Iltaa vielä..
Suvi, kuulostaapa lääkäri ja hoitsu aikamoisilta tapauksilta. Ilmeisesti hoitsu ei luota lääkäriin, kun heittää omia lausuntoja. Ja toisaalta, jos lääkäri oli niin epämääräinen kuin mitä kerroit, niin hoh hoijaa.. Mä uskoisin, että se 14 mm on johtava ja muut jäävät jälkeen. Ja olisiko tuo nyt edes niin katastrofi, jos kaksi irtoaisi? Olisi ainakin tuplamahdollisuudet. On kuitenkin hyvin mahdollista, että toinen ei hedelmöittyisi tai kiinnittyisi - joten jäljelle jäisi vain yksi. Lisäksi se, että sulla on yksi torvi, heikentää mahdollisuuksia. On tietysti aina mahdollista, että munis kiertää vatsaontelon kautta asemiin, mutta ne mahdollisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin että munis irtoaisi ns. terveeltä puolelta. Ja simppalähete.. Kannattaa ehdottomasti vaatia. Se, että on kerran raskauduttu (jo lähes vuosi sitten) tai että on lapsia (aikuisia tai ainakin isoja), ei valitettavasti takaa mitään. Lähetettä kehiin vaan

Pysy tiukkana ja toivotaan, että plussa tulis nyt tikkuun, jotta ei tarttis näitä pähkäillä. Ja mäkin ovuloin luomuna, mutta olihan mullakin silti clomit - tosin niillä tuli vain yksi näpsäkkä munis ""oikeassa"" aikataulussa, mutta tulostahan se ei siltikään tuottanut.
Sandemanille PQ.. Veikkaanpa, että inssi on huomenna
Keijukainen.. Eihän ne lääkkeet tosiaan tolleen paljoa maksa. Muistan vaan kun katsoin hintoja ja noilla 30 kpl oli 14 EUR (ilman kela-korvausta) ja jollai Zyrtecin tapaisella 30 kpl oli reilut 4 EUR. Että sillä tavalla aika iso ero. Ja mä ostin siinä samalla piippuja jne, joten apteekkiin upposi lähes 70 EUR - kuukauden satsista. Ei siis ihan halpaa, mutta mieluustihan sitä maksaa, että pääsee eroon näistä vaivoista - tai ainakin helpommalla.
Ja kyllähän sitä kysyä saa.. Sukanpyörittäjän kanssa ei ole mitään sen vakavampaa. Enkä nyt edes halua mitään vakavaa. Kunhan viihdytään yhdessä (eikä me nyt ihan koko ajan nähdä, välillä enemmän ja välillä vähemmän). Ollaanhan me pari kesäreissua sovittu ja loppuvuodeksi puhuttu pitkästä reissusta, mutta kaikki tollaisethan voivat muuttua ihan mikä päivä tahansa. Riittää, että nyt on mukavaa
Oma mies, tai ex-mies.. En tiedä mitä oikein ajatteli. Siis tuskin luuli, että olen avosylin ottamassa vastaan. Eikä se paljoa kommentoinut, kun kyselin, että olisiko hänen mielestään joku muuttunut (kuulemma olisi, parempaan suuntaan). Valitettavasti mä en näe samaa muutosta, enkä ainakaan riittävästi. Ja tämä olisi muutenkin liian pian. Niin paljon pitäisi tapahtua, että asiat voisivat jatkua. Ilmeisesti oli vaan huomannut, että olisi helpompaa, jos mä hoitaisin edelleen asiat. Mutta kun se ei mene niin.. Onhan mies mulle tärkeä ja rakas edelleen, mutta nyt haluan sitä ""omaa aikaa"". Torstaina käydään pankissa fiksaamassa vähän asuntolaina-kuvioita, sekin on tavallaan yksi etappi tässä hommassa.