K
*Kastehelmi
Vieras
Huomenta.
Totaalisen pihalla kaikesta täällä viime päivinä tapahtuneesta. Sanelmalle kuitenkin pahoittelut. On ikävää, että sitä on oman kehonsa suhteen oikeassa. Nyt peukut ovat pystyssä että se polyyppi-homma menee ok ja ens pas on se, josta plussa napsahtaa.
Manna ja Tiitu ovat nyt kadonneet jonnekin. Toivottavasti Mannan fiilikset alkavat nousta ja asiat järjestyä. Ja toivottavasti Tiitun työkuviot rupeavat inhimillistymään.
Omaan elämään ei kuulu oikein muuta kuin työtä. Viikonlopun olin tyttöjen kanssa (se sama porukka) mökkireissulla. Oli kivaa ja sitä "perse on levinnyt" -juttua tuli onneksi aika vähän. Kuitenkin jännä huomata, että olen siitä ryhmästä ainoa, joka on ruhoonsa ihan tyytyväinen/sopeutunut, vaikka en mikään bikinimalli olekaan
Kävin lauantaina hieman halaamassa pönttöä, ei darrasta, vaan yhtäkkiä tuli vaan paha olo, ja siitäkös "toukka moottorissa" jutut lähtivät liikkeelle. Miehelle menee kuulemma reklamaatio, jos näin on tilanne - menee hyvä ystävärinki pilalle
Nämä ovat siis kaikki vapaaehtoisesti lapsettomia, ainakin toistaiseksi.
No, kyllähän sitä itse tietää ettei siellä moottorissa mitään toukkaa ole. Kävin eilen gynellä, tosin ihan muista syistä. Limis ok (en edes kysynyt paksuutta), munis 13 mm eli ovis loppuviikosta. Tulossa sellainen mulle aika normaali 29(30) kierto. Otetaan nyt kuitenkin se prolaktiini ja fsh, kun vuoto on vaan aika vähäistä. Sanoi, että se voi olla ihan normaaliakin mulle. Löysi aristavia vanhoja endo-arpeutumia. Oli muuten tosi hyvä ja empaattinen gyne, toimii myös väestöliitossa, joten tiesi mistä puhui. Puhuttiin mun perussairaudesta ja vaikka kaikki sitä hoitavat lääkärit sanovat, ettei vaikuta raskautumiseen mitenkään, oli tämä sitä mieltä, että voi hyvinkin vaikuttaa - tosin sitä voi sanoa varmaksi. Lisäksi mun tapauksessa toi fsh voi nousta nopeasti yli rajan, kun autoimmuunitaudista on kyse ja se kuluttaa munasarjat nopeammin loppuun. Uskoi sen kuitenkin olevan ok (alle 2v sitten se oli 6,4 kun pitää olla alle 10), mutta katsotaan.. Kertoi, että suurimmalla osalla selittämättömästi lapsettomia potee jotain autoimmuunisairautta ilman että tietävät sitä. Eli se vois tulla esiin just kiinnittymisenongelmina, elimistö kun hylkii.. Mä olen aina uskonut ton ja siks musta onkin niin outoa kuinka myöhään tutkimuksissa vasta-aineita otetaan, jos otetaan olleenkaan. Mulla ei kuulemma ole vielä pää pölkyllä, 35v asti voin miettiä asioita, mut sit pitää alkaa toimimaan, jos niitä lapsia haluan - historiaa lapsettomuudesta kun on kuitenkin jo 3vuotta takana. Toikin oli hauska huomata, että asenne oli noin rento, monella perusgynellä kun on hirveä hoputus ton iän suhteen. Oon siis tavallaan asennoitunut ihan oikein, koska raskauden alkamiseen mun kohdalla on tosi monta estettä eikä siis luomuun kannata mun kohdalla hirveästi panostaa/luottaa. Toki meillä on miehen tilannekin epäselvä. Mutta kuitenkin, omaan napaan siis sellaista. Kaikki perusjutut ok mut sit monta mutkaa asiassa.. Onneks oon tehnyt sitä luopumista jo pitkään, muuten vois olla nuppi sekaisin noista tiedoista. Nyt kuitenkin hyvillä mielin eteenpäin, kierron alusta verikokeisiin ja mielenkiinnolla odotan tuloksia.
Totaalisen pihalla kaikesta täällä viime päivinä tapahtuneesta. Sanelmalle kuitenkin pahoittelut. On ikävää, että sitä on oman kehonsa suhteen oikeassa. Nyt peukut ovat pystyssä että se polyyppi-homma menee ok ja ens pas on se, josta plussa napsahtaa.
Manna ja Tiitu ovat nyt kadonneet jonnekin. Toivottavasti Mannan fiilikset alkavat nousta ja asiat järjestyä. Ja toivottavasti Tiitun työkuviot rupeavat inhimillistymään.
Omaan elämään ei kuulu oikein muuta kuin työtä. Viikonlopun olin tyttöjen kanssa (se sama porukka) mökkireissulla. Oli kivaa ja sitä "perse on levinnyt" -juttua tuli onneksi aika vähän. Kuitenkin jännä huomata, että olen siitä ryhmästä ainoa, joka on ruhoonsa ihan tyytyväinen/sopeutunut, vaikka en mikään bikinimalli olekaan
No, kyllähän sitä itse tietää ettei siellä moottorissa mitään toukkaa ole. Kävin eilen gynellä, tosin ihan muista syistä. Limis ok (en edes kysynyt paksuutta), munis 13 mm eli ovis loppuviikosta. Tulossa sellainen mulle aika normaali 29(30) kierto. Otetaan nyt kuitenkin se prolaktiini ja fsh, kun vuoto on vaan aika vähäistä. Sanoi, että se voi olla ihan normaaliakin mulle. Löysi aristavia vanhoja endo-arpeutumia. Oli muuten tosi hyvä ja empaattinen gyne, toimii myös väestöliitossa, joten tiesi mistä puhui. Puhuttiin mun perussairaudesta ja vaikka kaikki sitä hoitavat lääkärit sanovat, ettei vaikuta raskautumiseen mitenkään, oli tämä sitä mieltä, että voi hyvinkin vaikuttaa - tosin sitä voi sanoa varmaksi. Lisäksi mun tapauksessa toi fsh voi nousta nopeasti yli rajan, kun autoimmuunitaudista on kyse ja se kuluttaa munasarjat nopeammin loppuun. Uskoi sen kuitenkin olevan ok (alle 2v sitten se oli 6,4 kun pitää olla alle 10), mutta katsotaan.. Kertoi, että suurimmalla osalla selittämättömästi lapsettomia potee jotain autoimmuunisairautta ilman että tietävät sitä. Eli se vois tulla esiin just kiinnittymisenongelmina, elimistö kun hylkii.. Mä olen aina uskonut ton ja siks musta onkin niin outoa kuinka myöhään tutkimuksissa vasta-aineita otetaan, jos otetaan olleenkaan. Mulla ei kuulemma ole vielä pää pölkyllä, 35v asti voin miettiä asioita, mut sit pitää alkaa toimimaan, jos niitä lapsia haluan - historiaa lapsettomuudesta kun on kuitenkin jo 3vuotta takana. Toikin oli hauska huomata, että asenne oli noin rento, monella perusgynellä kun on hirveä hoputus ton iän suhteen. Oon siis tavallaan asennoitunut ihan oikein, koska raskauden alkamiseen mun kohdalla on tosi monta estettä eikä siis luomuun kannata mun kohdalla hirveästi panostaa/luottaa. Toki meillä on miehen tilannekin epäselvä. Mutta kuitenkin, omaan napaan siis sellaista. Kaikki perusjutut ok mut sit monta mutkaa asiassa.. Onneks oon tehnyt sitä luopumista jo pitkään, muuten vois olla nuppi sekaisin noista tiedoista. Nyt kuitenkin hyvillä mielin eteenpäin, kierron alusta verikokeisiin ja mielenkiinnolla odotan tuloksia.