Siitä onkin piiiitkä aika, kun viimeksi olen kirjoitellut tänne.. Mukava että keskustelu on pysynyt yllä!
Kiva että uusia odottajia on liittynyt mukaan joukkoon - Tervetuloa!
Monenlaisista asioista on ollut puhe viimeaikoina ketjussa. Toivottavasti asiat menisi mahdollisimman mukavasti jokaisella meistä ja mieltä askarruttavat asiat selviäisivät mielellään vielä parhain päin. <3 Enää ei ole pitkä aika, kun ensimmäiset nyytit syntyvät! <3
Vauvan tuloon valmistautumisesta: Me ollaan miehen kanssa saatu hommattua lähes kaikki tarpeellinen vauvaa varten valmiiksi, vieläpä käytettynä. Sievoinen summa on tullut säästettyä siinä. Mulle on tärkeää oman mielenrauhani vuoksi, että ollaan ajoissa hommattu vauvan tarvikkeita, eikä vikoina viikkoina sit tartte muuta kuin keskittyä masun kasvatteluun, omaan hyvinvointiin sekä synnytykseen valmistautumiseen. Minä vaan oon sellainen stressaajatyyppi, että pahimmillaan menee yöunet asioita pähkäillessä ja murehtiessa, joten parempi kaikessa rauhassa tehdä asiat.
Oma vointi: Joulun jälkeen liikkuminen on muuttunut huomattavasti raskaammaksi. Välillä askel on hyvinkin kevyt ja vauhti vikkelä, toisinaan taas jalat tuntuu lyijypainoilta, hengästyttää ja vauhti on kaikkea muuta kuin vikkelä. Toisinaan masua alkaa kiristellä kävellessä ja toisinaan niistä ei ole tietoakaan. Viime viikonloppuna käytiin koko poppoo järven jäällä liikkumassa. Tallustelin useamman kilometrin kevein askelin. Voin kertoa, että vika pikku saaren kiertolenkki oli liikaa, kun aloin haukotella sen jälkeen kuin pieni päiväunia vailla oleva lapsi.
Voitte arvata, miten loistelias olo oli kävellä siitä vielä toista kilometriä ylämäkeä kotiin. Sen reissun jälkeen olin aivan poikki. Lepoa oli sit loppupäivä. Eli tällä hetkellä kova väsy iskee melko helposti ja toisinaan on päiviä, jolloin lähes koko päivä menee unisena tekemättä mitään sen raskaampaa.
Harjoitussupistuksia on myös alkanut ilmaantumaan varsinkin iltaisin seisaltaan ollessa. Todella napakoita ovat ja kestävät puolikin min kerrallaan. Helpottavat yleensä kun istumaan pääsee. Monesti jatkuvat lähes heti noustua. Eilen iltapäivällä piti laittaa mies jatkamaan keiton tekoa, kun piti jatkuvasti rampata sohvan ja keittiön väliä harkkasuppareitten vuoksi. Sen verran ilkeiltä tuntuvat, vaikka eivät satukaan, että tekee mieli levätä. Tuntuvat vähän samalta kuin tekisi kunnon vatsarutistuksia. Kiristys alkaa pikku hiljaa ja leviää lopulta koko kohdun alueelle. Masu on aivan kivikovana ja tuntuu voimakasta puristusta. Sitten hetken perästä kiristys hellittää. Välillä harkkasuppareita tulee todella tiheästi ja välillä vaan yksittäisiä.
Tuleekos teillä muilla miten paljon ja millaisia harjoitussupistuksia?
Synnytys: Aah, se pyörii päivä päivältä enemmän mielessä. Eikä ihmekään, kun pian laskettuun aikaan on enää vain 9 viikkoa. Ja lapsihan voi jo syntyä pari-kolme viikkoa ennen sitä ilman ongelmia, joten odotusta voi olla jäljellä 7 viikkoa.. tai sitten yliaikaisena jopa 12 viikkoa. Eli pian on koittavat jännittävät ajat!
Mitään muuta en toivo kuin että saisin synnyttää tämän kakkosenkin normaalisti alakautta. Kivut ovat hirvittäviä, mutta silti odotan kovasti synnytystä ja sitä työtä, jonka saa itse tehdä, jotta saa pienokaisen syliinsä. <3 Tiedän, että luultavasti taas pyydän epiduraalin, kun kivut käyvät sietämättömiksi. En ole varma, tuliko minulle esikoisen synnytyksessä oksuolo kovista supistuskivuista. Jotenkin sellainen muisto kumpusi mieleeni, kun n. kk sitten heräsin yöllä ummetuksesta ja suolen sisällön liikkumisesta johtuvaan mahan vääntöön. Vessassa puuskuttelin supistusmaisten mahan väänteiden kanssa 20min ja lopulta alkoi jo oksettaa. Aattelin, että mahatautiko tämä on. Eipä ollut. Helpotti heti, kun sain suolen tyhjennettyä. Eli kova kipu sai oloni pahoinvoivaksi. Toivottavasti ei käy samoin supistusten kanssa, sillä sitten niitä on todella hankala kestää.. Mutta aika näyttää, mitä tuleman pitää.
Tosiaan, unohtui äsken kirjoittaa, että muakin vaivaa närästys! Lähinnä mahanesteet nousee kurkkuun ja suuhunkin saakka etenkin ruoan jälkeen. Todella inha vaiva, enkä muista samanlaista esikon odotuksesta. Liekkö läppä löystynyt jo ennen raskautta, kun mulla oli puolen vuoden verran tosi pahat refluksioireet, jonka vuoksi karsin paljon syömisini ja juomisiani, mm. kahvia en ole juonut enää lainkaan vuoteen. Pitäisi yrittää syödä vielä pienempiä annoksia ja juoda nesteitä kerralla muutamia desejä. Hankalaa vaan, kun on tottunut kerralla juomaan lähes puoli litraa ennen kuin janon saa sammumaan.
Sokerirasitus: Siitä sen verran, että kävin siinä toistamiseen rv 28. Arvot olivat jopa parantuneet alkuraskaudesta, joten sitä ei tartte enää miettiä. Tietty ei se sitä tarkoita, että voisin elää kuin pieni porsas karkkikaupassa, mutta eipähän tartte murehtia suotta liikaa asiaa (stressi-erkki kun oon).
Vauvan asento: Tiedostattekos te muut pienokaisenne asennon kohdussa? Oma veikkaukseni osui viimeksi neuvolassa oikeaan, että tyty majailee masussa poikittain. Ja niinpä tuo vieläkin tekee. Liikkeet tuntuvat paljon molemmissa kyljissä, ajoittain navan molemmin puolin ja toisinaan pieni tuikkii kohti virtsarakkoa. Toivottavasti tuleva tilan ahtaus saisi tytyn kääntymään raivotarjontaan. Melkoista jumppaa pieni harrastaa usein. Koko vatsa ihan hytkyy! Masun päältä on myös mukava tunnustella vauvan kehonosia. Eilis iltana pikkuinen ei vetäytynytkään piiloon, vaan puski itseään kättäni vasten, kun hieroin masua tietyltä kohti ja juttelin samalla. Pitkän aikaa siinä minun hierovan käteni alla möyrysi ja puski, oma pieni aarre. <3
Seuraava neuvola on rv 31+2 ja lääkärineuvola ilmeisesti rv 36 tienoolla, jossa samalla otetaan streptokokkinäyte. Mikäli se on positiivinen, annetaan täällä synnytyksen yhteydessä antibioottia. Sillä pyritään estämään vastasyntyneiden infektioita, joille nimenomaan tuo streptokokki voi altistaa.
Ohhoh, jopas tuli romaani..
Bebe ja tyty 30+5