Onnittelut hyvistä ultrauutisista kaikille :heart:
Pahoinvoinnista Mulla on olo menny vaan pahemmaks ja pahemmaks. Mä en ymmärrä, jotenkin muistelin et se on täs kohtaa aiemmin alkanut jo vähän helpottamaan, vaikkei kokonaan olekaan loppunut ennen viikkoa 14. Vesimelonia mäkin vedän. Se uppoaa, kunhan on ollut jääkaapissa riittävän kauan et on kans kunnolla kylmää. Ja jäävettä menee litratolkulla. Olo on niin karsea, että nyt minäkin sitten olen saikulla ja viime yönä näin jo untakin oksentamisesta. Ei jaksais enää yhtään. Ja tähän ei auta mikään säännöllinen syöminen. Se toimii sillon kun kyse on kuvotuksesta, mut jos menee oikeen pahaks, ni ei ihminen sillon pysty syömään järkevästi. Ei saa lähes mitään alas oikeesti. Tossa rv 6-8 mä pystyin pitämään itteni työkuntosena syömällä parin tunnin välein jotain, mut ei pysty enää. Argh.
Onko muilla jo supistuksia? mä heräsin aamulla supistukseen. Tuntu tosi inhottavalle ja kohtu oli ihan kivikovana. Menihän se toki ohi, mutta silti suututtaa. Edellisessä raskaudessa mulla oli hirveästi supistuksia ja kohdunsuu alkoi aueta ihan ennen aikojaan (rv17 2cm auki), jouduin saikuttamaan lähes koko raskauden. Nyt alkoi heti pelottamaan, et josko taas käy niin
Vauvan sykkeen tarkistin heti ku supistus meni ohi, löytyi onneksi edelleen :heart:
Vielä olis kaks viikkoa np-ultraan ja sit uskallan tän julkistaa koko maailmalle! Nyt jo tekis mieli hehkuttaa kaikille, mutta ei ihan vielä ole niin suurta luottoa tähän. Toki tuo sykkeen päivittäinen kuuleminen ja tajuton pahoinvointi luovat omaa varmuuttaan tähän odotukseen. Keskenmenneestä olo ei ikinä mennyt näin huonoksi kuin nyt, ja toisaalta viimekertaisen keskenmenon rajakin ylitettiin tossa neljä päivää sitten
Yritän nyt malttaa pitää suuni kiinni vielä sen kaksi viikkoa.
Edelleen, röyh!
Donnuska ja Juuso-Ilona rv 10+4