Huhtikuun hurmurit 2015 -Helmikuu-

Tsemppiä kaikille vaivaisille! Jouduin itse katkaisemaan erittäin pahan tukkoisuuskierteen kortisonitipoilla alkuraskaudesta. Ongelma alkoi vaatehuoneen siivousurakan yhteydessä vaatepölystä syntyneestä allergiakohtauksesta. Korvalääkärillä kaksi kertaa käytyäni hän sanoi, että valitettavasti mitään muuta keinoa ei ole ja saan itse päättää kokeilenko tippoja siitä huolimatta, että ne on raskaana ollessa kielletty. Totaalinen tukkoisuus oli siihen mennessä kestänyt kaksi ja puoli kuukautta ja miedommat kortisonisuihkeet eivät tehonneet ollenkaan, eikö niitäkään olisi tosiaan saanut käyttää. Samoin nenäkannulla yritin huuhdella, mutta limakalvoturvotus oli niin hullua, että pisaraakaan vettä ei mennyt läpi. Päädyin kokeilemaan kortisonitippoja ja ne auttoivat muutamassa päivässä. Lopetin käytön heti kun henki taas kulki, mutta tietenkin on vähän kurja olo, että tulin käyttäneeksi lääkettä jota ei suositella, vaikka siitä vain pieni osa päätyykin elimistöön. Ostettiin samalla uusi sänky, koska tuntui, että oireet pahenivat nukkuessa ja epäilytti vanhaan jenkkisänkyyn kerääntynyt pölymäärä. Nyt onnellisesti nuhaton siitä saakka :)

Mulla käyttäytyy aivan hämärästi tuo paino. Ehdin jo pelätä raskausmyrkytystä, kun painoa tuli kilo/viikko tahtia, mutta tänään kun astelin vaa'alle kauhun sekaisin tuntein, niin olinkin laihtunut kilon parissa päivässä. Toinen kerta jo kun käy näin. Ruokavalio siis kunnossa ja en keksi mitään logiikkaa tuolle nesteen kertymiselle ja taas nopealle poistumiselle. Ja punnitsen siis aina aamulla ekaksi, että sen suhteen vaihtelua ei ole. No, eipähän tarvitse olla painosta huolissaan, nyt ainakin tietää sen, että jos vaaka pompsastaa, niin todennäköisesti ylimääräinen paino poistuu nesteen muodossa parissa päivässä. Jännä vaan, kun tosiaan syödyllä ruualla ei näytä olevan asiaan vaikutusta, vaan paino käyttäytyy aivan epäloogisesti :confused:
 
Raportoidaan nyt täältäkin vaikkei suuria uutisia olekaan.

Äippäpolilla kontrollissa käyty torstaina ja kohdunkaulan tilanne oli parantunut!! Nyt 46mm ja testikin oli negatiivinen, eli saa huokaista!
Ei suostunut kirjottamaan mulle saikkua, vaikka supisteleekin päivittäin ja välillä ihan säännöllisesti 20-40min välein.. No ilmotin työnantajalle, että käytän sen neuvolalääkärin 10.2. asti kirjoittaman saikun ja sain sille päivälle omalle gynelle ajan.
Nuo supistukset kun vetää ihan toimintakyvyttömäksi, vaikkei olekaan sellasia menkkamaisia kipuja, niin vetää vatsan niin kovaksi, että liikkuminen on hankalaa.
En siis todella koe olevani työkykyinen.

Väsymys on myös täällä päivisin hiipinyt kylään. Välillä ollut pakko ottaa päikkärit ja niiden jälkeen olo on vielä väsyneempi :D

Odotan, että ilmat lämpenee ja isä pääsis mökille hommiin ja sais vietyä meen vierashuoneesta tuon sohvan mökille. Sitte sais laittaa vauvahuonetta kuntoon ja pestä vaatetta ym valmiiksi.
Mun pesärakennusvietti katosi taas hetkeksi kun tuossa joulun aikaan se oli niin ottanut musta vallan :D

Ikävää, että monella on erinäisiä vaivoja, mutta lohduttavaa on se, että ketään meistä ei ole yksin niiden kanssa! Ei ole enää kuin loppurutistus jäljellä ja kohta jo haikaillaan näiden vaivojen perään ja rutistaan väsymyksestä ja muista vaivoista :D
Positive thinking hahaha!

Tsemppiä kaikille ja palaan taas näppäimistön ääreen lähiaikoina :)

ttaisku ja mini 28+6 kuittaa!
Huomenna poksutaan jeejee. :heart:
 
Ensi viikolla neuvolalääkäri. Pitää häneltä kysyä neuvoa, jos tukkoisuus jatkuu. Ärsyttävintä on unettomuus. Tuntuu, että happi loppuu yöllä. Tämä raskaus varmasti pahentaa olotilaa tuhat kertaa enemmän, kun limakalvot muutenkin epänormaalit.

Ttaisku, kyllä mun mielestä sun pitäis saada sairaslomaa. Kuitenkin noin usein supistelee. Ja varmaan stressi ei yhtään auta asiaa. Toivotaan, että sun oma gyne on järkevä ja kirjoittaa saikkua loppuajallekin.

Tsemppiä muillekin erinäisistä vaivoista kärsiville. Kyllä tää tästä :)
 
ttaisku: sullahan oli hyviä uutisia :) Nyt vaan lepoa ja toivottavasti saat hieman edes lisää saikkua, että helpottaa nuo supistukset.

Eilisen valituksen jälkeen voin tulla nyt hehkuttamaan, kun olo on parempi :D
Mies haki mulle tuota nenäsumutetta ja ah, kun nenän kirvely ja kutina helpottivat. Pakkauksessa lukeekin "Ennaltaehkäisee ja lievittää raskausajan nenän tukkoisuuden oireita". Ja mikä parasta, tätä saa käyttää monta kertaa päivässä ihan huoletta ;) Muutenkin flunssa on mennyt parempaan suuntaan, mutta koitan tämän päivän vielä lepäillä, että menisi kunnolla ohitse.
Mutta nyt suihkeet nenään, päikkäreille ja toivottavasti illalla jo suht terveenä!

Boomkaa ja papunen 30+6
 
Joku kyseli harsoliinoista, että saisiko niitä valkoisia jostain järkevään hintaan. Itselle ei ainakaan ole tullut vastaan ja olen miettinyt ihan samaa, etenkin siinä vaiheessa kun vauvan sukupuoli ei ollut selvillä. Kaikki harsopakkaukset mitä olen nähnyt ovat olleet selkeästi joko tytölle tai pojalle. Ja aika hintavia tosiaan. Nyt olen sitten rakenneultran jälkeen ostanut vaaleanpunaisia harsoja, mutta vielä mietityttää, että montako olisi järkevä määrä? Nyt mulla on kymmenen kpl, osaisiko joku aiemmin vauvautunut tietäjä kertoa riittääkö ne? :)

Äsken tuli sellainen hetkellinen Apua, elämä tosiaankin muuttuu pian -fiilis. Mieheni soitti muutamaa tuntia sitten, että hän on kutsunut meille illallisvieraita ja jos voisin hakea kaupasta lihaa yms. ja kokkaisin hänen lempi ruokaansa eli naudan sisäfileepihvejä hanhenmaksalla. Nyt tässä kokkaillessa tajusin, että tällaista ei kyllä enää pian tule tapahtumaan! :D Jotenkin sitä on niin tottunut siihen, että kun on kahdestaan, niin voi keksiä mitä vaan hetken mielijohteesta. Eipä tarvitse enää lähteä vartin varoitusajalle leffaan tai päättää lähteä seuraavana iltana risteilylle. Samoin loppuvat illalliskutsut, kun rääkyvä vauva toisessa kainalossa pitäisi laittaa sapuskaa. Mutta aikansa kutakin :) Ihmeen hyvin olen ainakin itse ottanut tämän valtavan muutoksen minkä vauva tuo ja mielenkiinnolla ja innoissani odotankin sitä erilaista arkea, mitä sitten seuraavat vuodet elellään :) Mutta aivan hullua silti, että kohta meitä on kolme! Pari hassua kuukautta enää :O
 
  • Tykkää
Reactions: Jasmin12
Harsokangasta saa kangaskaupoista (esim. Eurokangas) metritavarana, jos vaan viitsii ommella reunat itse (kertovat kokeneemmat, me ollaan saatu aika paljon noita harsoja käytettyinä, että niillä varmaan pärjää).

Mutta sitten äitiyslomalla voisin tehdä jonkin inventaariolistan meillä jo olevasta tavarasta ja vertailla sitä noihin "tarvittavien tavaroiden" listoihin. Sitten energisenä ja järjestelyintoisena... eikös sellainen vaihe tulekin? =)

Auttaiskohan tuo suolavesisuihke mullakin tukkoisuuteen ja kurkun käheyteen (ja kuorsaamiseen)? Pitääkin kokeilla.

Elämä tulee tosiaan muuttumaan, ei sitä ihan todella ole vielä tajunnut. Mutta on tää raskausaika hyvää valmistautumista, kun ei huvita missään kylillä rampata ja ajatukset käpertyy kotiin ja kohtuun.

Kevis + poikanen 32+3
 
Viimeksi muokattu:
harsoista : olen ostanut Ikeasta, lastenvaatekaupoista ( ollut joko pinkkejä tai vaal.sinisävytteisiä, melko kalliitakin ), valkoisiakin on mulle jostain kaupasta kertynyt ( en vaan muista mistä ). Niitä on kyllä olla paljon, käteviä pukluliinoja ja käytän myös esim.röyhtäyttäessä aina olkapäillä ( säästyy omat vaatteet ) . Petaan joskus sänkyyn pääpäähän myös liinan, varsinkin jos pulautteleva vauva.

Hankin tässä vielä nettikirpparilta muutaman trikookapalon, saa nähdä käytänkö, mutta kätevältä vaikutti. Onko jollain kokemuksia näiden käytöstä ?

Mulla kaikki vaatteet pestyinä ja silitettyinä paikoilleen, kokoon 74 asti jo pärjättäis, mutta tuleehan sitä hankintoja tehtyä matkan varrella ja varsinkin kesäksi, sittenkun tietää minkä kokoisia vauvat on kesällä.

Synnytyskertomuksia olen lueskellut ja se ei välttämättä ihan viisasat ole...jokainen synnytys kuitenkin omanlaisensa.
Kivun kyllä kestä ( helppo sanoa vielä :) mutta mitä kaikkea eteentulee niin ... Ilokaasua vain sain edell. synnytyksessä ja sillä pärjäsin, en halunnut muuta, kun aiemmin kun olen saanut piikkinä kipulääkettä on tulkut huono olo ja ekassa synnytyksessä vaikka oli epiduraali, se ei auttanut mitään. Ilokaasulla mennään nytkin mahdollisimman pitkälle, tai sitten ei. Kaipa sitten tarjoovat vaihtoehtoja jos ja kun tilanne niin vaatii.
Mulla edell. synnytys ollut melko nopea, vain reilut 4 h, joten jännään et kuinkahan nopsa tämä on ??? Nyt on kuitenkin sairaalaankin tunnin matka.

Vointi olisi muuten hyvä, mutta huimausta ja pahaaoloa ollut tämä päivä, levossa mennyt, niin saapa nyt yöllä varmaankin odotella unta sitten. Muutoinkin yöuni on huonoa, jatkuvaa wc:ssä ravaamista ja stten ei uni taas tule. Ja viimeístään klo 04-06 siirryn aina olohuoneen sohvalle, jotta edes mies saa nukkua eikä tartte mun puhinoita ja asennonvaihtoja kuunnella.

Äitiysloma ei olisi vielä edes alkanut, mutta en kyllä olisi ollut enää yli kahteen kuukauteen työkuntoinen. Ihanaa, kun olen saanut olla kotona. Kotonakin hyvin vähäisiä hommia pystyy tekemään, lumityöt on ihan kielletty ja imurointikin aiheuttanut jo kaksi kuukautta supistuksia. Ruokaa sentään pystyy vielä laittamaan, kun istuu välillä. Samoin esim. silittää.

Mitään liitoskipuja ei ole tässä raskaudessa ollut, kuten moni on valitellut. Tiedän niiden epämukavuuden aiemmista raskauksista :(
Painoa tullut plus 7,5 kg vain ja se on mahalla, toistaiseksi ei juuri turvotuksia. Silti vauvoja jo nelisen kiloa mahassa plus istukat ja vedet. Olo on tukala hengittämisen suhteen välillä, kun tuntuu, että kurkkua myöten on täysi olo. Ruokaa voin syödä vain hyvin vähän kerrallaan, ei mahdu mitään. Kaipa mahalaukkukin on niin puristuksissa. Kohtahan noi sisäelimet pääsee taas takas paikoilleen :LOL: niin eiköhän ruokaakin ala mahtumaan.

Hyviä vointeja kaikille !

T. Paulanna ja pavut 32+3
 
  • Tykkää
Reactions: Jasmin12
Ai kauhee, liitoskivut, aiemmin ei ole juuri ollut, mutta pari viime päivää on ollut tuskaista könkkäämistä liikkeelle. Tuntuu, ettei jalat kanna alkuun ollenkaan. Mikä näihin auttaa (paitsi synnytys)? Sitten vielä yhtä aikaa närästää, oikein juhlaa on elo. (elämän parasta aikaa, pöh!)

Ei täällä kyllä turhan usein ole noita neuvola-aikaja ensisynnyttäjillekään, viimeksi olin 21.1. ja seuraava on maaliskuun 9. Väliin pitäis soittaa neuvolalääkäriaika, mutta en koskaan soittoaikaan muista asiaa. (eikä sitä voi lykätä äitiyslomalle, sitä soittamista) Jos huomenna?

Kevis + poikanen 32+5
 
Heipodei

Harsot On kyllä kummallisen arvokkaita. Joku 10 kpl niitä taisi esikoisen aikana olla ja ihan hyvin riitti, esikoinen tosin ei ollut mallia pulauttelija. Käytin niitä lähinnä imetyksen alkuaikoina, kun maitoa tursusi imettäessä. Ja voihan niitä nyt käyttää vaikka mihin, rättinä, suojana, alustana... Nyt olen kirppikseltä koittanut metsästää mutta ei ole kuin vasta 2 kivannäköstä tullut vastaan. Varmaan name it:ltä haen sitten viime tinkaan, siellä on muistaakseni sellaisia 5 packeja kivoissa kuoseissa. Ne valkoset kun on vähän tylsät :p

Viime viikon lopulla pistin viimein äitiysavustus hakemuksen menemään, se tulee nyt sitten rahana. Mutta tämän vuoden pakkauksesta ostin kuitenkin fb-kirppikseltä laatikon + patjan, toppapuvun, vanupuvun, sukat ja tumput ja pallopotkarin. Muut jutut pakkauksesta ei ehkä ihan iskenyt minuun, mutta noi oli minusta oikein söpöjä. Ja niitä oransseja kestovaippoja olen myös hamstrannut... toivottavasti ne sopii meidän vauvan malliin, sitähän ei yhtään tiedä etukäteen :)
 
Täällä kärvistellään oksentamisen, ja närästyksen kanssa. Tuntuu etten mitään voi suuhuni laittaa, kun aloittaa polttamaan rintalastaa. Arabiaa olen halannut nyt tosi tiuhaan. Tuntuu, että se olisi rakkaampi kuin isäntä. :)

Turvotus on tullut nyt sitten ihan yht´äkkiä. Jalat ja sormet turpoaa oli sitten ilta tai aamu. Vauva onneksi liikkuu hyvin, eikä muita oireita ole havaittavissa. Tähän asti olen saanut pitää sormukset, mutta nyt on pitänyt jättää pois.

Vauvan vaatteet on pesty ja viikattu hyllyyn. Vauvan sairaalakassikin on joh valmiina(onkohan ehkä vähän liian aikasta) :)
Sitterin,vaunut, sideharsot,lakanat, turvaistuin, sänky ja vaatteet yms. on nyt sitten kaikki valmiina odottamassa.
 
Voi ei Lumme75, tiedän niin tuon närästys/oksennustunteen :(
Pyydä reseptillä saatavaa närästyslääkettä ( monella auttaa ), mulla tosin ei auta läheskään joka yö :( Viime yönäkin pakkasin tyynyn ja peiton ja vietin sohvalla, mistä lyhyempi matka wc: hen ja missä voin nukkua/torkkua istualleen.

Paulanna ja pavut 32+5
 
Tsemppiä kaikille närästyksestä kärsiville, se on kyllä kamalaa, muistelen esikoisen raskaudesta. Nyt tällä kertaa olen sen suhteen päässyt ihmeen helpolla, toistaseksi ainakin. *kopkop*

Saatikka tuo oksentelu... kumpa kenenkään ei siitä tarttis enää näin loppupuolella kärsiä. Mielestäni kyllä ehdottomasti karsein raskausoire :$ Oksettaa vieläkin pelkkä ajatuksin vessanpytyn raikastimesta, mitä sai sillon alussa nuuhkia ihan liian läheltä... :p

Täällä on aivan ihana ilma, aurinko paistaa ja on lämmintä. :heart: Oltiin pojan kanssa jo pari tuntia ulkona. Harmi vaan kun ei itse oikein jaksa enää mitään, nyt vähän mahaa supistelee ja liitoskivut vaivaa. Ei muutakuin muumit pyörimään ja itselle hetki lepoa (taas). Tuossa vauvan korisänky odottelee maalipintaa, petivaatteet pesua ja silitystä. Vaatteet olen saanut pestyä ja laatikkoon, mutta vain 50 senttiin saakka. Sen isompia en ole edes vielä juuri ostanut... Vaunukoppa on pesemättä ja laittamatta..

Näin viime yönä unta että synnytin... koiranpennun. Lääkärin kanssa katsottiin että tämän hampaat ei näytä vauvan hampailta, ja sit tehtiin kokeita onko se vauva vai koira :confused: Yöt on kyllä muutenkin melkoista katseluaikaa nykyään, unet on mitä hullumpia.. :popcorn:
 
Kävin tänään neuvolassa ja kaikki oikein hienosti MUTTA vauva on aivan hämärässä asennossa. Pikkuhiljaa alkaisi olla aika asettua lähtökuoppiin, mutta tällä neidillä on pää vasemmalla mun kylkiluissa ja loppu osa vauvaa aivan sykkyrällä poikittain navan kohdalla. Kolmen viikon päästä katsotaan uusiksi ja kuuden viikon päästä synnytystapa-arvioon. Pitää kuitenkin alkaa henkisesti valmistautua siihen, että välttämättä tätä nyyttiä ei alakautta ulos puserreta. Kaksi viikkoa sittenhän äitiyspolin ultrassa vauva oli oikein päin, mutta kääntyi heti käynnin jälkeen ja olen itsekin huomannut vauvan viihtyvän mahassa aivan vaakatasossa tässä viimeiset viikot. Jännityksellä odotellaan.

Karo ja vauveli 29+6
 
Täällä flunssa alkaa olla selätetty,melkein... Viikonloppu meni aivan zombina mutta nyt alkaa taas päästä elävien kirjoihin.
Jalkakaan ei enää niin pahasti vaivaa! Ehkä osittain on osannut vähän hiljentää tahtia ja jättää kantamiset ym raskaat miehelle :)

LIITOSKIPUJA on täälläkin! Pahinta on aamut ennen kun "koneisto lähtee käyntiin" :D
Noh,se helpottaa sitten synnytyksen jälkeen MUTTA ei heti! Vasta ajan kanssa... : /
 
Harsoja taisin viimeksi ostaa prismasta tai vastaavasta. Siellä olivat hieman edullisempia kuin muualla. Värikkäitä harsoja ostin paketin lastentarvikeliikkeestä.

Olin siinä uskossa, että vauva liikkuu vatsassa vielä niin paljon, että vaihtaa välillä asentoaan. Neuvolatäti kuitenkin tunnusteli ja sanoi pään olevan jo yllättävänkin alhaalla. Voi siis olla, että on jo oikein päin ja pysyy siellä :) Toki itsestäkin on tuntunut, että on välillä todella alhaalla, mutta välillä ahdistaa ylhäällä ja sivuilla niin voimakkaasti, etten ollut ajatellut vielä asettuneen alaspäin :)


lumililja ja pikkuinen 29+1
 
huh-huh että tuonne kätilöopiston tutustumiskäynnille on vaikeaa päästä! Tai siis vaikea päästä puhelimella läpi. Soittoaika Suomen suurimmalle ja vilkkaimmalle synnytysyksikölle on kaks tuntia kolmesti viikossa, ja viime viikolla jo kovasti yritin, mutta onneksi viimein tänään päivän 31. soittoyritys tuotti tuloksen! (ei voi jäädä jonottamaan eikä ole takaisinsoittopalvelua, saati nettiajanvarausta, tietenkään.)
Päästään pe 13.3. klo 13 sinne, onneksi ei olla taikauskoisia! :D Toivottavasti vaan poikanen malttaa pysyä sisällä siihen asti ja vähän ylikin...

Kevis + poikanen 33+0 (POKS!)
 
Møikka taas kaikille! Olipa siinä luettavaa kun en ole hetkeen ehtinyt käydäkään täällä.

Lumi
Mä otan Glinor suihketta tarvittaessa ennen nukkumaan menoa myös raskausaikana. Se on periaatteessa allergiasuihke mutta auttaa siis turvotukseen ja helpottaa nukkumista. Lääkärin luvan sain esikoisen aikoina käyttää kyseistä tuotetta.

Täällä ollaan sairastettu vaiheeksi oksennustautia! :mad: Juuri kun oli puhetta tuossa viime viikolla ettei olekaan sitä tautia vähään aikaan näkynyt niin tottakai pienin sairastu sitten viikonlopun aikana kun olin täällä yksin lasten kans. Onneksi mies tuli kotiin sitte heti ekana sairastuspäivänä vaan eipä siitä kauheata ole apua ollut kun on kans kärsinyt flunssaoireista ja päänsärystä. Makaa sohvalla kaiken päivää. Ite tässä valvonu melkeinpä yötä päivää sitte. :(
Lisäksi mulla alko hirvee kutina koko kropassa! Heti epäily raskaushepatoosista. Jouduin sitte labrakokeisiin. Tänään kävin ultrassa: onneksi maksa ja sappiarvot oli vielä normaalit ja vauvalla kaikki hyvin. Kasvanut hirveästi ja on jo iso möhkäle, 2300g muistaakseni arvio. Eli ei ihme että aiheuttaa sitte jo kovat liitoskivut ym. Pää alaspäin oli jo kääntynyt viime päivien aikana ja pää tuntui olevan tukevasti paikoillaan. Lopullinen arvio painosta tuli vajaat 4kiloa! siis HUH! Tytöt olleet pieniä niin vähä alkoi mietityttämään synnytys. Onneksi pään ympärys oli alle keskikäyrän. Niin ja lääkäri arveli että koon perusteella syntyy todennäköisesti maaliskuun puolella. Eli vois jo melkein viikkoa ennen la:ta odotella.
Kohdunsuu oli vielä normaali ja paikat kiinni muuten paitsi kohdun ulkosuu raollaan mikä normaalia uudelleen synnyttäjällä. Voinnin mukaan mennään ja vielä on tiukkaa seurantaa labra-arvoista ja koskien supisteluja. Ehkä joudun myös loppujen lopuksi sokerirasitukseen koska vauvan painoarvio niin iso. Mutta eipä tuo lääkäri muuten huolissaan ollut. Sanoi että kaikki näyttää nyt ihan hyvältä.
Siinäpä tuli omaa napaa!

Boomkaa teille paranemisia ja kaikille muillekin joilla flunssa tms jyllää!
Lumme sinuna en olisi niinkään huolissaan kiinnittymisestä...itselläkin on kaikki kääntyneet raivotarjontaan hyvissä ajoin eikä oo ollu ongelma.

Jasmin ja poitsu 33 Poks :heart:
 
"Pitkästä aikaa" ehdin tänne kirjoittelemaan :)

Kevis: jopa siellä päin on tunkua, en osaa kuvitellakaan! Miten sitten kun tulee synnyttämisen aika, joutuuko helposti "odottamaan", kun siellä on varmasti moni muukin yhtä aikaa tulossa saliin?

Jasmin: älä luota liikaa noihin painoarvioihin, minä uskon vasta kun näen millasen kokoinen pallero sieltä tulee ;) Tsemppiä olotiloihin, tuo yrjötauti on yksi pahimmista taudeista kun on raskaana...

Karo: pidetään peukkuja, että vauva pyörähtää oikeeseen asentoon ennen synnytystä. Onhan tässä onneksi vielä aikaa ennen h-hetkeä ja hyvä, että tarkistetaan asentoa :)

äitii: Heh, aikamoisia unia...Kiva kuulla, etten oo ainoa jolla pyörii oudot filmit yön läpi :D

Liitoskipuja ei oo vielä näkynyt. Ainoa mikä aiheuttaa kiputiloja on vauvan pää. Oon huomannut, että kun koitan tehdä jotain etukumarassa, niin vauva muistuttaa olemassa olostaan vetäisemällä oitis itseään suorempaan, jolloin tämän pää painaa tosi kovasti alakertaan.

Poika sairastui hieman pahemmin, joten olen tämän viikon kotona. Tältäkö se taas tuntuu olla äitiyslomalla, kun on päivät kotona (nyt tietysti on mennyt yöt valvoessa ja päivät enemmän tai vähemmän elävänä-kuolleena)...Tai miksipä se tuosta muuttuisi, jos on entiseen luottamista. Vaivat alkaa valvottaa loppuraskaudesta öisin ja päivisin pitää sitten elpyä ;)

Kaksi viikkoa töitä ennen mammaloman alkua. Saapa nähdä kuinka kunto kestää olla töissä, kun ei ole niin paljoa tarvinnut rehkiä tässä kotona ollessa :D Sanoin esimiehelle, että jos musta ei oo 100%:ksi työntekijäksi niin jään suosiolla saikulle. Ei oo kiva ajatella, että delegoisin kaikki nosteluhommat, pyllynpesut, yms. muille työntekijöille, koska oma kroppa ei anna enää periksi. No, ensi viikon koitan sinnitellä niin ehtivät hommata sijaisen viimeiselle viikolle :)

Mitäs muuta...Lisärauta on aiheuttanut kivasti vatsakipuja yms. siitä huolimatta, että syön sitä vain joka toinen päivä. Puolentoista viikon päästä näkee onko vaikuttanut yhtään hemoglobiiniin.
Vettä tulee juotua päivittäin paljon. Vatsa tosin tuntuu tosi täydeltä, joten ruokaa ei tee mieli eikä voi syödäkään kuin vähän kerrallaan.
Turvotusta on ollut tämä viikko (näkyy sormissa), mutta uskon sen vähenevän kun lähtee taas töihin.

Mutta nyt ruokaa laittamaan :)

Boomkaa ja papunen 31+4
 
Huomenna tulee 31 viikkoa täyteen ja tänään oli neuvola. Kaikki oli ihan ok, paineet vaan edelleen alhaiset. Vihlovat kivut kohdunsuulla ja kivuttomat mutta epämukavat supistukset kuulemma tod.näk. kuuluu asiaan. Painoa oli tullut aika maltillisesti neljässä viikossa, vain kilon lisäys. Mutta minulle se paino tulikin jo alussa, nyt siis yhteensä tullut jo +14 kg :p 15-20 kg yhteensä "saa" tulla.

Vauva oli onneksi pää alaspäin jo aika alhaalla, mutta sain ylimääräisen ajan viikolle 34 jossa vielä tarkistetaan vauvan asento. Kuulemma siro vauva tuntuu olevan, joten saattas vielä kääntyä ympäri kun olen uudelleensynnyttäjäkin... todennäköisesti ei kuitenkaan enää käänny. Vaikka juu, eihän nuo kokoarviot yleensä ihan paikkaansa pidä, esikoisesta veikattiin yli 4 kiloista ultralla mutta alle 3,5 kg oli :) Mutta ihan tyytyväinen olen jos ei yli 3,5 kilosta tartte ulos punnata... sf mitta on nyt 27.

Nopeaa parantumista kaikille sairastelijoille ja kumpa kukaan ei nyt tuota influenssaa mistään nappaisi, mistä ne uutisissa koko ajan toitottaa!
 
Neuvolalääkärissä kävin alkuviikosta. Kohdunsuun tilanne nyt hyvä. Supistelut sai aikaisemmin paikat pehmentymään, mutta nyt tilanne on rauhottunut. Vauva oli tulloin pää alaspäin. Nenäsuihkeista kysyin.Kuulema niitä saa käyttää esim.nasolinia. Allergiasuihkeistakin mainitsi, että niitä voi kokeilla. Onneks flunssa näyttää parantuneen.

Esikoinen jäi pois tarhasta ja sen johdosta uhma on ollut paljon voimakkaampaa. Oon ollut viime päivinä väsynyt ja miettinyt mihin tässä on ryhtymässä. Lisäksi yöllä tulee heräiltyä ja valvottua. Hormonit sotkee unia. Mutta onneks tänään oli jo paljon parempi päivä. Ehkä esikoisella kestää hetken taas tottua uuteen arkeen ja yhtä lailla itselläkin. Mutta mitä tää arki on sitten vauvan synnyttyä, huh huh! Lisäksi harmittaa, etten osaa nauttia tästä odotuksesta. Pitää välillä ihan pysähtyä ja todeta itselleen, että tuolla masussa on elämää ja kohta se on sylissä.

Ihanaa kun tässä välissä oli aurinkoisia päiviä. Tuli heti kevään ja kesän kaipuu :)
 
Liitoskivut paheni ihan yllättäen viime yönä, kipu on niin kova ettei aamulla päässyt sängystä ylös. Liikun seiniä pitkin täällä, etenkin vasen jalka ei nouse yhtään koska viiltää niin kipeästi häpyluuhun ja nivusiin. Otin tunti sitten panadolia mutta liekö se mitään auttaa... kainalosauvat seuraavaksi? |O Meillä oli kaikkia menojakin sovittuna koko viikonlopuksi mutta varmaan ainakin tämän päivän osalta pitää peruutella kaikki :/

Lumi-15 Tsemppiä uhmaan, i feel you. Just mietin mitä tässä keksis tuolle pikku terroristille ajanvietettä, kun mieskin lähti töihin :p Varmasti tuollainen elämänmuutos tuo asiaan vielä oman lisänsä.

Mutta.. rv 31+0 tänäpä :heart:
 
Ikäviä nuo liitoskivut ja kun niihin ei juuri apua ole muuta kuin synnytys. Ihan ihmeen kaupalla olen niiltä säästynyt, ei siis minkäänlaisia ole ollut tässä raskaudessa ( pitää koputtaa puuta ).
Omalta kohdalta nyt muutama yö mennyt paremmin, olen jopa saanut nukuttua :) On ihan eri fiilis herätä aamulla, kun on muutaman tunnin kunnon unet takana kuin vastakohtana valvomista ja närästystä.
Ei oo kyllä ihme tuo närästys, kun sf huitelee 40 cm:ssä ja jossakinhan se on tunnuttava. Sisuskalut on kyllä ahtaalla.
Päivä kerrallaan ja jokaisesta babyjen mahassa vietetystä päivästä onnellinen, helpompaa se näin kuin babyt sairaalassa.

T. Paulanna ja pavut 33+2
 
Hei vaan kaikille!

On sitten vähän aikaa vierähtänyt, kun olen viimeksi käynyt kirjoittamassa. Käyn kyllä lukemassa lähes joka päivä, mutta jotenkin saamattomuus iskenyt eikä vain saa aikaiseksi tekstiä tänne. Harmittaa!

Nyt varoitus, että teksti menee todella omanapaiseksi...

Lumi-15 Meillä kans on tuota uhmaa esikoisella.
Sekin on vetänyt mielen matalaksi, kun esikoiselle isi on niin tärkeä, että äiti tuntuu välillä ihan ö-luokan kansalaiselta. Viime viikolla meni yksi yö ihan totaalisen pilalle, kun ajattelin olla miehelle kiltti ja mennä rauhoittelemaan poitsua hänen herättyään yöllä. Vastaukseksi sängyn pohjalta sain itku-potku-raivarin, huudon, et "haluu isin" ja toisen huudon "mee pois". Tässä mielentilassa siitä tuli sitten itku äidillekin ja valvottu loppuyö. Tiedän kyllä, että olen tärkeä, mutta silti se sattuu. Vieläkin tulee tippa linssiin. Höh! Tällä viikolla poitsu onkin sitten taas ollut oikein enkeli.

En nyt mitenkään muista, olenko päivitellyt neuvolalääkäri kuulumisiakaan... No, niissä ei paljon mitään kerrottavaa ollut. Alakerrassa ei muutoksia, ei lyhentymisiä, ei aukeamisia. Sf-mitta oli jopa alle keskikäyrän. Toki lääkäri mitatessaan sanoikin, että on mittauksiltaan aika niukka. ;) Neuvolalääkäri oli siis 20.1. (taisin sittenkin siitä kirjoittaa).

No, toissa päivänä olikin sitten taas neuvola. Sf-mitta pomppasi oman terkkarin mittaamana melkein yläkäyrälle, 30 cm (rv 31+1). Kaikki mittaukset olivat oikein hyvät ja terkkari kehuikin kovasti neuvolakorttiin kirjoitettua riviä hienoksi. Positiivisinta oli, että painoa oli tullut lisää 3 viikossa vain puoli kiloa!!! Tällä hetkellä kokonaispainon lisäys on +8,7 kg. :LOL: Kai sitä sitten jotenkin on tullut muutettua noita syömisiä, kun myöskin kotimittauksien tulokset radin vuoksi on pysyneet kuosissa.
Terkkari muisti kyllä mainita -- ainakin kymmennen kertaa -- että hänkin voi muutaman päivän mittaisen saikun kirjoittaa. Oli kovasti huolissaan, kun olin niin väsyneen näköinen. (Näkisipä nyt... *haukotus*)

Kolme viikkoa töitä jäljellä (15 pv)... Josko ne vielä jaksaisi?!?! Vähiin käy ennen kuin loppuu.

Jatketaan pallojemme kasvattelua! ;)

Minnuli ja Nökö 31+3
 
Tänne ei mitään uutta... Olo on tällä hetkellä ihan ok, ei pahempia vaivoja...liitoskivut vaivaavat kyllä jos pitkään on paikoillaan ja aamuisin yön jälkeen. Yöllä on muuten pirun vaikeaa kääntää kylkeä kun sattuu niin pirusti! : /

BOOMKAA kyseli aikaisemmin että sainko mitään kipulääkkeitä siihen issias vaivaan mutta vastaus: Joo,panadolia :D jep jep...on kun vitamiinia ottais :D

UHMAA on täälläkin! Mä oon kaiket päivät 1,8v, 3v ja 5v lasten (tyttöjen!) kanssa kotona ja meno on sen mukaista! Tappelua,kiljumista,huutamista ym...mukavaa! Yksi on sitten koulussa päivät mutta kun tuo 8v kotiutuu yltyy meno entisestään.
Etenkin tuo 1v koettelee ja kunnolla äitin hermoja!

Meillä ei miehen kanssa ole juuri yhteistä aikaa ja päivät pyörivät lähes vaan ja ainoastaan lasten ympärillä. Viime kesänä oltiin moneen moneen vuoteen ekaa kertaa 3päivää kahdestaan ilman lapsia!
Meillä ei ole juurikaan innokkaita lastenhoitajia ja kahdenkeskiset hetket ovat illat jolloin lapset nukkuvat...
Joskus tunnen kyllä itseni todella väsyneeksi ja kaipaisin sitä parisuhdetta jossa vaikka vain hetki oltais ihan vaan aviopari eikä koko ajan isä ja äiti.

Tällä hetkellä ollaan oltu jo monta siis todella monta kuukautta pelkkiä ns.kämppiksiä! Ei hellyyttä ei yhteisiä hetkiä. Vain lastenhoitoa yhdessä,ruuan laittoa,siivousta perus arjen pyöritystä.. Tuntuu että mies on unohtanut että olen muutakin kun lasten äiti,raskaana oleva valas ja ilmainen kodin/lastenhoitaja. Mies kyllä puhuu minulle kauniisti,huomioi minua ohimennessään, kyselee vointia, ym.mutta kun kaikki liittyy jollain tapaa AINA tähän raskauteen tmv... Haluisin olla myös nainen joka kaipaa muutakin huomiota kun kiitokset siivotusta keittiöstä tai kyselyt vauvasta tai mun raihnaisesta olosta -.-
Ja nyt tietty väännän ja käännän päässäni asian niin etten enää kelpaa miehelleni ja koska painoakin on tullut nyt lähtöpainosta yli 10kg niin olen hänen silmissä vaan lyllertävä läski,jonka näkeminen lähinnä etoo ja kuvottaa kun aiheuttaisi muita ajatuksia... :( (peilissä minua katsoo tuollainen ihminen)
Syytän jopa että tämä vatsassa oleva jo niin rakas ja odotettu vauva on syynä siihen että meillä ei enää miehen kanssa ole sitä hellyyttä ja romantiikkaa mitä välillä kaipaisin. Mulla on niin kova ikävä sitä miestä jonka kainaloon voin käpertyä ja unohtaa hetkeksi se kaikki arkinen huuto ja meteli ja keskittyä ihan vain meihin kahteen. Nyt vieressäni on mies joka hoitaa lapsia,auttaa kodissa ja pitää musta huolta vain koska olen raskaana ja kannan hänen lastaan!

Anteeksi tämä avautuminen mutta mä todella pyörittelen päässä ihan kauheita ajatuksia! Jotka kaikki mieheni kuitenkin kumoaa!

Nyt lähden valittamasta täältä! Mukavaa viikonlopun alkua kaikesta huolimatta! :)

Sitkeäsissi & muru rv29+4 <3
 
Viimeksi muokattu:
Sitkeäsissi Juuri eilen miehelleni mainitsin, ettei meillä ole viime aikoina ollut aikaa toisillemme. Pyöritämme vaan kotiarkea ja parisuhteesta ei tietoa. Ja meillä vaan yksi lapsi. Mä oon huomannu viimeisten viikkojen aikana, että tunteet on herkässä. Esikoisen synnyttyä kärsin lievästä babyblues-vaiheesta. Murehdin silloin, että tätäkö mun elämä nyt on. Vaihe kesti onneksi lyhyen aikaa, mutta huomaan miettiväni samoja ajatuksia jo nyt ennen kuin uusi tulokas on syntynyt. Tiedän, että hormonit sotkee ajatuksia ja nämä ajatukset menee ajan kanssa ohi. Mutta tosiaan odottavilla/synnyttäneillä äideillä voi olla laidasta laitaan ajatuksia. Ihanat, kauheat HORMONIT!
 

Yhteistyössä