Moi! Meillä on yritystä takana jo reilusti yli kaksi vuotta. Noin vuosi sitten kävimme ensimmäisen kerran lapsettomuusklinikalla ja sain ensi töikseni rautakuurin. Kehon varastorauta eli ferritiini oli ihan säälittävällä tasolla, ja kun muuta varsinaista fyysistä ongelmaa raskautumiseen ei löytynyt, aloitettiin ensin kevyimmän kautta, eli lisärautaa popsimalla. Mitään ei tapahtunut puoleen vuoteen, ja keväällä otin käyttöön terolutit mahdollisen alkavan raskauden tueksi loppukierrossa.. ei mitään. Loppukeväästä päätettiin kokeilla inseminaatiota, ja päästiinkin yrittämään tätä touko- ja kesäkuun kierroissa. Samalla jo varattiin aikaa julkiselle puolelle tälle syksylle IVF-hoitojen starttaamiseksi.
Inseminaatiosta ei tuloksia, ja heinäkuu pidettiin täyttä lomaa hoidoista - jätin kaikki tukihormonit tässä kierrossa pois, ja koska klinikat kiinni, pistin pois mielestä kaikki ovulaation tikutukset ja aikataulut. Ja kuinkas sitten kävikään..
Käytiin elokuun alussa viikko Kreikassa, ja olin täysin valmistautunut, että kuukautiset alkaa tuolloin. Edellinen kierto oli jonkin päivän normaalia pidempi, joten ajattelin, että kävipä hyvä tuuri, että tämäkin kierto menee vähän pitkäksi ja säästyn kuukautisilta lomareissun ajan. Nukuin koko loman TODELLA huonosti, ja ihmettelin kyllä, että miksi en pysty rentoutumaan ja oonko oikeasti töistä näin stressaantunut, että en pysty rauhoittumaan. Valvoin yöt, vaikka koko ajan kyllä väsytti.
Tultiin kotiin, ja koska kuukautisia ei edelleenkään näkynyt, ajattelin, että teen raskaustestin ihan vain siksi, että ei yhtään tarvi pienestikään spekuloida OLISINKO raskaana, kun en kumminkaan ole - kuten en ole ollut niillä kymmenillä kerroilla aiemminkaan, en ole koskaan plussannut!
No nyt plussasin. Oltiin miehen kanssa molemmat aika pöllämistyneitä ja epäusko on ollut aika lailla läsnä aina tähän viikkoon saakka... Joka vessareissu pelottaa, edelleen. Käytiin maanantaina varhaisultrassa vähän pelonsekaisin tuntein, ja siellä se pikkuinen papunen köllötti ja kaikki vaikutti kuitenkin tosi hyvältä! Ultran perusteella vauva oli viikon minun arvioita vanhempi, nyt ollaan jo viikolla 9!
Etoo ja väsyttää koko ajan. Ja nälkä, jatkuva! Mutta on tämä aivan huikeaa, ei tätä vieläkään oikean käsitä todeksi!
Kirjoitan nyt ekaa kertaa tänne Forumille, ja ehdottomasti tulen mukaan FB-ryhmään, jos vain vielä mahtuu!
Iines2018 / 35v. / la 15.4. / eka raskaus / OYS