tiuhti ihan kamalaa tuo koko tuhojuttu!
Mä olisin jo varmaan teurastanu sen koiran omin käsin. Musta jotenki tuntuu, että mulla on vähän erilainen asenne eläimiin kun muilla täällä. Kyllä meillä koirat tai noh, toinen, se hullumpi, saa välillä kunnolla köniin (erittäin hankala luonne) eikä se usko sittenkään. Voin vaan kuvitella millainen se olis jos se ois menny sellaiseen kotiin jossa vaan heristellään sormea. Kerran tuo kävi meidän kissan päälle ulkona, sai kunnolla selkäänsä, alistin jne ja sitten heti kun ylös pääsi katteli taas, että "mihis se katti oikeen meni" eli ei muista mitään siitä kurituksesta ja kerran sitä potkas meidän oma hevonen kun tämä hurtta roikkui hevon hännässä. Koira lensi 360astetta ympäri ja vinkaisi, mut heti kun pääsi ylös kävi uudestaan sen hevosen häntään kiinni. Kerron tän nyt siis siks, että jotkut eläimet on vaans sellaisia, että ne vaatii sitä "fyysistäkin" kuria kuten niskasta ravistusta ja selättämistä. Älä
tiuhti tunne yhtään syyllisyyttä! Jos tilanne ja koira on oikeasti tuollainen niin ei sulle paljoa jää vaihtoehtoja ja se voi tosiaan olla, et se lopettaa ne tuhoamiset kun oppii ensin rauhoittumaan siellä häkissä.
Mulla on sellainen asenne, että eläimet (mulla siis hevosia, kissa ja kaks koiraa, lisäks oon työkseni nautojen parissa) ei mun nenille hypi. Ensin kokeillaan tehdä asiat mukavalla tavalla ja jos ei auta niin sitten otetaan järeämmät aseet käyttöön. Meillä nyt tosiaan onneksi koirien osalta se tilanne, että ne saavat olla ulkona tarhassa kun en oo ite kotona.
syysmyrsky mullakin on ollu sellainen pirullinen pikkukoira joka söi matot, kusi ja paskansi ympäri ämpäri ja kiljui koko ajan ku olin poissa vaikka sillä oli toinen koira kaverina!!
Kokeilin laittaa sille housut, koitin pitää häkissä ja vaikka mitä, mutta mikään ei auttanu. Lopulta jouduin pitämään sitä autossa mun työpäivien ajan. Onneks oli sellainen työ, et se joutu oleen vaan vähän aikaa kerrallaan häkissä auton takaosassa ja kesäisin oli takaluukku kokonaan auki. Sekin viel, että käytin sen pikkukoiran ulkona aina ennen ku lähin töihin ja se teki aina sonnat ulos, olin poissa 3h ja se oli taas jostain ehtiny tehdä sonnat sisälle ja levitellä ne pitkin lattiaa. Kyseinen koira oli myös hyvin arka. Soitin ongelmakoirakouluttajalle joka kehotti laittamaan koiran pois. Niin tein, koira meni takaisin kasvattajalleen ja siellä se teettää sillä pentuja!!! :kieh:
Ohittamisesta Mä oon ymmärtäny, että mikäli koira pelkää eikä luota lauman johtajaan (että tässä tapauksessa johtaja suojelee siltä vastaantulevalta vieraalta koiralta) se käyttäytyy agressiivisesti, koska tuntee, että tarvii itse puolustaa laumaa eli olla se johtaja. Mulla pikkukoira oli hieman sellainen, mut se jäi pois aika pian ihan itsestään (talutin koiraa tiukasti vierellä niin, että minä jäin oman koirani ja vastaantulevan väliin, en pysähtyny, pidin vaan remmin tiukalla ja kävelin menemään). Nykyiset koirani eivät rähjää. Narttu ei korvaansa lotkauta vastaantuleville, uros on hiljaa, koittaa mennä vastaantulevan luo ja hieman "pörhistelee", mutta ei uhoa.
Chiba susilaumassahan johtaja on aina lauman vanhin narttu joka johtaa laumaa alfauroksen kanssa, eli oisko siinä nyt niin, että se teidän narttu pitää itseään johtajana ja katsoo tarpeelliseksi rähjätä? Urostenhan ei enää tarvi kun narttu hoitaa jo homman.
ON voi kun tekis mieli jo alkaa yrittämään pientä. Ihan kamala vauvan kaipuu! Ja halu olla raskaana! Ja pitää vähän isompaakin omaa lasta sylissä, leikkiä sen kanssa, kasvattaa ja opettaa. :ashamed: Voi voi...