**Maalismasut 2009** tammikuussa

Ai niin, mullekin tuli äippärahapäätös. Saan siis minimin. Vaihdanko mä sen veroprosentin (joka siis Kelan puolesta automaattisesti sen minimissään 20%) soittamalla verotoimistoon, ja he ilmoittavat uuden prosentin Kelaan vai täytyykö mun mennä hakemaan IRL muutosverokortti ja kiikuttaa se henkilökohtaisesti Kelan tädeille?
 
Marza. Olet varmaan saanut kelasta jo äitiysrahapäätöksen. Kannattaa laskea siitä ne kuukausien brutot yhteen ja ilmoittaa ne suoraan verottajalle. Samalla ilmoittaa, että kyse on sosiaalietuudesta koskien äitiyspäivärahaa. Jos on alkuvuonna ollut myös tuloja, niin muistaa ilmoittaa ne myös ja niistä pidätetyt etuudet verottajalle, niin saat oikeamman mukaisen verokortin.
Olen taloushallinnon alalla hommissa ja lasken myös palkkoja. Olen törmännyt samaiseen asiaan nyt moneen kertaan kuluneen puolen vuoden aikana:)

Mikäli et ole hakenut äitiysrahaa varten sosiaalietuuden verokorttia erikseen, niin kelan minimipidätys on 20 %. Se on vakio, jos ei ole etuutta varten haettu muutosverokorttia.

Ohessa on suoraa lainausta kelan sivuilta lainaus:)

Vanhempainpäivärahat ovat veronalaista tuloa.
Kela tekee vanhempainpäivärahasta veron ennakonpidätyksen Kelan tiedossa olevan ennakonpidätysprosentin mukaisesti. Kela saa asiakkaan ennakonpidätystiedot yleensä hänen palkkaansa varten määritetystä verokortista.

Kun palkan verokorttia käytetään vanhempainpäivärahan ennakonpidätyksessä, korotetaan pidätysprosenttia kahdella prosenttiyksiköllä, koska vanhempainpäivärahasta ei tehdä verotuksessa samoja vähennyksiä kuin palkasta. Kahden prosenttiyksikön korotusta ei kuitenkaan tehdä osittaiseen vanhempainrahaan.

Jos palkan ennakonpidätys on alle 20 prosenttia, vanhempainpäivärahan ennakonpidätys tehdään kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena, jollei etuuden saaja hae veroviranomaiselta muutosverokorttia vanhempainpäivärahaa varten.

Jos asiakas on ansiotyössä ja saa samaan aikaan äitiys- tai vanhempainrahaa, maksetaan etuudet vähimmäismääräisenä. Tällöin vähimmäismääräisestä äitiys - ja vanhempainrahasta ennakonpidätys on 40 %.

Jotta vanhempainpäivärahasta tehtävä ennakonpidätys ei olisi liian pieni tai liian suuri, asiakkaan kannattaa tarkistaa ennakonpidätysprosenttinsa. Ennakonpidätysprosentin arvioinnissa voi käyttää verohallinnon veroprosenttilaskuria, joka löytyy osoitteesta www.vero.fi.

Jos päivärasta tehtävä ennakonpidätys on liian suuri, asiakkaan tulee hakea muutosverokortti veroviranomaiselta. Prosenttia voi korottaa ilman muutosverokorttia ilmoittamalla kirjallisesti haluamansa pidätysprosentin Kelaan. Muutosverokortti lasketaan koko vuoden tulojen mukaan. Kun asiakas hakee verovirastosta muutosverokortin päivärahaa varten, hänen tulee ottaa mukaan tiedot kuluvan vuoden tuloista sekä niistä tehdyistä ennakonpidätyksistä. Jos asiakas hakee muutosverokortin verkossa, hän voi ilmoittaa tulo- ja ennakonpidätystiedot palvelussa.

Mikäli muutosverokorttia ei ole toimitettu Kelaan, eikä korkeammasta prosentista ole ilmoitettu kirjallisesti, Kela tekee vanhempainpäivärahasta ennakonpidätyksen tiedossa olevan ennakonpidätysprosentin mukaan.

Kela saa asiakkaan ennakonpidätystiedot sekä hänen etuutta varten hakemansa muutosverokortin suoraan veroviranomaiselta. Asiakkaan tulee itse toimittaa Kelaan verokortti vain, jos hän käyttää lähdeverokorttia tai portaikkoverokorttia.
 
upupaepops, kannattanee laskea verottajan sivuilta. Sillä jos saat sen minimin, niin vero% saattaa olla pienempi kuin se 20 pinnaa.

Olen itsekin hakemassa muutosverokorttia. Jos otan palkkatulojen mukaan verokortin, niin menisi veroja se + 2 pinnaa päälle. Eli abauttiarallaa 28 pinnaa, kun muutoskorttina saan se 22.

 
Huomenta ja terveisiä Rukalta!

Olipas hyvä selvitys tuo edellinen, Jadekettu! Kiitos.

Torstai-iltana ajeltiin 7 tuntia tänne mökille, perillä oltiin yöllä yhden aikoihin... Matka meni kuitenkin ihan hyvin, kolmella pysähdyksellä. Huomenna ajellaan takas. Maisemat upeat, aika kuluu mulla naatiskellessa :)

BiaBialla olikin hienoja uutisia! Toivottavasti saat kotona olla nyt pitempäänkin, aina se sairaalaolot voittaa.

Synnytysvalmennus ja neuvolan perhevalmennus: Osallistutaan ehdottomasti. Hyödystä en vielä tiedä, mutta kolme kertaa omassa neuvolassa (mm. vauvanhoito, varhainen vuorovaikutus) ja näiden lisäksi tutustuminen synnytyspolille. Eka kerta ens perjantaina.

Tasan kaks viikkoa eli kymmenen työpäivää äippälomalle, hurjaa! Just tuleva viikko jakson vaihde ja PALJON kokeita tarkistettavana :eek: . Ei lempihommia nuo paperityöt... Otettava kuitenkin urakkameininki, koska ei noita kukaan mun puolesta tee...

Nauttikaahan viikonlopusta (minkä nyt vaivoiltaan kukin voi...) ja talvimaisemista!

Kaatjuska ja Kunto 32+6
 
Huomenta! Täällä kans yks valvoja... 4.20 kävin vessassa ja unta olis senkin jälkeen riittänyt, mutta särki niin kovasti tota lonkkaa että en pystynyt nukkumaan. Ja ei tosiaan ollut eka yö tällä meiningillä. Nyt alkaa oleen särky sen verran iisimpää, että taidan mennä kohta "päiväunille". ;) On tää elo kyllä aika hidasta ja tylsää tällähetkellä. Tuskin kaupassa pystyy käymään ja jos käy, niin sitten on ihan poikki ja kipee. Mietin tuossa, että kun r.viikkoja tulee 36 täyteen niin täällä alkaa kolmen S:sän harrastus oikeen urakalla! :whistle:
Äippärahapäätös vielä odottelee itseään, kun pitäis ensin saada tältä kuulta palkka. Meillä vaihtui työnantaja vuoden alusta niin pitää pyytää sit vielä erikseen kaikki palkkatodistukset yms. Edelliseltä työnantajalta ne tulikin jo. On muuten kauheen kiva, kun nyk. työnantaja maksaa meidän puljun työntekijöille vähemmän palkaa kuin muille samalla nimikkeellä työskenteville... Olen siis hoitoallalla, ennen kuntayhtymässä ja nyt kunnalla. Toivottavasti nyt joku aktiivi alkais hoitamaan tuota asiaa, kun ei oikeen reilulta kuulosta. :|
Mukavaa vknloppua kaikille!! :flower:

Riine ja Pallopää 32+4

Niin ja noista perhevalmennuksista vielä. Meillä ollut nyt 4 kertaa ja kolmeen osallistuttu. Aiheena ollut loppuraskaus ja synnytys, parisuhde ja vanhemmuus, imetys ja vauvanhoito. TAYSin synnytysvalmennus on tiistaina ja sillon jää oman neuvolan valmennus sitten väliin kun ovat samaan aikaan. Olis vaan ollut ihan mielenkiintonen, kun aiheena KELAn yms. tuet. Ihan mukavia nuo on ollut, vaikka itselle ei mitään uutta niissä olekaan ollut.
 
:wave: heips vaan kaikille!
Musta tuli tänään eka kertaa täti =) voi kumpa sais nähä sen "pikku" isännän, mut taitaa nykyään olla oyksissa vierailut rajoitettuja? Onko jollain tietoa pääseekö yli-innokas täti katsomaan vauvaa?!
Tämä saikkuloman toimettomuus lamauttaa, ei kehtaa enään tehdä mitään. Pitäisi potkia itsensä liikkeelle, mut tuo sohva on liian mukava paikka :headwall:
No nyt mä ryhdistäydyn ja lähden ostamaan kaupasta viikonlopun eväät sekä hiukka karkkia :whistle:
Hömäkkä ja Möhkö 34+2
 
Huomenta,

Tänään oli pitkästä aikaa hyvä aamu. Sain yöllä nukuttua suht hyvin ja aamulla sai herätä omaan tahtiin ilman herätyskelloa. Heräsin sitten vähän yli 9 siihen, että rakko huusi hoosiannaa. Mutta eipähän ollut herätys kuuudelta. Mun ei muutenkaan ole tarvinnut enää moneen viikkoon (vai kuukauteen?) herätä keskellä yötä vessaan. Välillä sitä sai juosta pari kertaa yössä.

Aiemmin mietin, että ostaisin imetysliivit vasta synnytyksen jälkeen, mutta olen tullut toisiin aatoksiin. Pahimmassa tapauksessa joutuisin olemaan ilman liivejä pitkän aikaa, jos kauppaan ei selviäisi kivuilta/väsymykseltä yms. Joten olen miettinyt, että tilaan Carriwellin liivit, jotka muokkautuvat rintojen koon mukaan. Nämä tulisivat päiväkäyttöön ja nämä tulisivat yökäyttöön. Molemmat olisivat hyviä varmasti jo ihan loppuraskaudessakin. Onko jollain kokemusta Carriwellin liiveistä?

Perhevalmennus on meillä koostunut parista neuvolan pienryhmäkerrasta (aiheina mm. synnytys ja imetys), fysioterapiaryhmästä ja Tyksin tutustumiskerrasta. Näistä kaikki olivat jo viime vuoden puolella. Nyt tällä hetkellä on menossa luentotyyppinen neljän kerran satsi eri aiheista, mutta nämä me olemme päättäneet skipata yli, sillä tuntuivat turhilta. Ei vaan parane kertoa neuvolassa ettemme menneet sinne, sillä tuntui pitävän kovinkin tärkeänä. Noilla luennoilla kuitenkin käsitellään samoja asioita, joita oli jo neuvolassa ja sitten sellaisia asioita, joista olen itse ottanut selvää lukemalla.

Veroprosentin ja uuden verokortin laskin itse netissä vero.fissä. Tosi näppärä palvelu, kun kela saa suoraan tiedon sieltä sosiaalietuuden prosentista ja palkkaverokortinkin olisi voinut lähettää suoraan töihin. Mä halusin palkalle ja kelan rahoille saman prosentin, joksi muodostui sitten 17,5. Palkkaa tulee vielä huhtikuun loppuun ja siitä menee sitten veroprosentin lisäksi palkolliset 4,5 % muihin maksuihin. Kelan rahoista menee sitten se pelkkä 17,5. Mulla ei vieläkään ole varsinaista äitiysrahapäätöstä, vaan olen itse laskenut maksimin mitä voin saada ja toiminut sen mukaan. Mun äitiyslomaa edeltävän kuuden kuukauden tulot eivät vieläkään ole selvät, sillä pieni elokuusta asti vaikuttava henkilökohtaisen lisän korotus on hallintojohtajan pöydällä odottamassa päätöstä. Sormet on ristissä, että sen saan, koska se vaikuttaa noin sadalla eurolla myös äitiyspäivärahan määrään kuukaudessa. ja sillä todella on merkitystä, kun käteenjäävä osuus jää muuten alle tuhanteen euroon kuukaudessa.

Oma maha on alkanut kasvaa tuohon kylkiluiden päälle ja se on tällä hetkellä se inhottavin "vaiva". Liitoskipuihinkin on jo tottunut, mutta tuo vatsan kasvaminen ylöspäin aiheuttaa ahdistusta. Rintaliivit sattuvat, iho on arka ja kylkiluut hellinä. Mun vatsa on nyt sellainen, että se kasvaa joka suuntaan. Ylös, alas, sivuille ja eteen... ei mulla ole mitään kivaa pientä palloa tuossa edessä :(

Taidan muuten olla myös meistä maalismasuista se eniten painoa kerännytkin tässä vaiheessa (?) Vaaka sitten paljasti karun totuuden, kun näytti lukua 87 kiloa. Tasan 20 kiloa on sitten tullut tähän kroppaan. Syöty on ihan liikaa, sen myönnän, mutta nyt näyttäisi, että osa on jo turvotustakin. Herään nimittäin joka aamu vartalo täynnä tyynyn- ja peitonpainaltumia. Sellaisia oikein kunnon jälkiä, jotka ovat arkoja ja kestävät kauan. Oli taas "ihana" tajuta, että raskauden alussa yrittämäni 80 kilon maksimi on vaihtunut jo väistämättömään 90 kilon ylitykseen. Musta tulee valas :'(

Melita ja Samuel 33+3
 
Tuosta painosta vielä. Lähtöpaino oli 84kg ja nyt 100kg(!!) Ja se nousee kokoajan. Pelottaa ihan simona tuo nousu ja entäjos en saa karistettua takaisin entiseen painooni. :eek: Ihan valas olo täälläkin kanssa. Turhauttavaa. Tuo miehen tuolikaan ei enää kanna minua. :ashamed:
Melita, älä murehdi, kyllä niistä ylimääräisistä vielä eroon pääsee. :hug:

Voi ihana, kerrankin nukuin yhdeen putkeen. Ilman tuskaa vielä. \o/

Lähdenpä tästä koneelta kohta tekemään pannukakkuja.

Mömmis & potkija 32+0
 
Nyt näköjään jo toimii tämäkin palsta. :)

Huh mulla oli mielenkiintoinen viimeyö, nyt on alkanu (kohdunsuulla??) tuntumaan oikein kunnon kipuilua aina välillä. Viime yönä heräsin siihen kipuun, joka säteili alapäähänkin.. Yhden kaverini mukaan tämä voisi olla sitä avautumiskipua, ainakin kuvailuni kuulosti siltä hänen mielestään. Saapa nähdä, mutta ei kyllä tuntunut kivalta ja oli vaikea löytää asentoa jossa ei sattuisi. Kävely alkaa tällä mimmillä olemaan pingviini tyyppistä vaappumista, on nuo luut niin kipeät että ei kärsi kävellä normaalisti. :ashamed: Kivaa varmaan sinnitellä tämmöisenä rampana loppuun saakka, taitaa tulla aika pitkä loppu odotus aika. :|

Niinu & itiö 34+2
 
Vihdoinkin toimii :D!!
Täytyy tunnustaa, että tämä palsta on saanut meikäläisen aikasen hyvin koukutettua :ashamed: Puolustaudun sillä, että en ole ollut moneen kuukauteen töissä ja muukin tekeminen on jo rajoittunut todella pieneen... On vaan niin kiva lukea samassa jamassa olevien (vaivaisten) elämän kulkua :LOL:

minde 31+3
 
myymä
Iltaa!

Viime yö meni taas pyöriessä ja tuskissa. Kipu sen kun yltyy joten alan valmistautua siihen että maanantaina on painuttava työterveyslääkärille ja jatkettava sairaslomaa. Tosi kurja edes kuvitella että joutuisin istumaan 8 h päivässä ton kivun kanssa :( kun makaaminenkin tekee kipeetä. Vain liikkeelläolo auttaa edes jonkin verran.
Tää päivä on mennyt erittäin väsyneenä..

Toivottavasti huominen olisi jo parempi :)

myymä ja pikkuveli 32+2 :)
 
Kaa
Tässä seuraa sitten romaani, en ole käynyt lueskelemassa ja kommentiomassa pariin päivään:

Taitoluistelun EM-kisoista on nyt palattu. Oli kyllä hienoa! Tässä vuoden sisään on päässyt katsomaan muutamia eri arvokisoja livenä. Hyvä vuosi.

Ristiäisistä on puheltu paljon. Itse ajattelin, että järjestämme ristiäiset läheisellä seurankuntatalolla. Noh, vanhempani (asuvat samassa kaupungissa) olivat ajatelleet kysyä erästä todella kaunista juhlatilaa vuokralle. Itse ajatteiln päästä halvemmalla ja pitää juhlat ilmaisessa paikassa, mutta jos vanhemmat haluavat vuokrata tuon todella viihtyisän ja kauniin paikan, niin mikäs siinä. Käypi meikäläiselle.

Täällä vauva hikottelee taas. Jokapäiväistä meillä. Ennen raivotarjontaan kääntymistään vauvan hikoittelu tuntui tuossa ylävatsalla rintojen alla, nyt ihan selkeästi (anteeksi nyt tarkka selostukseni...!) tuolla välilihan ympäristössä. Huvittavaa.

Surinaa, tärinää on täälläkin tuntunut. Hauskan tuntuista.

Itkuhälyttimistä; me aiotaan ostaa radiopuhelimet ääniaktivoinnilla (VOX). Käyttö on meillä hyvin satunnaista ja vähäistä, joten ajattelimme ostaa radiopuhelimet itkuhälyttimen sijaan, on laajempi käyttö sitten.

Influenssakauden aikaan synnyttämisestä; tokihan riski sairastua on silloin suurempi, mutta ei se suuremmin huoleta. Toivottavasti vaan sairaalassa vierailijat ymmärtävät olla tulematta vierailulle sairaana. Omat ja muiden. Osastolla mylläävää tautia ei sitten voi suuremmin pakoilla, tulee jos on tullakseen.

Perhe vai ura? En oikein tiedä vielä... Töissä on mukava olla ja pidän siellä saamistani haasteista. Mutta myös kotiin jääminen tuntuu mukavalta ajatukselta. Tähän kommentoin sitten vuoden päästä. Lapsia haluan kuitenkin enemmän kuin yhden, jos kaikki menee hyvin ja idea tuntuu vielä vuoden päästä hyvältä.

Tarjonnasta; meikäläisen oli todella helppo olla vielä viime viikkoon asti, vauva oli perätilassa. Nyt kun kaveri on kääntynyt raivotarjontaan (ja samalla syvään sellaiseen), niin olosta on tullut todella tukala. Pää painaa nivusiin ja meikäläistä vihloo jatkuvasti. Myös häntäluun kivut ovat pahentuneet. Eli ottaisin takaisin sen perätilan milloin vain! Tai sitten en...

Verenpaineeni ovat olleet kotona nyt ihan ok, työ näyttää nostavan niitä tuonne liian korkealle tasolle... pitää soittaa maanantaina terkalle ja neuvotella asiasta.

Taantuma; itselläni on vakityö terveydenhuoltoalalla, joten meikäläisellä on hommat töiden suhteen ihan reilassa. Miehellä on sitten "toistaiseksi" oleva työsuhde, joten tulevaisuus on ihan avoin. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Vakuutus on meillä IF:stä. Sellainen syntymättömän lapsen vakuutus. Katsellaan sitten syntymän jälkeen mitä tehdään vakuutusten kanssa. Voisi samalla kilpailuttaa kaikki vakuutukset kun hankkii lapsivakuutuksen.

ärrieri tuumaili josko laittaisin listaan toteutuneet tai totetumattomat sukupuolilupaukset sitten syntymän jälkeen. Täytyy miettiä miten sen laittaa niin, että se on helppo tehdä. Tuumaillaan!

Synnytysvalmennus; meillä oli neuvolassa yksi melkolailla hyödytön valmennuskerta, ja sairaalalla on vielä yksi parin viikon päästä. Siinäpä ne. Olisi toki mukava jos valmennusta olisi enemmänkin, mutta otetaan vastaan se mitä tarjotaan.

BiaBialle lepoa ja stressitöntä odotusta kotona!

Carriwellin liivejä minulla on kahdet. Hyvältä tuntuvat päältä, mutta kannattaa todellakin ottaa reilusti iso koko.

Painoa on tullut noin 8 kg, sopivasti. Tarkoituksella en ole painoa tarkkaillut, on vaan sattunut hyvä tuuri. Yritän pysyä tässä koko raskauden aikana alle 15 kg:n painonnousun. 7 kiloa saa siis vielä tulla loppuajalla... se tekeekin sitten noin kilon viikossa.

Näillä sitten mennään eteenpäin... =)
 
tähän asti on ollut niin ihana sanoa kaikille, että ootus on sujunut niiiin hyvin, ei minkäänlaisia vaivoja tai ongelmia.. eilen kun sitten viimeksi tutulle hehkutin hyvää oloani alkoi häpyluuta särkeä ihan vietävästi! vihloo niin ettei pysty kunnolla kävelemään :'( johtusko se nyt siitä että vauvan pää on laskeutunut niin alas?? pitikin mennä kehumaan vointia :/ vielä olis matkaa jäljellä 5vkoa ja 6päivää.. argh, hankalaksi menee kun ei pysty liikkumaan.. oon niin paljo kuitenki liikkunu koko ajan...yhyy..
 
Hengitysvaikeudet alkoi tänään sitten... Meni niin pahaksi että meinasin jo tuupertua lattialle. Istuin ikkunan edessä joka oli auki ja hengitin rauhallisesti. Tuntuu niin uskomattoman kamalalle tää olo, ihankuin valtava paine ois kehon sisällä. Vauva on ollut jonkun aikaan vissiin melko alhaalla kun mahakin on laskenut alas. Sattuu edelleen häpyluuhun. Kosketusarka on ja muutenkin. Mä en jaksa. Tahtois jo tämän prinsessan ulos. Välillä tuntuu että kuolen vielä tähän oloon. :'( Kun ei kohta pysty liikkumaan, hengittämään, saatikka syömään ollenkaan.

Mömmis & potkija 32+0
 
Mömmikselle jaksamista, ei varmasti ole enää kivaa jos tuntuu ettei voi enää edes hengittää. Ei olis silti enää kauaa jäljellä, loppurutistus! :hug:
Taidetaan olla pian koko sakki ihan vaivaista poppoota, mutta onneksi meidät vielä palkitaan! :) Äsken tuossa leffaa katsellessa tuli pari polttelevaa supparia, molemmat varmaan 5min sisällä. Onneksi loppuivat siihen kuitenkin.

Sairaalassa vierailu galluppiin, meidän synnärille on tullut sellainen sääntö että vierailemassa saisi käydä ainoastaan isä ja isovanhemmat. Minusta oikein hyvä, rauhoittaa osaston meininkiä varmasti. Ja ryhmähuoneisiin ei saa tulla muut kuin isä. Isovanhempia tavataan aulassa. Olen ajatellut että jos oma äitini ja miehen vanhemmat haluavat pistäytyä niin käykööt. Miehen pitäisin mielelläni vaikka koko ajan sairaalalla jos saisi perhehuoneen..
 
Pitipäs sitten käydä päivällä tohtorin juttusilla kun tuo niskakipu ylty ihan hirvittäväksi. ei pystyny mitään tavaraa nostamaan ku niskaan tuli kauhiat paineet ja nokka tukossa koko ajan. noh sielähän selves että mulla on poskiontelontulehdus. eipä ole aikaisemmin ollu. ei oo muuten kovinkaan kiva tällasta sairastaa. Sen sitä saa ku ei malta levätä flunssasena pedissä. :/

vierailusta: sairaalaan en välttämättä halua pahemmin vieraita. ehkä oma äiti sais käydä. Tääläkin päin sääntö että isä ja isovanhemmat on tervetulleita vierailulle. sitten kun kotiudutaan niin ehkä paras hetki on käydä parin päivän päästä kotiutumisesta. sillon niitä vieraita vielä jaksaa kestittää. Sen jälkeen väsy alkaa painamaan perheelämää.. Ainakin meillä oli niin esikoisen kohdalla.

jooh mut pakko mennä nukkumaan

jossu ja tilli 34+6
 
Vieraat. Mä haluan toipua rauhassa ja opetella vauvan hoitoa, kun ensimmäinen lapsi on kyseessä. Omat vanhemmat ja miehen vanhemmat saavat tulla sairaalaan tervehtimään, kuten sisaruksemmekin, heitä ei varmaan mikään pidättelisikään. Ystäville olen jo sanonut, että kotiin sitten kutsutaan vauvaa katsomaan. :)

Imetysliivejä mäkin oon pohtinut. Parissa tavaratalossa katselin, oli todella huono valikoima, vain yksi malli ja kokoja huonosti. Tarviikohan ne tilata netistä, jossa oon myös noihin Melitan linkittämiin liiveihin törmännyt.

Ärsyttävää, mulla pukkaa hiivaa ihan selvästi. On tullut syötyä ehkä liikaa makeaa. Melki koko raskauden olen saanut vältettyä turhaa napostelua, mutta nyt on vähän ryöpsähtänyt... Maitohappobakteereita oon kyllä syönyt ja jatkan yhä. Nyt jätin herkut pois ja oon lisännyt hapanmaitotuotteiden käyttöä. Oon lähdössä huomenna kolmen päivän kurssille, jossa ei ole apteekkia ihan lähellä, joten toivottavasti selviän tästä kutinasta kotikonstein...

Mömmis! Toivon sulle parempia vointeja! :hug:

Rv 34+4
 
Haa, 35+0 koossa B) !

Just mietin, että esikoinen syntyi 35+2, eli ollaan lähempänä pikkuisia taas, vaikka toivottavasti viihtyykin vielä mahassa jonkin aikaa kaikkien maha-asukit :heart: .

Ens viikolla taas neuvola, saas nähdä miten paineet on. Päänsärky on melkeinpä päivittäistä, eilen meni taas pari panadolia.

Sunnuntainjatkoja kaikille!
 
Tuli sitten sairastettua flunssa oikein viimeisen päälle. Poskiontelon limakalvot turposivat jälleen, joten höyryhengitys ja nokkakannu olivat ahkerassa käytössä ja silti särky oli kamalaa. Kaksi yötä meni valvoessa kaikkien särkyjen kanssa. Juuri kun ajattelin että kyllä tästä nyt hengissä selvitään niin varmaankin hermot jäi jumiin kummastakin kädestä. Ja niin alkoi heti perään kammottava käsien särkeminen. Ei voinut liikuttaa käsiä ollenkaan ilman karmeaa särkyä. Ja niin meni sitten kolmaskin yö valvoessa. Itkien piti soittaa aamulla siskolle että mitä nyt pitää tehdä. Ja panadolin hankintaan sai mies lähteä.Onneksi vei edes tuon kamalimman säryn pois ja nyt tuntuu olo aivan ihanalta. Kädet vieläkin kipeät mutta se kamala särky loppui kuitenkin. Voi jo liikuttaa käsiä ilman itkua:)

Ajattelin jo, että nyt tuli ensi viikkoa sairaslomaa ja harmitti ihan kamalasti. Mutta nyt luulen että voin jo näillä käsillä tehdäkin jotain maanantaina. Muutenkaan ole enää kuin ensi viikko töitä ja muutama päivä seuraavalla viikolla.

Veroprosentti: Vaikka lasketin uudelleen veroprosentin niin siltikin pitää maksaa 25% veroa. Eli aika paljon. Tosin työtulot arvioin yläkanttiin. Mutta silti tuo on aika paljon.

Lotta ja rv 33+4
 
Sairaalavierailuista
En halua vieraita ihan itseni ja muiden takia, eikä sinne kai nykyisin saa ihan vieraita tullkaan. En oikein ymmärrä mikä hinku ihmisillä on sännätä heti ahtaisiin tiloihin, ehtiihän sen vauvan nähdä vähän myöhemminkin kun jo kasvonpiirteetkin näkyy paremmin. Ite oon suoraan sanonu että ilmotan sitten kun kotiudutaan että millon jaksan ja sopii tulla. Ja flunssaisena en aio ottaa ketään vastaan muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa (nyt) enkä vauvan syntymän jälkeen. Jotkut ei vaan tajua tätä vaan tulee räkäsen lapsen kanssa kylään yllätysvierailuille kysymättä ja sit tarttuu heti esikoiseen joka on nytkin kipeenä ja mullakin nuha ja kurkkukipu. Ihan tarpeeks raskasta jo hoitaa tervettäkin lasta tässä olotilassa. Muutenkin ärsyttää siellä sairaalassa kun jonkun vieras ukko tulee pällistelemään kun koitat siinä tuskasena imettää vauvaa tissi paljaana. Kumpa vois olla ihan yksin jossain huoneessa. Kaikki ei oo näin sulkeutuneita kuin mä, varsinkin kun olo on euforinen uudesta vauvasta. Kuten ehkä kuulostaakin, täälläkin jaksamisen kanssa ongelmaa. Tuntuu että kohta leikkaa kiinni ja kaikki asiat pissii. Itku tulee helposti ja koko ajan hermona kun perseeseen ammuttu karhu. Jaksamista teille muillekin. Ei oo helppoo tää loppuaika kun on lapsi hoidettavana ja mies töissä melkeen aina. Kaikki kuitenkin hyvin, mutta henkisesti raskasta ja fyysisestikin. Ja nyt alko 36. raskausviikko! Enää vähän aikaa synnytykseen ja siitä se uus elämä taas alkaa... hoitaa vauvaa ja esikoista ja mies paljon poissa eli kaikki kotityöt jää meikäläiselle. Parempi olla ajattelematta vielä. Onneks isyysloma on keksitty ja toivottavasti sais jostain apuja sitten ja toivottavasti esikoinen ei ois kovin mustasukkainen... miten teillä joilla on jo 2 lasta ennestään, onko imetys lähteny onnistumaan kun pikkukakkonen on vaatinut huomiota varmaan ja imettäminen vie niin paljon äidin aikaa uuden vauvan kanssa? Mitä minä tässä valitan, yksinhuoltajilla varmasti rankempaa... Mistä sais positiivisempaa mieltä?
 
myymä
Mulla taas päinvastaiset ajatukset vierailusta :) eli itse taas tykkään että meitä tullaan katsomaan jo sairaalaankin :) Siellä on niin pirskatin tylsää että vieraat ei ole pahitteeksi. Esikoisen aikaan ehti käydä mun vanhemmat ja sisko ja sen jälkeen typy olikin lastenosastolla muutaman päivän ja sinne ei saanut tulla kuin mies ja minä..

Tähän hätään ei taas muuta!

myymä ja pikkuveli 32+3
 
Minni mulla on ihan samanlaisia ajatuksia tosta sairaala-ajasta. Sinne ei ole kellään mitään asiaa, riippuu ihan omasta mielialasta hyväksynkö edes lapsen isää käymään kun ei muutenkaan olla tekemisissä. Ja haluan saada oman huoneen, jos se vaan on mahdollista. Mulla sairaalajakson päätarkotus on toipua synnytyksestä mahdollisimman hyvin ja saada totutella lapsen hoitoon. Sen jälkeen kun kotiudun, saan kuitenkin pärjätä suurimman osan ajasta yksin. Ei siis kiinnosta sairaalassa kuunnella muiden kitiseviä vauvoja ja vieraita koko päivän ajan (tän voi suoraan lukea ettei kiinnosta ollenkaan) Haluan nukkua silloin kun siltä tuntuu, mutten kuitenkaan halua pilata muiden perheonnea toivottamalla heidän vieraitaan hornanhelvettiin yhteisestä huoneesta.
Ja sama jatkuu kotiutumisen jälkeen, jos en ole kutsunut, ei tarvitse kysellä milloin saa tulla.
 
Kaa
Meillä osastolle vierailulle saa tulla vain lapsen isä ja sisarukset. Hyvä niin. Muita vieraita äiti voi tavata aulassa, ei osastolla. Lasta ei saa viedä osaston ulkopuolelle. Itse en osastolle kaipaa vierailulle ketään muuta kuin mieheni, vanhempiani ja omia sisaruksiani voin tavata sitten aulan puolella. Muita vieraita voi käydä sitten kotona. Tuo vierailusääntö helpottaa myös suuresti sitä palautumista ja lepoa synnytyksen jälkeen... pahinta meikäläiselle olisi tilanne, jossa itse yritän palautua ja kerätä voimia synnytyksen jälkeen ja huonetoverilla olisi "koko suku" vierailulla! Ja mikä tärkeintä, mitä vähemmän vieraita, sitä vähemmän kiusallisia bakteerikantoja vastasyntyneelle. Niitä ehtii saamaan sitten kotiutumisenkin jälkeen.
 

Yhteistyössä