Moikka, uskaltaudun nyt kirjoittamaan ja varoivaisesti liittymään tähän keskusteluun. Olen käynyt täällä taustalla lueskelemassa keskustelua ja teidän muiden alkuraskauden vaiheita.
Plussatestin olen tehnyt jo pari viikkoa sitten, eli LA olisi arviolta 6.7. Tulos on vastaanotettu hieman hämmentynein fiiliksin. Hämmennys johtuu lähinnä siitä, että vaikka raskaudelle annettiin mahdollisuus, niin en kyllä yhtään ajatellut, että se voisi lähteä heti. Varsinkin kun ikää on 38 v.
Alkuun, jo ennen plussatestiä, olin todella väsynyt ja palelin jatkuvasti. Siitä sitten jatkui lisääntyneenä turvotuksena, vatsan jomotuksena ja nipistelynä, rinnat tulivat aroiksi ja hajuaistikin terästyi. Kuitenkin tuossa 5+ aikoihin oireet ovat vähentyneet yksi kerrallaan ja energiaakin tuntui löytyvän taas paremmin. Ensin olin tästä iloinen, kun jaksoin taas tehdä asioita normaalimmin. Mutta kuten varmaan arvaatte, huoli siitä, onko kaikki hyvin, on alkanut kasvaa. Kuitenkaan mitään vuotoja ei ole ollut, eikä voimakkaita kipujakaan. Nyt pohdin, että pitäisikö varata varhaisultra. Viikkojahan on nyt 6+2. Ensikäynnin neuvolaan sain varattua 27.11.
@succubus
KikaX/38 v/esikoinen/6.7.
Täällä aika samanlaiset tunnelmat, viikkoja n. 5+3. Ja pöllämystynyt olo siitä että jo toisella yrityskerralla onnistu vaikka ikää jo 39v. Ja samalla huoli että onko kaikki hyvin, mullakin nyt pari päivää ollut vähemmän oireita, tosin ennen sitäkään ei mitään voimakkaita oireita ollu kun vatsan vihlontaa ja rintojen lievää aristusta. Nyt lähinnä turvotusta ja kauhee nälkä. Väkisin sitä huolestuu kun tän ikäsenä enemmän riskejä kaikkeen mahdolliseen. Mut oon nyt vaan yrittäny nauttia ja ajatella että eiköhän niitä oireitakin viä tuu ja sit kaipaa tätä aikaa. Mulla eka neuvola 26.11. Ja varasin myös varhaisultran 28.11. Nyt pitäs malttaa sinne asti oottaa... tsemppiä sinne odotukseen!