Minä olin myös tänään papa-kokeessa, johon itse pyysin. Tuli yht´äkkiä mieleen, ettei minulta ole otettu sitä vuosi kausiin. Kaverini väitti, että 30 joukkotarkastuksessa minun on täytynyt olla. Puhuin asiasta tänään myös terkalle, kun matkalla tuli mieleen, että vaihdoin kirjat silloin vuoden vaihteessa ja synttärini ovat vuoden vaihteen jälkeen. Niinpä kävi papereistani ilmi, ettei minua tosiaankaan ole pyydetty silloin tutkimuksiin. Mutta nytpä se on otettu. Terkka kyseli minulta myös tuosta kierukka-asiasta. Meikä hömelö ei ole miettinyt koko asiaa... Höm... Mutta eipä niitä kuukautisiakaan ole kuulunut. Sovittiin, että palaan asiaan niitten alettua. Jotka toivottavasti alkavat Jennan tapaan vasta imetyksen lopetettuani.
Meiltä jäi Jennan kanssa TAAS muskari välistä. Emme ole ehtineet sinne koko syksynä kuin kolme kertaa. On se tämä yrittäjän perheen osa vain niin... Mies kun ei ole taaskaan vielä kotiutunut. En viitsinyt anoppiakaan vaivata, kun tenavat olivat jo siellä aamusta minun neuvolakeikan ajan. Sovimme kyllä anopin kanssa ilmoittauduttuamme muskariin, että Tomi on aina hänellä miehen iltavuoroviikoilla. Ja pah, onkohan poika ollut siellä kerran. Eikä se ole ollut anopista kiinni. Jotenkin se vain on mennyt näin. Niillä viikoilla joko Jenna on ollut sairas, on ollut syysloma tai muskaria ei ole ollutkaan. Toisaalta en niin hanakasti ole Tomia viemässäkään, kun nytkin kommentti lähtiessäni neuvolaan oli, että kuinkahan me pärjätään. Tuumasin siihen, että puoli tuntia menee vaikka päällään seissen. Aika tylyä, mutta... Joskus olen sanonut, että vie se sänkyyn itkemään ja paa ovi kiinni, jos ei muuten. Hoh hoi. Itse kun on noiden lastensa kanssa lähes 24/7 niin huumori ei aina riitä puolen tunnin hoidosta puhuttaessa.
Mutta jos huonoa niin myös hyvääkin. Huomenna lähdetään anopin, hänen siskonsa ja Tomin kanssa Keskiselle ostoksille. Anoppi tarjoutui siskoineen reissuun lapsenvahdiksi. Tarkotus oli ottaa Jennakin, mutta kun anopille ei mennyt jakeluun, että siskonsa ei mahdu autoon, jos takapenkillä on kaksi lastenistuinta. Niinpä tein kompromissiratkaisun ja vien Jennan äidilleni, joka sattuu sopivasti olemaan lomalla. Jenna pääsee mummun kanssa leipomaan pipareita
Siskonsa anopin piti saada mukaan, kun hän ei yksin pärjää molempien lasten kanssa. Ihanasti ajateltu, että minä saan rauhassa shoppailla, mutta kyllähän minä nyt olisin oman tenavani hoitanut. Mutta on se parempi ettei Jenna lähde mukaan, sillä viime viikkoina hän on alkanut kitisemään jo muutaman kilometrin matkallakin pitkää matkaa.
Ohhoh, tenavat ovat yhteistuumin nukkuneet jo puolitoista tuntia. Tomi taitaakin pikku hiljaa siirtyä kaksiin päiväuniin. Jospa sillä tavoin saataisiin puolen tunnin unien sijaan vähän pitempiä unijaksoja. Hope so!
Mutta nyt surauttamaan perunat muusiksi.