**TOUKOTAAPEROT06**

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja macadamia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Terve taas!

Me lähdetään huomenna sinne Lappiin, eli tulee parin päivän hiljaisuus täältä. Serkun lapset oli isänsä kanssa meillä syömässä. Lasagnen teko onnistui nappiin, eilinen meni nimitätin plörinäksi Essin vauhkoilun takia. Päädyttiin mummulaan syömään silloin.

Ruuasta: Essi syö yleensä samaa ruokaa mun kanssa. Pyrin aina laittamaan Essille pari annosta pakkaseen, koska me ei itse syödä päivällistä, enkä viitsi samaa ruokaa antaa kahdesti samana päivänä. Jos pakasteessa ei ole mitään, annan kaupan ruokaa. Ollaan sen verran paljon liikenteessä, että valmisruokia tulee syötettyä, koska säilyvät kesäkuumallakin kassissa.

Essin kakka on melko löysää AINA. Miten teillä muilla? Olen vähän huolissani, koska elokuussa menee hoitoon ja haluaisin sitä ennen saada selville mahavaivojen syyn. Maito ollaan välillä jätetty kokonaan pois, mutta en ole huomannut sillä olevan merkitystä. Itsekin olen mahavaivainen ja syön jatkuvasti Gefilus-tuotteita ja Molkosania. Varmaan voisi Essillekin alkaa tuota Molkosania antamaan. Onko Gefilus-/Rela-jugurttia maustamattomana? Niitä sokerihirvityksiä en haluaisi lapselle syöttää, koska emme syö niitä itsekään.

Nyt pitää taas keskittyä siivoamiseen. Viime yönä saatiin nukuttua ihan mielettömän hyvin. Essikin veteli täydet unet :) Energiaa siis riittää!
 
MImmi vetelee 99% purkkiruokaa kotona ja pk:ssa niitä keskuskeittiön valmistamia pöperöitä... Rela- tms maustamatonta jugua annan myös, täällä Tampereen seudulla saa sitä Relaa kylläkin vaan S-marketeista. En myöskään anna mehuja tms 'ylimääräisiä' välipaloja kun niitä lisäaineita ja sokeria alkaa siitä sit kertyyn. Ja nyt tökkäs ajatus joten heipat!
 
Hyvää matkaa VP!

Miklun kakka muuttui löysäksi silloin kun alettiin vallan tavallista maitoa juomaan, kakka oli jokusen viikonkin aika löysää. Nyt se alkaa taas olemaan sellaista kivikovaa, ikävä kyllä...

Minäkin annan Miklulle mahd. paljon samaa ruokaa mitä miehenkin kanssa syödään, sitä mitä Miklu vaan suostuu syömään. Jos teen jotakin mitä hän ei varmana syö niin teen Miklulle jotakin omaa tai sitten annan kaupan ruokaa. Nyt taas on mennyt purkkiruokaa aikast paljon kun ollaan lennossa syöty. Tää kesä on vähän tällaista kun ei kotona jaksa olla, talvella pitää sitten taas kunnostautua :)

Mites muilla, oletteko miten tarkkoja sen lautasmallin kanssa aterialla? Että puolet lautasesta niitä vihanneksia ym.... En tajua miten saan Miklulle syötettyä niin paljon vihanneksia ruokailun yhteydessä kun hän ei mitään raasteitakaan syö. Salaatista ja muusta puhumattakaan. Olen sitten yrittänyt keitettyjä vihanneksia pistää ruuan joukkoon, varsinkin jos Miklulle itse jotakin teen. Kovasti odottelen niitä poskihampaita, jos ne auttaisi tähän ongelmaan.........

Mies menee tänään pankkiin ottamaan vähän lisää lainaa, meille tulee uusi auto taaaaas. Mulla ei hirveästi ollut sanomista tuohon asiaan, omatpahan on rahansa. Mitkä tietty olisi voinut käyttää paljon hyödyllisempään. Miehellä kun on nyt tuollainen parin sadan euron rotisko työautona niin ei hän kuulemma sen kanssa voi asiakastapaamisiin mennä (parin viikon kuluttua kun mies vaihtaa työpaikkaa)... Nyt olisi tulossa sitten sellainen farkku- Volvo :O Sekin on Vaasassa asti, sunnuntaina mies lähtee sen hakemaan. Voi apua. Mulla on vauvakuume, miehellä autokuume...

Tänään huomasin että mun äidillä on huomenna synttärit! Ihan hyvä että oli puhelimessa muistutus :) Hirveä lahopää sitä on nykyään... Kai mä meen miettimään synttärilahjaa...
 
Kiitos Lilli! Vai on teidänkin miehessä pitelemistä noiden rahojen suhteen. Mulla on täysi tekeminen välillä, koska mun rahojen varaan ei tämän perheen menoja voi laskea OLLENKAAN. En pystyisi yksin edes lainoja maksamaan. Onneksi alkaa vähitellen mennä perille, että sun ja mun rahat on mennyttä elämää, kun lainapapereissa on molempien nimet.
 
Hyvää matkaa munkin puolesta VP!

Toivottavasti Lilli saat oman kuumeenkin lääkittyä jos kerran mies ostaa auton ;)

Meillä oli jokin ihme painajaiskohtaus yöllä tai oikeastaan aamulla. Mä ihan tosissani mietin miten ihmeessä kukaan jaksaa nousta siihen aikaan ylös. Kello oli nimittäin vähän vaille viis kun tyttö rupes itkeskelemään ja oli täysin hereillä sängyssään. Yritin laittaa vaan tuttia ja häipyä mutta ei onnistunut. Oli varmaan nähnyt jotain pahaa unta koska oli jotenkin hysteerisen oloinen. Tunti siihen meni että sain uudestaan nukkumaan mutta missään vaiheessa en edes meinannut antaa periksi ja nousta siihen aikaan. Onneksi sillä siitä nukuttiin varttia vaille ysiin asti. Sen hehkutuksen jälkeen jossa kerroin kuin hyvin meillä menee yöt on alkanut melkoinen hulinakausi. Monen monta kertaa täytyy käydä laittamassa tuttia tai jotain. Oikeastaan itkeskelee enempi niinku unissaan ja ei siinä oikein voi tehdä mitään mutta onhan siellä kuitenkin käytävä tilanne katsomassa.

Mulle tuli vahingossa kirjakerhosta kuukaudenkirja jonka olin unohtanut peruuttaa. No onneksi tuli sillä olen nauranut ihan mielettömästi ja välillä itkenyt lukiessani kirjaa. Se on nimeltään Marley ja minä ja kertoo keltaisesta labradorista. Siis joku on oikeesti tehnyt kirjan meidän koirasta tai siltä se ainakin tuntuu. Tiedän ihan tasan miltä näyttää koiran naama kun se on pöllinyt jotain ei sallittua tai miten ei voi sanoa et koira heiluttaa häntäänsä kun liike lähtee nenän päästä ja koko koira heiluu. Tiedän myös miltä tuntuu olla koiran kanssa koirakoulussa jota kaikki pitävät toivottomana. Meitä ei olla potkittu pihalle koirakoulusta vaan mulle on sanottu suoraan et korkeintaan kolme kuukautta ja joudun lopettamaan koirani koska se hallitsee minua 100-0. Tiedän millaista on omistaa 40-kiloinen "pentu"koira joka tuhoaa kaiken, varastaa kaiken, kuolaa kaiken ja jota kaikki pelkää kun se on niin villi. Luulin että en voisi koskaan kaivata noita aikoja mutta niin vaan tuli itku kun tajusin et meidän koira on nykyään vanha ja nuo ajat muisto vaan. Olen minä jossain onnitunut sillä meidän koira on nykyään niin yhteiskuntakelpoinen ettei ole tosikaan :) Ikääkin tosin jo 6 vuotta... Nauroin kun vielä tajusin et kirjan Marley on saanut nimenäs Bob Marleylta ja meidän koira on myös nimetty laulajan mukaan mutta tosin suomalaisen.
Taidankin oikaista itseni sohvalle ja käydä taas kirjan kimppuun. Tosin vilkaisin loppua ja tiedän et iso itku tulee kun sinne saakka pääsen :) Muutenkin olen ollut tosi herkkis pari päivää. Hyvä että en eilen alkanut poraamaan kun käytiin tutustumassa siihen hoitopaikkaan kun tajusin et pari kuukauden päästä meidän vauva menee sinne koko päiväksi hoitoon. Hassua mutta tosi on.

 
Voi Nasu, hekotin tuota koirajuttua :D

Täytyy myöntää että minä olen katsellut jo kantoliinoja vauvaa varten... Siis ihan tosissani, tiedän jo suurin piirtein minkä ostaisin :D Miklun vauvavaatelaatikkoa en ole vielä uskaltanut avata, pimahtaisin varmaan täysin jos sen tekisin...

Meillekin tuli sitten se rokotetutkimuslappunen. Minua alkoi oikeastaan kiinnostamaan siihen osallistuminen, mutta mies on sitä vastaan. Ja tuntuu kyllä hirveältä ajatella että Miklusta otettaisiin verikokeita ja pisteltäisi muutenkin paljon... :) Meinaan neuvolassakin itse alkaa itkeä kun Miklua punnitaan ja mitataan (Miklu inhoaa sitä), hänen itku on niin sydäntäsärkevää :)
Nasu, onkohan meillä jotain ongelmia? :DD No, minä oon aina ollu tosi herkkis. Onhan se tietty vähän noloa joissain tilanteissa :)

Miklu on ollu hirmu iloinen tänään :) Äskenkin vaan kikatteli kun yritin häntä laittaa päiväunille. Kolme kertaa sanoin että 'nyt nukutaan, Miklu' ja lopulta hän suostui pistämään silmät kiinni :)

Miehellä on enää puoli tuntia työaikaa jäljellä vanhassa työpaikassa. Sanoin hänelle eilen että olen varautunut odottamaan häntä töistä, siellä kun on tapana tehdä jotakin jäynää niille jotka viimeistä päivää ovat töissä. Mies on tähän asti ollut se pääpiru näissä tempuissa, saa nähdä mitä muut keksii :) Auton kelmuttaminen on se perinteinen jäynä. Elmukelmua auton ympärille, ja siihen roikkumaan kaikkea kivaa. Niitä on sitten kiva irrotella työpäivän päätteeksi.
Pojat on poikia :)

Hyvää viikonloppua!
 
Hooh hoh hoo Nasun koirajuttua! Mäkin hommaan sit trikoisen kantoliinan kun seuraava vauva tulee -jos tulee... ;-) VP on varmaan jo reisussa, toivottavasti mukavassa semmoisessa ja Antsukallakin oli suunnitelmia joten pitemmittä puheitta toivotan mukavaa viikonvaihdetta!
 
Jenna syö nykyään suurin piirtein 60% purkkiruokia ja 40% mun tekeleitä. Esim. perunamuusista otan ensin Jennalle ja lisään sitte meille suolan. Sais kyllä lisätä roimasti tota omatekeleitten antoa. Laiskuuttapa vaan. Lautasmalli ois tosi hukassa omatekeleissä, sillä se on totaalisen hukassa jo mun ja miehenkin annoksista:( Parannellaan sitte tilannetta hedelmillä. Eipä taida pahemmin tilannetta parantaa.

Ei pahuksen pahus. Huomasin just Jennan lattialla mun silmälasien kans... Tuskin voin typyä syyttää. Se oli varmaan saanu ne mukaansa pöydän nurkalta ollessaan mun sylissä. Varmaan jättäny lattialle, ja mä oon "ajanu" tuolilla päälle. Nyt sanka sojottaa ihan väärään suuntaan:( Vein miehelle korjattavax. Saa nähä meneekö koko sanka poikki. Ja eiköhän huomenna oo se Jukolan viesti, jossa tarvin ehottomasti lasejani. Ei mulla kovin huono näkö oo, mut tarpeex kumminki. Pitääköhän lähtee suunnistaan vahvennetuilla aurinkolaseilla.

Jenna on nykyään kauhee puremaan, nipistelemään ja vetämään tukasta. Eit ei auta pätkääkään, niin ku ei mihinkään muuhunka kieltämiseen. Onko kellään muulla samanlaisia ongelmia ja ootteko saanu niitä karsittua. Jenna on purru mua jopa jalkaan sängyssä:(
 
olipa Nasulla ihania koiramuistoja ;o)

tuukka kans vääntelee iskän silmälaseja harva se päivä. hakee ne aamulla yöpöydältä (jos ovat jääneet ulottuville) ja kantaa niitä niin kauan kuin ehtii ennenkuin jää kiinni..
tuukalla tuo raapimis- ja tukistuskausi on onneksi jo ohi. ja tuukka myös useimmiten uskoo kiellot. toki joskus kokeilee rajojaan, mutta on kyllä melkoisen kiltti tapaus.

tuksu pääsi eilen livahtamaan mun valvovan silmän alta ulkona ja ehti autotallin luiskaan. mä huomasin, että hän taahustaa luiskaa alas kun lähdin juoksemaan kohti. melkein alas asti tuukka pääsi kaatumatta - mä jo luulin että tosiaan pääsisi alas asti - kunnes sitten viime hetkellä kaatui ja löi otsansa ja kätensä betoniin. nyt on sitten otsa vähän ruvella........

meillä ollaan kans siirtymässä yksiin päikkäreihin. tuksu nukkuu kaksi, kolme tuntia aamupäivästä ja jaksaa sitten koht' hyvin valvoa iltakahdeksaan, - yhdeksään.

mä kävin tänään kaupungilla ja taas kerran ostoskoriin kertyi vain tuukalle tuomisia. löytyi mm. travallen ulkoilupuku, shortsit, kolme lyhythihaista bodya ja uusi nystypallo (edellisen lara-koiruus puri puhki...). niin ja uimahousut ;o)

mutta nyt perjantai-illan viettoon. ihanaa viikonloppua kaikille!
 
Kyllä mun täytyy olla ihan kahjo. Luin kirjan loppuun ja olen itkeä pillittänyt kohta kaksi tuntia. Naama on niin turvoksissa että pakko laittaa jotain viileää kohta silmille. Mä uskon siihen että jos ei itke pitkään aikaan niin kyyneleet ikäänkuin varastoituvat ja kun aikaa on mennyt tarpeeksi niin padot ryöpsähtää auki :) Ainahan sitä voi itselleen selitellä ;) Olen aina ollut kauhea itkupilli herkkis. Miesten kyyneleet on jotain mitä et tod kestä nähdä tai jos totta puhun niin en kenenkään.

Juu on toi meidän koiruus ollut melkoinen pakkaus. Edellisestä asunnosta se tasoitti kaikki kulmat seinistä. Siis kaikki. Sementti seinässäkin oli oikein reikä. Oli varmaan koiran parempi riehua kun ei pää napsunut ikävästi kulmiin. Se harrastikin silloin sellaisia ihan kauheita liukuja eli otti kaameat vauhdit ja liuku tömähtäen aina seinään. Siitä sitten takas ja tätä jatkui aina jonnin aikaa ja eteen ei kannattanut mennä. Yhden kaverini se taklas meidän naulakkosyvennykseen ja rojautti itsensä siihen päälle ja antoi pusuja sen minkä kerkes. Metsään se on kerran juossut niin tohinalla että kompastui puunjuureen ja lensi voltin. Oli niin innoissaan ettei varmaan edes ite tajunnut ilmalentoa. Agilityssä sanoivat mulle suoraan ettei meidän kannata jatkaa kun meidän koira ei lainkaan käytä päätään vaan juoksee sen minkä kintuistaan pääsee ja sillä menolla ja tuolla massalla sattuu ja pahasti. Nyt jotka meidät näkee lenkillä eivät usko kun kerron että on ollut lenkkejä kun olen kironnut hartaasti kun ketään ei tule vastaan kenelle lahjottaisin koiran. Se meinaan sai sellaisia hepuleita että minä menin perässä kuin lehti myrskyssä. Välillä taklaten ja välillä hihassa roikkuen. Yleensä hepuli tuli liikennevaloissa jossa tykkäs antaa ilmaisen esityksen pysähtyneille autoilijoille. Tiesi perhana etten voi tehdä muuta kuin yrittää selvitä tien toiselle puolelle, tapahtui mitä tapahtui. Luojan kiitos meno ei ole enää samanmoista sillä enhän mä voisi muuten tyttöä ottaa mukaan lainkaan. Kotonakaan ei juuri koskaan saa hepuleita niin ei tartte pelätä että jyrää typyn alleen. Tahallaan ei ole paha mutta mieleltään taitaa olla vähän vajaa ;)

Tulipahan taas tarinaa koirasta teille kerrakseen. Nyt on vaan sellainen olo että en jaksa vauva tai taapero juttuja. Miehelle jo avauduin kun en ole päässyt kotoota harrastuksiin ainakaan kuukauteen. Joo kävin viime viikonloppuna terassilla ja eilen juoksemassa mutta silloinkin hoidin kaikki tytön iltatoimet. Nyt on vaan sellainen olo et tartten pienen tauon tai pimahdan. Edes yhden aamun tai illan ilman velvotteita. Tiedän olevani itsekäs mutta nyt vaan tuntuu siltä. Olen niin paljon ollut tytön kanssa kaksin et tarviin hetken omaa aikaa. Mies totesi että onkos hän sitten käynyt paljon. Tämän päivän treeni oli vasta kolmas tällä viikolla. Vasta kolmas? Missä mun ekatreeni? Voi tsiisus.

Huomenna on jo parempi mieli kun on nää padotkin tyhjennetty =) Viikonloppuja!!
 
Uusi päivä ja parempi mieli. Väsyttää vaan jotenkin tosi tosi paljon. Entiset naapurit sanoivat tulevansa tänään käymään vanhalla asunnollaan ja ottavat lapset mukaan. Tyttö siis tapaa kamunsa ja pääsevät leikkimään. Ihan kiva itsekin jutella niitänäitä jonkun aikuisen kanssa.

Lillille piti sanoa että meidän lautasmalli on kaukana siitä mitä oppaissa sanotaa. Kasviksia syödään auttamattomasti liian vähän. Hedelmiä menee ihan ok mutta marjatkin jää vähän vähänlaisiksi. Meidän neiti ei suostu enään syömään kaupanruokaa vaan välittömästi sulkee suunsa kun näkee mitä äiti yrittää ujuttaa. Siis ei millään avaa suutaan. Nyt keksin tarjota vauva-ajan herkkua eli pikkufarmarin herkkua ja se meni alas. Ostin vielä jonkin toisenkin vauva-ajan herkun hätävaralle. Syököön sit vaikka niitä kunhan on hätävara esim reissuille.

Tää on jo vähän säälittävää itsensä kanssa täällä keskustella joten häippäsen aamukahvin juontiin ja sitten lenkille. =)
 
mummolareissu takana. huh että oli kuuma reissu kun mies halusi välttämättä lähteä omalla autollaan ja siinä ei ole ilmastointia. tuukkakin oli mennentullen aivan hikipäässä...

mä katson tässä samalla 9 kuukautta-leffaa, joka on yksi mun suosikeista. ultraääntä siinä just katsellaan ja meikälläkin ihan meinaa tulla tippa linssiin ;o)

tuukka kävi tänään järvessä! ei ihan uimassa, mutta oli kuulemma viihtynyt matalassa rantavedessä pitkät ajat. (oli siis iskän kanssa rannassa, kun mä olin äitini kanssa sisällä.) kaikki vierastamisen elkeet on tällä hetkellä mennyttä aikaa, eli tuksu viihtyi tosi hyvin sekä mummon että papankin kanssa.
mun pitäisi tässä kesän mittaan silloin tällöin saada tuksulle seuraksi hoitaja-tyttö, joten uskallan toivoa että tuukka viihtyy hänenkin kanssaan niin, että itse pääsen mattopyykille yms..

mites teidän taaperot - joko palikat sujahtaa sujuvasti laatikkoon (niillä, kenellä tuo palikkalaatikko on...)? tuukka edelleen jaksaa touhuta vain pyöreiden palikoiden kanssa, muiden kanssa menee hermot eikä herra edes viitsi kunnolla yrittää. pyöreät sit kyllä menee sujuvasti oikealla ja vasemmalla kädellä ja ilman suurempia sihtauksia. hyvä koordinaatiolelu on myös puinen hakka-siili (se jonka piikkejä hakataan vasaralla reikiin) - tuukka irrottelee niitä piikkejä ja työntelee takaisin reikiin. ja ne on kumminkin aikas pieniä ne piikit..

lautasmalli on hukassa meiltäkin. ollaan miehen kanssa aika surkeita syömään vihanneksia, joten mulle on suuri helpotus että tuukka hoidossa alkaa saamaan terveellistä ja monipuolista ruokaa. toki mä koetan tsempata ja opetella paremmaksi kokiksi, mutta työn takana se on.

sellaista tällä erää. täytyy painua tänään aikaisin pehkuihin, kun oon viime päivät ollut niin armottoman väsynyt. tuksu herää kuin nakutettu klo 6 joka aamu ja jotenkin tuntuu, että se aamuvirkku-sinttu on nyt kadonnut jonnekin - se joka työaamuna herää klo 5 virkeänä ja valmiina uusiin taistoihin...
 
Juu ei sujahda oikeisiin koloihin palikat vaan kansi avataan jne... (eipä ole kyllä kauaa ehtinyt harjoitellakaan) Mikä lautasmalli...kaupan purkista saa monipuolisesti + pk:ssa. Omakin syöminen on mitä sattuu -karseaa. Yritän kompensoida syömällä omppuja ja ruisleipää.. Mutta mä _inhoan_ keittiössä hääräilyä!

Sinttu: ootko ottanut rautaa? Mulla on taas väsykausi myös päällä ja oon yrittäny muistaa ottaa rautatabletin päivittäin, meillä kun on näin pitkään jatkunut imetys (no, enää se 1x/pvä) niin sillähän vois olla jotain vaikutusta asiaan. Mä jopa nukuin taas päikyt typyn kans niinku viime vloppunaki. Viikolla oon ollu töiden jälkeen niin väsyny et oon suurinpiirtein vaan maannu sohvalla mimmin hyöriessä ympärillä siihen asti kunnes sai mennä iltapuuron tekoon... :/

Nasulle jaksuja myös!
 
Meillä on tytöllä jokin heräilykausi menossa ja tänään kuului iloinen pulputus kuuden aikaan sängystä. Äiti on vaan päättänyt että me ei herätä vielä siihen aikaan ja sain kuin sainkin typyn vielä nukahtamaan maidolla uudestaan. Herättiin vasta vartin yli kasin. Mies totesikin että pieni pakko nukuttaja. Niin olenkin :)

Nyt tässä odottelen että typy heräis päikyiltä joita on jo nukkunut kaks ja puoli tuntia. Nukkuu siis ihan kiitettävästi ;) Niin siis odottelen että heräis ja sit me lähdetään käymään cittarissa tai prismassa ostoksilla. Tili taitaa olla jo miinuksella mutta pakko käydä ostamassa jotain evästä ja maitoa. Samalla katton jos löytäisin jotain ällö syötävää esim etanoita kun meinaan järjestää juhannuksena mökillä pelkokertoimen. Se ei voi olla mikään kovin hurja jotta 10-vuotiaskin voi osallistua ja luulen että osa porukasta on sen verran promilleissa jotta ei mitään uhkarohkeeta tai joudun kuskaamaan niitä ensiapuun. Jotain pientä jäynää ja sit tietty tota ällöruokaa.

Meillä palikoista menee se pyöreä ja joskus se neliskanttinen. Ei ole kauhean kiinnostunut koko vempaimesta. Muutenkaan meidän lapsi ei ole kiinnostunut mistään pikkunäpertelystä vaan keskittyy enempi tuollaiseen kiipeilyyn, liikkumiseen yleensä ja tavaroiden kantamiseen. Kirjoja on vasta nyt alkanut katsella ja ei jaksa kuunnella että lukisin vaan ihan katsellaan kuvia. Pitäsköhän tässä huolestua? Tuskin vielä...

Mä olen kans ollut aika väsy viime aikoina mutta musta tuntuu et se on vaan ihan tylsyyden aiheuttamaa. Tarvitsisin oikeesti nyt pienen hengähdystauon, ihan vaikka että pääsisin sinne salille. Aika säälittävää kun mietin et ihanaa huomenna meillä on eläinlääkäri heti aamusta ja mennään koiran kanssa kaksin. Jos vaikka lähtisin vähän aikaisemmin ja käytäs metsälenkki yhdessä ja johan taas olis akut ladattu :)

Kylläpä neiti nyt tykkää nukkua...
 
tuukka taas on tosi kiinnostunut tuosta palikkalaatikosta ja muusta näpertelystä. jaksaa niitä pyöreitä palikoita tunkea laatikkoon kerta toisensa jälkeen.
meilläkin kirjojenluku on enimmäkseen kuvien katselua ja esineiden tunnistamista, eli varsinaiset tekstit jää kyllä lukematta.

enpä oo rautaa syönyt, saati mitään vitamiineja. voisi kyllä auttaa... täytyy varmaan pyytää neuvolan tätiä ottamaan multa hempan, kun mennään sitä tuksun rokotusta ottamaan. vaihtelua kaipaisin kyllä minäkin, että osa väsystä voi olla just tuota Nasun epäilemää tylsyyttä. vaikka mä pääsen kyllä joka päivä koirien kans lenkille ilman tuksua ja muutenkin mies on ollut nyt tosi paljon kotona.

jaiks, karsealta kuulostaa tuo Nasun pelkokerroin ja etanat tms....... jäis kyllä meitsiltä syömättä! mutta sinänsä ihan hieno idea ohjelmaksi.
voicen sivuilta kävin lukemassa juttuja parhaista juhlista ja eräs lukija oli ollut MacGyver-juhlissa, joissa esim. vessan ovesta oli poistettu kahva ja ruokailuvälineitä ei ollut lainkaan.... jäynää ;o)

tuksu on kans nyt nukkunut 2½h päikkyjä. mulla on ruoka uunissa (harvinaista) ja toisella silmällä katselen diagnoosi murhaa.
illemmalla taidetaan lähteä tuksun kanssa pyöräilemään.
 
Mies on edelleen Vaasan reissulla, kotiin päin tosin jo tulossa. Ilman uutta autoa... Eipä ollut auto sellainen mitä oli luvattu, pikkuvikoja ihan riittämiin. Mies oli yrittänyt hinnasta tinkiä jolloin olisi auton ottanut. Mutta ei myyjä suostunut - ei siis tullut autoa meille. No, saipa mies päivän olla rauhassa minulta ja Miklulta :)

Me ollaankin Miklun kanssa oltu koko päivä mummilla ja vähän muuallakin. Kaksivuotiaan serkkunsa kanssa Miklu leikki hyvän tovin. Silittelivät toisiaan ja leikkivät pikkuautoilla ja pallolla :)

Meillä ei tuollaista palikkalaatikkoa ole ollenkaan... Täytyisi varmaan hankkia. Miklukaan ei tällä hetkellä ole kovin kiinnostunut leluista. Kiipeilykausi on täälläkin menossa. Ja joka laatikkoon pitää itsensä tunkea seisomaan, ja laatikoiden päälle. Se onkin kivaa kun Miklu siitä sattuu lipsahtamaan selälleen...

Miklu oppi eilen sanomaan 'ammuu' :) Ja tänään kerran toisti serkkunsa perässä 'pammo' (=pallo) mutta toista kertaa en sitä ole kuullut...
Miklu tajusi eilen myöskin takaperin kävelyn, sitä onkin harrastanut ahkeraan. Ja vatsalihasten treenaus on aika kova sana myös. Miklu siis istuu lattialla ja alkaa nojaamaan taaksepäin varovasti, yleensä pääsee nousemaan takasin istuvalteen mutta joskus mätkähtää selälleen lattialle. Ihme kyllä itkua ei tule :) Tämä kaikki erittäin leveän virnistyksen kera :)

Helpottavaa kuulla ettei muillakaan lautasmallia välttämättä noudateta... Miklu kun ei tosiaan syö kasviksia raakana, ainakaan vielä. Hedelmät ja marjat menee ihan ok, kai se riittää. Kattoo sitten kun Miklu ylipäätään alkaa kaikkiruokaiseksi ja poskihampaat tulee auttamaan asiaa :)
Vähän kyllä ihmetyttää, Miklu syö esim. Marie-keksin parilla haukulla kuiviltaan, mutta muka makaronilaatikko on liian kuivaa ja heti alkaa yökkäily....? Taitaa olla korvien välissä syy ;)

Nasulle voimia, toivottavasti saat omaa aikaa. Sitä on oikeus vaatia, ja kyllä se helpottaa kun saa hetken olla ihan rauhassa!

Jos sitä uskaltaisi suihkuun, Miklu on jo tovin nukkunut. Ei oo kiva mennä shampoot päässä nukuttamaan ;)



 
tuukka kans nojaa samalla tavalla taaksepäin kuin Miklu, mutta yleensä vain sylissä tai sohvaa tms. vasten. se on hauskaa, joka kerta saa kauhean hepulin kun niin naurattaa.

me mennään huomenna tutustumaan tuohon tuksun hoitopaikkaan. täytyisi koettaa alkaa hilata tuukan päikkäreitä alkamaan lähemmäs puolta päivää, kun kuulemma hoidossa alkavat unille siinä 11.30-12.00. nytkin tuksu nukahti jo ennen kymmentä, mutta toisina päivinä jaksaa hyvinkin tuonne puoleenpäivään.. no, tarpeeksi touhua vaan aamupäiviin niin eiköhän ne unet ala siirtyä.

mulle tulee parin tunnin päästä käymään tää mun tuleva "lapsenlikka". totutellaan tänään vähän toisiimme (selvennys=tuukka ja heidi totuttelee ;o)) ja jos sit seuraavalla kerralla saisin vaikka pestyä mattoja sillä aikaa kun heidi voi mennä kirjuriin pelle hermannin-puistoon tuksundin kanssa leikkimään. se oliskin hienoa! mulla on mattoja vaikka huru mycket.

ai hitsi, on tulossa yksi aikas iso menoerä kun mun rivarikaksioon pitäisi alkaa rakentaa terassikatosta. tietty sen voisi jättää rakentamatta, mutta toisaalta se kyllä nostaa asunnon arvoa ja olishan se kätevä muutenkin, vois istuskella sateeltakin suojassa ulkona. oon aatellut tulevaisuuden niin, että sit vanhana kun ei jaksa enää asua omakotitalossa, niin muutan sinne rivariin. eipähän tarvi sit pienistä eläkkeistä maksella vuokria. (vähänkö mulla on kauaskantoiset suunnitelmat.........)

jep, mutta nyt vähän siivoilemaan kun tuksu nukkuu.
 
Voi Antsukka!! Koittakaahan jaksaa! Rankkaa se on mutta aika tekee tehtävänsä...

Sintulla on tosiaan kauas kantoiset suunnitelmat :) Mä en osaa vielä edes ajatella millasta syksystä tulee kun muutetaan maalle ja omaan taloon. Äsken käytiin tonttia katsomassa ja en vielä näe itseäni siellä pihamaalla kyykkimässä kukkapenkissä mutta eiköhän me sinne hyvin sopeuduta.

Tänään on jo paljon parempi mieli ja ei siihen tarvittu kuin yksin nautittu aamiainen ja kahvikupponen ja sen jälkeen käytiin eläinlääkärissä ja sit vielä metsässä samoilemassa. Tollanen pari tuntia omaa aikaa ja taas jaksaa. Aamulla tuli oikein petturi olo kun menin morjestaan tyttöä kun se heräs ja isi oli ottanut sen syliin mutta kun saavuin paikalle niin halus heti mun syliin ja antoi ison halin. Mietin onko tämä nyt niin kamalaa et täällä valitan ja ruikutan. Välillä vaan tuntuu siltä ja saa vähän perspektiiviä kun käy jossain. Taas muuten neiti nukkui puoli ysiin asti =) Ihanaa.

Vai ei Lillin mies saanut uutta autoa :( Välillä tuntuu et jotkut myy autoansa ihan mielettömän siistinä ja hyvänä ja totuus on ihan toinen. Luuleeko ne myyjät siinä voittavansa jos puhuu paljonkin paskaa. Eihän kukaan kuitenkaan osta sellaista. Mekin käytiin vuosi sitten keväällä katsomassa yhtä autoa ja sen piti olla tosi hyvä. Ainoastaan pieni kolari oli sattunut mutta ihan vaan pieni. Mies kuitenkin alkoi tarkemmin kyseleen ja tuli ilmi että auto on ostettu sieltä mihin viedään näitä lunastusautoja. En nyt muista mikä paikka se on mutta että kolari on ollut siis ihan kunnon pamaus jos auto on sinne joutunut. Onneksi kävi ilmi ennenkuin ostettiin se koska meillä kerran on ollut kolari auto ja muuten kaikki oli ok mutta talvella se rupes omituisti heijaamaan kun oli vähänkin liukasta. Selvis että koko kori oli vino.

Nyt olen saanut pelkokertoimen ohjelman mietittyä ja ensin on jokin tasapainoilu juttu. Ihan jonkin pölkyn päällä taiteilua yhdellä jalalla tai sitten lankulla kävelyä. Seuraavaksi tulee tämä syönti homma ja siinä on ainakin etanoita mukana, muusta en vielä tiedä. Säilykemuikut vois kans olla ihan jees. Toisaalta en ole varma onko jollain kala-allergia. Kolmas tehtävä on että laiturin viereen laitetaan jokin juttu joka pitää hakea kahlaamalla veteen. Sitten juostaan mökin nurkalle ja siitä matka jatkuu kinkaten puoleen väliin sellaista valtavaa mäkeä. Kukaan ei tipu pelistä kunhan suorittaa tehtävän ja nopeuden mukaan saa pisteitä ja eniten pisteitä kerännyt voittaa palkinnon joka koostuu joistain pienistä jutuista joita jokainen mökille saapunut tuo. Ihan tälläinen perusjuttu johon jokainen voi osallistua jos kanttia riittää :)

Pakko vielä mainita että koiramme sai toistaiseksi terveen paperit vaikka ei vielä ihan kunnossa olekaan. Ei kuitenkaan tarvii juosta siellä lääkärissä enää ellei tilanne pahene. Onneks sillä viimeisetkin eurot on mennyt ihan surutta sinne.
 
tuukka on nukahtamassa päikyille omassa sängyssä, koville vaan tuntuu ottavan. mähän olen tuon meidän " vauvan" vielä useimmiten nukuttanut syliin, mutta kai siitä pitää alkaa luopua kun hoitoon meno lähestyy.
käytiin tosiaan aamulla tutustumassa hoitopaikkaan ja se tuntui ihan kivalta. kaksi hoitajaa ja 8 lasta tulee olemaan siellä syksyllä - ja tuksu lapsista nuorin. kuusi poikaa ja kaksi tyttöä. samassa pihapiirissä on toinenkin ryhmis ja vielä päiväkotikin aukeaa syksyllä, joten ulkona on kyllä vilskettä ja vilinää......

oih ja voih, täytyisi alkaa vähän järjestelemään paikkoja kun tulee niitä vieraitakin. jos söisi ensin jotain, niin olis energisempi.
tuukka taisi nukahtaa kun on ihan hiljaista - nyt alkoi mun oma parituntinen ;o)

sortsit muuten kun oon keskittynyt vaan näihin omiin asioihin viime viesteissä, enkä ole paljoa kommentoinut muiden jutusteluja. johtuu osin siitä, että mä touhuan tän kans nyt langattomana ja tuolla kosketushiirellä, jota suuresti inhoan........ miehen kone on nyt "ykköskoneen" paikalla. saishan siitä helposti hiiren siirrettyä, mutta oon laiskamato.

nyt syömään ja sit huusholli kuntoon.
 
Sinttu: mä kyllä nukutan mimmin viikonloppuisin päikyille viekussa omalla sängylläni (ja näin myös iltaisin) ja siitä nostan sit omaan sänkyynsä... Tai toki nukahtaa rattisiin jos ollaan ulkoilemassa. Eivät ole päiväkodista 'valittaneet' mitään ja alkuun nukkuikin rattaissa (sisällä) unet siellä..

Meillä taitaa olla tissittely ihan loppusuoralla, meni eilen illallakin vaan puremiseksi ja nukahti sit ilman milkkiä. ;-)
 
Ida oppi tänää juomaan ite mukista :) Vaikkei sille kyllä sinne paljo mitää uskallakkaan kaata, ettei ne oo ihan ympäriinsä..

Pitäs ruveta siivoon, vaikka tuntuu, et tällä hetkellä, sil ei oliskaan niin hirmusti väliä..
 
Siis osaako Ida juoda ihan oikeesta aikuisten mukista? Wau. Mä en ole uskaltanut edes kokeilla. Sellaisia temppuja on taas nähty että huh huh. Tänäänkin kun syötiin niin joi maitoa nokkamukista ja kaatoi suun täyteen ja siitä sitten purskautti kaiken pihalle. Luulin et oli vahinko mutta heti perään teki uudestaan ja tietty se perinteinen irvistys perään. Vähän nopeesti loppui juomiset siihen paikkaan.

Tapasin äsken ihanan hoitajan leikkarilla mutta valitettavasti ei ota meidän neitiä hoitoon. Asuisi tien toisella puolella, sosionomin koulutus ja työkokemusta pari kymmentä vuotta sekä omia isompia lapsia. On ollut myös töissä lastenkodissa ja muutenkin työskennellyt erityislasten kanssa mutta nyt on kaikki ihan perustapauksia. Haluaisi siihen sellasen parivuotiaan lapsen yhdelle tytölle kaveriksi ja mieluiten jo elokuussa. Sitten kun kuulin ettei luultavasti ota meidän neitiä siihen niin kerroin et ollaan muuttamassa niin heti totesi että älä ihmeessä kovin huutele siitä että saat paikan jostain. No onhan meillä se paikka jo olemassa mutta kun en ole kovin vakuuttunut siitä hoitajasta. Toi olisi ollut aivan loistava. Kuulin vielä että tohon meidän naapurustoon on muuttanut toinenkin ykstyinenhoitaja ja pitää vielä siltä vähän kysellä et ottaisko typsyn siihen.

Toivottavasti ei ala satamaan niin päästään kaverille kylään pyörällä. Muuten pakko perua koko homma. Se olisi tylsää. Eilenkin täällä satoi mutta onneksi edes illemalla oli parempi ilma ja päästiin pihalle. Tein muuten äsken hernekeittoa meille ruoaksi ja aion tarjota tytöllekin. Katsotaan kuin pierut paukkaa ;)
 
Joo siis ihan oikeesta mukista =) On ihan innoissaan, kun sa ite juoda.

Mä taidan mennä pitkästä aikaa telkan ääreen, eipä oo tullu paljo sitä töllättyä..ihan vaa muutamia sarjoja ja niitäki lähinnä nauhalta, ku on kerenny..
 

Yhteistyössä