M
Mirkku32
Vieras
Päivää mammat (eihän kukaan tykkää huonoa tuosta "nimityksestä", anteeksi niille jos sellaisia on)!
Poikaparka on kuudetta viikkoa yskässä, hänellä on suihkelääkkeet, joita käytetään astman hoitoon, mutta eivät tehoa. Eikä siis ole astmaakaan. Kumma tauti. Lääkärissä on käyty jo kertaallee, oli sellainen "konitohtori". Kuunteli hetken hengitystä, ja sanoi, ettei hätää (?). Omitusta minusta on se, että kun poika on kotona lepäämässä pari päivää (saikulla) yskä vähenee ja kuumettakaan ei ole. Vaan anna olla kun menee tarhaan; samalle iltaa nousee lämpö, ja yskiä paukuttaa pitkälle aamuyöhän. Kahteen kertaan pitää vaatteet vaihtaa, kun on hiestä läpimärkä.
Olen niin huolissani. Huomenna mennään uudelleen lääkäriin, katsotaan, josko nyt otettais joitain kokeita edes. Eihän tuo lämpöily nyt ihan normaalia ole.
Ja kun kokoaikaa ei voi olla kotonakaan, kun isän ja äitin on pakko olla töissä, jollei saa sairaslomaa lapsen hoidon takia, ja täällä sitä ei saa, jos ei ole kuumetta...
En nuku. Tai siis yöt menee 2-3h unilla. Vaikka olen sikaväsynyt huolesta ja kaikesta, en voi nukkua. Uni ei tule. Päivällä ei ole aikaa, vaikka silloin ehkä uni tulisikin.
Tuntuu, että kaikki maailman asiat taas huolettaa. Huolettaa pojan yskä, miehen flunssa, tytön sukkien väri, koululaisen läksyt jne... aika paljon sellaisia asioita, joista en normaalisti olisi kauhean huolissani, varsinkin kun tiedän, ettei niistä arvitse olla.
Mutta uni vain ei tule. Pian on kaksi viikkoa mennyt tällaisilla unilla, kohta näkyy jo päälle päin....
Poikaparka on kuudetta viikkoa yskässä, hänellä on suihkelääkkeet, joita käytetään astman hoitoon, mutta eivät tehoa. Eikä siis ole astmaakaan. Kumma tauti. Lääkärissä on käyty jo kertaallee, oli sellainen "konitohtori". Kuunteli hetken hengitystä, ja sanoi, ettei hätää (?). Omitusta minusta on se, että kun poika on kotona lepäämässä pari päivää (saikulla) yskä vähenee ja kuumettakaan ei ole. Vaan anna olla kun menee tarhaan; samalle iltaa nousee lämpö, ja yskiä paukuttaa pitkälle aamuyöhän. Kahteen kertaan pitää vaatteet vaihtaa, kun on hiestä läpimärkä.
Olen niin huolissani. Huomenna mennään uudelleen lääkäriin, katsotaan, josko nyt otettais joitain kokeita edes. Eihän tuo lämpöily nyt ihan normaalia ole.
Ja kun kokoaikaa ei voi olla kotonakaan, kun isän ja äitin on pakko olla töissä, jollei saa sairaslomaa lapsen hoidon takia, ja täällä sitä ei saa, jos ei ole kuumetta...
En nuku. Tai siis yöt menee 2-3h unilla. Vaikka olen sikaväsynyt huolesta ja kaikesta, en voi nukkua. Uni ei tule. Päivällä ei ole aikaa, vaikka silloin ehkä uni tulisikin.
Tuntuu, että kaikki maailman asiat taas huolettaa. Huolettaa pojan yskä, miehen flunssa, tytön sukkien väri, koululaisen läksyt jne... aika paljon sellaisia asioita, joista en normaalisti olisi kauhean huolissani, varsinkin kun tiedän, ettei niistä arvitse olla.
Mutta uni vain ei tule. Pian on kaksi viikkoa mennyt tällaisilla unilla, kohta näkyy jo päälle päin....