***SYYSMASSUKAT 2008 elokuussa***

Ilta vaan taas!

Juu, eiköhän mekin Cora hoideta tämä kunnialla loppuun asti.
Kaikkihan on näyttänyt hyvältä tähänkin asti.
Surraan sitten jos aihetta on.

Juu, tarttis tehdä joku hyvä päätös ja poistua tältä neljän seinän sisältä jonnekkin luontoon, mutta kun koko ajan tulee vettä...
Huomennä päätin poistua kirppiksiä kiertämään itsekseni.
Jos vaan tuo "sukkapuikko-tökkimistunne-alapäässä" ei ole enää yhtä massiivinen kuin tänä iltana.

Paniikkikohtauslääkityksen minäkin jätin heti pois, kun raskaus tuli ilmi ja viimenen paniikkikohtaus olikin juuri silloin, kun luin raskaustestituloksen... (ihana parin tunnin kohtaus...)
Nyt tuntuu, että oireita kohtaukseen välillä ilmenee, mutta saan sen pois, kun hengitän vaan oikein ja suljen silmäni ja rauhoittelen itseni.
En tiedä jatkosta lääkityksen suhteen, koetan varmaan ensi alkuun ainakin ilman.
Vaikka ne lääkkeet onkin tehokkaita ja toimivia, haluan silti ainakin koettaa ilman.
Voihan niihin sitten palata, jos siltä tuntuu.
Toivottavasti vaan se Baby-Blues ei muutu takaisin masennukseksi, se ei olisi kovin ihanaa.

Mutta nyt ihanan romaanin pariin ja ehkä nukkumaankin, kun tuo isäntä poistuu taas sorvin äärelle yöksi.

Rutistuksia kaikille!
Mamitus2 ja Nappula 37+3

 

mamitus2, juup, hoidetaan kunnialla loppuun asti. Loppu on jo onneksi ihan nurkan takana!

Mua vaan jotenkin inhottaa tää pelon tunne vauvan terveydestä, koska se lisää ennestään synnytyspelkoa. Muutenkin taas oon alkanu siitä stressaamaan. Luulen vaan, että kun synnytyksen aikana stressaa tämmösestä asiasta, niin se ei ainakaan helpota synnytyksen kulkua...

Muuten, hihii, mäkin sain paniikkikohtauksen plussan jälkeen. Testin tein miehen ollessa lenkillä, olin tehnyt jo muutaman negan ennen sitä, eli en tod. uskonut raskauteen. No, siihen sitten se plussa alkoikin piirtyä, ja mä menin iloiseen paniikkiin. En hyperventiloinut tai mitään, mutta pulssi oli seuraavat 1/2 tuntia varmaan 180. Eikä laskenut millään. Miehelle kun sain kerrottua, niin helpotti jo....
Toisen kohtauksen sain kerran, kun istuin lääkärin odotushuoneessa, siinä oli kyllä nauru kaukana. Jouduin perumaan koko ajan...

Mä söin viime vuonna masennuslääkettä, jolla siis myös "paniikki-indikaatio". Se auttoi. Sen lisäksi myös yleinen toimeliaisuus (koulu ja työ) auttoi.
Mulla paniikki alkoi oikeastaan heti mun mummin kuoltua.

Baby-Bluesta mä pelkään myös. Mun siskolla oli se. Ja se tosiaan nukkui kellon ympäri, ja koti oli kauheassa sotkussa koko ajan. Onneksi sekin pääsi siitä yli...

Nyt riittää tää masentunut höpötys, lähden lenkille karistelemaan raskauskiloja!

 

:headwall: mua niin kiukuttaa. Lapset on käyttäytyny ku mitkäki aivottomat apinat koko päivän, pojallaki näköjää joku esimurkkuiän esimurkkuikä, on niin näsäviisas koko ajan että huhhuh...
ja sit ku oon täällä koko päivän puunannu ja siivonnu tota pihaa et isännän ois kivempi jatkaa varaston remppaa ku on tosissaa koko oven edusta tyhjennetty ja ruoka valmiina ni eihä se tuu kotii sillo, ja sit tulee, syö, kattoo töllöö ja totee et OHHOH kello on noin paljon mun tarttee lähtee lätkää... juu että ehkä mä rupean sitä hyllyä pusaamaan sinne ite huomen ni saa samperi noita kamoi pitkin tonttia,kellaria ja kotia johki järkättyä ennen ku tämä masumies päättää pullahtaa maailmaan.. PLÄÄH, että voi vit****a

 

Dior kyllä on ihana pikkurinssi :heart: ja mahtavan suloset posket =)
Onnittelut vielä =) :heart:

 

coralle :hug:

taivaannasta autoilee vaan niin pitkään ku kykenee ja hyvältä tuntuu!

mamitus vähän sama olo tulee näköjään monille tässä vaiheessa että "kaikki" on jo laitettu valmiiks ja yrittää levätä ja nauttia olostaan mutta silti on koko ajan semmonen "no joko nyt" fiilis ja nyt omalta kohdalta voin sanoa että on levollisempi olo kuitenki ku ekaa odottaessa kun tietää että kyllä se aikanaan tulee sieltä ennemmin tai myöhemmin!

Ja tosiaan parempi aina kun syntyy täysillä vkoilla vähempi mitään komplikaatioita.

Ne on nuo vauvat siitä onnellisessa asemassa että kelluvat siellä omassa rauhassaan tietämättä mistään maallisesta menosta,lasketuista ajoista tai raskausvkoista.

Ja tulevat sitten maailmaan kun ovat siihen valmiita!

Samaa olen synnytyksenkin suhteen yrittänyt ajatella että vauvallahan se on se kamalin kokemus kun runnoutuu sieltä synnytyskanavan läpi tänne maailmaan ja vetää ensimmäiset "henkoset" keuhkoillaan.

Pitäis yrittää rentoutua vaan ja joka supistuksella ajatuksella ajatella vauvaa ja sen matkaa ja toivottaa se tervetulleeksi tähän maailmaan :heart:

Saas nähä onko näistä ajatuksista apua sitten todellisella hetkellä! =)

Oon kuullut niin monelta kaverilta ja tutulta että lääkäri tai neuvolassa yleensä on ennusteltu ja sanottu että tää saattaa syntyä millon vaan(mikä varsinki näillä vkoilla on juuri niin että 38-42 vkoilla on täysin normaalia vauvan syntyä milloin vaan)

Ja sit kuitenki on käynyt niin että on mennyt yli lasketun ajan eikä todellakaan ole syntynyt mitenkään lähiaikoina tmv.

Viimeisin oli kun kaveri kolmannen tossa sai ja oli paikat auki ja kauheita suppareita jostain 28vkosta lähtien ni ihan laskettuun asti meni silti.

Hyvähän se on varoitella ja jos on todellista ennenaikaisuuden riskiä ni ottaa rauhallisesti mutta pitäis vaan elää normaalisti niin hyvin kuin pystyy pvä kerrallaan ja tehdä suunnitelmia ja tavata ystäviä tässä loppu suorallakin.

Hulluksi tulee jos istuu 4 seinän sisällä miettimässä josko lähtö kuitenkin ensi yönä tulisi...

Sehän on sitten vaan ihana yllätys varsinki jos on jo niin vaivanen jos vauva päättääki syntyä ennen laskettua tai ees laskettuna...

Jostain luin että on yleisintä synnyttää vkoilla 40+2 ja usein 5pvän sisällä ennen tai jälkeen lasketun...

Maltti on valttia! =) Jouskari&38+5

 

Iltaa!
Synnytysvalmennuksessa taas käyty ja nyt oli aiheena kivunlievitys...katottiin viel videolta kun oli luonnollinen synnytys ja  toinen oli käynnistetty synnytys...eli kaksi "ääripäätä". Ens kerralla tulee sit kestovaipoista esittelijä ja sit opetellaan vauvan hoitoa...sitä mie kaipaanki, sitä opettelemista...en muista et oisin ihan pikkusta käsitelly millään tavalla kuin et vauva on nostettu mun syliin ja siinä pidelly , oonkait "erilainen nuori" :ashamed:...mut eiköhän sitä sitten OMAA uskalla käsitelläkin...¤pysy nyt vaan vielä kaveri masussa et kasvat vielä isommaksi¤yritän telepaattisia viestejä välittää¤!

Voi kun oli ihania vauveleita Diorilla ja Tiniillä :heart: .

Cora: Mää ihmettelin terkkarille viime kerralla sitä masun kohoilemista, niinkuin kaveri olis ihan siinä ihon alla hengittelemässä, niin sillä terkkarilla oli oma epäilys siihen...se meinasi et masussa tehhään imemisharjoituksia peukalolla...Uskon kyl sitä hengitysharjoitus-teoriaakin =) !

Autoilu: Uskaltaisin kyllä lähteä vielä ajamaan pitkähköä matkaa, mutta pitäisi sit pysähellä vähän väliä, niin en ehkä lähtis, jos ei välttämätön pakko olisi.
Eli Taivaannasta, kuuntele omaa vointiasi ja tee ratkaisu sen mukaan miltä tuntuu! .

Hilbert:Sulla oli kyl hieno limatulppa-uni

R iikka:Mun isosisko asuu myös niillä kulmilla millä se BB:n voittaja tytteli, ollut jopa samassa työpaikassa vähän aikaa (ei siinä "s-tavara kaupassa ) .

Huomenna olis het aamusta neuvola...saa taas kuulla verenpaineesta...
mut eiköniin, et vaikka verenpaine on "vähän" koholla mutta pissassa ei näy valkuaista -vai mitä se oli-, niin ei heti tarkoita että tulisi Raskausmyrkytys?

Vielä Coralle ja Mamitukselle: :hug: , puhumalla asioista ja purkamalla sitä pahaa oloa/pelkotiloja jollain tavalla->ystävät kuuntelee, ulkoilu virkistää yms. niin oma taakka kevenee ja tuntuu heti helpommalta!

hille+kaveri rv37 poks!

 

Ihana pikku prinssi teillä Dior! :heart: Nauttikaahan nyt vauvantuoksusta!

nawille tsemppiä! Toivottavasti tosiaan siellä lääkärissä huomenna selviäisi jotain.

koiramammalle ojentelen täältä ylimääräistä pidennettyä pinnaa.. =) :hug:

cora ja mamitus haleja teille molemmille! :hug: Ja hyvä kun voitte toisianne tsempata tässä asiassa - ja kyllähän me muutkin. Teillä on toi paniikkihäiriöasia taustalla, mutta huomaa että ilmeisesti loppuraskaudessa yhdellä sun toisella alkaa mieliala vaipua. Itsekin oon tässä parina päivänä kyllä ollu jotenkin alakuloisella fiiliksellä, vaikkei nyt varsinaisesti mitään kamalia pelkoja olekaan noussut esiin. Ja samansuuntaista se on kai katjuskakin tässä potenut.

Ai niin, nawille piti vielä laittaa vähän myötätuntokiukkua, tosiaankin aika ärsyttävän oloista toimintaa mieheltä! :headwall: Mutta jospa hän tuntisi piston jossakin jos alat itse touhuamaan... ?

Höpöti teillä oli pikkuinen säikäyttänyt, mutta onneksi kaikki oli sit hyvin! Meilläkin oltiin pari päivää hiljempaa, vaikka liikelaskennassa kyllä sit tuli se kymmenen täyteen. Onneksi tänään on taas liikuttu enemmän, niin ei tarvi niin huolissaan olla.

( . ) On tosiaan ollut vähän vaisu olo. Tänään kun olin kotosalla, olisin voinut paljonkin juttuja tehdä mutta en vaan saanut tartuttua mihinkään. Nyt vasta illalla sitten sain miehen hääpäivälahjan paketoitua, ja oonkin aika ylpee että kerrankin oon hoitanut sen valmiiksi kuntoon. Meillä on nimittäin hääpäivä 31.8., niin eihän sitä tiedä missä silloin ollaan...

Nyt iltatoimiin :wave:

 

Neuvolassa tänään käyty, paineet oli 125/82, mikä on kyllä korkeampi, mitä meikkiksellä normisti. Hemppaa ei otettu, kun se oli viime kerralla noussut niin reippaasti, painoa oli tullut kilo lisää (nyt yhteensä 10 kg ). Sf-mitta oli kutistunut eli oli nyt 33 cm. Neuvolan tätsy sanoi, että se on ihan normaalia tässä vaiheessa, että kohtu alkaa supistuun. Meikkiksellä oli koko mittauksen aikana kohtu ihan piukeena. Pikkasen olin kyllä eri mieltä, mun th oli, että saattaa mennä vielä hyvinkin kuukausi, ennenkuin masukki pullahtaa pihalle. En todellakaan halua, että menee sen pari viikkoa yli!!!!!!!!!!!

Autoilusta ihan omien tuntemuksien mukaan kannattaa mennä, mutta pitää muistaa pitää pitkillä ajomatkoilla kunnon taukoja!! Itsellä tuo maha on sen muotoinen, etten pysty kovin pitkää matkaa enää itse ajamaan tai olemaan kyydissä.

Tänään jatkui iltaopiskelut. Oli kyllä todella puuduttavaa.. selkään otti ja tuntui, että koko aika olisi ollut vessahätä.. Kuinkahan sitä huomenna kestää olla leffassa?! Kaverit saivat hukuteltua mukaansa katsomaan se Mamma mia! Ajattelin, että mikä jottei, kun sitä ei sitten tiedä, koska seuraavan kerran pääsee leffaan..

Mutta, nyt keskityn Diilin katsomiseen..

 

Hei vain kaikille!!!

:flower: Onnea pikkunyytin saaneille :hug:

Musta ei oo varmaan kuulunu kanssa mitään, kun tää kone on ollut sekaisin en tiiä mikä sitä riivaa. Mut nyt sain tän auki ja suhkot mukana ollaan. en lähe mitenkään erikoisesti kommentoimaan kaikkiin juttuihin.

Ekas oma napaa: Olin tossa joku viikko neuvolassa ja sf-mitta oli 31 ja nyt viimeviikolla se oli pudonnut 30:neen, niin neuvola täti takertu siihen et oikein yliviivasi sen pinkillä ja nyt tiistaina oli synnytystapa arvio niin lääkärikin takertu siihen. Sano et vauva olisi viikoihin nähhen liian pieni. Painoarvio oli jotain 2718g ja mun pitää mennä ens viikolla uudestaan tarkistukseen. Tosi kiva. :kieh: Tänään on viikot 37+1 ( kello näky vaihtuvan uuteen päivään ). Mulla on ollut kummankin aikasemman kohdalla myös pieni vatsa. vanhempi poika oli syntyissään 3580g ja toinen tyttö 3240g ja molemmat syntyivät yli aikasina ( 31+1 ja 31+3 ). No jospa kaikki menisi hyvin.

Nukkumisesta: Herään yöllä kerran tai kaks vessaan, mut saan heti unta. Lapset onneksi nukkuvat läpi yön, omissa sängyissään. Nyt vain tytöllä ollut rauhattomis öitä kun sunnustaina kissa oli vienyt tutin ja sitä itkeskellyt, jospa se unohtuisi. Pitää kissan tuua joku lelu tilalle et ei ala kissoja vihamaan.

Kestoilusta: Olen miettinyt jos päivät kestoilis ja yöt ois normaalit vaipat. En tiiä miten sitten innostuu. pitää hankkia sitten lisää niitä sisuksii ja kuoria.

Pitää tulla jatkamaan paremmalla ajalle jos saan tän rakkineen auki. Ja oon viel yhtenä kappaleena. Kun lähtö voi tulla milloin vain, supistelee välillä aika rankasti...noh, pitää ilmotella ain miten menee!! =)

Maska82 ja papunen 37+1 :heart:

 

Noh täällä ollaan sitten herätty. Klo 21 iski armoton väsy ja oli pakko raahustaa nukkumaan, noh sitä iloa kesti sitten kaks tuntia. Täällä siis kyöpelöidään jälleen...

Katjuskalle ja Niinipolle kiitoksia lohdusta, tuli tarpeeseen!

Hexa laita hammastahnaa lohjenneeseen hampaaseen jos rupee vihlomaan terv. ex hammashoitaja. Tosi ärsyttävä homma, varmaan kieli seikkailee koloseen koko ajan! Toivon mukaan saat pian uuden paikan...

Mamituksella ja Coralla ikäviä ajatuksia pää täynnä. Kyllä niitä tulee itsellekin mutta pyrin järkeilemään asiaa ja pakotan olla ajattelematta pahoja, välillä onnistuu välillä ei. :hug: tuosta molemmille jos se helpottais!

Dior voi hyvänen aika mikä hurmuri! Oi että ihan yli suloinen tapaus... :heart: kirjoittelehan vähän synnytyksestä kunhan vaan kynnelle kykenet, mua kiinnostais eteenkin tietää oliko "oireita" ennen kun synnytys alko...

Riikka ja elohiiri mä olin eilen ihan morkkis kun olin ajatellut että pentunen haluaa aivan yli hyvä syntymäajan Alkaa tämä mamma olla aika valmis tositoimiin... ei siis mitään sen suurempaa draamaa Ai niin onnittelut vielä päivän sankarille!!! :flower:

Nawille vähän myös sympatiaa :hug: välillä vaan on näitä päiviä!!! Jospa tänään lähtis sitten paremmalla menolla luistamaan...

Jouskari mäkin olen nyt tässä yrittänyt itseäni tsempata ja luoda semmoisia hyviä ja iloisia mielikuvia. Yritän asennoitua aika samoin tulevaan koitokseen kuin säkin! Sas nähdä onko siitä hyötyä, pakko sitä on jotain keksittävä ettei nuppi heitä ihan kokonaan nurin...

Snodgrass kiitos ylimääräisestä hermojatkeesta *tunkee sitä korvasta sisään* :hug: Meillä on taas hääpäivä 1.9 että saisko sen vauvan vaikka häälahjaksi, ei tarvitse paketoida, kiitoksia vaan!

Mä kanssa mietin samaa kuin Cora että yllättävän kasassa ollaan, miettii ettei elokuuta ole kuin hiiren pieru jäljellä ja vasta kolme vauvelia on suostunut ulkoistamaan toimintaansa. Hyvähän se on ettei meidän tulevilla neitsyillä ole mikään kiire mulla on jotenkin semmoinen kutina että ensi viikolla täyden kuun lumoissa saadaan vauhtia tähänkin toimintaan

Hah, luin vau kirjaa ja sieltähän löytyi rv 38:n kohdalta hyvin valaiseva kohta: "Elimistö alkaa tuottaa endorfiinejä, eräänlaista luonnon omaa amfetamiinia, jonka sivuvaikutuksena seuraa usein ärtyneisyyttä, nukkumisvaikeuksia ja mielialamuutoksia". Tämä taitaa olla aika monen kohdalla selitys känkkis päiviin. Toisaalta on ihmeellistä olla osallisena luonnon järjestämää systeemiä. Mä ihmettelin tänään päivällä että ei voi olla totta että minussa on kaikki ne ainekset josta vauva tehdään ja joista se kasvaa. Nyt kun synnytys lähenee niin huomaa jotenkin vain ihmettelevänsä entistä enemmän luonnon järjestämää kiertokulkua ja omaa osuutta siihen. Jotenkin on omalla tavallaan haikeaa että tämä raskausaika loppuu ja toisaalta on kauhean ylpeä tunne siitä että olen ollut kotina tulevalle lapselleni jo niin monta kuukautta jotta hänen olisi hyvä kohta syntyä... Olen hämmästynyt

Eilen illalla viimeisen kerran otin koiran autoon ja suunta oli kohti treenejä, oli aivan yli mahtavaa kun sai jotain muuta mietittävää edes hetkeksi. Ensi keväänä sitten jatketaan tästä, katsotaan jos innostuu talvella hieman tokoilemaan. Kaikki on niin kiinni pentusesta mutta tuskin ennen huhtikuuta on asiaa treeneihin... Omalla tavalla oli yllättävän helppo päätös, kaipa sitä on nyt sitten valmis!
Päivällä pääsin käymään kaverin luona keskustassa ja siitä miehen kanssa hieman shoppailemaan, piristi muuten aika latteeta fiilistä mikä eilen vallitsi. Eteenkin kun sukulaiset soitteli ja kyseli että noh, tuleeko sitä pentusta tänään vai ei. Ei sitten tullut, aamulla jo totesin miehelle että ei sitten lädetty!

Gallup: Minkälaisia enteitä lähestyvästä synnytyksestä muilla on? Mä olen huomannut että pentunen ei enää ole niin vilkas, kyllä 10 liikettä tulee tuntii mutta meno on jotenkin hillittyä. Alakerta on sitten laittanut kunnon erite tuotanno käyntiin (pahoittelut yöks jutuista ) limaa tulee ja pee lentää!!! Nytkin koko ajan supistelee mutta ilman kipua, päivittäin kuitenkin siis. Lantio on ihan hellänä kun joku kumma poraa päätään alas päin. Tässä näitä nyt ainakin alkuunsa...

Kaikille isot tsemppi :hug: ja sympatiat vaivasille! Tulen sitten päivällä laittamaan neuvola kuulumisia...

koiruus ja täysaikainen pentunen rv 37+1

 

Kiitos Koiramammalle vinkistä. Aamulla pitää soittaa päivystykseen, jos antaisivat ajan. Eilen oli normaalimeininkinä lokakuulle hammaslääkäriaikoja, mutta jotenkin on sellainen kutina, että suun tulis olla leikkauksessa kunnossa.

Ihanaa, että muillakin on ollut silmäongelmia. Googlaamalla tuli vain aivokasvaintietoja, mutta nää elohiiret / nykivä näkeminen kaiketi liittyy raskauteen samoin kuin ranteiden ja käsien pinnekivut.

Eilen saunassa mietti, että ens viikolla vielä päästään perheenä kylpemään. Sen jälkeen menee vuosia ennen yhteissaunaa. Esikko on innostunut saunomisesta, ehkä siksi kun saa jätskiä ja mehujäätä syödä siellä käytännössä rajattomasti. Nauttii lauteilla istumisesta ja kylmän syömisestä. Pikkusiskon kanssa voi olla toinen meininki, hän tuskin tulee kärsimään liiasta laihuudesta joten "kultaseni, otatko viidennen jäätelön" ei ole hänen korvilleen, niin kuin se on ollut esikon korville tarkoitettu sanonta. Ja kauanko kestää, ennen kuin vauvan kanssa päästään saunomaan? Sitteri suihkuhuoneeseen? Vaikka kuinka vauva siinä tilassa olis rauhassa niin itkun tullessa sitä oltais ongelmissa kun en häntä löytäis! Niin sokea olen saunassa ilman laseja, että mies joutuu taluttamaan. Löylynheitto meillä muuten sujuu kätevästi ampumalla vesipyssyllä kiukaalle. Sen kuulee kun osuu. =) Muuten vesi lentäis ties minne. Seinille ja lattialle. Jos kauhan edes oikein päin sais käsiinsä.

Tuli mieleen, että miten sitten sairaalassa. Jos kotona saa max sen 4h nukuttua yössä niin kuinka sairaalassa saa yhtään nukuttua ja miten huonekaverit kärsii kun toiset vaan valvoo? Tästä kommentista huomaa, että esikko siis kotiutui 12h yössä nukkuvana. Toi 4h jakso oli mulla öisin pumppausväli ja jostain syystä siihen on siis taas palannut. Paitsi ettei heräämisen jälkeen aina saa unta.
No joo, pitää muista että kun raskaus on ohi, hormoonit ottaa vallan ja elämästä tulee ihan toisenlainen.

Synnytyksen lähestyminen:
En tiedä, huomaako sitä. Päätä pusketaan kylkiluiden alle ja välillä nukutaan ja välillä liikutaan. Esikon kanssa tuli supparit ja rinnat alkoi vuotaa jotain päivää ennen synnytystä. Pari tuntia enne synnytystä on olo ollut sellainen 'nyt se tulee' ja silloin oltiinkin jo sairaalassa.

Hexa ja pikkusisko, 37+5

 

Huomenta kaikille.

Pitkästä aikaa pääsen kirjoittamaan. On ollut tietokone-ongelmia. Tai jatkuvat nuo ongelmat vieläkin, miehen työ läppäriä tässä lainailen. Toi meidän kone meinaan päätti räjähtää Oikeen kunnon pamahduksen ja kipinöiden kera... Veti kämpänkin pimeeksi kun sulake meni samalla. Voin sanoa, että hiukan pelästyttiin. Tämän lisäksi netti on toiminut vain satunnaisesti. Nyt kuulemma netin vika (mikä ikinä olikaan) on korjattu. Tolla pleikkarilla olen sitten käynyt teidän juttujanne lukemassa, mutta ei sillä mitään jaksa kirjoittaa.

:wave: Minä kyllä varmasti olen täällä vielä syyskuussa, jollen jopa lokakuussa. Mulla on LA tuolla ihan häntäpäässä ja uskon (ja toivonkin), että lähelle sitä mentäis.

Paljon on ollu kaikkea mitä on pitänyt kommentoida, mutta aika hankala nyt yrittää enää muistaa

Tuuli, Dior ja Tiini Onnea mielettömästi pikkuisistanne! Hienoa, että kaikilla kaikki hyvin.

Miehen pelaamisesta piti myös kommentoida (puhuitte siitä kyllä jo n. 10 sivua sitten, anteeksi :ashamed: ). Me ollaan molemmat pelaajia. Nyt en ole nettipelejä pelannut säännöllisesti enää n. vuoteen, mutta sitä ennen viikonloppu saattoi kyllä hurahtaa kokopäivän pelimaratooneissa. Meillä hommaa helpotti se, että pelasimme yhdessä. Kun kyllästyin, ja löin näppiksen ja hiiren naulaan, keskustelimme mieheni kanssa hänen pelaamisestaan. En halua, enkä suostu olemaan yhdellekkään pelille mustasukkainen. Onneksi meillä on toiminut aika mukavasti pelaamisen aikatauluttaminen. Välillä on aina tarvinnut kyllä huomauttaa, että nyt alkaa menemään taas hiukan överiksi. Tosin meillä helpottaa sekin, että mieskään ei enää pelaa sitä aikaa vievää nettipeliä, juuri sen takia että se vaatisi hirveän määrän ajallista panostusta.

Joku muuten pohti joskus, että jos itseä sekasotku ja siivottomuus häiritsee enemmän kuin puolisoa, niin onko silloin velvollinen yksistänsä siivoamaankin. Musta se kuuluu silti molemmille. Tästäkin ollaan miehen kanssa puhuttu. Ollaan sovittu, että mun täytyy ymmärtää että mies ei aina edes huomaa sotkuja ja ei välttämättä siivoa niitä juuri niinkuin haluan, juuri silloin kun haluan. Miehen sitten taas tulee opetella huomaamaan häiritsevät asiat hieman paremmin, sillä hänen vaimonansa minun onnellisuuteni tulisi olla hänelle tärkeää. Eli vaikkei koti ja siisteys kiinnostaisi pätkääkään, niin vaimosta pitää olla kiinnostunut. Toimii vaihtelevasti

Mamitus ja Cora iso :hug: molemmille, vaikka minulla ei paniikkihäiriöistä ole kokemusta. Pelot nostivat täälläkin rumaa päätään eilen illalla. Katselin päivällä kokoamaani pinnasänkyä ja yhtäkkiä kauhukuvat valtasivat mielen. Ihan siitä lähtien, että mitä jos en tunnekkaan lasta omakseni ja kotiin päästyäni haluan palauttaa sen jonnekkin (mies kyllä lohdutti luontoäidin huolehtivan ettei näin käy) Vauvan vammautuminen synnytyksessä on jostain syystä yksi ykköspeloistani. Yritän vain olla ajattelematta asiaa...

Eiköhän tässä nyt tullut muutamia (viikkojen takaisia) asioita kommentoitua. Toivonmukaan pääsen osallistumaan hiukan tiheämmin jatkossa. Seurailen ainakin (monesti päivässä :ashamed: ) mitä teille kuuluu ja ketä supistaa

Feli 34+4

 

:headwall: nyt on pakko sanoo et oon niin saatanan kateellinen kaikille joilla lapsia ei vielä ole tai lapset nukkuvat hyvin!!Toi pikku-ukko on näköjään ottanut nyt sit ihan tavaks et 5.30 jälkeen ei enää nukuta!!ja sehän tällee raskausaikana onkin mukavaa kun oma yö menee heräillessä ja pyöriessä ja sit ei saa aamullakaan nukkua |O
perkele, sanon vaan!

Hilbert mullakin samaa vaivaa ton koulussa istumisen kanssa, miks ne ei vois hommata semmosia sohvia mis sais röhnätä

Dior söötti nyytti teillä!!ihana kuin punasia ja "ruttusia" ne onkaan.

täälläkin kyllä noita pelkoja on, mulla lähinnä lapsen terveyteen liittyviä.Sairaus johon mun sisko kuoli oli periytyvä ja itsekin olen syntynyt "viallisena" joten pelottaahan se että vauvallekin jotain tulis...varsinkin kun esikoinen on terve niin jotenkin nyt aattelee et pakko nyt sit jotain olla!

Hexa nykyään taidetaan suositella ettei vauvaa vietäs saunaan alle 6kk ikäsenä mut jokanen tietenkin tekee tyylillään.Meillä ei poika tykännyt YHTÄÄN saunoa ennen 1v, silloinkin meni aika monta kertaa tosi varoen ja lähes "sisään-ulos" meiningillä.
Nyt onkin kovasti menossa "hossoon"

koiramamma aika samoja "enteitä" kun sullakin...oikeestaan ihan samat.Mulla sit vielä paikat jo auennut mutta nehän nyt voi olla auki vaikka kuin kauan ilman että se mistään enteilis.Ja pakko sanoo etten usko näiden muiden vaivojenkaan enteilevän mitään, taidetaan mennä sinne LA asti vaikka se lääkärikin veikkaili että aiemmin vois jo tulla..

hille raskausmyrkytykseen liittyy paljon paljon muutakin kun vaan kohonnut verenpaine (ja se kohoaa huomattavasti) kuten valkuainen pissassa, kova turvotus, päänsäryt ja näköhäiriöt.Älä siis huoli

nawi :hug:

nyt kiukuttelemaan vaatekaapille, tarvis sitäkin siivota..
d. ja pipana 38+2

 

Huomenta!

Aloin ihmettelemään tuota maskan painoarviota.
Että olis muka liian pieni. Kun mulla oli viikolla 36+4 painoarvio 2570 g ja sf-mitta 32.
Painosta terkka vain sanoi, että sehän kerkeää sen kilon vielä kasvaa jos laskettuun aikaan menee. Sehän vauva loppumetreillä kuitenkin kasvaa sen n. 200 g/viikko.
Mulla myös aina ollut todella pieni maha, nyt tuntuu oikein extrapieneltä. Silti sieltä on putkahtanut yli 3,5 kilosia.

Tulin eilen siihen tulokseen, että vauvaa on turha yrittää saada ulos, ennenkuin se itse on siihen valmis. Rehkin viisi tuntia kukkapenkin kimpussa ja leipasinpa vielä muutaman piirakankin; ei yhtään supistusta, mutta selkä ja jalkojen lihakset kipeytyi kyllä!
Onhan se silti hyvä liikkua loppuun asti mahdollisuuksien mukaan, niin toipuu sitten synnytyksestäkin nopeammin.

maariankämmekkä 37+5 (jo!)

 

Huomenta!

Ihania kuvia diorilla!
Meillä on aika pienenä lapsia viety saunaan, oltu tosin alalauteilla ja vaan pieniä aikoja.Eihän se tietty suositeltavaa ole, kun lapsilla kestää kauan ennenkuin lämmönsäätely toimii kunnolla.

Eilen sitten täälläkin urakoitiin niitä Ässiä, ainakin saunaa ja seksiä......mutta eipä auttanut mitään. Kuuma ja hiki vaan pitkän aikaa

Lapset oli eilen ihan mahdottomia ja hermo meni moneen kertaan ja tietty illalla hirveä morkkis ja tosi huono äiti-fiilis. Hermo on kyllä piukeena koko ajan.

Viimeinenkin muksuista heräsi, joten hommiin mars. Mukavaa ja vaivatonta päivää kaikille.

Miia ja masu 37+1

 

Huometa tai pikemminkin päivää omasta puolestani!
(lue: valvonut jo neljästä asti....)

Ja iso kiitos kaikille tsemppaajille!
Kyllä täällä on mahtava porukka, kun saa tukea näin upeasti!!! :flower: :flower: :flower:

Tänään jo parempi päivä ja ajattelin tosiaan toteuttaa sen kirppisreissun!
Sateiselta näyttää ilma, mutta eipä tuo haitanne, kun kirppikset on sisätiloissa.

Koiramammalle erityiskiitos pienestä luennosta noita hormooneita koskien.
Tuli heti helpompi olo, kun kiukuttelut sun muut ärtymykset saivat selityksen.
Olen tässä viime päivät ollut kuin pyllyyn ammuttu karhu, ruoka ja herkut maistuisi ja nukutuksi ei meinaa saada millään, silti on koko ajan väsy.
Mutta sillehän onkin selitys!!!! Ihanaa!

Mutta nyt viemään esikoista eskariin ja sitten itse aamupalalle!
Haleja!!!

Mamitus2 ja Nappula 37+4

 

Huomenta!

Nyt on sitten synnytystapa-arvio takana ja kuulemma ihan normikokonen vauveli tuolla masussa asustaa, painoarvio nyt 3kg. Ja mikäli menee laskettuun aikaan saakka, arvioi, että sellanen 3,5 kilon mötikkä sieltä tulis. Eli olin ihan tyytyväinen vastaukseen. mutta sitten toinen asia, mihin en ollut yhtään tyytyväinen: kouhdunsuu kiinni ja kohdunkaula vielä tallella. Ainoa loppua enteilevä merkki oli, että kohdunkaula oli pehmeä. Että jee jee, taisi vahvistua sekin, että meikäläinen pyörii täällä vielä monta viikkoa! Tosin lääkäri sanoi, että ei pysty sanomaan muuta kuin että nyt lähipäivinä ei ole synntys tulossa, mutta siitä eteen päin ei uskaltanut lähteä veikkailemaan. Mutta mulle toi riitti, oli pakko alkaa psyykkaa itteensä, että laittaisin tän malttamattoman odottamisen jonnekin sivuun. Ja ajattelen, että vauva syntyy kun on syntyäkseen, ja se tulee ulos kuitenkin lähiviikkoina. Eli nyt tää hätähousuisuus jonnekin hittoon ja nautiskelua viimeisistä raskausviikoista... helpommin sanottu kuin tehty :headwall:
Ja aasinsiltana sama valitus jatkuu koiramamman galluppiin: ei merkkejä! Ainakaan, että huomaisin. Kivuttomia ja henkeen ottavia supistuksia tulee myöskin päivittäin, mutta kuten eilinen todisti, ei niistä oo mihkään! Alapään eritteet on ennallaan, eli ei suurempia vuotoja, niin kuin ei oo koko raskaudessa ollut. Tosin toi perä kyllä laulaa ja aika löysälläkin on, mutta en jaksa uskoa, että liittyy mitenkään lähenevään synnytykseen. Plaah.

Dior aivan vallattoman suloinen vauva! :heart:

Nyt ei kykene muuta kommentoimaan, kun kiukku ja kyllästyminen raskaanaoloon myllää ja pettymys alakerran järkähtämättömään kohdunkaulaan on liian suuri.
Pahoittelen negatiivista sävyä... :headwall:

suhveli ja "mul-ei-oo-täältä-mikään-kiire-ulos"-vauva 37+1

 

Täällä tuskaillaan päänsäryn kanssa. Otin juuri grammasen panadol forten, toivotaan, että se vähän auttaisi. Parin tunnin päästä pitäisi mennä työkaverin kanssa lounaalle, toivottavasti siihen mennessä helpottaisi.

 

Hyvä ettei koiramammalla ollut sen pahempaa mä jo ehdin ajatella vaiks mitä. Kyl tää olo alkaa oleen aika järkkyy jo ja vois ihan hyvin tuupata ton asukin pihalle, mut eipä se sielt kunnon siivouksellakaan tuu ja saunoinki viel ja söin suklaata otin sen seksin tilalle ku ei oikein kiinnosta tunkee mitää ylimäärästä tonne alakertaan enää tuntuu et siel on nyt muutenki liikaa tavaraa. Tän päivän pidän kyl tiukasti jalat ristissä tänään ei saa tulla kun on esikoisen synttärit :heart:
Nyt serraano...myöhemmin lissä =)
elohiiri ja masu 38+1 :heart:

 

Huomenta täältäkin massukat =)

Nawille toivotellaan parempaa tätä päivää, kun eilinen meni niin metsään.

Maska Minä kans ihmettelen tuota kommenttia "viikkoihin nähden liian pieni" Kun meidän poika ei paljoa isompi ollut viikolla 39 syntyessään :kieh:

Jouskari Itsellä viimeks ainakin vähän auttoi sellainen ajattelu supistusten keskellä, että jokainen supistus on taas askelen lähempänä vauvaa :heart:

Koiramamma Tiedä sitten enteileekö täälläkään mikään synnytykseen Paikatkin taas tuntuu saharalta...toisaalta taas välillä kyllä lirahteleekin jotain. Kauhea paineentunne on välillä...

Feliana No on se nyt ihme, että koneet tuolla tavalla poksuu Mutta mukava tietää, että taustalla oot siellä hengessä mukana

Daydreams :hug: meillä kans tuli pikkumies tonne meidän sänkyyn mesomaan joskus puoli kuudelta :kieh: puoli seitsemältä onneks nukahti viel hetkeks...

Mamitukselle mukavaa kirppiskierrosta =)

Suhveli Jos yhtään lohduttaa, niin täällä kans sama homma kuin sulla, eli paikat vaan pehmeet, mutta kiinni ja kanavaa 3 cm jäljellä. Mutta nyt se lohduttava osuus... pojasta mulla oli tää sama tilanne viikolla 37+2 ja silti synnyttiin jo viikolla 39 Että tosiaan tilanteet voi vaihtua nopiaankin ihan muuksi

Hilbert Toivottavasti päänsärky helpottaa :hug:

On se hyvä juu, kun koiramamma oli selvittänyt, että miksi sitä ollaan niin kärttyisiä nyt :kieh: voi hyvällä omallatunnolla jatkaa kiukuttelua
No tänään ainakin tähän menessä on vielä ihan hyvät fiilikset ja toivottavasti pysyykin.
Meillä ukko sano viel puoli yhdeltätoista, että Vilpertti viel ois puolitoista tuntii aikaa saada kiva syntymäaika Mä sitte siihen, että aika kiiruusti sitte tarttis tulla, että ukko voi sitte jo mennä steriloimaan saksia alakertaan ja tuoda kengännauhat mukana, että tuskin siinä sairaalaan kunnolla ehtis. No eipä Vilpertti lämmenny idealle

kakkavaipan vaihto kutsuu :wave:

Katjuska ja täysiaikainen Vilpertti 37+0 :heart:

 

Huomenta! Eilen taisi olla kohtuu-huono päivä melkein meillä kaikilla. Mä aloin jopa miettiä omien päänsisäisten raivareiden keskellä sitä elokuvaa, jossa Michael Douglas riehuu pyssyn kanssa (Rankka päivä?), että sehän vois sittenkin olla ihan realistinen leffa... Mutta onneksi Koiramamma löysi selityksen, uskon kyllä tuohon!

Coralle ja mamitukselle :hug: pelkojen keskellä. Mä olen kymmenen vuotta sitten kärsinyt paniikkihäiriöstä. (Oon siis nyt yli kolmekymppinen.) Vuosien varrella kohtaukset ovat onneksi jääneet. Apuna on ollut se, että on osannut ennaltaehkäistä asioita: esim. hengitellä tiukoissa tilanteissa, liikkua paljon ulkona, välttää kahvia vaikeina aikoina ja kai eniten jotenkin suhtautua itteensä vähän armollisemmin, ettei tarvii olla niin täydellinen joka tilanteessa. Jooga eritysesti on auttanut mua rentoutumaan. "Huvittavaa" on muuten se, että tätä erittäin toivotun vauvan raskaustestiä tehdessä tuli mullekin viimeksi paniikinomainen olo, joka kesti varmaan pari päivää. Meni vähän aikaa ennen kuin pystyi ajattelemaan asiat uusiksi ja tottumaan ajatukseen elämänmuutoksesta. Mutta uskon kumminkin, että asiat sujuvat synnytyksen jälkeenkin parhaalla mahdollisella tavalla. Täällä voi ainakin puhua asiasta ja yv:täkin saa laittaa, jos huvittaa. =)

Lizard Enpä tajunnutkaan, että sulla ei ollutkaan lääkärissä ultraa käytössä. Meillä joo oli ja sillä se lääkäri tutki mm. vauvan reisiluun pituutta. Johtuukohan tää viimeinen ultraaminen täällä siitä, että lähin keskussairaala ja synnytyspaikka myös on yli 300 km:n päässä? Että kannattaa tutkia vielä tässä vaiheessa ultralla, koska oikean avun saaminen on hätätapauksessa aika kaukana? Mutta uskon, että kokenut lääkäri osaa myös pelkällä käsikopelolla sanoa aika paljon tulevasta muksusta tässä vaiheessa.

hexa Sairaalassa nukkuminenhan saattaa olla sitä sun tätä, riippuu ihan huonekavereista ja niiden vauvojen nukkumisesta. :| Luulen, että kaikkien mielestä yleisessä huoneessa oleminen on siellä sen verran sähläystä, että jokainen haluaa sieltä mahd. pian kotiin? Kunhan vain oma vointi antaa periksi.

Koiramamman synnytysgallup Ei minkäänlaisia oireita synnytyksestä. Paitsi nuo mielialanvaihtelut... Mutta niillä ei vissiin saada mukeloa ulos mahasta? Voimia kaikille tähän päivään! t. vuh ja mahavauvanen

 

Huomenia!

Pari päivää palsta-taukoa ja hirmuisesti tekstiä!

Suloinen prinssi Diorilla! :heart:

Taivaannasta pohti autoilua. Oon ajellu max tunnin matkoja vielä ja ainoa ongelma tuntuu olevan liitoskivut lonkissa ton pitkän ajamisen jälkeen. Ja sit tulee se kipu vasemmalle kylkiluiden alle. Et pausseja vaan riittävästi, niin eiköhän se ole ok =)

Mulla kans samaa sisäreisi-kipua kuin Pienpapulla. Tosin vaan oikeessa jalassa. Ja samalla puolella myös toi alapää kipuilee.

Eilisen päivän vietin ahkerasti kauppoja kierrellen, kun toissapäivänä totesin et ihan sama lepäänkö vai enkö koko päivää niin masu pingottaa silti. Joten rohkeesti liikkeelle! Siitä seuras sitten vaan yöllä ilmeisesti(?) ekat kunnon supistukset. Ensin tuli huono olo ja sit aaltoilevasti sellainen kipeä polte vatsassa joka kesti aikansa, helpotti ja tuli uudelleen. Kuulostaako suppareilta? Täällä kun ei aikaisempaa kokemusta asiasta ja vähän ulalla välillä näiden tuntemuksien kanssa... :ashamed:

Turvotus iskenyt urakalla. Sama kenkä-ongelma kuin muillakin: käytössä varvastossut ja sellaiset lenkkari-pistokkaat, muut ei mahdu. Ja kun rajoittuis sit vaan jalkoihin, mut myös sormet on kuin nippu nakkeja ja eilen turpos myös naama - järkkyä! |O Illalla kyl tuntui, et toi päivän liikkeellä olo ja about sata litraa vettä mitä join, olisivat vähän auttaneet. Mut toikin turvotus tuli muuten taas saunaillan jälkeen.. Sormien turvotus vähän haittaa käsitöitä. Mäkin intouduin vuosien tauon jälkeen kutomaan ja kohta on villaiset housut vaaville valmiina, nuttu vielä odottaa valmistumistaan. :heart:

Tänään iltapäivästä ohjelmassa lääkäri-neuvola. Tehdäänköhän siellä nyt sitten synnytystapa-arvio, kun on vika lääkärikäynti? Ei ainakaan neuvolan täti mistään sellaisesta ole puhunut. Vähän pelottaa pissakokeen tulos, kun tää turvotus iski yhtäkkiä ja vielä painokin viikossa oman vaakan mukaan noussut melkein kaks kiloa.. Toivottavasti ei ole mitään hälyyttävää. Mutta neuvolakuulumisia sitten myöhemmin.

Jaksamista känkkis-päiväläisille :hug: ja tietty kaikille muillekin :flower:

Zucchero 36+2

 

Heips kaikille! Pikainen tervehdys vaan. Täällä ollaan vielä kasassa ja toivottavasti pitkään. Se remontti, se remontti... pitäisi saada valmiiksi. Supistelee kyllä ja vaivoja on jos jonkinlaista (onneksi palstaa luettuani aina hoksaan etten ole ainoa) ja niiden takia voisin lähtä heti synnyttään, mutta nyt saa mennä kyllä sinne ainakin syyskuun 10. päivään asti. Se ku on se laskettu aika.

Hirveästi tsemppiä kaikille! Luin kyllä kaikki jutut mut nyt ei ehi kommentoida. Ruoka kutsuu! :wave:

syysmama & tyttö 37+1 :heart:

 

Daydreams:
Uskaltaakohan sitä edes 6kk vauvan kanssa lähteä saunaan? Ehkä jos laittaa hänet kylpyammeeseen viileähköön veteen? Tai siis 'sopivaan' eikä kuumaan. Mutta vasta sitten kun vauva ymmärtää käskyn 'varo kiuasta' ja osaa kiivetä itse alas lauteilta eikä lähde kiukaalle päin suunnistamaan uskaltaa kunnolla saunoa. Meillä onneksi saa 5 min:ssa saunan miedosti lämpöiseksi niin voisi tyttöjen kanssa kokeilla sitten helmi-maaliskuussa saunomista. Ennenhän meillä koira kävi myös saunomassa mutta sitten kun hänen kuulonsa aleni niin paljon, ettei enää kuullut milloin kutsu saunaan kävi, jäi saunomiset. Toisaalta joskus kun koira tajuaa saunan olevan lämpimänä hän pyytää päästä sinne ja sitten saunoo ihan itsekseen, kunnes avaa oven ja tulee pois, käy juomassa ja pyyhkii turkkinsa pukuhuoneen mattoon.

Hammas on nyt korjattu! Ja jos mieli tekee karkkia niin mieluummin sitä ottaa vaikka kahvia, johon laittaa kaakaojauhetta ja sokeria ja maitoa. Tulee halvemmaksi.. Ja makeanhimon saa tyydytettyä. Tai syö vaikka viinimarjoja. Paitsi sitten kun imetys alkaa, silloin syön sen jääkaapissa vuoden odottaneen jugurttisuklaalevyn ihan yksin. =) Tai ehkä ne lakritsit sairaalassa voi tehdä hyvää?

Meillä mies ei pelaa tietokonepelejä mutta on kiikissä sähköpostiin ja harrastusaiheisiin foorumeihin. No onneksi on noita koneita vähän joka nurkassa. Parempi on netissä roikkua kuin olla television orjana. Se kyllä hänellä on aika pahana vikana.

Huomaatte varmaan, että pitäis ihan oikeasti tehdä se yksi tietokantakonversio harrastepuolelle. Siksi mieluummin kirjoittelee kuin koodaa. Mutta ehkä se tietokantakin pitäis rakentaa.

Vuh:
Toi sairaalassa olo on jotenkin niin.. tai siis.. kun meillä on siitä niin pitkät kokemukset. Esikon jälkeen pääsin onneksi yhden hengen huoneeseen. Kuitenkin oli aika tuskaa kuulla vauvojen itkua ja nähdä sitten äitejä työntelemässä vauvoja niissä muovisängyissä. Onneksi siellä oli pari muutakin lapsetonta äitiä, mutta pakko oli päästä pois pian. Koska esikko ei siis itkenyt (eikä itke edelleenkään) niin vauvan itkuun reagoiminen on aika olematonta. Lähinnä aiheuttaa kiusaantumista ja torjuntaa. Sitä sitten mietin, että jos käy hyvin ja pikkusisko on elossa ja pääsee vierelle niin miten sitä osaa reagoida oikein. Ja kuinka pärjää muiden samassa huoneessa olevien vauvojen itkiessä. Kuitenkaan ei haluais joutua sellaiseen huoneeseen, missä muut ovat lapsettomia sillä lapsen läsnäolo siinä huoneessa satuttaa niin montaa. Ja jos itse joutuu hyvin menneen raskauden päätteeksi helposti synnyttäneen äidin kanssa samaan huoneeseen voi sekin olla tosi vaikeaa. No, kahden viikon kuluttua toivottavasti tilanne on selvänä.

Hexa ja pikkusisko, 37+5

Jostain syystä synnytykset on aina olleet xx+5, joten toivottavasti tänään tai ens torstaina ei vielä mitään tapahdu.

 

snodgrass Juu onneks oli matkaajalla kaikki hienosti... on vaan iltasin niin kamalasti liikkunu yleensä ja nyt en saanut sitä kymmentäkä liikettä tuntiin niin oli sitte itellä paljon rauhallisempi mieli kun oli sielä käyny =)

Koiramamman synnytysgallup täällä kyllä päivittäin supistelee mutta ei kipeesti... ja lonkat ja lantio on aikas kipeä.. mutta paikat ne varmaan vaan löystyy =) ei siis sen suurempia merkkejä...

Coralle ja mamitukselle jaksuja sielä pelkojen keskellä :hug:

Eilen oli synnytysvalmennus, puhuttiin hampaista ja niitten hoidosta... imetyksestä.. sairaalassa olo ajasta... siitä kun päästään vauvan kans kotiin ja lastenneuvolasta... Eipä sielä niin ihmeitä ollu, mutta ihan mukava se oli päästä samassa tilanteessa olevien seuraan enkä ollu ainoo malttamaton äiti =)

Nyt imuroimaan...

Höpöti ja matkaaja 35+5