H
heinis07
Vieras
1.7. Heidi21, Lappi, esikoinen
2.7. Heinis 26v. Hyvinkää, toinen
3.7. Mm 25v. Helsinki, esikoinen
5.7. Kaisla 28v Helsinki, esikoinen
6.7. Mia 33v Kanada, esikoinen
6.7. Wera, toinen
7.7. Kirppu 32v. toinen
9.7. Neksu 26v. Helsinki, toinen
10.7. Mk77 29 v. Keski-Suomi, toinen
11.7. Mannis 23v. Päijät-häme, esikoinen
12.7. Tiitu 35v. toinen
14.7. Tööötti 30+, Pirkanmaa, toinen
15.7. Aamu73, Uusimaa, esikoinen
16.7. Cilja, 32v, Pirkanmaa, esikoinen
17.7. Jossu78 28v. Keski-Uusimaa, esikoinen
18.7. Niiskuli 29v, Riihimäki, toinen
19.7. Monsku, 27v. Helsinki, esikoinen
19.7. Sara, 31v, Etelä Lappi, esikoinen
20.7. Assari, 25v. Länsi-Uusimaa, esikoinen
20.7. Tre, 27 v., kolmas
20.7. ELO 24v. kolmas
21.7. Lavine 28v, USA, esikoinen
23.7. Limee 24v, esikoinen
23.7. Kissafriikki 26v, Itä-suomi=MKs, toinen
26.7. Piri 33v, Keski-Suomi, esikoinen
28.7. Karvakuono
Heipat vaan täältäki.
Meillä ollaan taas kipeenä. Jätkällä alko flunssa lauantaina ja eilen aamusta hengittäminen oli taas niin vaikeeta, et päätin lähtee käyttää sitä ensiavussa. Meillä on täällä yhdistyny terveyskeskuksen ja sairaalan päivystyksen vastaanotot. Sen pitäis nopeuttaa kaikkea palvelua, ku ohjataan suoraan oikeelle puolelle. Vastaanotossa meni 10-15 minuuttia, ku se hoitaja ei saanu pähkäiltyä, kummalle puolelle meijän kuuluis mennä. Lopulta terpparin puolelle odottelemaan. Jätin pojan asmalääkkeet tarkotuksella kotiin, koska tiesin, että saadaan paikanpäällä hengitellä lääkkeitä. Tunnin odottelun jälkeen kävin sanomassa hoitajalle, et pojan pitäs kohta alkaa saamaan lääkettä, ku ei taas jaksa edes seistä. Hoitaja katteli konettaan ja totes, et on vielä 9 ennen meitä!! Lääkettähän ei voi antaa ilman lääkärin määräystä. Sain sanottua -älä viitti, ja purskahdin täyteen itkuun. Hoitaja kipaski lääkärin huoneeseen ja ilmotti, et me ollaan seuraavana. Lääkäri määräs lääkettä hengittelemään ja sitte otettiin verikokeet. Jouduin vikalla kerralla, ku käytiin huoneessa neuvomaan sitä lääkäriä, et voisko kattoo korvatki. No, ei mitään, meillähän on astmalääkkeet kotona. Jos tuntuu ettei niillä pärjää, niin sitte uudelleen. Nyt on luojan kiitos jo helpompaa tuon hengittäminen.
Noh, sitte kotimatkaan: Bussilla sairaalalta keskustaan, jossa vaihto bussiin jolla päästään kotiin. Poju halus istua bussissa omalla paikalla. Jätin vaunut niille varattuun tilaan, otin pojun penkille ja menin ite viereiselle istumaan ja pitämään kiinni lapsesta. Ensimmäinen tiukka mutka ja vaunut kaatu. Muovikassi lens vaunuista lattialle ja yks matkustaja jopa kauhisteli, et vaunut kaatu. KUKAAN ei kuitenkaan vaivautunu auttamaan. Varmasti näkivät, et mulla on mahassakin asukas. Odottelin sitte itkua nieleskellen, et bussi pysähty ja sain äkkiä nostettuu vaunut, noukittuu kamat, otettuu pojan syliin ja sitte pidinki loppumatkan vaunuista kiinni. Asemalla bussinvaihto. Meijän bussi oli jo lähössä, mut peruutteli takas laiturille. Koitin mennä etukautta laiturille, mutta oliki liian ahdas väli ja pyörät meni oikeelta puolelta korokkeelle, vasemmalta oli maassa. En meinannu kahen bussin välisellä laiturilla saada tehtyy mitään. Kukaan ei tietysti auttanu, vaikka varmasti näkivät tilanteen, et koitan saada mahani kanssa vaunuja jotenki bussin kyytiin. Lopulta sain raivolla punnattua vaunut laiturille ja siitä bussiin. Hermo oli totaalikireellä. Mulla on se inhottava, et ku palaa hihat pääsee itku. Loppuillan olinki niin henkisesti väsy, et itkeskelin vähän väliä. Alaselkää särkee edelleen, ku jouduin eilen nostelemaan 14 kilosta jätkää syliin, lattialle, vaunuihin, syliin... Ja nyt on sitte itellä kurkku sikakipee. Välillä pitäis ripustaa kyltti kaulaan, jossa lukee: KYLLÄ, OLEN RASKAANA SAA AUTTAA! Tai toinen on: OLEN RASKAANA, EI TARVITSE TÖNIÄ. Ja yks hyvä myöski: Ei, en saa vedettyä vatsaani sisään!!!
Tulipas omanapanen valivali-viesti.
Vauveli pyrkii vähän väliä mahanahan kautta ulos. Venyttelee nahkaa niin, et se ihan sattuu. Mahaviiru on ruvennu ihan haaleena näkymään. Muutaman kerran oon meinannu mahan polttaa paistinpannulla, ku kurotellu mausteita kaapista, eikä muista että on maha. Sitte ku polttaa, muistaa!
Tällasta tänne. Nyt poistun tiskaamaan ja lepäämään!
heinis 28+2
2.7. Heinis 26v. Hyvinkää, toinen
3.7. Mm 25v. Helsinki, esikoinen
5.7. Kaisla 28v Helsinki, esikoinen
6.7. Mia 33v Kanada, esikoinen
6.7. Wera, toinen
7.7. Kirppu 32v. toinen
9.7. Neksu 26v. Helsinki, toinen
10.7. Mk77 29 v. Keski-Suomi, toinen
11.7. Mannis 23v. Päijät-häme, esikoinen
12.7. Tiitu 35v. toinen
14.7. Tööötti 30+, Pirkanmaa, toinen
15.7. Aamu73, Uusimaa, esikoinen
16.7. Cilja, 32v, Pirkanmaa, esikoinen
17.7. Jossu78 28v. Keski-Uusimaa, esikoinen
18.7. Niiskuli 29v, Riihimäki, toinen
19.7. Monsku, 27v. Helsinki, esikoinen
19.7. Sara, 31v, Etelä Lappi, esikoinen
20.7. Assari, 25v. Länsi-Uusimaa, esikoinen
20.7. Tre, 27 v., kolmas
20.7. ELO 24v. kolmas
21.7. Lavine 28v, USA, esikoinen
23.7. Limee 24v, esikoinen
23.7. Kissafriikki 26v, Itä-suomi=MKs, toinen
26.7. Piri 33v, Keski-Suomi, esikoinen
28.7. Karvakuono
Heipat vaan täältäki.
Meillä ollaan taas kipeenä. Jätkällä alko flunssa lauantaina ja eilen aamusta hengittäminen oli taas niin vaikeeta, et päätin lähtee käyttää sitä ensiavussa. Meillä on täällä yhdistyny terveyskeskuksen ja sairaalan päivystyksen vastaanotot. Sen pitäis nopeuttaa kaikkea palvelua, ku ohjataan suoraan oikeelle puolelle. Vastaanotossa meni 10-15 minuuttia, ku se hoitaja ei saanu pähkäiltyä, kummalle puolelle meijän kuuluis mennä. Lopulta terpparin puolelle odottelemaan. Jätin pojan asmalääkkeet tarkotuksella kotiin, koska tiesin, että saadaan paikanpäällä hengitellä lääkkeitä. Tunnin odottelun jälkeen kävin sanomassa hoitajalle, et pojan pitäs kohta alkaa saamaan lääkettä, ku ei taas jaksa edes seistä. Hoitaja katteli konettaan ja totes, et on vielä 9 ennen meitä!! Lääkettähän ei voi antaa ilman lääkärin määräystä. Sain sanottua -älä viitti, ja purskahdin täyteen itkuun. Hoitaja kipaski lääkärin huoneeseen ja ilmotti, et me ollaan seuraavana. Lääkäri määräs lääkettä hengittelemään ja sitte otettiin verikokeet. Jouduin vikalla kerralla, ku käytiin huoneessa neuvomaan sitä lääkäriä, et voisko kattoo korvatki. No, ei mitään, meillähän on astmalääkkeet kotona. Jos tuntuu ettei niillä pärjää, niin sitte uudelleen. Nyt on luojan kiitos jo helpompaa tuon hengittäminen.
Noh, sitte kotimatkaan: Bussilla sairaalalta keskustaan, jossa vaihto bussiin jolla päästään kotiin. Poju halus istua bussissa omalla paikalla. Jätin vaunut niille varattuun tilaan, otin pojun penkille ja menin ite viereiselle istumaan ja pitämään kiinni lapsesta. Ensimmäinen tiukka mutka ja vaunut kaatu. Muovikassi lens vaunuista lattialle ja yks matkustaja jopa kauhisteli, et vaunut kaatu. KUKAAN ei kuitenkaan vaivautunu auttamaan. Varmasti näkivät, et mulla on mahassakin asukas. Odottelin sitte itkua nieleskellen, et bussi pysähty ja sain äkkiä nostettuu vaunut, noukittuu kamat, otettuu pojan syliin ja sitte pidinki loppumatkan vaunuista kiinni. Asemalla bussinvaihto. Meijän bussi oli jo lähössä, mut peruutteli takas laiturille. Koitin mennä etukautta laiturille, mutta oliki liian ahdas väli ja pyörät meni oikeelta puolelta korokkeelle, vasemmalta oli maassa. En meinannu kahen bussin välisellä laiturilla saada tehtyy mitään. Kukaan ei tietysti auttanu, vaikka varmasti näkivät tilanteen, et koitan saada mahani kanssa vaunuja jotenki bussin kyytiin. Lopulta sain raivolla punnattua vaunut laiturille ja siitä bussiin. Hermo oli totaalikireellä. Mulla on se inhottava, et ku palaa hihat pääsee itku. Loppuillan olinki niin henkisesti väsy, et itkeskelin vähän väliä. Alaselkää särkee edelleen, ku jouduin eilen nostelemaan 14 kilosta jätkää syliin, lattialle, vaunuihin, syliin... Ja nyt on sitte itellä kurkku sikakipee. Välillä pitäis ripustaa kyltti kaulaan, jossa lukee: KYLLÄ, OLEN RASKAANA SAA AUTTAA! Tai toinen on: OLEN RASKAANA, EI TARVITSE TÖNIÄ. Ja yks hyvä myöski: Ei, en saa vedettyä vatsaani sisään!!!
Tulipas omanapanen valivali-viesti.
Vauveli pyrkii vähän väliä mahanahan kautta ulos. Venyttelee nahkaa niin, et se ihan sattuu. Mahaviiru on ruvennu ihan haaleena näkymään. Muutaman kerran oon meinannu mahan polttaa paistinpannulla, ku kurotellu mausteita kaapista, eikä muista että on maha. Sitte ku polttaa, muistaa!
Tällasta tänne. Nyt poistun tiskaamaan ja lepäämään!
heinis 28+2