**Maalismasut 2009** tammikuussa

Mulle soitettiin äippäpolilta, huomenna klo 11.45 opetuspolille ultraan ja synnytystapa-arviointiin! Ihanaa, pääsen lääkäriopiskelijoiden näpelöitäväksi. Voinko sanoa että katsoa saa, muttei koskea? Miksi mä muutenkaan näin aikasin sinne arviointiin joudun, eikös se tehdä yleensä viikoilla 36+? Mulla oli kyllä sf-mitta pompsahtanut kahdessa viikossa sen 6cm, haluuko ne mut sinne nopeesti siksi että tarkistavat ettei lapsivettä ole liikaa?

Nyt alkoi murehdituttamaan. :|

upupa ja twistaava Multeri 34+0 edelleen

 

Olo on (ja oli ollut jonkun aikaa) melko sietämätön, univaikeuksia ja soitettiin sinne aikuispsykiatrian pkl.:lle tossa päivällä ja sain hoitavan lääkärini kiinni. Sanoi että on jo sen verran huolestuttavaa tämmöne ja respa jtn rauhoittavia tms. (?) nimeä en nyt kuollakseni muista. Aiemminkin on puhuttu ettei nyt oikein voi aloitella mitään masennuslääkitystä kun ne mitkä tuls auttamaan, ovat pitkävaikutteisia.
Itselläni oli Sertralin lääkitys pitkään ja se lopeteltiin hiljattain jottei vauva saa vieroitusoireita. Hankala tilanne tämä, kun en selviä oikeasti ilman ahdistus/masennuslääkettä. Ne pitivät kurissä nimenomaan näitä kohtauksia ja on ollut valtava apu.
Nyt sitten hirvittääkin tämä jatko. Mitä tehdä kun haluaisin imettää mutta pää ei kestä jossen saa aloittaa mahd. pian synnytyksen jälkeen entistä lääkitystäni. Täytyy ottaa tämä puheeksi ensiviikon neuvolassa.

Nyt on jo vähän parempin mieli, hitsi ku nää ahdistuskohtaukset tulevat arvaamattomasti. Vie henkiset voimavarat totaalisesti väliajoin. Jospa nyt tuosta hetkellisestä lääkeavusta ois apua tähän hätään. Tulipa sekavaa tekstiä. No antaa ollla.

Nyt jtn vähän positiivisempaa, oma masu.
( . ) Potkii tasaisesti ja möyrii. Mies lauloi vauvalle ja rauhotuin itsekin siinä. On hyvä olla ja tietää ettei ole mitään hätää. :hug: Mun ikiomat murut :heart:


Mömmis & potkija 32+2

 

Huh huh miten paljon ootte taas kirjoitelleet. Itse ei ole jaksanut seurailla ollenkaan mitä täällä tapahtuu. Silloin tällöin vilasu ja äkkiä pois.

Mä en tiedä mitä itteni kans tehdä. Täällä saan ihme kohtauksii ihan pienistä asioista. Täällä ollaan vissiin nyt kolmatta vai neljättä päivää mykkäkoulussa kun mies ei ymmärrä ainakaan mua ja mun ailahteluja, ja mistäs se ymmärtäis kun ei itsekään.

Kaikki alkoi kun oltiin lähdössä vierailulle ja oli satanut lunta..Minä yritin siinä sitten harjalla tehdä itselleni reittiä auton ovelle että pääsisin housut kuivina autolle. Hosusin siinä sitten ja mies sai hiukan lunta päälleen, josta sitten otti herneet nenilleen ja viskas mun päälle lunta..minähän siinä kiukustuin kun vaivalla tehnyt itselleni reitin ja toinen kasto mun housut menin kiukuspäissäni autoon istumaan ja en sitten putsannut housujani vaan autoon tuli röykkiöittäin lunta sisälle, josta taas sitten mies suuttui ja heitti avaimet ja sanoi et lähde yksin ku oot tolla tuulella
Minähän sitten hyppäsin auton rattiin ja yritin meidän mäkeä peruutella, mutta kun lunta oli satanut ja oli liukas ja kihisin kiukusta, niin auto meni ojaan päin eikä sinne minne piti. Sitten sisälle kiukkuilemaan lisää miehelle, joka lähti ovet paukkuen pelastamaan autoa mun tuhoyritykseltä ja lähti jonnekin ajelemaan ja ilmeisesti rauhoittumaan..
Minähän sitten sain toisen auton pihalla käännettyä nokka oikeeseen suuntaan ja pääsin tällä kertaa mäen alas kunnialla auton kans.
Kotiin palattaessa mykkäkoulu jatkui...ja jatkui..eilen just oltiin sitten vihdoin ja viimein puheväleissä kunnes taas kiukustuin toiselle. Ja aivan yhtä tyhmästi. Kun en saanut huomiota. Hoh hoh...mä vaan räjähdän. Ja taas toinen lähti yön selkään ajelulle rauhoittumaan...eli täällä ollaan vieläkin mykkäkoulua, eikä tolle kyllä uskalla mitään puhuakaan..
Ehkä tää taas muutaman päivän päästä on ohi et voin saada taas jonkunn uuden kohtauksen mitättömästä asiasta.....

Miten sais ittensä hillittyä... :headwall:

fasu ja toinen 34+2 plus mielialan vaihtelut

 

heips

kirjoitin aamulla pitkät pätkät mutta poff... hävis jonnekkin :headwall: kele...

oottepa taas saaneet tekstiä aikaan!

Mikäs Ärrierin olo?? antaako selkä olla töissä??

Myymä: Jaksuja sinnekkin kipujen kans.

Zoe: Sama homma meillä koiralla.. kovasti näyttää että haluaa tutustumnaan ja leikkimään mutta siitä huolimatta pitää rähjätä ohikulkijoille.. :headwall: rasittavaa!!!

Muty: kyselit synnysvalmennuksesta.. itse en ainakaan kokenut saavani siitä kovinkaan paljon irti.. synnärille tutustuminen oli kiva niin tiesi minne sitä sitten "joutuu", mutta muuten ei oikeastaan mitään hyötyä.. sen tiedon saa kyllä kirjoista/netistäkin jos haluaa mutta eihän niidenkään avulla synnyttämään opi. Itse en ainakaan ehtinyt mitään tietoa, nimittäin (ainakin itsellä) jossain tapauksissa tieto lisää tuskaa

Myrna: Mites muutto? saitko isännöitsijän kiinni?

Jadekettu: Hienoa kun teidän neitille muna alkanut sopia!!
Muistan itse mitä vekslaamista oli kun pojata oli ruokavaliosta pois vehnä, ruis, muna ja maito..

BiaBia: Hienoa kun kotiin pääsit! nyt vaan rennosti!

Hömäkälle onnea tätiytymisestä

Kaa ja Ärrieri: Meillä kans ostettiin radiopuhelimet nyt vkl että toimiivat itkuhälyttiminä.. toinen on vaan sökö joten pitää lähettää takas :headwall:

Hemptulle jaksuja kipuihin! :hug:
Samoin Mömmikselle! :hug: Yritä ajatella että ei enää pitkästi olis.. tosin eihän ne yöheräilyt siihen lopu mutta olo vähän helpottuu. Otahhan asia puheeksi neuvolassa. :hug:

Vieraista olitte jutelleet.. itseä ei häiritse vaikka laitoksella jokunen vieras kävisikin.. päinvastoin, mukava kun aika tahtoo käydä pitkäksi ja koti-ikävä vaivata. Kunhan ei nyt mitään älytöntä ryntäystä.. pojan aikaan laitoksella kävi miehen lisäksi sisko ja tuttava pariskunta..
Täällä sääntönä että mies ja sisarukset saa tulla huoneeseen asti mutta muut vieraat otetaan vastaan oleskelutilassa/aulassa, jotta huoneissa säilyisi oma rauhansa.
Kotiin tulon jälkeen kyllä vauvaa saa tulla katsomaan. kahvit keitetään mutta mitään kestejä en pystyyn laita. Varmasti menee arki uusiksi ja sekä esikoisella että äidillä ja isällä totutteleminen uuteen tilanteeseen.

Minde taisi kysellä koirien lenkityksestä... Itse käyn kyllä päivittäin lenkillä 1-2krt.. ja mies sitten reippaammalla lenkillä.. Yleensä pojan kanssa käydään aamupäivästä ulkoilemassa ja samalla käytetään koiruukset lenkillä.
Tai jos aivan kurja olo niin leikitään pihalla ja viskellään koirille keppiä tuossa. Pysyvät onnrksi tuossa pihalla kun itse ollaan ulkona.
Kovin reipasta vauhtia en vaan voi enää mennä.. ei matka niinkän rasita mutta vauhti.. hidasta töpöttelyä voi jatkaa vaikka kuinka kauan..
eiöen lähdin tuon vanhemman koiran kanssa kävelylle niin että veti poikaa pulkassa... tarvitsee reippaan vauhdin että saa hyvin vedettyä niin eipä pitkälle keretty kun alkoi hirveät kivut :|

selällään nukkumisesta.. itsekkin nukun pätkiä aina selällään.. välillä tulee huono olo joten sitten en nuku.. mutta luulisin että ei siitä haittaa ole jos ei tee huonoa eikä mihinkään koske.

omaa napaa sen verran että alaselkä kipu löytänyt viikonloppuna tiensä minun luo :headwall:
tiedä sitten onko vauva laskeutunut alemmas koska kivut alkoi yhtenä yönä ja sen jälkeen nivusia/lonkkia/lantiota särkenyt.. ja liikkeet tuntuvat alempana eikä kylkiluut saa enää niin paljon osumia
ja vessassa saa juosta

luvattiin viedä poitsu opettelemaan luistelua joten :wave:

danjuska ja vilma 31+2

 

Pikaisesti poikkesin lukemaan muiden kuulumiset.

Itselle ei oikein mitään kummempaa kuulu. Olen lepäillyt tänään urakalla, liikkuessa tuntuu tuskallisia vihlaisuja alhaalla sisuksissa, oisko niitä sukkapuikkopistoksia?

Upupa ei niiden opiskelijoiden tarvitse antaa tehdä mitään mitä et halua niiden tekevän. Toivottavasti kaikki on ok.

marza ne haluaa kelassa ne tulonhankkimiskulut jotka ilmoittaisit tuolta ajalta veroilmoituksessakin. Eli esim. matkakustannukset.

Mömmis jaksamista kurjaan oloon. Toivottavasti olo helpottuu.

Nyt täytyy vääntäytyä ylös sen verran että laitan ruoan ja autan isompaa tyttöä läksyjen kanssa, jotain ongelmaa tuntuu tuhinasta päätellen olevan.

Metsälauha 33+5

 

Metsälauha kiitos tiedosta. Jännittää taas ihan hirveesti, pelottaa onko vauvalla kaikki OK ja muutenkin nuo alapään sörkkimiset ovat aina hieman epämiellyttäviä... Mieskään ei varmaa voi tulla tueksi ja turvaksi kun on kipeenä. :/

Mömmis :hug:

fazerinalle kans :hug:

Onkos muuten muille napalävistyksen omistaville se lävistyskohta mennyt rumaksi? Mun ainoa mahassa oleva raskausarpeni on juurikin tuossa nahkasuikaleessa tuossa lävärin päällä, on sellainen kiiltävä, violetti ja pinkeä. Jos mun mahani tästä vielä venyy niin pelkään että tuo suikale oikeasti repeää, se on jo nyt ihan äärimmilleen pingottunut... Korun otin siis pois jo elokuussa.

upupa

 

heräsin aamulla kamalaan suonenvetoon pohkeessa, sattui niin että meinas itku tulla..ehkä vähä tulikin.. siinä kun aikani pyörein niin meni kipu ohi, mutta nyt pohje on niin kipeä ollu koko päivän ettei sillä kärsi kävellä.. onko muilla ollu tällästä? mistähän semahtaa johtua? en muista että mulla ois koskaan ollu vastaavaa... :/

 

meni näköjään kirjotus taitoki siinä samalla....

 

Moikka! Täällä on vietetty kiireinen viikonloppu. Onneksi alkaa rauhallinen arki!

hemptu Jossain vaiheessa mulla oli öisin ihan karmeita suonenvetoja pohkeessa. Niin, että se oli seuraavankin päivän kipeä. Eikä välillä meinannut kramppi ollenkaan laueta, vaikka hakkasikin kantapäätä lattiaan. En osaa muuta neuvoa antaa kuin paljon vettä ja se ollut magnesium, joka saattoi auttaa noihin..?

eternal-life Kyllä synnytys pyörii tosi paljon mielessä, mutta en koe sitä pelkoa noin kovana, että etoisi. Tai tulisi pakokauhuisia ajatuksia, mitä voi mennä pieleen. En tosin tiedäkkään, mitä on tulossa.. Mua auttaa se tieto, että jos tosi paljon jännittää ja on peloissaan, synnytys etenee hitaammin. Joten yritän keskittyä aina supistus kerrallaan rentoutumiseen ja todellakin toivon että saisin kaikki kivunlievitysarsenaalin käyttöön.

Onko kaikki jo käyneet tutustumassa synnytyssairaalaan? Meillä on tutustuminen vasta 9.2.

mömmis Toivottavasti olosi helpottuu ja supistelut loppuisivat! :hug:

Koirista Mies vie pääosin ulos juoksulenkeille. Ensi viikon olen taas yksin viemässä koiraa, joten vähemmälle jää koiran liikunta. Kävimme lauantaina noin puolentoista tunnin kävelyllä. Ei ollut mitään hankaluuksia kävellä reippaastikkin, mutta kotona sain kyllä sitten todella tuta! |O Sattui ihan sikana tuonne häpyluulle ja nivusiin, että yöunet jäivät lyhyeksi ja seuraavankin päivän jouduin köpöttelemään kuin pingviini. Vaikka oli tukivyö käytössä.Eli joudun nyt kävelemään varovaisemmin ja lyhyemmin. Onneksi miehen poissaolo kestää vain sen viisi päivää. Kestää koira sen ajan juoksemattakin..

Minde83 Minäkin herään aina yöllä selältäni, vaikka nukahdan kyljelleen parhaiten. Jostain luin, että selällään nukkuminen vaikeuttaa jonkun ison suonen verenvirtausta ja sen seurauksena happea ei kulje niin paljon kohtuun ja muualle. Mutta äiti tuntee sen huonovointisuutena ja vauvakin rupeaa potkimaan niin, että äiti vaihtaisi asentoa. Parhaiten veri kiertää kohdussa, kun makaa vasemmalla kyljellä.

Sairaalavierailusta Luulisin, että on kiva näyttää vauvaa jo sairaalassa, niin ei tarvitse kotona olla vastaanottamassa ihan heti kaikkia vieraita.. Mutta tosiaan kun marza kertoi omasta 18 vierailijan käynnistä, niin pisti miettimään. Pitääpä sanoa miehelle sitten, jos ei jaksa ottaa vastaan, niin hän hoitelee vierailijoille uudet ajat sitten kotiin..

fazerina Hieman samanlaisia kokemuksia on täälläkin. :ashamed: Mies onneksi kestää ja ohittelee hurjiakin kohtauksia, eikä ainakaan ärsytä lisää. Mutta ehdin riitelemään siskoni kanssa todella pienestä ja mitättömästä asiasta. Siskoni sanoi että kuule, tiedät ihan hyvin itsekkin, että raskaus ei ole mikään syy käyttäytyä noin. Ei ehkä syy, mutta seuraus. Vitsit että ärsyttää vieläkin. Hän kuulemma tunsi monta kaveria, jotka eivät raskaana ollessaan käyttäytyneet näin. Hohhoh. Kaveri onkin sama asia kuin oma sisko tai mies tai muu läheisempi. Kyllä minäkin pystyn pitämään mölyjä mahassa kavereiden seurassa, mutta kyllä esimerkiksi mies saa tuta ihan turhasta itkuraivareita. Jaksamisia sinne! Se on tosi inhottavaa, kun tietää, että itse on turhan pienestä kiukunnut ja riita vaan jatkuu. :hug:

Kävin neuvolassa. Ei mitään uutta. Painoa oli tullut lisää ja sf-mitta oli 31 cm. Verenpainekin oli laskenut, kun ei tarvinut miettiä työasioita!

Sori kauhean pitkää viestiä! :ashamed: Pitäisi tulla kirjoittelemaan useammin, jotta viestit ei venyis näin pitkiksi!

Mimmu ja Furuno 34+4

 

upupa: Mulla on napakoru ja korun kun pidän paikallaan niin ei näköjään rumaksi mee.. Esikoisesta tuli arpia siihen kun otti pois, mutta loppu tuleminen ku laitto korun takas..

 

Eeeva mä en voi kyllä pitää sitä korua enää, vaikka rööri ei olekaan mennyt umpeen, mutta vetää sen lävistyskohdan niin pinkeeks et jos korun kans kumartuisin niin kuuluis varmaan vaan *poks*

upupa

 

Mimmukka81 Sä oot näköjään menossa kanssa Kättärille. Mulla on vielä aika varaamatta sinne tutustumiskäynnille. Ajattelin, et jos huomenna soittais ja varais ajan. Kuinka monesti viikossa Kättärillä järjestetään niitä käyntejä ja onko ne mihin aikaan? Tiedän vaan tota miestä varotella etukäteen tai varata aikaa sen mukaan, miten tuo töistä mukaan ehtis...

Imetysliiveistä Mäkin sitten eilen tilasin netistä parit Carriwellin liivit. Toiset yö- ja toiset päiväkäyttöön. Koosta en ollu aivan varma, kun toi kuppikoko ehtii varmaan vielä suurentua tässä ennen synnytystä. Tilain sen takia sitten hiukka isommat varmuuden vuoksi. Muutekin se mun koko oli siinä taulukossa just siinä M ja L vaihteessa, niin parempi oli ottaa sit se isompi.

Hendu ja ötökkä 33+1

 

Danjuska sain isännöitsijän kiinni sähköpostilla, lupasi järjestää siivouksen tällä viikolla ja sain vapautuksen koko tammikuun vuokrasta. No varsinainen muuttopäivä onkin vasta lauantaina, niin turhaan olisin sitä vuokraa maksanut

Upupa tilasin alkukuusta joustavan raskausajan korun. Ainoastaan pari päivää olen ollut ilman korua, koska tapit alkoivat jo upota lävistyksen sisään. Sen takia lävistyksen reunat näyttävät nyt melko hurjilta. Ainakaan vielä ei kuitenkaan ole pelkoa lävistyksen repeämisestä tai korun uloskasvusta.

Ainoa asento missä saan unta nykyään on selällään. Kaikissa muissa asennoissa möyriäinen innostuu ryömimään patjaa pitkin.

Imetysliivejä en ainakaan vielä osta, koska tähän asti mammavaatteetkin on housuja lukuunottamatta ollut aika turhia, niitäkin ostin kolmet, vaikka yhdetkin olis riittänyt. Ei mulla vieläkään ole kovin iso maha ja kohta kun jään äitiyslomalle, niin ei ole mitään väliä miltä näytän. Liikkuminen on jo niin hankalaa, ettei houkuttele kulkea ihmisten ilmoilla ja lähikauppaan voin mennä ihan collareissakin.

 

Mimmukka meillä on sairaalaan tutustuminen järjestetty neuvolan kautta 25.2. ja silloinkin vaan nopea käynti että tietää mihin pitää mennä. Kuulemma ei ole tarpeeksi henkilökuntaa järjestämään kunnon tutustumiskiertoa.

 

danjuska: Kiitti kysymästä, selkä on vielä kestänyt vaikkakaan kivutonta päivää ei ole. Otan päivän kerrallaan ja siinä vaiheessa kun en enää jaksa, jään pois...Mitäs teidän Vilmalle kuuluu, onko kamala potkimaan? Aattelin vaan kysyä kun tämä meidän Vilma on selkeästi vilkkaampi kuin tuo esikoinen (poika) ja ihan mahdotonta jumppaa pitää tuolla mahassa...että taitaa olla tällä Vilmalla ainakin temperamenttia vaikka muille jakaa

ärrieri 32+1

 

Hemptu: Täällä kans herätty parina aamuna (on onneksi jo aikaa) niin kamalaan suonenvetoon että huusin ääneen.. mies pomppas ylös että mitä.. oli pohje monta päivää hellä sen jälkeen.

Ärrieri: Täällä myös tosi vilkas kaveri En muista että esikoinen (joka täälläkin poika ) olisi minua yölläkin potkimisellaan valvottanut.. tai sitten minun unenlahjat on hävinneet johonkin vuosien varella
Mutta kyllä masussa hirveää vääntöä on myös läpi päivänkin että vilkkaampi kylä kuin veljensä =)

 

upupa: Ei se sitte kannata

 

Hendu Aika hyvin niitä aikoja siellä kättärillä oli. Ne ehdotti päiväaikoja ja ne sopi meille, joten en tiedä, onko siellä sellaisia aikoja, että ehtis esim. työn jälkeen. Kuulosti tosi mukavalta se täti ja kehoitti miettimään paljon kysymyksiä valmiiksi! En tiedä, tuleeko vierailulle samaan aikaan muita synnyttäjiä... En huomannut kysyä.

Myrna Sain taas sellaisen käsityksen, että kättärillä saisi tutustua ihan rauhassa ja kysellä kaikki asiat, mitä tulee vaan mieleen synnytyksestä. Sanoi, että vierailu kestäisi noin puolitoista tuntia.

 

pakko merkkailla välillä...

 

se olisi sitten huomenna ensimmäinen virallinen äitiyslomapäivä vaikka töissä en ole joulun jälkeen enään ollut
vierailusta tuskin haluan kavereita käymään sairaalassa. mies ja lapset tulee ja varmaan miehen vanhemmat. myös pojan kummitäti kysyi saako hän tulla käymään. hän kun on tyksissä töissä niin tulee sitten töitä ennen tai jälkeen.
kovin olen miettinyt että jos vaan kaikki sujuu hyvin lähtisin kotiin jo seuraavana päivänä. tytöstä olin kaksi yötä sairaalassa ja olisin jo seuraavana päivänä ollut valmis lähtemään. mie kun en viihdy sairaalassa :ashamed: toivotaan vaan että kaikki menee hyvin.
tuli tänään vihdoin ja viimein kelan päätös. saa hoidettua asioita ennen kun toukka syntyy.
nyt odotellaan torstain neuvolakäyntiä. on jo viime kerrasta aikaa kuutisen viikkoa. saas nähdä mitä vaaka näyttää :ashamed: :ashamed:

cadillac ja toukka 34+6

 

Heippa!

Tänne tulee tekstiä niin paljon, et pitää olla wordi auki, et muistaa kommentoida kaikki mitä pitääkin. Toi on niin typerä systeemi et jos vaihtaa sivua niin omat kirjoitukset ei siirry mukana..

Sairaalavierailu: en usko et kaipaan sinne muita ku oman miehen. Anoppia + muita sukulaisia en kaipaa sinne kiljumaan omia juttujaan. Samoin haluan kotona rauhassa toipua ihmisen muotoon. Luulen et oon niin herkässä mielentilassa et loukkaannun verisesti kaikista vähänkin poikkipuolisista sanoista. Et ihan sukurakkauden vuoksi voi sukulaiset pysyä huis hiidessä kunnes itse jaksan kutsua ne kylään. Täytyy lähettää vaikka videonpätkää vauvasta innokkaimmille.
Hiiva: On rasittava! Mulle lääkäri sano et se voi aiheuttaa myös suppareita. Et kannattaa tosiaan hoitaa se pois.itellä on parin viikon sisään menossa toinen kuuri. Tuntuu ettei mokoma sieni älyä häipyä!!
Zoe: tykkäätkö sudokuista, vaikka ei niissä matikkaa tarvikaaan..
Annas: onks sulla mitään aikasempaa kokemusta niistä imetysliiveistä mitä nyt tilasit? Tai tiiätkö ketään joka ois niitä käyttäny? Onks ne ollu tyytyväisiä?
Eternal- life: täällä yks joka ei voi aatella synnytystä ilman kuvotusta. Mua saattaa alkaa pyörrytään jos aattelen. Mulle on tullu nyt sellanen et olo et hei mä voisin perua koko jutun, ei musta oo tähän. Oon tottunu niin helppoon elämään ja nyt joku "kolmas/ulkopuolinen" tulee meijän elämään ja meijän pitää alkaa huolehtimaan siitä. Siis en voi kuvitellla et muutaman viikon päästä mä hoitaisin OMAA vauvaa.. huh huh.. synnystä pelkään! Ja etenkin ponnistusvaihetta. Se tuntuu niin luonnottomalta ponnistaa tavallaan omaa nahkaa vasta.. hyi hyi hyi hyi hyi. joo en voi aatella pitemmälle. mulla on niin huono äitifiilis just sen takia ku on tullu tollanen olo et en mä halukaan. Mut silti haluun lapsen. Ja ois ihan hirveetä jos sille nyt tapahtuis jotain kauheeta. Jne.. onks kellään muulla samanlaisia fiiliksiä?Myymä: tuuhan huomenna kertomaan minkä diagnoosin lääkäri antaa vai antaako mitään siis siitä kylkikivusta!
Myrna: pikaista paranemista!
Marza: Mä en tajunnu kyl mitään tosta kelan lauselmasta!! Miks niitten pitää olla niin sekavia..
Upa: ei sun tarvi ottaa sinne yhtään opiskelijaa töllöttämään edes, jos siltä tuntuu.. sä voit sanoo ettet haluu sinne muuta ku lääkärin. Tuu sit kertomaan miten se synntystapa- arvio tehään.. mä meen kans siihen 2 viikon päästä ja sillon on viikkoja 35+ jotain (kai) ja silti musta tuntuu et se on aika aikasin. mut kai ne lääkäri tietää mitä ne tekee..
Fazerina: Sori vaan, mut melkein pissasin housuun (ei kai vaan huonot lantiopohjalihakset??) ku luin ton teidän mykkäkouluepisodin.. siis mua nauratti NIIN paljon. vaikka sua tuskin on naurattanu.
Oma napa: Kolottaa! Selkä on kipee.. paras ois olla selällään, mut eipä oo päivisin siihen mahdollisuutta, enää 9 työpäivää ja sit saa jäädä kotiin, tosin täälläkin on niin paljon rästijuttuja et aika menee varmaan siivillä jos vaan jaksaa tehä.. kävin tänään uimassa ja oli niin ihana nauttia "painottomuuden" tilasta. Siis kerrankin et joka paikkaa kolottanu. Suosittelen! Vesijuoksua voisin kokeillä myöhemmin.. ärsytti vaan uimahallissa ku kaikki töllötti mahaa. Teki mieli laittaa lappu kaulaan jossa lukee: KYLLÄ OLEN RASKAANA!!! Närätys on muuten tällä vaivaismummolla uus vaiva.. siltä oonkin säästyny.. mut sellaista. Täytyy lähtee viemään roskikset ulos ku ne LEMUAA niin kauheelle! Sit nukkumaan.. ah miten ihanaa ku on yö. just joo siis nää yöt on niin rasittavia, ei sitten oo mitään asentoa missä ois hyvä olla. ja tieto siitä et tää ei tuu helpottamaan yhtään niin ei kovin fiilistä nosta! Mut tää on tätä!

Yritetään jaksaa!
Onneks tänne voi käydä vaikka 5 kertaa päivässä uikuttamassa samoista vaivoista!

 

mutya komppaan, tää on ihanaa kun voi ruikuttaa sydämensä kyllyydestä vaivojaan ja saa osakseen vielä sympatiat kanssavalittajilta IRL-tutut on teille kuulkaa kiitollisuudenvelassa, niiden ei ole tarvinnut kuunnella mun valivalivalitusta juuri lainkaan kun pääsen tänne aina purkautumaan.

Että kiitokset vaan teille kaikille :heart:

upupa (miten niin olen istunut koko päivän koneella?? ) :snotty:

 

muty mulla on kans aika-ajoin noita huonoäiti fiiliksiä... :ashamed: Mä olen pienestä asti ollut tosi muutosvastainen ja tarvin joihinkin asioihin todella paljon sulatteluaikaa. Haluan että omat asiat menee aina niinkuin ne itse olen ajatellut, mutta jos tulee jotain mutkaa matkaa se pistää todella vihaksi. Tuntuu niin oudolta, että enää ei sit voikkaan tehä just niinku itse haluaa ja koska haluaa. Vauvan tulo aiheuttaa myös epävarmuutta siitä tekeekö asiat oikein ja se on asia josta en myöskään yhtään pidä. :/
Taisi tulla selitettyä hieman sekavasti, mutta et ole asian kanssa yksin :hug:

 

zoe-f meillä ei tahdo ainakaan pimeellä onnistua tuo lenkillä käynti, koska sillon ainakin pitää rähjätä kaikille. Se voi kyllä johtua siitäkin et ite pelkään pimeää ja koiralla on vahtimisviettä joka sit tulee esiin.... :ashamed:

Tänään taas onnistui käydä tuo yks metsä/tie lenkki kivuitta. Lenkin jälkeen imuroinkin eikä paikat hirveästi valita. Luulin eilisten liitoskipujen tulleen pysyvästi, mutta onneksi tänään parempi.

 

Siis meinas just äsken hermo mennä, kun yritin vaihtaa profiilikuvaani.
Vaikka mitä tein niin aina se näytti mulle sitä vanhaa kuvaa. :headwall:
Sit keksin kokeilla sivun päivitystä, niin johan vaihtu kuva. En sitten tiedä onko se muille näkyny jo aiemmin, vai mikä ihme systeemi siinä on...
No joka tapauksessa nyt löytyy viimeisin 33+1 masukuva profiilista.