** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vol.7 **
- Viestiketjun aloittaja Sannuli79
- Ensimmäinen viesti
kodehu: tutun kuuloisia pelkotiloja sulla. jos ja kun uskallat vielä yrittää - ja varmasti kannattaa uskaltaa! - niin tuolla keskenmenon kokeneiden pinossa on ainakin hyvä tukijoukko, en muista oletko siellä jo kirjoitellut, mua vaivaa paha dementia... Pahoittelut keskenmenosta, ja paljon voimia tulevaisuudessa! :hug:
Kiitos kaikille tsempeistä!
Nyt neuvolan mukaan oltais ehkä taas raivotarjonnassa Meidän hyrrä siellä pyörii, varmaan ehtii vielä kääntymään pari kertaa...
Voikaa hyvin!
tömpsis ja KÄÄK super 40+0!!!! :O
Kiitos kaikille tsempeistä!
Nyt neuvolan mukaan oltais ehkä taas raivotarjonnassa Meidän hyrrä siellä pyörii, varmaan ehtii vielä kääntymään pari kertaa... Voikaa hyvin!
tömpsis ja KÄÄK super 40+0!!!! :O
Voisin uskaltautua ilmoittautua tänne tuolta kolmekymppisten esikoisen yrittäjien pinosta.. eli moi vaan ikää ihan pian 28v, yrityskerrasta 4 tärppäsi plussa 3.9.
Vielä en ole mitään muuta konkreettista asialle tehnyt kuin 3 kpl raskaustestejä =) Huomenna ajattelin soitella neuvolaan ja kysellä ihan tyhmiäkin, kun en yhtään tiedä miten tästä nyt eteenpäin.. mutta kovin oli siis haluttu ja toivottu plussaus niin omasta kuin miehenikin puolesta.
terkuin marjutan + muru 4+4
ikää ihan pian 28v, yrityskerrasta 4 tärppäsi plussa 3.9.Vielä en ole mitään muuta konkreettista asialle tehnyt kuin 3 kpl raskaustestejä =) Huomenna ajattelin soitella neuvolaan ja kysellä ihan tyhmiäkin, kun en yhtään tiedä miten tästä nyt eteenpäin.. mutta kovin oli siis haluttu ja toivottu plussaus niin omasta kuin miehenikin puolesta.
terkuin marjutan + muru 4+4
Onnea Marjutan ja tervetuloa tänne!
Hyvä hyvä Tömpsis, pidä super pää alaspäin ja se on menoa hetkenä minä hyvänsä!
Mä kävin np-ultrassa ja "yllättäen" se oli liian aikaisin, joten puolentoista viikon kuluttua mennään mitoille uudestaan.
Mutta voi ihanuus! Siellä se pikkuinen vilkutti äipälle ja iskälle! Aika hurja meininki Kättärillä, kun se telkkari on suoraan pedille ja heti näkee kaiken. Kätilö pysäytti ekan kuvan niin äkkiä, etten ehtinyt sydämen sykettä nähdä, mutta kun jatkettiin, niin siellähän se jumputti ja pikkuinen sätki ja heilui. Oli käpertyneenä ja kätilö tökki sitä sillä ultrasauvalla, että saatais parempaan asentoon.
Pikkuinen oli myös kirinyt vähän koossa ja vastasikin nyt päiviä 10+1 ja laskettu aika muuttui ja on nyt 4.4. Aikasta mahtavaa! Ton mukaan se rukka on saanut alkunsa sittenkin Atlantin tuolla puolen.
Mutta tosiaan, virallista mittausta ei vielä voitu tehdä, joten uusiksi menee puolentoista viikon kuluttua. (ei yhtään harmita!) Yritettiin myös vaihtaa rakenneultran päivää, mutta ei kerta kaikkiaan löytynyt vapaata aikaa, joka olis sijottunut oikeille viikoille. Yritetään myöhemmin uudestaan. Mä olen lisäks just silloin viikon Kiinassa, et siksikin päivät on kortilla.
Mies on näköjään kertonut ilouutisen vanhemmilleen, koska avoappi soitti ja onnitteli. Mä panttaan omaa sukuani vielä kaks viikkoa.
Miten teillä on töissä suhtauduttu neuvola- ja lääkärikäynteihin? Jos ne sijottuu työpäivän keskelle, niin ootteko joutuneet korvaamaan tunnit? Mun seuraava ultra on keskellä päivää ja matkoineen siihen reissuun menee melkein kaks tuntia.
Onnellinen Samirja ja pikkuinen 10+1
Hyvä hyvä Tömpsis, pidä super pää alaspäin ja se on menoa hetkenä minä hyvänsä!
Mä kävin np-ultrassa ja "yllättäen" se oli liian aikaisin, joten puolentoista viikon kuluttua mennään mitoille uudestaan.
Mutta voi ihanuus! Siellä se pikkuinen vilkutti äipälle ja iskälle! Aika hurja meininki Kättärillä, kun se telkkari on suoraan pedille ja heti näkee kaiken. Kätilö pysäytti ekan kuvan niin äkkiä, etten ehtinyt sydämen sykettä nähdä, mutta kun jatkettiin, niin siellähän se jumputti ja pikkuinen sätki ja heilui. Oli käpertyneenä ja kätilö tökki sitä sillä ultrasauvalla, että saatais parempaan asentoon.
Pikkuinen oli myös kirinyt vähän koossa ja vastasikin nyt päiviä 10+1 ja laskettu aika muuttui ja on nyt 4.4. Aikasta mahtavaa! Ton mukaan se rukka on saanut alkunsa sittenkin Atlantin tuolla puolen.
Mutta tosiaan, virallista mittausta ei vielä voitu tehdä, joten uusiksi menee puolentoista viikon kuluttua. (ei yhtään harmita!) Yritettiin myös vaihtaa rakenneultran päivää, mutta ei kerta kaikkiaan löytynyt vapaata aikaa, joka olis sijottunut oikeille viikoille. Yritetään myöhemmin uudestaan. Mä olen lisäks just silloin viikon Kiinassa, et siksikin päivät on kortilla.
Mies on näköjään kertonut ilouutisen vanhemmilleen, koska avoappi soitti ja onnitteli. Mä panttaan omaa sukuani vielä kaks viikkoa.
Miten teillä on töissä suhtauduttu neuvola- ja lääkärikäynteihin? Jos ne sijottuu työpäivän keskelle, niin ootteko joutuneet korvaamaan tunnit? Mun seuraava ultra on keskellä päivää ja matkoineen siihen reissuun menee melkein kaks tuntia.
Onnellinen Samirja ja pikkuinen 10+1
onnea samirja iloisesta ultrakäynnistä kiva päästä näkemään pikkuinen pian uudestaan Minäkin oon nähnyt tässä raskaudessa suoraan siitä telkkarista kaiken Se oli iloinen yllätys, että saa itse seurata koko ajan, ja sitten oli tullut myös 4d samalla kertaa. Tosin sitä ei olla katseltu kuin np- ja rakenneultrissa. Np-ultrassa sillä saatiin ihania kuvia.
Joooo, kaipa täällä sitten alkaa jotain tapahtumaan, nyt on vuorokauden sisällä ollut tosi kipeä maha usein, varsinkin vessakäynnin jälkeen... en nyt sanoisi että supistelee, tai olisi ainakaan säännöllistä, mutta kipuja on kovastikin kun kävelee tai seisoo. Nyt otin särkylääkettä ja koitan levätä... mahassa on kova möyrintä taas. toivottavasti neukkutäti oli oikeassa tuon raivotarjonnan suhteen...
Onnea plussasta marjutan! Onnellista odotusta! :flower:
Voikaa hyvin,
tömpsis ja super 40+0
kiva päästä näkemään pikkuinen pian uudestaan Minäkin oon nähnyt tässä raskaudessa suoraan siitä telkkarista kaiken Se oli iloinen yllätys, että saa itse seurata koko ajan, ja sitten oli tullut myös 4d samalla kertaa. Tosin sitä ei olla katseltu kuin np- ja rakenneultrissa. Np-ultrassa sillä saatiin ihania kuvia. Joooo, kaipa täällä sitten alkaa jotain tapahtumaan, nyt on vuorokauden sisällä ollut tosi kipeä maha usein, varsinkin vessakäynnin jälkeen... en nyt sanoisi että supistelee, tai olisi ainakaan säännöllistä, mutta kipuja on kovastikin kun kävelee tai seisoo. Nyt otin särkylääkettä ja koitan levätä... mahassa on kova möyrintä taas. toivottavasti neukkutäti oli oikeassa tuon raivotarjonnan suhteen...
Onnea plussasta marjutan! Onnellista odotusta! :flower:
Voikaa hyvin,
tömpsis ja super 40+0
Tömpsis, hujui! Sulla on sitten H-hetki ihan käsillä. Tsemppiä kovasti. Ja tosissaan toivotaan ja uskotaan, että super on siellä sopivassa asennossa tulossa ulos.
Kohedu :hug: jaksamista! Tervetuloa pian takaisin!
Marjutan, tervetuloa!! =) ja kovasti onnea :heart:
Samirjalle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista! Se on aina niin jännittävää käydä siellä. Itse oon käynyt jo 7 kertaa ja vieläkin vaan aina jännittää. Tosin mulla tietysti on jännitettävääkin joka kerta, että miten on virtaukset ja miten on pieni kasvanut. Mutta aina tuntuu yhtä ihmeelliseltä katsella pikkuista siitä screeniltä. :heart:
Me aikanaan pantattiin tuota kertomista aika pitkälle. Taisi olla ainakin 11 viikkoa täynnä ennenkuin kerrottiin vanhemmille ja varmaan 15 viikkoa, kun muille. Jotenkin niin pelotti, että jos menee kesken. Mutta esimerkiksi mun työkaveri kertoi töissä jo viikolla 11. Jokainen itselleen sopivalla tavalla
Voikahaan kaikki hyvin!
Tuiskuli ja Maisa 30 + 3
Kohedu :hug: jaksamista! Tervetuloa pian takaisin!
Marjutan, tervetuloa!! =) ja kovasti onnea :heart:
Samirjalle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista! Se on aina niin jännittävää käydä siellä. Itse oon käynyt jo 7 kertaa ja vieläkin vaan aina jännittää. Tosin mulla tietysti on jännitettävääkin joka kerta, että miten on virtaukset ja miten on pieni kasvanut. Mutta aina tuntuu yhtä ihmeelliseltä katsella pikkuista siitä screeniltä. :heart:
Me aikanaan pantattiin tuota kertomista aika pitkälle. Taisi olla ainakin 11 viikkoa täynnä ennenkuin kerrottiin vanhemmille ja varmaan 15 viikkoa, kun muille. Jotenkin niin pelotti, että jos menee kesken. Mutta esimerkiksi mun työkaveri kertoi töissä jo viikolla 11. Jokainen itselleen sopivalla tavalla
Voikahaan kaikki hyvin!
Tuiskuli ja Maisa 30 + 3
Viimeksi muokattu:
O-ou, Tömpsis, tule sinäkin sitten kertomaan pian tarinan onnellinen seuraava luku! Synnytystarinoita on kovasti mielenkiintoista lukea, vaikka itse onkin ihan alkumetreillä...
Toivottavasti Amandakin pian uskaltautuu tuolta kuumeilijoiden pinosta tänne ... Ja hauskaa, että Marjutan jo ilmoittautui. Olen ollut itse niin kovin varovainen...
Samirjan ultrakuulumiset oli ihanat! Ja on ihan superhauskaa, että pääsette uusintakierrokselle, varsinkin kun ei ole mitään häikkää. Näillä viikoilla nuo ultrat ovat niin kovin tärkeitä, kun ei välttämättä ole kauheasti mitään muita merkkejä. Mites teillä muuten oli (lahopää minä...), kävittekö varhaisultrassa ja onko neuvolassa kuunneltu jo sydänääniä? Meidän tapauksessa ekalla neuvolakäynnillä ei kukaan maininnutkaan mitään sydänäänistä (viikolla 8+6 neukkutädin mukaan, mun mielestä IVF:stä laskettuna se ois ollut 9+2)...
Viikkojen laskemisesta muuten - ja tämä on puhtaasti akateeminen kysymys - (Kättärillä ne ehti jo tiukasti ojentamaan, että ei se niin tarkkaa ole, mutta kun mulle on, kun päivien kyttääminen on niin tärkeetä :ashamed: eikö niin, että hedelmöittymispäivä on tasan 2+0. Siis kun noita lasketaan oletetuista vikoista kuukautisista? Ja siksipä, kun meidän Pikkuinen on saanut alkunsa mikroskoopin alla, niin meillähän ei pitäisi laskea kuukautisista vaan tuosta oikeasta hedelmöittymispäivästä? Eli sen mukaisesti viikko ois aina katkolla keskiviikkoisin, eikä lauantaisin, kuukautisista nähden. Noh, tämä siis ihan mielenkiinnosta... Laskettua aikaa ne eivät tuon perusteella muuttaisi, eikä siinä vaiheessa ole muutenkaan ihan päivän päälle pelistä kyse, mutta näillä viikoilla, joita itse tietty pidän edelleen uhanalaisina, tuntuisi kivalta saada pyöräyttää laskuria eteenpäin ne parikin päivää aikaisemmin. No tää on kyllä jo noloa.
:attn: Varoitus: lisää omanapaista panikointia. Mulla on ollut tiputteluvuotoa muutamaan otteeseen ja viimeksi viime viikolla. Panikoiduin siitä tietysti, vaikka pienestä määrästä ei pitäisi hätäillä. Kiltti neukkutäti pyysi käymään ja kuunneltiin oikein hyvin kuuluvia sydänääniä :heart: ... Ja sitten verta tuli vähän enemmän ja panikoiduin uudestaan. Täti käski soittamaan Kättärille, josta sanottiin että ilman kipuja tai runsasta vuotoa ei kannata tulla - ja näinpä mentiin taas vaan kuuntelemaan sydänääniä, jotka kuuluivat vähän heikommin, mutta viikkojahan on aika vähän (ja läskiä edessä). Sitten kun tuhru jatkui vkonlopun yli ja töissä oli tylsää ja luin netistä kauhujuttuja, niin a) tilasin dopplerin ja b) painoin paniikkinappulaa ja menin yksityiselle ultrattavaksi. Ja kas, siellä Pikkuinen heilutteli kovasti raajojaan, kohtu oli täysin siisti (ei hematoomia) ja istukka vain oli toistaiseksi aika lähellä kohdunsuuta (ei kuitenkaan mitenkään yli) - siitä ehkä tuo tihkuttelu. Tai sitten jostain muusta. Mutta lääkäri sanoi, että hyvä että näkyi syke, mutta myös virkeä liikuskelu on oiva merkki. No, tänään on doppler odottamassa postissa, ja mies kielsi ikävien tarinoiden lukemisen... eli näillä mennään ja seuraavaksi yritän taas uskoa sen ihmeen todeksi, että raskaana ollaan ja kaikki on HYVIN.
Voikaahan paksusti - ja anteeksi romaani...
Lallaa ja Pikkuinen (joko 13+5 tai 14+1)
Toivottavasti Amandakin pian uskaltautuu tuolta kuumeilijoiden pinosta tänne
... Ja hauskaa, että Marjutan jo ilmoittautui. Olen ollut itse niin kovin varovainen...Samirjan ultrakuulumiset oli ihanat! Ja on ihan superhauskaa, että pääsette uusintakierrokselle, varsinkin kun ei ole mitään häikkää. Näillä viikoilla nuo ultrat ovat niin kovin tärkeitä, kun ei välttämättä ole kauheasti mitään muita merkkejä. Mites teillä muuten oli (lahopää minä...), kävittekö varhaisultrassa ja onko neuvolassa kuunneltu jo sydänääniä? Meidän tapauksessa ekalla neuvolakäynnillä ei kukaan maininnutkaan mitään sydänäänistä (viikolla 8+6 neukkutädin mukaan, mun mielestä IVF:stä laskettuna se ois ollut 9+2)...
Viikkojen laskemisesta muuten - ja tämä on puhtaasti akateeminen kysymys - (Kättärillä ne ehti jo tiukasti ojentamaan, että ei se niin tarkkaa ole, mutta kun mulle on, kun päivien kyttääminen on niin tärkeetä :ashamed
: eikö niin, että hedelmöittymispäivä on tasan 2+0. Siis kun noita lasketaan oletetuista vikoista kuukautisista? Ja siksipä, kun meidän Pikkuinen on saanut alkunsa mikroskoopin alla, niin meillähän ei pitäisi laskea kuukautisista vaan tuosta oikeasta hedelmöittymispäivästä? Eli sen mukaisesti viikko ois aina katkolla keskiviikkoisin, eikä lauantaisin, kuukautisista nähden. Noh, tämä siis ihan mielenkiinnosta... Laskettua aikaa ne eivät tuon perusteella muuttaisi, eikä siinä vaiheessa ole muutenkaan ihan päivän päälle pelistä kyse, mutta näillä viikoilla, joita itse tietty pidän edelleen uhanalaisina, tuntuisi kivalta saada pyöräyttää laskuria eteenpäin ne parikin päivää aikaisemmin. No tää on kyllä jo noloa.:attn: Varoitus: lisää omanapaista panikointia. Mulla on ollut tiputteluvuotoa muutamaan otteeseen ja viimeksi viime viikolla. Panikoiduin siitä tietysti, vaikka pienestä määrästä ei pitäisi hätäillä. Kiltti neukkutäti pyysi käymään ja kuunneltiin oikein hyvin kuuluvia sydänääniä :heart: ... Ja sitten verta tuli vähän enemmän ja panikoiduin uudestaan. Täti käski soittamaan Kättärille, josta sanottiin että ilman kipuja tai runsasta vuotoa ei kannata tulla - ja näinpä mentiin taas vaan kuuntelemaan sydänääniä, jotka kuuluivat vähän heikommin, mutta viikkojahan on aika vähän (ja läskiä edessä). Sitten kun tuhru jatkui vkonlopun yli ja töissä oli tylsää ja luin netistä kauhujuttuja, niin a) tilasin dopplerin ja b) painoin paniikkinappulaa ja menin yksityiselle ultrattavaksi. Ja kas, siellä Pikkuinen heilutteli kovasti raajojaan, kohtu oli täysin siisti (ei hematoomia) ja istukka vain oli toistaiseksi aika lähellä kohdunsuuta (ei kuitenkaan mitenkään yli) - siitä ehkä tuo tihkuttelu. Tai sitten jostain muusta. Mutta lääkäri sanoi, että hyvä että näkyi syke, mutta myös virkeä liikuskelu on oiva merkki. No, tänään on doppler odottamassa postissa, ja mies kielsi ikävien tarinoiden lukemisen... eli näillä mennään ja seuraavaksi yritän taas uskoa sen ihmeen todeksi, että raskaana ollaan ja kaikki on HYVIN.
Voikaahan paksusti - ja anteeksi romaani...
Lallaa ja Pikkuinen (joko 13+5 tai 14+1)
Pööppis
Ihania uutisia siellä
Itellä on tässä niin ns. seesteistä aikaa, kun ei oo mittää oireita ja väälillä ihmetyttää et ollaanko ees raskaana ,heko heko, mut tää massiivinen ajoittainen väsy joka iskee, ei anna kysymykselle sijaa että ollaanko raskaana. Sitä vaan nyt oottelen päivää jolloinka ekat liikkeet alkais tuntuu jollakin tapaa.
Milloinkas teillä muilla alkoi ekat liikkeet tuntua hipaisuina, muistatteko?
Huh hei, oli rankka päivä tänään, tekemistä piisasi liiankin kanssa, nyt on pakko mennä telkkarin eteen lepäilemään soffalle..
Tääl sitä vaan kuumeisena ootetaan huomista ja Amandan ultrakuulumisia kuvien kera
Ainiin Samirja, onkos siulla kuvia näytettävänä
Itellä on tässä niin ns. seesteistä aikaa, kun ei oo mittää oireita ja väälillä ihmetyttää et ollaanko ees raskaana ,heko heko, mut tää massiivinen ajoittainen väsy joka iskee, ei anna kysymykselle sijaa että ollaanko raskaana. Sitä vaan nyt oottelen päivää jolloinka ekat liikkeet alkais tuntuu jollakin tapaa.
Milloinkas teillä muilla alkoi ekat liikkeet tuntua hipaisuina, muistatteko?
Huh hei, oli rankka päivä tänään, tekemistä piisasi liiankin kanssa, nyt on pakko mennä telkkarin eteen lepäilemään soffalle..
Tääl sitä vaan kuumeisena ootetaan huomista ja Amandan ultrakuulumisia kuvien kera
Ainiin Samirja, onkos siulla kuvia näytettävänä
Huippua Pööppis, että tunnelmat ovat seesteiset! Mä myös jännityksellä odotan, koska voisi alkaa kuulostella sisäisiä hipaisuja. Yksi kahden lapsen äiti tuossa juuri kyllä tokaisi, ettei hän tuntenut mitään ennen rakenneultraa kummallakaan kerralla. Pöö - mä ainakin haluan tuntea
Kyllä mäkin täältä vielä seesteydyn, varsinkin kun nyt on tuo uusi lelu :ashamed: - että voikin karmea muovinen sähkövitkutin tehdä ihmisen onnelliseksi... Juuri siis pääsin kotiin ja sain paketin avattua. Poikkeuksellisesti muut tekemiset ohittivat SYÖMISEN ja jonkun aikaa vaan makoilin ja kuuntelin viuhviuhia. Mutta nyt taitais taas olla ruoan vuoro... ja sitten illan ilotulitustenopcorn:
Kyllä mäkin täältä vielä seesteydyn, varsinkin kun nyt on tuo uusi lelu :ashamed: - että voikin karmea muovinen sähkövitkutin tehdä ihmisen onnelliseksi... Juuri siis pääsin kotiin ja sain paketin avattua. Poikkeuksellisesti muut tekemiset ohittivat SYÖMISEN ja jonkun aikaa vaan makoilin ja kuuntelin viuhviuhia. Mutta nyt taitais taas olla ruoan vuoro... ja sitten illan ilotulitusten
opcorn:Heippa taas! :wave:
Pakko tulla kommentoimaan
Lallaa, mulle oli myös äärimmäisen tärkeää se, että mun la on se, joka se OIKEASTI on. Siis mulla ei sen kummempaa kuin että mun kierto on vaan 26 päivää ja neuvolassa ne laskee 28 päivän mukaan. Mutta ultran perusteella onneksi sitten laittoivat lasketun ajan oikeaan kohtaan ja niin saan laskea viikkoja hedelmöitymisestä oikein. Eli mullakin hedelmöitymispäivä on maanantai, niin sitten uusi viikko alkaa aina maanantaina. Varsinkin silloin aluksi oli äärimmäisen tärkeää, että saan jokaisen päivän, joka mun raskauteen kuuluu nyt jo vähän helpottanut tuon asian suhteen mutta toisaalta edelleen on kiva, että LA on se aikasempi versio. ja pääsen lomille aikaisemmin, yliaikaisuuskontrolleihin aikaisemmin (nää on siis tosi ajankohtaisia nyt miettiä )
Ja toinen juttu, josta halusin kommentoida oli nuo liikkeet. Mulle oli kerrottu ja kaikkialta olin lukenut, että ne ekat liikkeet tuntuisi jotenkin hipaisuilta tms. No, mulla ei ikinä tuntunut sellaisilta. Sen sijaan mulla tuntui jossain viikon 16 paikkeilta alkaen sellaisia pieniä tuntemisia, kuin olisi syke tuntunut (tiedättekö, jos esim. syke tuntuu ohimossa, niin sen tuntee kyllä). niin nämä vauvan liikkeet tuntui samalta, mutta vaan eivät olleet mitenkään säännöllisiä. Ja koska en itsekään uskonut, että ne oli vauvan liikkeitä vaan luulin, että mulla vaan nippailee mahassa sisällä, niin mulle on neuvolakorttiinkin merkitty liikkeet vasta vkon 24 tarkistuksen jälkeen... "jos äiti ei ole aivan varma, niin ei merkitä"... Sitten ne vaan voimistui ja voimistui, nin lopulta itse uskoin, että tätä ne on olleet alusta alkaen. Eli kuulostelkaa rauhassa omaa massuanne älkääkä odottako mitään tiettyä liiketuntemusta, niin hoksaatte liikkeet helpommin. Mulla on istukka tuolla takaseinässä, mikä tietenkin helpottaa näitä eteenpäin suuntautuneiden potkujen tuntemista.
Ihana, kun täällä alkaa olla taas aktiviteettia. Ja niin siistiä, että ootte mukana jo alusta alkaen. Silloin alussa sitä tukea ja vertaisryhmää ainakin ite koin kaipaavani eniten, kun ei voinut vielä vapaasti puhella asiasta muualla. Ja kaikki oli niin uutta ja outoa ja vähän välillä pelottavaakin.
Nauttikaa raskaudestanne alusta alkaen! Ja yrittäkää unohtaa huolet ja murheet!!
terkuin,
Tuiskuli ja Maisa, edelleen 30+3
Pakko tulla kommentoimaan
Lallaa, mulle oli myös äärimmäisen tärkeää se, että mun la on se, joka se OIKEASTI on. Siis mulla ei sen kummempaa kuin että mun kierto on vaan 26 päivää ja neuvolassa ne laskee 28 päivän mukaan. Mutta ultran perusteella onneksi sitten laittoivat lasketun ajan oikeaan kohtaan ja niin saan laskea viikkoja hedelmöitymisestä oikein. Eli mullakin hedelmöitymispäivä on maanantai, niin sitten uusi viikko alkaa aina maanantaina. Varsinkin silloin aluksi oli äärimmäisen tärkeää, että saan jokaisen päivän, joka mun raskauteen kuuluu
nyt jo vähän helpottanut tuon asian suhteen mutta toisaalta edelleen on kiva, että LA on se aikasempi versio. ja pääsen lomille aikaisemmin, yliaikaisuuskontrolleihin aikaisemmin (nää on siis tosi ajankohtaisia nyt miettiä )Ja toinen juttu, josta halusin kommentoida oli nuo liikkeet. Mulle oli kerrottu ja kaikkialta olin lukenut, että ne ekat liikkeet tuntuisi jotenkin hipaisuilta tms. No, mulla ei ikinä tuntunut sellaisilta. Sen sijaan mulla tuntui jossain viikon 16 paikkeilta alkaen sellaisia pieniä tuntemisia, kuin olisi syke tuntunut (tiedättekö, jos esim. syke tuntuu ohimossa, niin sen tuntee kyllä). niin nämä vauvan liikkeet tuntui samalta, mutta vaan eivät olleet mitenkään säännöllisiä. Ja koska en itsekään uskonut, että ne oli vauvan liikkeitä vaan luulin, että mulla vaan nippailee mahassa sisällä, niin mulle on neuvolakorttiinkin merkitty liikkeet vasta vkon 24 tarkistuksen jälkeen... "jos äiti ei ole aivan varma, niin ei merkitä"... Sitten ne vaan voimistui ja voimistui, nin lopulta itse uskoin, että tätä ne on olleet alusta alkaen. Eli kuulostelkaa rauhassa omaa massuanne älkääkä odottako mitään tiettyä liiketuntemusta, niin hoksaatte liikkeet helpommin. Mulla on istukka tuolla takaseinässä, mikä tietenkin helpottaa näitä eteenpäin suuntautuneiden potkujen tuntemista.
Ihana, kun täällä alkaa olla taas aktiviteettia. Ja niin siistiä, että ootte mukana jo alusta alkaen. Silloin alussa sitä tukea ja vertaisryhmää ainakin ite koin kaipaavani eniten, kun ei voinut vielä vapaasti puhella asiasta muualla. Ja kaikki oli niin uutta ja outoa ja vähän välillä pelottavaakin.
Nauttikaa raskaudestanne alusta alkaen! Ja yrittäkää unohtaa huolet ja murheet!!
terkuin,
Tuiskuli ja Maisa, edelleen 30+3
Pööppis
Miul on kanssa istukka takaseinässä. Tänään itte asiassa tunsikin tommosia "sykkeitä" kohdun kohdalla ,oiskohan ollu liikkeitä. Untakin jo toissa aamuna näin että tunsin sen vauvan mahan läpi
aamuisin kun sängyssä makaa niin että rakko hieman painaa kohtua ylöspäin (?) niin kohtu tuntuu parhaiten, ja tietysti yön jäliltä vähemmän "läskiä" mahassa tai turvotusta or what ever
Mutta kyllä tässä jännityksellä alkaa oottelee niitä töytäisyjä tai mitä tahansa mitä vois kuvitella vauvan aiheuttamiks
Pööppis&Rusinapulla 14+2
aamuisin kun sängyssä makaa niin että rakko hieman painaa kohtua ylöspäin (?) niin kohtu tuntuu parhaiten, ja tietysti yön jäliltä vähemmän "läskiä" mahassa
tai turvotusta or what ever Mutta kyllä tässä jännityksellä alkaa oottelee niitä töytäisyjä tai mitä tahansa mitä vois kuvitella vauvan aiheuttamiks
Pööppis&Rusinapulla 14+2
Lallaa: mullakin on doppleri, ja on siitä saanut mielenrauhaa monet kerrat Joskus jouduin puolikin tuntia etsimään sykettä, mutta aina se sieltä löytyi, piti vaan muistaa pysyä rauhallisena.
Lasketun ajan laskemisesta: olen huomannut, että la katsotaan viimeisistä kuukautisista myös noissa ivf jne tapauksissa, vaikka se on täysin epäloogista! :O Niin se vaan "kuuluu" määritellä... ELLEI se ero ole suurempi kuin 5 päivää, silloin sitä muutetaan. Eli mulla tais olla kuukautisista katsottuna ero jotain muutaman viikon verran, varhaisultrassa sitten määritettiin tuo oikea laskettu aika. Tottakai sillä on merkitystä, että mistä lasketaan, mutta ehkä muutaman kuukauden kuluttua muutaman päivän merkitys ei enää ole niin iso
Mullakin oli alkuraskaudessa vähän tuhruvuotoa, onneksi se on useimmiten täysin harmiton asia! Hyvä, että tarkistit Ja hyvä, että kaikki hyvin! :heart:
Liikkeet: voi että en mä enää muista! se oli omituisen aikaisin, kun kuvittelin niitä tuntevani, sellainen pieni kupla tuntui aina tietyssä kohtaa, ja sen päättelin olevan sikiön potku tms. Mutta oikeasti taisi olla lähemmäs puoliväliä kun tunsin selkeästi ensimmäisen potkun, se oikein yllätti kovuudellaan Olenkohan kirjottanut näitä ylös, pitää tarkistaa...
Enkä nyt edes muista että koska kerrottiin kenellekin... mun äiti tiesi kertomattakin, väitti nähneensä jo uutena vuotena kun itse olin tehnyt ekan haamuplussatestin 25. joulukuuta... eli se tais tietää ekana. tällä kertaa mies ei kertonut kaikille niinkuin keskenmenneessä raskaudessa, vaan taisi kertoa vasta ultran jälkeen jos oikein muistan. siis ihan oikeasti, mä en muista!!! koska me kerrottiin kavereille??? täytyy kysyä mieheltä
Voikaa hyvin
tömpsis ja super 40+1 (ei supistele ainakaan nyt)
muoks: piti oikein katsoa laskurilla, että millä viikoilla menisin nyt jos laskettaisiin viimeisten kuukautisten alkamispäivästä ja 28pvn kierrolla: tänään 42+2
Joskus jouduin puolikin tuntia etsimään sykettä, mutta aina se sieltä löytyi, piti vaan muistaa pysyä rauhallisena. Lasketun ajan laskemisesta: olen huomannut, että la katsotaan viimeisistä kuukautisista myös noissa ivf jne tapauksissa, vaikka se on täysin epäloogista! :O Niin se vaan "kuuluu" määritellä... ELLEI se ero ole suurempi kuin 5 päivää, silloin sitä muutetaan. Eli mulla tais olla kuukautisista katsottuna ero jotain muutaman viikon verran, varhaisultrassa sitten määritettiin tuo oikea laskettu aika. Tottakai sillä on merkitystä, että mistä lasketaan, mutta ehkä muutaman kuukauden kuluttua muutaman päivän merkitys ei enää ole niin iso
Mullakin oli alkuraskaudessa vähän tuhruvuotoa, onneksi se on useimmiten täysin harmiton asia! Hyvä, että tarkistit
Ja hyvä, että kaikki hyvin! :heart:Liikkeet: voi että en mä enää muista!
se oli omituisen aikaisin, kun kuvittelin niitä tuntevani, sellainen pieni kupla tuntui aina tietyssä kohtaa, ja sen päättelin olevan sikiön potku tms. Mutta oikeasti taisi olla lähemmäs puoliväliä kun tunsin selkeästi ensimmäisen potkun, se oikein yllätti kovuudellaan Olenkohan kirjottanut näitä ylös, pitää tarkistaa...Enkä nyt edes muista että koska kerrottiin kenellekin...
mun äiti tiesi kertomattakin, väitti nähneensä jo uutena vuotena kun itse olin tehnyt ekan haamuplussatestin 25. joulukuuta... eli se tais tietää ekana. tällä kertaa mies ei kertonut kaikille niinkuin keskenmenneessä raskaudessa, vaan taisi kertoa vasta ultran jälkeen jos oikein muistan. siis ihan oikeasti, mä en muista!!! koska me kerrottiin kavereille??? täytyy kysyä mieheltä Voikaa hyvin
tömpsis ja super 40+1 (ei supistele ainakaan nyt
)muoks: piti oikein katsoa laskurilla, että millä viikoilla menisin nyt jos laskettaisiin viimeisten kuukautisten alkamispäivästä ja 28pvn kierrolla: tänään 42+2
Viimeksi muokattu:
Jeejee, mustakin on tosi kivaa, että meitä alkupään raskaita on täällä nyt useampi. Tuolla kuukausipinossa keskustelut menee niin kovaa vauhtia, ettei niihin oikein ehdi osallistua ja kaikki ne "kokeneet" raskautujat on ehtineet keskustella JO NYT vaunuista ja vauvanvaatteista ja ties mistä. Itsellä ne ajatukset ei juolahda vielä mieleenkään. Ehkä joskus joulun jälkeen...
Lallaa, mä tulkitsin internet-aineistoa niin, että se hedelmöityspäivä on 2+0. Ja ilman muuta on tosi tärkeää olla oikeilla päivillä (nimim. ei todellakaan 28 päivän kierto). Ja np-ultrassa se sitten myös virallisesti korjataan, jos siis heittoa enemmän kuin 4 päivää. Mulla oli kans paniikkihetkiä viime viikolla, pahoja sellaisia. Ja melkein ostin huuto.netistä dopplerin, mutta en saanut sitä ja nyt en enää tarvitsekaan. Kunnes seuraava paniikki iskee. Me käytiin kahdessa varhaisultrassa, mutta koska hedelmöitys on tapahtunut niin myöhään, ekassa näkyi vain piste ja tokassa näkyi sitten jo tuikkiva piste ja oltiin viikoilla 5+5.
Mies tosiaan kertoi vanhemmilleen ja vähän pannukakkuhan siitä tuli... Miehen isä kyllä liikuttui ja itki, mutta äiti hermostui, että ei puhelimessa tällaisia uutisia saa kertoa, vaan pitää tulla käymään. Ja muutenkin äiti oli sitä mieltä, että hän on kyllä jo pitkään ihmetellyt, että mikä meitä oikein vaivaa, kun mitään ei tapahdu, kun ei mennä naimisiin eikä hankita lapsia. Että ollaanko me kauankin yritetty sitä lasta. Ja siis me ollaan seurusteltu vasta 4 vuotta... Että silleen. Ja me raskauduttiinkin ihan supernopeasti kolmannesta kierrosta. Just tän takia karsastinkin kertomistilaisuutta...
Hyvää seesteisyyttä Pööppis ja ihan hulluna odotan Amandan kuulumisia!
Lallaa, mä tulkitsin internet-aineistoa niin, että se hedelmöityspäivä on 2+0. Ja ilman muuta on tosi tärkeää olla oikeilla päivillä (nimim. ei todellakaan 28 päivän kierto). Ja np-ultrassa se sitten myös virallisesti korjataan, jos siis heittoa enemmän kuin 4 päivää. Mulla oli kans paniikkihetkiä viime viikolla, pahoja sellaisia. Ja melkein ostin huuto.netistä dopplerin, mutta en saanut sitä ja nyt en enää tarvitsekaan. Kunnes seuraava paniikki iskee. Me käytiin kahdessa varhaisultrassa, mutta koska hedelmöitys on tapahtunut niin myöhään, ekassa näkyi vain piste ja tokassa näkyi sitten jo tuikkiva piste ja oltiin viikoilla 5+5.
Mies tosiaan kertoi vanhemmilleen ja vähän pannukakkuhan siitä tuli... Miehen isä kyllä liikuttui ja itki, mutta äiti hermostui, että ei puhelimessa tällaisia uutisia saa kertoa, vaan pitää tulla käymään. Ja muutenkin äiti oli sitä mieltä, että hän on kyllä jo pitkään ihmetellyt, että mikä meitä oikein vaivaa, kun mitään ei tapahdu, kun ei mennä naimisiin eikä hankita lapsia. Että ollaanko me kauankin yritetty sitä lasta. Ja siis me ollaan seurusteltu vasta 4 vuotta... Että silleen. Ja me raskauduttiinkin ihan supernopeasti kolmannesta kierrosta. Just tän takia karsastinkin kertomistilaisuutta...
Hyvää seesteisyyttä Pööppis ja ihan hulluna odotan Amandan kuulumisia!
Hei kaikille!
Pakko oli tulla kommentoimaan tuota liikkeiden tuntemisasiaa! Lueskelen siis edelleen tätäkin ketjua vauvaketjun lisäksi
Mä tunsin liikkeet ekan kerran joskus 16 viikon paikkeilla, vaikka sanovat ettei ekakertalaiset niin aikaisin niitä yleensä tunne. Oon ihan normaalipainoinen ja istukka ei ollut edessä, joten kai sekin asiaan vaikutti. Liikkeet tuntui alkuun vähän siltä, kuin kupla puhkeais, sellanen "plump" -tuntemus Niin kuin ois ilmaa suolistossa ja se kevyesti liikkuu eteen päin siellä. Mulle joku sanoi ett se on vähän niin kuin perhoset kutittelis mahaa sisältä päin, mutta en minä sellaiseksi niitä liikkeitä mieltänyt. Sitten kun vauva kasvoi mahassa, noi samaiset liikkeet vaan vahvistui Neuvolakorttiin liikkeet merkittiin mullekin vasta joskus 20 viikon jälkeen, vaikka sanoin niistä jo paljon aiemmin.
Neiti on oikein kiltti: syö, seurustelee ja nukkuu, välillä vähän komentaa isommalla äänellä Minäkin alan pikku hiljaa tuntemaan oloni lähes normaaliksi sektion jäljiltä, vaikka maha on edelleen vähän arka ja vatsalihakset ei tietenkään toimi normaalisti vielä pitkään aikaa. Haava erittelee vähän, mutta parempaan päin sekin!
Tsemppiä teille odottajille ja koittakaa olla panikoimatta
Tuulia ja Papu 20 vrk
Pakko oli tulla kommentoimaan tuota liikkeiden tuntemisasiaa! Lueskelen siis edelleen tätäkin ketjua vauvaketjun lisäksi
Mä tunsin liikkeet ekan kerran joskus 16 viikon paikkeilla, vaikka sanovat ettei ekakertalaiset niin aikaisin niitä yleensä tunne. Oon ihan normaalipainoinen ja istukka ei ollut edessä, joten kai sekin asiaan vaikutti. Liikkeet tuntui alkuun vähän siltä, kuin kupla puhkeais, sellanen "plump" -tuntemus
Niin kuin ois ilmaa suolistossa ja se kevyesti liikkuu eteen päin siellä. Mulle joku sanoi ett se on vähän niin kuin perhoset kutittelis mahaa sisältä päin, mutta en minä sellaiseksi niitä liikkeitä mieltänyt. Sitten kun vauva kasvoi mahassa, noi samaiset liikkeet vaan vahvistui Neuvolakorttiin liikkeet merkittiin mullekin vasta joskus 20 viikon jälkeen, vaikka sanoin niistä jo paljon aiemmin. Neiti on oikein kiltti: syö, seurustelee ja nukkuu, välillä vähän komentaa isommalla äänellä
Minäkin alan pikku hiljaa tuntemaan oloni lähes normaaliksi sektion jäljiltä, vaikka maha on edelleen vähän arka ja vatsalihakset ei tietenkään toimi normaalisti vielä pitkään aikaa. Haava erittelee vähän, mutta parempaan päin sekin! Tsemppiä teille odottajille ja koittakaa olla panikoimatta
Tuulia ja Papu 20 vrk
Pööppis
Mie en ainuttakaan hankintaa uskaltanu ajatellakaan enne np- ultraa, ja sen jälkeen ostinkin sit ekat vauvanvaatteet, ja kaverilta sain säkillisen pikkuvaatteita kans, mut vaunut ,hoitopöydät jne ostan vasta joulun jälkeen. Oon jotenkin taikauskoinen, että ei uskalla hankkia mitään vielä,et voi tuua huonoo onnee,mut ne pikku nutut ja potkarit oli PAKKO ostaa kun niitä uskalsin kaupassa ekan kerran kattoa.
Huh. Toivotaan nyt et joulun alla pääsis sit toden teolla hankkii nuttuja ym, jos sinne asti masussa kestää ja kaikki hyvin.
Pakko oli käydä Amandan kuulumiset vakoilemassa kuumeilijoiden uolelta ja JEEEEE!! Ihan kylmän väreet tuli niistä ihanista uutisista Onnea Amanda
Huh. Toivotaan nyt et joulun alla pääsis sit toden teolla hankkii nuttuja ym, jos sinne asti masussa kestää ja kaikki hyvin.
Pakko oli käydä Amandan kuulumiset vakoilemassa kuumeilijoiden uolelta ja JEEEEE!! Ihan kylmän väreet tuli niistä ihanista uutisista
Onnea Amanda Samirja Täällä ne tosiaan käy kotona nyt kerran ennen synnytystä, sit äitiysneuvolasta heti synnytyksen jälkeen ja sitten vielä sitä seuraavalla viikolla lastenneuvolan puolelta, että kyllä täällä neuvolan sakkia lappaa kotona . Ja ihania noi sun ultrakuulumiset! Mukava kun pääset kurkkimaan pientä.
Marjutan tervetuloa!
Tömpsiksen puolesta voikin nyt sitten jännitellä urakalla. Peukut on sun puolesta pystyssä ja toivottavasti pikkuinen on tosiaan oikeassa suunnassa.
Doppler oli mullakin alkuvaiheessa lainassa ja ahkerassa käytössä, kun en ollut ultrassa ennen viikkoa 12 ja muutenkin neuvolakäyntejä oli alkuun tosi harvoin. Siitä sai mukavasti mielenrauhaa, vaikkakin välillä meni aina hetki ennen kuin ne sykkeet onnistui metsästämään.
Liikkeet tunsin muistaakseni vasta viikon 20 paikkeilla. Ehkä en vaan osannut tunnistaa niitä, mutta olivat ehkä tosiaan ennemminkin hiukan sellaisia ilmavaivojen tapaisia tuntemuksia mulla kuin mitään hipaisuja. Sen takia en niitä ehkä osannutkaan noteerata vaikka olisi aiemmin ollutkin.
Hankintoja en minäkään uskaltanut tehdä ennen rakenneultraa. Ja osa on vieläkin tekemättä :ashamed:. Mutta kyllä sitä ehtii. Ja vähemmälläkin pärjää. Ihan hyväkin, että isommat hankinnat tuli tehtyä vasta myöhemmin, niin ehti vähän paremmin syventyä asiaan ja miettiä omia tarpeitaan. Voi sitten välttyä hukkaostoksilta. On muuten ollut kyllä palstailu tosi hyvä apu mulla noita hankintoja miettiessä. On vähän voinut arvioida, että mitä voisi ehkä tarvita ja mitä ei. Ensikertalaisena kun on tosiaan vaunuista sun muista jutuista alkuun ihan pihalla (ja osittain olen varmaan vieläkin). Kannattaa kuitenkin luottaa siihen, et kyllä ne asiat aikanaan selviää.
Tuulia Ihana kuulla, että paraneminen on hyvässä vauhdissa!! Ja Papu saa mut tuntemaan vauvakateutta :heart:. Kuulostaa ihanalta rakkauspakkaukselta.
Joanmi + Potkiainen 34+4
P.S. Tänään oli viimeinen työpäivä!! Nyt alkoi äippäloma
. Ja ihania noi sun ultrakuulumiset! Mukava kun pääset kurkkimaan pientä.Marjutan tervetuloa!
Tömpsiksen puolesta voikin nyt sitten jännitellä urakalla. Peukut on sun puolesta pystyssä ja toivottavasti pikkuinen on tosiaan oikeassa suunnassa.
Doppler oli mullakin alkuvaiheessa lainassa ja ahkerassa käytössä, kun en ollut ultrassa ennen viikkoa 12 ja muutenkin neuvolakäyntejä oli alkuun tosi harvoin. Siitä sai mukavasti mielenrauhaa, vaikkakin välillä meni aina hetki ennen kuin ne sykkeet onnistui metsästämään.
Liikkeet tunsin muistaakseni vasta viikon 20 paikkeilla. Ehkä en vaan osannut tunnistaa niitä, mutta olivat ehkä tosiaan ennemminkin hiukan sellaisia ilmavaivojen tapaisia tuntemuksia mulla kuin mitään hipaisuja. Sen takia en niitä ehkä osannutkaan noteerata vaikka olisi aiemmin ollutkin.
Hankintoja en minäkään uskaltanut tehdä ennen rakenneultraa. Ja osa on vieläkin tekemättä :ashamed:. Mutta kyllä sitä ehtii. Ja vähemmälläkin pärjää. Ihan hyväkin, että isommat hankinnat tuli tehtyä vasta myöhemmin, niin ehti vähän paremmin syventyä asiaan ja miettiä omia tarpeitaan. Voi sitten välttyä hukkaostoksilta. On muuten ollut kyllä palstailu tosi hyvä apu mulla noita hankintoja miettiessä. On vähän voinut arvioida, että mitä voisi ehkä tarvita ja mitä ei. Ensikertalaisena kun on tosiaan vaunuista sun muista jutuista alkuun ihan pihalla (ja osittain olen varmaan vieläkin
). Kannattaa kuitenkin luottaa siihen, et kyllä ne asiat aikanaan selviää.Tuulia Ihana kuulla, että paraneminen on hyvässä vauhdissa!! Ja Papu saa mut tuntemaan vauvakateutta :heart:. Kuulostaa ihanalta rakkauspakkaukselta.
Joanmi + Potkiainen 34+4
P.S. Tänään oli viimeinen työpäivä!! Nyt alkoi äippäloma
Kävin eilen siis varhaisultrassa ja sain iloisia uutisia! Siellä näkyi kohdussa pieni ihmisen alku ja sydämen syke! Iso kivi vierähti sydämeltä, kun raskaus oli kohdussa eikä sen ulkopuolella. Oudosti sitä vaan pelkään aiemmin kokemaansa, vaikka se ei oliskaan todennäköistä Ja kun viimeks iloitsin truhaan rv 8 saakka, nyt oon paljon varovaisempi. Vaikka seuraavat viikot onkin jänniä, täytyyhän tästäkin uutisesta olla onnellinen!
Nyt taitaa siis olla jotain 6+0 tai 6+1. Hirveesti tekis mieli mennä vielä toiseen ultraan joskus rv 8-9 paikkeilla, mutta ehkä siitä ei oo varsinaista hyötyä. Jos jotain käy, ei sitä ultra estä kuitenkaan. Np-ultraan ajattelin mennä tuonne omalle lapsettomuusklinikalle. En tiedä onko törkeetä mennä sen lisäks myös julkiselle... Neuvolankin varasin jo ja se olin vajaan kolmen viikon päästä.
Olin eilen äidin ja siskon kans syömässä ja huh miten vaikeeta oli pitää salaisuutta... Päätin, että kerron kyllä äidille pian, mutta muille vasta kun ollaan varmemmilla vesillä eli np-ultran jälkeen.
Menin haeskelemaan netistä tietoa siitä, miten moni raskaus menee loppuun asti, jos varhaisultrassa löytyy syke. Ja sitten eksyin sivuille, joissa oli käyny huonosti. Ei sais lukea tollasia sivuja!
Huh miten jännät viikot edessä...!
Siellä näkyi kohdussa pieni ihmisen alku ja sydämen syke! Iso kivi vierähti sydämeltä, kun raskaus oli kohdussa eikä sen ulkopuolella. Oudosti sitä vaan pelkään aiemmin kokemaansa, vaikka se ei oliskaan todennäköistä Ja kun viimeks iloitsin truhaan rv 8 saakka, nyt oon paljon varovaisempi. Vaikka seuraavat viikot onkin jänniä, täytyyhän tästäkin uutisesta olla onnellinen! Nyt taitaa siis olla jotain 6+0 tai 6+1. Hirveesti tekis mieli mennä vielä toiseen ultraan joskus rv 8-9 paikkeilla, mutta ehkä siitä ei oo varsinaista hyötyä. Jos jotain käy, ei sitä ultra estä kuitenkaan. Np-ultraan ajattelin mennä tuonne omalle lapsettomuusklinikalle. En tiedä onko törkeetä mennä sen lisäks myös julkiselle... Neuvolankin varasin jo ja se olin vajaan kolmen viikon päästä.
Olin eilen äidin ja siskon kans syömässä ja huh miten vaikeeta oli pitää salaisuutta... Päätin, että kerron kyllä äidille pian, mutta muille vasta kun ollaan varmemmilla vesillä eli np-ultran jälkeen.
Menin haeskelemaan netistä tietoa siitä, miten moni raskaus menee loppuun asti, jos varhaisultrassa löytyy syke. Ja sitten eksyin sivuille, joissa oli käyny huonosti. Ei sais lukea tollasia sivuja!
Huh miten jännät viikot edessä...!
Heippa mammat!!!! Ja TERVETULOA KAIKKI UUDET KIRJOTTELIJAT!!!
Tää mamma alottaa sitten maannataina virallisesti mammaloman. Enkä vielä tajua ollenkaan, että niin pitkällä ollaan menossa... Kai mä sen tässä jossain vaiheessa sitten tajuan.. Pitää kai alkaa noita kamppeita laittamaan paikalleen, kaikki kun on pitkin poikin huushollia säilytyksessä... Ja ehkä se laitokselle mukaan otettava reppukin pitäs pakata ennemmin ku sitten viime metreillä.... kai...
Liikkeistä. Mä tunsin ensimmäiset kunnon liikkeet rakenneultrassa. Ja ne ei sitten enää siinä vaiheessa ollu mitään "perhosen siiveniskuja", vaan ihan kunnon muljahduksia. Sanoinkin miehelleni, että mulla ei mahassa kasva mikään perhonen, lohikäärme siellä on. ja mulla on istukka tossa etuseinässä, eli ne ekat hentoset liikkeet on paukkunu siihen, enkä siks oo niitä tuntenu. Ei siis paniikkia, jos niitä ei tunnu sillo rv 16 ja sen tietämillä.
Raskaana olemisen kertomisesta: me kerrottiin mun äitille raskaudesta ensimmäisen ultran jälkeen, sillon oli viikkoja jotain 10. Ja siitä parin viikon päästä kerrottiin sitten miehen vanhemmile, kun nähtiin seuraavan kerran. Kaikille vanhemmille on kerrottu livenä. Mun veljet sai sitten tiedon siskonlapsesta puhelimitse, kun me nähään niin hiton harvoin, että todennäkösesti tää lapsi on syntynykin ennen kun mä toisen veljeni nään. Sitä se teettää, kun asuu ihan eri puolella Suomea.
Jaaha... Tänään kuulemma tää meidän tietokoneen alla oleva pöytä kokee kohtalonsa ja saa purkutuomion ja muuttaa huomenna sitten uuteen osotteeseen. Tästä huoneesta nimittäin alkaa sitten syntymään muksulle huone. Jokohan mä sitten käsittäsin sen, että tää mukelo on ehkä tässä jossain vaiheessa syksyä syntymässä, kun OIKEESTI laitan niitä tavaroita paikalleen. Jotenkin vaan koko ajan semmonen olo, että täähän kestää vielä vaikka kuinka, että aikaahan on.. Juu... onhan sitä... reilu kuukaus... Pelkään sitä päivää, kun tuo todellisuus iskee kunnolla tajuntaan, voi olla, että tää mamma menee sitten siinä vaiheessa pitkin seiniä.. Onneks on vankat seinät!!!
Näihin tunnelmiin! Rauhallista viikonloppua mammat!!! :wave:
t-Pol ja masuasukki 34 + 5
JK. Sitähän oli jo niin mammalomalla, että meni viikotkin sekasi.... Heh!!! Nyt on oikein.
Tää mamma alottaa sitten maannataina virallisesti mammaloman. Enkä vielä tajua ollenkaan, että niin pitkällä ollaan menossa... Kai mä sen tässä jossain vaiheessa sitten tajuan.. Pitää kai alkaa noita kamppeita laittamaan paikalleen, kaikki kun on pitkin poikin huushollia säilytyksessä... Ja ehkä se laitokselle mukaan otettava reppukin pitäs pakata ennemmin ku sitten viime metreillä.... kai...
Liikkeistä. Mä tunsin ensimmäiset kunnon liikkeet rakenneultrassa. Ja ne ei sitten enää siinä vaiheessa ollu mitään "perhosen siiveniskuja", vaan ihan kunnon muljahduksia. Sanoinkin miehelleni, että mulla ei mahassa kasva mikään perhonen, lohikäärme siellä on.
ja mulla on istukka tossa etuseinässä, eli ne ekat hentoset liikkeet on paukkunu siihen, enkä siks oo niitä tuntenu. Ei siis paniikkia, jos niitä ei tunnu sillo rv 16 ja sen tietämillä.Raskaana olemisen kertomisesta: me kerrottiin mun äitille raskaudesta ensimmäisen ultran jälkeen, sillon oli viikkoja jotain 10. Ja siitä parin viikon päästä kerrottiin sitten miehen vanhemmile, kun nähtiin seuraavan kerran. Kaikille vanhemmille on kerrottu livenä. Mun veljet sai sitten tiedon siskonlapsesta puhelimitse, kun me nähään niin hiton harvoin, että todennäkösesti tää lapsi on syntynykin ennen kun mä toisen veljeni nään. Sitä se teettää, kun asuu ihan eri puolella Suomea.
Jaaha... Tänään kuulemma tää meidän tietokoneen alla oleva pöytä kokee kohtalonsa ja saa purkutuomion ja muuttaa huomenna sitten uuteen osotteeseen. Tästä huoneesta nimittäin alkaa sitten syntymään muksulle huone. Jokohan mä sitten käsittäsin sen, että tää mukelo on ehkä tässä jossain vaiheessa syksyä syntymässä, kun OIKEESTI laitan niitä tavaroita paikalleen.
Jotenkin vaan koko ajan semmonen olo, että täähän kestää vielä vaikka kuinka, että aikaahan on.. Juu... onhan sitä... reilu kuukaus... Pelkään sitä päivää, kun tuo todellisuus iskee kunnolla tajuntaan, voi olla, että tää mamma menee sitten siinä vaiheessa pitkin seiniä.. Onneks on vankat seinät!!! Näihin tunnelmiin! Rauhallista viikonloppua mammat!!! :wave:
t-Pol ja masuasukki 34 + 5
JK. Sitähän oli jo niin mammalomalla, että meni viikotkin sekasi.... Heh!!! Nyt on oikein.
Viimeksi muokattu:
Heippa!
Täältä iloisia vauvauutisia: meille syntyi terve tyttö viikko sitten perjantaina 2.9. (rv 39+4)! Mitat olivat 3530 g ja 50 cm. Synnytys sujui hyvin ja suht nopeasti, alle kuudessa tunnissa, eikä se ollut yhtään niin kauheaa kuin olisi voinut kuvitella. Pärjäsin jopa ilman epiduraalia. Kotona ollaan oltu muutama päivä ja harjoitellaan yhdessäoloa ja imetystä. Valvominen väsyttää mutta tyttö on ihana!
Ihanaa odotusta teille muille! :heart:
Arminen
Täältä iloisia vauvauutisia: meille syntyi terve tyttö viikko sitten perjantaina 2.9. (rv 39+4)! Mitat olivat 3530 g ja 50 cm. Synnytys sujui hyvin ja suht nopeasti, alle kuudessa tunnissa, eikä se ollut yhtään niin kauheaa kuin olisi voinut kuvitella. Pärjäsin jopa ilman epiduraalia. Kotona ollaan oltu muutama päivä ja harjoitellaan yhdessäoloa ja imetystä. Valvominen väsyttää mutta tyttö on ihana!
Ihanaa odotusta teille muille! :heart:
Arminen
IIISSSOOOOTTT onnittelut sekä Ainomielelle että Armiselle ihanista vauveleista!!!! :flower::flower: Ja onnittelut myös kaikille uusille kirjoittelijoille!
Itse en ole paljoa koneelle päässyt sattuneista syistä. Nyt kun hommat alkaa sujua rutiinilla, alan pyöriä enemmän. Tulkaahan vauvautuneet vauvat 0-jotain puolelle meidän ketjuun! Mulla on tässä sinnekin teksti kesken, täytyy käydä lisäämässä illalla.
Marienna ja Maia huomenna jo 3vko
Itse en ole paljoa koneelle päässyt sattuneista syistä. Nyt kun hommat alkaa sujua rutiinilla, alan pyöriä enemmän. Tulkaahan vauvautuneet vauvat 0-jotain puolelle meidän ketjuun! Mulla on tässä sinnekin teksti kesken, täytyy käydä lisäämässä illalla.
Marienna ja Maia huomenna jo 3vko
Onnea Arminen! Laitahan joku päivä synnytyskertomusta, jos jaksat. Olis kiva kuulla myös tuommoinen "helppo" tarina.
Ja Amandalle iso kasa onnitteluja! Tottakai voit ottaa np-ultran myös julkiselta! On sun aika saada jotain myös ilmaiseksi.
Vauvautuneille toivotan hyvää jatkoa ja toivon, että kurkitte välillä tänne puolelle ja jos meillä kokemattomilla alkaa mennä sormet suuhun, niin opastatte vähän, jooko.
Maha ilmoitti sunnuntaina ekaa kertaa olemassaolostaan. Olin mökillä selkeesti puuhannut liikaa, koska mahaa alkoi kiristää sunnuntaina iltapäivällä. Kotimatkalla autossa istuessa ehkä kolmannen lepotunnin jälkeen sitten helpotti. Eli ehkä ei voi olla enää niin kuin ennen...
Mua kyllä suuresti ärsyttää raskausoppaat, jotka sanoo, että pitää kroppaa kuunnella ja levätä, kun siltä tuntuu. En tiiä, miten ne täällä töissä suhtautuis, jos ne löytäis mut kolmen jälkeen tosta lattialta koisaamasta. Pitäisköhän tuoda tyynykin???
Hankinnoista oon tosiaan sitä mieltä, että ehtiihän ne myöhemminkin. Sitten, kun vauvan tulo maailmaan on varmempaa. Ja jostain syystä vauvanvaatteet ei himota mua yhtään.
Housut ei mee enää kiinni, kun mahaa turvottaa niin kovasti. Loppuu aamuisin mielikuvitus kesken, että minkä kaavun löytäis päälle töihin, ku trikoopaidat näytää niin törkeiltä tän pömpön kanssa. Tiedän, ei oo kohtu vielä kasvanut vaan pömppö on seurausta liikasyönnistä ja suoliston lamaannuksesta. Ens viikolla käyn nettishoppamassa jotkut äippähousut kyllä!
Jokohan sais mennä syömään
Ja Amandalle iso kasa onnitteluja! Tottakai voit ottaa np-ultran myös julkiselta! On sun aika saada jotain myös ilmaiseksi.
Vauvautuneille toivotan hyvää jatkoa ja toivon, että kurkitte välillä tänne puolelle ja jos meillä kokemattomilla alkaa mennä sormet suuhun, niin opastatte vähän, jooko.
Maha ilmoitti sunnuntaina ekaa kertaa olemassaolostaan. Olin mökillä selkeesti puuhannut liikaa, koska mahaa alkoi kiristää sunnuntaina iltapäivällä. Kotimatkalla autossa istuessa ehkä kolmannen lepotunnin jälkeen sitten helpotti. Eli ehkä ei voi olla enää niin kuin ennen...
Mua kyllä suuresti ärsyttää raskausoppaat, jotka sanoo, että pitää kroppaa kuunnella ja levätä, kun siltä tuntuu. En tiiä, miten ne täällä töissä suhtautuis, jos ne löytäis mut kolmen jälkeen tosta lattialta koisaamasta. Pitäisköhän tuoda tyynykin???
Hankinnoista oon tosiaan sitä mieltä, että ehtiihän ne myöhemminkin. Sitten, kun vauvan tulo maailmaan on varmempaa. Ja jostain syystä vauvanvaatteet ei himota mua yhtään.
Housut ei mee enää kiinni, kun mahaa turvottaa niin kovasti. Loppuu aamuisin mielikuvitus kesken, että minkä kaavun löytäis päälle töihin, ku trikoopaidat näytää niin törkeiltä tän pömpön kanssa. Tiedän, ei oo kohtu vielä kasvanut vaan pömppö on seurausta liikasyönnistä ja suoliston lamaannuksesta. Ens viikolla käyn nettishoppamassa jotkut äippähousut kyllä!
Jokohan sais mennä syömään
Moi!
Onnea valtavasti Armiselle ja pienelle rinsessalle :heart: :flower: Samirjan tavoin toivon myös saavani kuulla synnytyskertomuksen, sitten kun jaksat sen tänne kirjoitella. Ihana kuulla, että joku on päässyt 'helpolla' (tai sitten sulla vaan on tooosi korkea kipukynnys yms... =)
Samirja, mulla tuli aluksi tosi nopeasti housut ahtaiksi, varsinkin farkut oli ihan kamalat käyttää. Aamulla sai ne vielä jalkaan, mutta kun päivän mittaan tuli turvotusta, niin olo oli kaamea... :$ ja kun lisäksi harrastin silloin aluksi ihan kokopäiväistä pahoinvointia, niin piti yrittää välttää kaikkia kireitä vaatteita... Ratkaisu oli legginssit ja joku pidempi kolttu tai sitten hame. Nykyään tuo pahoinvointi rajoittuu aamuihin ja niistäkin enää vaan noin jokatoiseen aamuun liittyy oksu. Mutta neuvolasta kannustivat, että sä varmaan saat sitten oksentaa ihan synnytykseen asti :kieh: mutta tähän on jo niin tottunut, ettei tunnu enää miltään. Hampaitteni puolesta oon vähän huolissani, että miten ne kestää noita mahahappoja... : /
Täällä mennään taas huomenna ultraan ja neuvolaan, sattumalta molemmat samana päivänä. Toivotaan, että masuasukki olisi kasvanut reippaasti ja saisi jatkaa vielä kasvuaan tuolla yksiössä.
Hankintoja mä aloittelin ostamalla kestovaippoja se oli jotenkin semmoinen juttu, mitä uskalsin tehdä aika varhain. Vaatteita ostettu oikeastaan vasta rakenneultran jälkeen, kun saatiin tieto että vauva on tyttö. ja muita hankintoja sitten tehty joskus tuossa kesälomalla (vaunut, turvakaukalo jne). Pinnasänky tosin vieläkin ostamatta, samoin pitää ostaa vauvan varusteille vielä sellainen pieni lipasto (kun nyt jo täynnä tuo makkarin toinen lipasto, jossa tosin on myös äitin kampetta...).
Joanmille ja Polille mukavaa äippälomaa! tuun sitten vajaan 4 viikon päästä kans tuulettamaan, kun oon aloittanut omani
Amandalle onnittelut ihanista ultrakuulumisista.
Mukavaa viikkoa kaikille! Voikaa hyvin!
Tuiskuli ja Maisa 31+0 (POKS)
Onnea valtavasti Armiselle ja pienelle rinsessalle :heart: :flower: Samirjan tavoin toivon myös saavani kuulla synnytyskertomuksen, sitten kun jaksat sen tänne kirjoitella. Ihana kuulla, että joku on päässyt 'helpolla'
(tai sitten sulla vaan on tooosi korkea kipukynnys yms... =)Samirja, mulla tuli aluksi tosi nopeasti housut ahtaiksi, varsinkin farkut oli ihan kamalat käyttää. Aamulla sai ne vielä jalkaan, mutta kun päivän mittaan tuli turvotusta, niin olo oli kaamea... :$ ja kun lisäksi harrastin silloin aluksi ihan kokopäiväistä pahoinvointia, niin piti yrittää välttää kaikkia kireitä vaatteita... Ratkaisu oli legginssit ja joku pidempi kolttu tai sitten hame. Nykyään tuo pahoinvointi rajoittuu aamuihin ja niistäkin enää vaan noin jokatoiseen aamuun liittyy oksu. Mutta neuvolasta kannustivat, että sä varmaan saat sitten oksentaa ihan synnytykseen asti :kieh: mutta tähän on jo niin tottunut, ettei tunnu enää miltään. Hampaitteni puolesta oon vähän huolissani, että miten ne kestää noita mahahappoja... : /
Täällä mennään taas huomenna ultraan ja neuvolaan, sattumalta molemmat samana päivänä. Toivotaan, että masuasukki olisi kasvanut reippaasti ja saisi jatkaa vielä kasvuaan tuolla yksiössä.
Hankintoja mä aloittelin ostamalla kestovaippoja
se oli jotenkin semmoinen juttu, mitä uskalsin tehdä aika varhain. Vaatteita ostettu oikeastaan vasta rakenneultran jälkeen, kun saatiin tieto että vauva on tyttö. ja muita hankintoja sitten tehty joskus tuossa kesälomalla (vaunut, turvakaukalo jne). Pinnasänky tosin vieläkin ostamatta, samoin pitää ostaa vauvan varusteille vielä sellainen pieni lipasto (kun nyt jo täynnä tuo makkarin toinen lipasto, jossa tosin on myös äitin kampetta...). Joanmille ja Polille mukavaa äippälomaa!
tuun sitten vajaan 4 viikon päästä kans tuulettamaan, kun oon aloittanut omani Amandalle onnittelut ihanista ultrakuulumisista.
Mukavaa viikkoa kaikille! Voikaa hyvin!
Tuiskuli ja Maisa 31+0 (POKS)
Tässäpä mun synnytyskertomusta! Tosiaan mulla ei ollut mitään epiduraalia vastaan mutta en sitten kuitenkaan tarvinnut sitä - ja veikkaan etten ehkä olisi ehtinytkään saada sitä koska synnytys eteni aika nopsaan ja kättäri oli ihan täynnä...
to 1.9.
Supistuksia alkaa tulla epäsäännöllisesti noin 5:00 alkaen. Ne ovat hieman kipeitä (toisin kuin aiemmat harkkasupistukset) mutta ei menkkakipuja pahempia. Supistusten väli on n. 15-30 minsaa. Limatulppaa bongasin aamulla vessassakäynnin yhteydessä noin parin teelusikallisen verran.
Päivän ajan pystyn puuhailemaan suht normaalisti, leivon ja laittelen tavaroita valmiiksi. Illalla noin 22:00 aikaan tuntuu että supistukset napakoituvat mutta ovat vielä ihan siedettäviä. Säännöllistyvät niin että väli on koko ajan 10-15 minsaa. Yöllä en saa oikein nukuttua, sen verran kivuliaita supparit jo ovat. Aamuviideltä tuntuu että supistukset tulevat yhä kipeämmiksi mutta väli on edelleen n. 10-15 minuuttia.
pe 2.9.
7:00 soitan Kättärille ja kysyn joko kannattaisi tulla. Vastataan että voi tulla kun tuntuu ettei kotona pärjää mutta yleensä hyvä olisi tulla kun supistusten väli on tihentynyt viiteen minuuttiin. Päätän odotella kotona koska supistusten kanssa pärjää vaikka ne kipeitä ovatkin. Limatulpasta irtoaa loputkin (pääosa, koska limaa tulee enemmän kuin edellisenä päivänä).
9:00 Supistukset voimistuvat. Menen suihkuun kärvistelemään niiden kanssa. Suihkussa huomaankin että supnistuksia alkaa tulla tiheämmin ja väli on enää viitisen minuuttia. Suihkussa olen ehkä 20 minsaa, sen jälkeen odotan vielä muutaman supistuksen ja soitan uudestaan Kättärille. Vartin kuluttua päätänkin että nyt lähden.
10:38 Sisään Kättärille. Käyrille ja yhdentoista aikaan sisätutkimus: olen jo viisi senttiä auki! Tässä vaiheessa melkein itken ilosta, koska supistukset on oikeasti saaneet jotain aikaankin ja ajattelen että kärsimys ei ehkä kestäkään ikuisesti.
11:00 Koska supistukset eivät ole vieläkään infernaalisia menen suihkuun. Siellä olen reilut puoli tuntia ja vikan supistuksen päätteeksi oksennan komeassa kaaressa mahan sisällön ja totean että nyt taitaa suihku riittää, siirrytään ilokaasuun.
11:35 Aloitetaan ilokaasu. Tuntuu auttavan varsinkin alkuvaiheessa. Istuskelen keinutuolissa, asento on aika hyvä.
n. 13:00 Kohdunsuu auki jo 7-8 cm. Siirryn jumppapallon päälle, koska kätilö sanoo että näin vauva saadaan supistuksen aikana tehokkaammin alemmas kanavassa. Asento tuntuu ilkeämmältä kuin normaali istuskeluasento mutta pärjään vielä. Muutama ihan hirveä supistus tulee ja jossain vaiheessa oksennan uudestaan.
14:15 Alkaa tuntua painontunnetta, juuri kun ajattelen että nyt en kestä supistuksia enää yhtään. Kohdunsuu on jo lähes täysin auki. Ilokaasu auttaa vähän mutta aika tuskaa alkaa jo olla. Ihan vielä ei ponnistuta mutta tunne lähenee jo sitä.
14:30 Alkaa ponnistuttaa. Kohdunsuu täysin auki ja alan ähkiä supistuksen tullessa.
14:35 Puhkaistaan kalvot. Siirryn kylkiasentoon.
14:40 Ponnistusvaihe kirjataan alkaneeksi. Karjun ja ähkin ponnistuksen aikana, kylkiasento tuntuu ihan hyvältä ponnistaa. Päälaki alkaa pilkottaa melkein heti ekalla ponnistuksella. Jossain vaiheessa siirryn puoli-istuvaan asentoon kätilöjen ehdotuksesta. Kun päätä on ulkona enemmän, tunne on ihan karmea - kiristää niin että tuntuu kuin alapäästä olisi tulossa keilapallo. Pää kuitenkin epäilyistäni huolimatta mahtuu kuin mahtuukin ulos.
14:55 Tyttö syntyy! Kivut häviävät saman tien. Istukka syntyy hetken kuluttua. Väliliha ei revennyt mutta häpyhuuli halkesi, sitä paikkaillaan jonkin verran ja tikkien laitto sattuu vähän. Sitten pääsen jonkin ajan kuluttua suihkuun ja vointi on itse asiassa varsin hyvä koettelemuksen huomioiden.
Siinäpä lyhykäisesti! Kellonajat on suureksi osaksi sairaalan synnytyskertomuksesta, itse en kelloa enää loppuvaiheessa kauheasti katsellut. Ponnistusvaiheen intensiivisyys yllätti, siinä ei paljoa ulkomaailmaa huomioi. Avautumisvaiheessa vielä juttelin ihan loppuvaiheeseen asti.
Eli kaiken kaikkiaan aika positiivinen kokemus, hurjaahan se on ja kauheaakin mutta ei sillä lailla negatiivisesti. Kyllä siitä selviää!
Synnytyksen kesto: eka vaihe kirjattu alkaneeksi 2.9. klo 9:00 (supistukset 5 min välein) ja ponnistusvaihe klo 14:40. Kokonaiskesto siis 5 h 55 min, ponnistusvaihe 15 min.
to 1.9.
Supistuksia alkaa tulla epäsäännöllisesti noin 5:00 alkaen. Ne ovat hieman kipeitä (toisin kuin aiemmat harkkasupistukset) mutta ei menkkakipuja pahempia. Supistusten väli on n. 15-30 minsaa. Limatulppaa bongasin aamulla vessassakäynnin yhteydessä noin parin teelusikallisen verran.
Päivän ajan pystyn puuhailemaan suht normaalisti, leivon ja laittelen tavaroita valmiiksi. Illalla noin 22:00 aikaan tuntuu että supistukset napakoituvat mutta ovat vielä ihan siedettäviä. Säännöllistyvät niin että väli on koko ajan 10-15 minsaa. Yöllä en saa oikein nukuttua, sen verran kivuliaita supparit jo ovat. Aamuviideltä tuntuu että supistukset tulevat yhä kipeämmiksi mutta väli on edelleen n. 10-15 minuuttia.
pe 2.9.
7:00 soitan Kättärille ja kysyn joko kannattaisi tulla. Vastataan että voi tulla kun tuntuu ettei kotona pärjää mutta yleensä hyvä olisi tulla kun supistusten väli on tihentynyt viiteen minuuttiin. Päätän odotella kotona koska supistusten kanssa pärjää vaikka ne kipeitä ovatkin. Limatulpasta irtoaa loputkin (pääosa, koska limaa tulee enemmän kuin edellisenä päivänä).
9:00 Supistukset voimistuvat. Menen suihkuun kärvistelemään niiden kanssa. Suihkussa huomaankin että supnistuksia alkaa tulla tiheämmin ja väli on enää viitisen minuuttia. Suihkussa olen ehkä 20 minsaa, sen jälkeen odotan vielä muutaman supistuksen ja soitan uudestaan Kättärille. Vartin kuluttua päätänkin että nyt lähden.
10:38 Sisään Kättärille. Käyrille ja yhdentoista aikaan sisätutkimus: olen jo viisi senttiä auki! Tässä vaiheessa melkein itken ilosta, koska supistukset on oikeasti saaneet jotain aikaankin ja ajattelen että kärsimys ei ehkä kestäkään ikuisesti.
11:00 Koska supistukset eivät ole vieläkään infernaalisia menen suihkuun. Siellä olen reilut puoli tuntia ja vikan supistuksen päätteeksi oksennan komeassa kaaressa mahan sisällön ja totean että nyt taitaa suihku riittää, siirrytään ilokaasuun.
11:35 Aloitetaan ilokaasu. Tuntuu auttavan varsinkin alkuvaiheessa. Istuskelen keinutuolissa, asento on aika hyvä.
n. 13:00 Kohdunsuu auki jo 7-8 cm. Siirryn jumppapallon päälle, koska kätilö sanoo että näin vauva saadaan supistuksen aikana tehokkaammin alemmas kanavassa. Asento tuntuu ilkeämmältä kuin normaali istuskeluasento mutta pärjään vielä. Muutama ihan hirveä supistus tulee ja jossain vaiheessa oksennan uudestaan.
14:15 Alkaa tuntua painontunnetta, juuri kun ajattelen että nyt en kestä supistuksia enää yhtään. Kohdunsuu on jo lähes täysin auki. Ilokaasu auttaa vähän mutta aika tuskaa alkaa jo olla. Ihan vielä ei ponnistuta mutta tunne lähenee jo sitä.
14:30 Alkaa ponnistuttaa. Kohdunsuu täysin auki ja alan ähkiä supistuksen tullessa.
14:35 Puhkaistaan kalvot. Siirryn kylkiasentoon.
14:40 Ponnistusvaihe kirjataan alkaneeksi. Karjun ja ähkin ponnistuksen aikana, kylkiasento tuntuu ihan hyvältä ponnistaa. Päälaki alkaa pilkottaa melkein heti ekalla ponnistuksella. Jossain vaiheessa siirryn puoli-istuvaan asentoon kätilöjen ehdotuksesta. Kun päätä on ulkona enemmän, tunne on ihan karmea - kiristää niin että tuntuu kuin alapäästä olisi tulossa keilapallo. Pää kuitenkin epäilyistäni huolimatta mahtuu kuin mahtuukin ulos.
14:55 Tyttö syntyy! Kivut häviävät saman tien. Istukka syntyy hetken kuluttua. Väliliha ei revennyt mutta häpyhuuli halkesi, sitä paikkaillaan jonkin verran ja tikkien laitto sattuu vähän. Sitten pääsen jonkin ajan kuluttua suihkuun ja vointi on itse asiassa varsin hyvä koettelemuksen huomioiden.
Siinäpä lyhykäisesti! Kellonajat on suureksi osaksi sairaalan synnytyskertomuksesta, itse en kelloa enää loppuvaiheessa kauheasti katsellut. Ponnistusvaiheen intensiivisyys yllätti, siinä ei paljoa ulkomaailmaa huomioi. Avautumisvaiheessa vielä juttelin ihan loppuvaiheeseen asti.
Eli kaiken kaikkiaan aika positiivinen kokemus, hurjaahan se on ja kauheaakin mutta ei sillä lailla negatiivisesti. Kyllä siitä selviää!
Synnytyksen kesto: eka vaihe kirjattu alkaneeksi 2.9. klo 9:00 (supistukset 5 min välein) ja ponnistusvaihe klo 14:40. Kokonaiskesto siis 5 h 55 min, ponnistusvaihe 15 min.
Onnea oikeassa paikassa olevasta raskaudesta Amanda! :heart:
Arminen: onnea! :heart:
Samirja: äitiyshousut on maailman paras keksintö, aaaaaaaaaaaaaaaaah! mä sanoin kun laitoin ne ekaa kertaa jalkaan :heart:
Mulla on viikonloppuna ollut 4-5min välein supistuksia, mutta eipä sentään synnytystä tarkottanut, eli tuleeko mulle sitten vaan suoraan noin tiheesti? Noita tiheitä kesti noin tunnin lauantaina ja sunnuntaina, tänään ei ole tullut kuin muutama. Eilen oli jo niin kipeetä, että itku pääsi. Kuinkakohan kipeiksi ne sitten oikeasti pääsee?
No, tänään käytiin sairaalassa käyrillä ja taas ollaan raivotarjonnassa! Torstaina seuraava käynti siellä, eli pysyisköhän se nyt jo oikein päin? Jos pysyy niin tässä voi vielä mennä reippaasti aikaa...
Palataan taas asiaan, kun jotain tapahtuu - tai ei tapahdu
Voikaa hyvin!
tömpsis ja super 40+4
:heart:Arminen: onnea! :heart:
Samirja: äitiyshousut on maailman paras keksintö, aaaaaaaaaaaaaaaaah! mä sanoin kun laitoin ne ekaa kertaa jalkaan
:heart:Mulla on viikonloppuna ollut 4-5min välein supistuksia, mutta eipä sentään synnytystä tarkottanut, eli tuleeko mulle sitten vaan suoraan noin tiheesti? Noita tiheitä kesti noin tunnin lauantaina ja sunnuntaina, tänään ei ole tullut kuin muutama. Eilen oli jo niin kipeetä, että itku pääsi. Kuinkakohan kipeiksi ne sitten oikeasti pääsee?
No, tänään käytiin sairaalassa käyrillä ja taas ollaan raivotarjonnassa!
Torstaina seuraava käynti siellä, eli pysyisköhän se nyt jo oikein päin? Jos pysyy niin tässä voi vielä mennä reippaasti aikaa... Palataan taas asiaan, kun jotain tapahtuu - tai ei tapahdu
Voikaa hyvin!
tömpsis ja super 40+4