloissa, mulla on ollu kaks kertaa lääkärinla ja molemmissa on tehty sisätutkimus ihan rutiinisti. Viiminen lääkärinla on 36+ viikolla, on sit samalla synnytystapa-arvio. Puhttiin jo neuvolassa tuosta maidonluovutuksesta. Nyt haluan kyllä heti ne testit yms, viimeksi vaan sanottiin että maidontulo saattaa ehtyä niin eivät halunneet? ottaa synnärillä niitä testejä. Ja maitoahan tuli aivan järjettömät määrät, olin siis meijeri
ai niin meillä terkka sanoi sitä, etten sais töissä enää nostella mitää.. Anteeks mut jos oon kaupassa töissä ja osastolla eikä mulla ole mitään vaivoja niin nostelen kyllä. Ei siis ole ollut supistuksia tai muuta. En toki nostele enää mitään hirmu painavia juttuja, mutta niin kauan kun hyvältä tuntuu niin jatkan kyllä normimenoa töissä. Enää 19 työpäivää ennen loman alkua jippiii!!

meillä koirat on ottanu vauvan ok vastaan, saivat tutkia ja haistella kaukalon ja tyypin läpi kun kotiin päästiin. Ei siis viety etukäteen mitää vauvan hajuista juttua kotii. Nyt noita onk kaks riiviöö ja tuo vanhus, katotaa miten nyt sujuu . ja meilläkää ei siis oo koirat ennen tottunu hirveesti lapsiin...
oon taas puhelimella, niin en muista mitä muuta piti kommentoida mut jatkan kommentointia sit myöhemmin

 

Heippa mammat ja onnittelut Piia-Liisalle! Hurjaa että nyt jo alkaa tapahtumaan, itsekkin kun olen laskettujen aikojen kärjessä ni johan tässä alkaa jännittää...:O En nyt ole saanut itseäni tässä esiteltyä kunnolla kun olen kärsinyt rannekanavaoireyhtymäni kanssa, ja eikös tässä ole tullut lisäksi jännetupentulehdus. Maanantaina pistettiin kortisonipistos, nyt kahta kauheemmassa kunnossa... kirjotan nyt pikkasen kummiskin.

Mulla samantapainen tilanne kun Doris87:llä muistaakseni (ja monella muulla), elikkä totaaliyhäriksi tässä ryhtymässä. Onneksi tukiverkostoa löytyy perheen ja ystävien muodossa =) . En suinkaan väitä että tilanne pelkkää ruusuilla tanssimista olisi, paljon on pelkoja ja huolia joita yksin tulee turhaankin märehdittyä, mutta vaikea sanoa olisko tilanne ensiodottajalle jotenki paljon helpompi jos puoliso olisi tukemassa? Kun ei ole mihin verrata näitä kuukausia...
Mutta pääasia että tuleva poitsu on rakastettu ja toivottu sukuun =).

Huh, huh, kylläpäs on pyöreä olo.

Vempukka ja Kaveri 30+5 (hui jo niin paljon!)