HELMIKUUN HELMET 2013 *syyskuu*

Hei kaikille! Eilen oli tosiaan rakenneultra, ja ruutuun pamahti heti ekaksi hieno katsaus jalkoväliin - siellä oli pippeli! Eli kuten arvelimmekin, selkeä poikalupaus annettiin (älä L.O.V.E. laita sinisellä, inhoan sitä väriä! )! Eilen jo ehdin ahdistua, että mitenkä me ikinä päästään yhteisymmärrykseen nimestä, kun ollaan pojan nimestä kinasteltu viimeiset viisi vuotta. Mutta ainakin nyt päätetty nimi tuntuu tosi hyvältä ja ihanalta!

Huh, jotenkin pelottaa: miten osaan olla pojan äiti? Kuulostaa varmaan hölmöltä, mutta kun olen lähipiirin pikkupoikia katsonut, niin jotenkin ahdistaa ne leikit... Kaikki on yhtä räjähtelyä ja kuolemaa, verta ja miekkoja. Nyt ainakin raskaana ollessa on ihan oikeasti AHDISTANUT tuollaiset leikit. Tuntuu, että viimeistään päiväkodissa kaikki pojat alkaa leikkiä näitä leikkejä. No, ehkä mä nyt ylireagoin raskaushormooneissani... Silti se nyt tuntuu aika voimakkaalta. Mutta onneksi tässä on hyvin aikaa tottua siihen, että tulen olemaan muutaman kuukauden päästä sekä tytön että pojan äiti! Ja siis, esikoinen ei todellakaan ole mikään prinsessatyttö, vaan hänen parhaat kaverinsa ovat poikia ja lempihommia on kuraleikit ja ötököiden tutkimiset... mutta kyllä sieltä selkeä hoivapuolikin löytyy, toisinkuin lähipiirin pojista... Valakaa minuun uskoa ja järkeä, kanssasisaret!

Nappikeitto + Pyöriäispoika 21+4

 

nappikeittoMeiltä löytyy ei tyyppillinen 6v poika. Rakastaa piirtelyä ja legoja. Herkkä ja vähän arkakin. Oli ihan pikkupoikana aivan kauhean ujo ja arka, mutta hyvinpä tuo nyt eskarissa näyttää pärjäävän. Meinas tosin jäädä rajumpien poikien jalkoihin, mutta ilmeisesti mun ja open puuttuminen sai typeryydet loppumaan. Joten uskallan väittää, et tämmösiä kilttejäkin poikia löytyy
Luonteesta riippuu paljon ja se kaveripiiri on iso osa myös.

Onnea poikalupauksesta :heart:

 

Nappikeitto mulla oli samoja mietteitä, kun kolmas lapsi osoittautui ultrassa pojaksi. Nyt poju on 8v. ja maailman kultaisin ja huolehtivainen. Ei harrasta sotaleikkejä eikä huuda ja meuhkaa vaan on aktiivinen, huomaavainen pieni persoona, joka osaa huomioda muut. Ei lainkaan arka vaan puolustaa henkeen ja vereen kiusattuja vaikka ei itse halua haukkua/ satuttaa vaikka koulussa sellaistakin esiintynyt. Poika kuitenkin luokkansa pisin ja voimakas, niin ei todella tarvitsisi katsoa muiden sekoiluja. Menee välin kyllä ja käskee kiusaajat tiehensä.
Rakastaa jalkapalloa, sählyä ja trampalla hyppimistä. Sisällä puuhailee legojen ja erilaisten milloin minkä muodin mukaisten lelujen kanssa (Pokemon-kortit, erilaiset figuurit, sormiskeitit jne.). Ja kaverinsa ovat samanlaisia. Kyllä se on kasvatuksesta kiinni ja siitä annetaanko niitä tappamisleikkejä leikkiä vai ei. On meillä noita pehmonuolia ampuvia pyssyjä ollut, mutta ne ei kauheasti onneksi kiinnosta. En halua tehdä "ampureista" kuten esikoinen sanoi tabua mutten myöskään suosia niitä. Hyvin se menee ja kivaa vaihtelua poika tuo =)

Ketunhäntä onnittelut tyttölupauksesta!

Kovasti väsyttää, kun viime yöt ovat menneet enemmän valvomisen kuin nukkumisen puolelle. Mahassa käy kiva myllerrys öisin hereillä ollessani, niin ei tunnu niin yksinäiseltä tämä valvominen :heart:

Maarit ja Hattivatti 20+2

 

Tääläkin yksi yökukkuja ilmoittautuu... Ei siinä muuten mitään - tuleepahan mullakin kirjoitettua tänne (lukupuolella ollu enimmäkseen), mutta kun aamulla kello soi kuudelta ja pitäs lähteä töihin. Mulla tätä yöheräilyä on muulloinkin ku raskaana ollessa: liittynee tuohon ei niin mukavaan refluksiin. Mulla kaava menee yleensä: näet järkyttäviä painajaisia, heräät, huomaat ettet voi enää maata, on noustava puoli-istuvaan asentoon (ylösnousevat nesteet ärsyttävät, mutta myös saavat pumpun toimimaan omia aikojaan )

Olikohan Äiti maa, joka kaipaili kiloja: mulla ois lahjottaa muutama tullut kilo (yhteensä tullut noin 5) Laitetaanko sähköpostilla, ykkös- vai kakkosluokassa, rahtina, vai? Mutta ihan vakavissaan - kyl se vaaveli saa omansa. Jos painoa ei tuu, niin sitte ei. Mun ystävällä on neljä lasta ja ei oo ku "parhaassa raskaudessa" saanu muutaman kilon painoa. Ja kaikki neljä hyvinvoivia tenavia. Yritä olla stressaamatta...

Tyttö/poika-asiaan: Meillä on siis vaan tyttöjä (toistaiseksi ?!?=)-ultraa odotellessa), eli taidan olla vähän jäävi vastaamaan, mutta vastaan silti . Eli voisin kompata Maarit*tia: kylhän meillä kaikilla on perusluonne, mutta raisumpaa luonnettakin voi ohjailla esim. liikunnan pariin sotaleikkien/vauhdikkaitten videopelien/sotimista&tappelua sisältävien ohjelmien tms. sijaan.

Vakuutusta emme ota nyttenkään: meillähän tuo edellinen tenava joutui olemaan ensimmäisen ikävuotensa aikana sairaalahoidossa noin puolet päivistä. Silloin joku kysyi, et olettehan ottaneet vakuutuksen. No ei oltu ja oltiin itsekin aluksi harmissamme. Miehelläni on kuitenkin tapana ottaa asioista selvää ja kohta hän jo exel-taulukossa oli laskenu puolesta ja vastaan - tyypillinen insinööri. Ja sitten minäkin lopetin harmittelun... Lapsen sairaalassaolostahan esim. maksetaan vain 7 pv kalenterivuodelta ja me kyllä ollaan päästy aina lääkäriin, kun on tarvittu, Uskoin siis laskelmia Ja meillähän siis neiti on tarvinnut ja tarvitsee vieläkin suhteellisen paljon lääkärissäkäyntejä (mm. astma ja refluksitauti).

Ei näin yöllä oikein ajatus kulje, enkä muista enää mitä olen jo monesti aikonut kirjoitella. Oiskohan sitten oman navan vuoro: joskus muinoin kirjoittelin kuinka työt pelottivat tai siis se, että olenko kykenevä töihin pahoinvointeineni ja päänsärkyineni. No hyvin lie siinä valossa menny, että sairaspäiviä ei oo tullu yhtään. Eli olen käynyt töissä, pääosin kohtalaisessa voinnissa. Vähän on siis helpottanu, mutta mukaan mahtuu huonoja ja erittäinkin huonoja päiviä. Mutta siis on jo aidosti tuntenut odottamisen iloa ainaisen huonovointisuuden sijaan. Eli tsemppiä niille, joilla vielä jatkuvaa huonoa oloa/muita vaivoja.

Huolet ja pelot (?) ei kuitenkaan jätä rauhaan. Mä en oo koskaan pelänny rakenneultraa niin paljon kuin nyt. Toisaalta siis odottaa et se jo ois, mutta toisaalta toivoo ettei se vielä olis. Ja silloin nuorempana kun odottelimme ensimmäisiä lapsiamme, odotteli ultraa vain siksi, että näkis vauvan:ashamed:. Mutta nyt kun on oman lapsen kohdalla kokenut rakenteellisia, suuria leikkauksia vaativia poikkeavuuksia, pelot nostaa päätään... Uskon, että kaikkki masussa on juuri niin kuin meidän perheelle on tarkoitettu ja tuo meidän 3-vuotias "poikkeuksellinen" on niin rakas tapaus, että ehkä sitä pelkää enemmänkin sitä, miten jaksaisi vanhempina kokea taas sitä huolen ja tuskan määrää, mitä silloin neitin vauva-aikana. Olipas sekavasti sanottu, mutta te ihanaiset varmaan ymmärrätte. Mua myös jotenkin palauttaa peloista maan pinnalle myös ystäväperheemme äidin sanoma siitä, "että vaikka saisit terveen lapsen, ei ole itsestään selvyys, että terveenä saa olla". Heidän leikki-ikäisellä on hoidettu kahdesti todella rankoin hoidoin leukemia, "tällä hetkellä hän on terve", hänen äitinsä sanoin...

Kiitos kun sain purkaa ajatuksiani, toivottavasti en aiheuttanut kenelläkään pahaa mieltä/ huolia omien huolieni kertomisella.

Ehkäpä kirjoittelen seuraavalla kerralla päiväsaikaan: ei olisi aikaa kirjoittaa tällaista romaania ja sekavia ajatuksia...

Toivoo Oila, joka yrittää päästä uudelleen uneen jaksaakseen lähteä aamulla töihin (kellon soittoon ois ruhtinaallinen tunti aikaa)

 

Huomenta,

Pakko tulla vähän hehkuttamaan pieniä liikkeitä :heart:! Pari viikkoa on kyllä ollut epäilyksiä, mutta nyt alan olla varma. Eilen illalla kun söin suklaata, niin vähän ajan päästä alkoi sadella niin hellyttäviä tuntemuksia alavatsaan :heart:, ihanaa!

Muutakin piti kommentoida...mitähän..no ainakin onnitteluja kaikille ihanista ultrakuulumisista :flower:
Meillä on ultraan aikaa vielä kaksi viikkoa, millään ei jaksaisi odottaa! Aijomme kyllä mennä myös 4D ultraan vähän myöhäisemmillä viikoilla. Onkos kukaan muu ajatellut mennä?
Sukupuolesta Haluamme ehdottomasti tietää sukupuolen on sitten kivempi ostella tyypille kaikkea. Ja muutenkin ainakin minä olen liian utelias tietämään, että jaksaisin odottaa synnytykseen asti

Vakuutuksista Olen niitä vakuutusasioita jonkun verran pohtinut, mutta vielä emme ole päättäneet. Todennäköisesti otamme kuitenkin jonkun. Itse jotenkin pidän ajatuksesta, että voisi sitten ihan reilusti käyttää yksityisiä palveluita. Ainakin täällä meilläpäin tuppaa terveyskeskuksissa olemaan paljon lääkäreitä ja hoitajia joiden kanssa tulee hieman kielimuurivaikeuksia..se hieman hermostuttaa minua :ashamed:

Vielä noista tarvikkeista kyselisin, että onko kellään ollut käytössä Pinnasängyn päälle laitettavaa hoitotasoa? Onko toiminut?

Nyt aamupalalle, tekee ihan hulluna mieli juustoleipää

Bumble & niin rakas masukki 18+2 :heart:

 

Huomenta

Kiitos Oila, laitetaan vaikka sähköpostilla niin tulee nopiaan! Yritän olla murehtimatta.
Ja koita sinäkin olla murehtimatta sitä ultraa. Pidetään kovasti peukkuja, että kaikki olisi niinkuin pitää. Tuo on ihan totta, et vaikka saisi sen terveen lapsen niin aina voi tapahtua jotain kamalaa. Mutta yritetään jatkaa positiivisena ja olla murehtimatta tuntematonta.

Ihana ettei Maarit* sun tarvii yksin valvoa :heart:

Bumle kaippa se ihan kätevä on, näin luulisin. Kokemusta ei ole. Jos teillä vaan tulee vauvan sänky olemaan samassa kerroksessa missä muuten eläminen käy Meillä tulee olemaan hoitopöytä alakerrassa, kun on kerta erillinen. Yöllä saa sitten vaihtaa unihiekat silmissä ihan siinä sängyllä vaan. Mulla tosin on jokaisen lapsen kohdalla hoitopöydän käyttäminen aina vähentynyt Mutta aina sen oon käyttöön ottanu

(.) Tulipa kans huonosti nukuttua. Kuopus heräili itkien joskus puolen yön aikaa, oli poskensa kolauttanut sängyn laitaan. En millään meinannut saada unta enää ja aamullakin heräsin ennen kelloa. Ja arvakkaa mitä :kieh: ei kannattas köyhän ostaa halpaa.. Ne mun Über halvat vaununi sitten hajos.. Se myyjä kyllä sanoi, et se kuomu on vähän rikki, joo kyllä, nyt se on puoliks irti.. Ja mies meinas, et kai ne korjattua saa mutta ei hyväksi tule.. Noo, minä sitten äitin kanssa olin puheissa ja valitin elämän kamaluutta ( ) ja hänpä sitten soittelee tänään pareja myytäviä vaunuja.. Meinas vaan, et tarvii tulokkaalla kiesit olla.. :heart: ihana äiti.

Äiti maa & Alli 21+4

 

Vielä vähän lisää...

Tilasin Ellokselta äitiystakin( mom2mom Mom2Mo Trenchcoat Poplin väreissä Musta kategoria Naiset - Päällysvaatteet - Ellos )hinta vähän kauhistutti, mutta takki tuli eilen postista ja tykkään kyllä hirveästi! Takissa on fleecevuori, joten ajattelin , että sillä varmaan aijon pärjätä koko talven. Pitää vain laittaa lämmintä alle jos tulee pakkaset. Mikähän muu lämmittäisi hyvin kuin villavaatteet?

Ja edelliseen viestiin unohtui myös laittaa viime viikkoiset neuvolakuulumiset. Hb, verenpaineet ym oli hyvät. Masusta kuului niin ihanat sydänäänet ja syke oli 145. Paino on noussut 183g/viikko, oli kuulemma ok, mutta ei tarvii silti herkutella en kuitenkaan aijo ottaa syömisistä mitään stressiä ainakaan tässä vaiheessa.
Mutta koska minun pissinäytteestä löytyy uudestaan ja uudestaan bakteereja, niin nyt aloitettiin raskauden ajaksi estolääkitys, tylsää :| onko kellään muulla samaa ongelmaa?

 

Huolet ja pelot (?) ei kuitenkaan jätä rauhaan. Mä en oo koskaan pelänny rakenneultraa niin paljon kuin nyt. Toisaalta siis odottaa et se jo ois, mutta toisaalta toivoo ettei se vielä olis. Ja silloin nuorempana kun odottelimme ensimmäisiä lapsiamme, odotteli ultraa vain siksi, että näkis vauvan:ashamed:. Mutta nyt kun on oman lapsen kohdalla kokenut rakenteellisia, suuria leikkauksia vaativia poikkeavuuksia, pelot nostaa päätään... Uskon, että kaikkki masussa on juuri niin kuin meidän perheelle on tarkoitettu ja tuo meidän 3-vuotias "poikkeuksellinen" on niin rakas tapaus, että ehkä sitä pelkää enemmänkin sitä, miten jaksaisi vanhempina kokea taas sitä huolen ja tuskan määrää, mitä silloin neitin vauva-aikana. Olipas sekavasti sanottu, mutta te ihanaiset varmaan ymmärrätte. Mua myös jotenkin palauttaa peloista maan pinnalle myös ystäväperheemme äidin sanoma siitä, "että vaikka saisit terveen lapsen, ei ole itsestään selvyys, että terveenä saa olla". Heidän leikki-ikäisellä on hoidettu kahdesti todella rankoin hoidoin leukemia, "tällä hetkellä hän on terve", hänen äitinsä sanoin...

Tsemppiä rakenneultraan. Mulla tuo keskimmäinen "erityislapsi" ja tiedän juurinkin sen tunteen kun saa siellä rakenneultrassa kuulla että jotain onkin "pielessä".
Meillä tosiaan huuli-ien-suulakihalkiolapsi, joten vaiva on suhteellisen pieni, mutta 3 leikkausta on takana, 9. putket korviin ja lukematon määrä korvatulehduksia. Ainahan leikkaus on riski, mutta onneksi täällä ollaan oltu vielä ns. pienissä leikkauksissa, jos leikkaus nyt voi vain pieni olla. 18 ikävuoteen asti ois seurannat+operoinnit.
Tsemppiä pelkojen kanssa :hug:

Hoitotasosta, ekan lapsen kans oli, sen jälkeen jäi käyttämättä. jotenkin paljon helpompi kun on hoitolaukku jossain niin napata se viereen ja vaihtaa vaippa missä sattuu olemaan sillä hetkellä

BUMBLE, onnea liikkeistä:heart:


(.)
Aamu on aloitettu vampyyrinluona vierailulla, eli kilppariarvoja kävin otattamassa. Josko huomenna saisi jo tuloksia

Mies totesi noista remonttihommista että pidetään se kämppä pois vuokralta viel kuukausi niin hänm lomallaan remppaa, ettei mun pidä enää tällä mahalla sinne mennä :heart: Sen suhteen siis rauhallinen olo VIHDOIN! En olis kyl jaksanutkaan enää yhtään..

Kuopus tuolla huojuu ja painelee kävellen:heart: En muistanutkaan miten ihanaa aikaa tää on kun mennäänm noilla hyperhuterilla askelilla joka paikkaan

T:Neiti + muruset 18+5...?

 

Huomenta!

Flunssa: se perkules meinaa iskeä täälläkin, vaikka normaalisti en sairasta juuri koskaan. Nyt ollaan miehen kanssa kuitenkin tuhistu Tukholman reissusta asti ja pahenemaan päin vaikuttaa olevan. Päätä ja lihaksia särkee, aivastuttaa, argh. Olen kiskonut C-poretabletteja ja kuumaa ja niillä yritän pärjätä jatkossakin, jollei päänsärky ylly ihan sietämättömäksi. Töihin ajattelin myös jaksaa...

Keishalle tervetuloa joukkoon! Onneksi huolet (napatyrä) osoittautuivat aiheettomiksi!

Neuvolan kaavakkeista: mä en myöskään koe millään tavoin yksityisyyttä loukkaavina, päinvastoin, musta niissä on aika hyvä aiheita tulevaa elämänmuutosta ajatellen- etenkin kun esikoinen tulossa. Ja meille neuvolan täti kyllä korosti, että kaavake on siis ihan meille itsellemme, että voimme sen pohjalta linjata keskustelua kotona ja sitten seuraavalla neuvolakäynnillä tuoda haluamammiamme asioita esille keskustelussa (tai olla tuomatta mitään). Minä ajattelen, että noista asioista on hyvä jutella kotona ja meiltä saattaisi jäädä 'huomiseen', jos ei olisi tuota neuvola-aikaa tiedossa.

Heidukalle ja Pinkille tsempitystä!

Isän liikkeiden tuntemisesta: täällä tuntuu liikkeet melkeinpä paremmin vatsan päältä! Ja joka päivä voimakkammin. Viikko pari sitten tunsin niitä vain selällään hiljaa maatessa, nyt myös istuessa. Se on kyllä ihana tunne! Olemme miehen kanssa ottaneet tavaksi seurustella pikkuisen kanssa aina illalla ennen nukahtamista (paijataan masua ja jutellaan pienelle, mies puhuu suoraan napaani ). Eilen illalla ainakin potkuja sateli juttutuokion aikana.

Ketunhännälle onnea tyttölupauksesta!

Ja nappikeitolle poikasellaista!

(Itse en vieläkään tiedä haluanko tietää sukupuolta... vähän alle viikko päättää asia, tai ehkä jätän asian vaan siihen hetkeen ja päätän ultrassa...)
Tuulis ja rakas 19+4 (viime viestissä lipsahti viikot väärin).

 

Kyllä täytyy myöntää että rakenneultra jännitti. Kauhean kauan kätilö tutkaili sydämen rakennetta, meinas itellä tulla kylmä hiki päälle... serkun lapsella oli sydänvika syntyessään, leikkaus on nyt läpikäytynä ja lapsi voi hyvin mutta kamalaahan se prosessi on... Kaikki meillä näytti olevan hyvin, toivotaan että niin on

Flunssa meinaa täälläkin koputella, toissapäivä meni valkosipulin pala korvassa peiton alla ja se kyllä auttokin Söin myös valkosipuliruokaa eli tehohoitoa

Hankinnat Meillä mies hakee kamat mitä minä etsin ja hommaan netistä sohvalla maaten Kohta alkaa olla tärkeimmät kasassa, en kyllä tiiä mihin kaikki mahtuu, olohuone alkaa muistuttaa lastentarvikeliikettä Kantoliinaa mietin, oppiskohan sitä käyttämään... rintareppu oli joskus mutta mun mielestä vauva pääsi siinä liikaa heilumaan eli toinen käsi oli joktap käytöstä pois sen tukiessa lasta :|

Vakuutukset Me ei oteta vauvalle vakuutusta, mutta henkivakuutukset on molemmilla, ne täytyy taas sitten muokata uudelleen perheen kasvaessa. Koetaan että nykyisellään julkinen terveydenhuolto on ainakin lapsille toimiva.

Jaahah, se ois taas nälkä, ei muuta kuin jääkaapille Kivaa keskiviikkoa kaikille :wave:

Ja kiitokset lupausonnitteluista

 

Huomenta!

Kiitos tsempeistä! Ne on tarpeen. Kävin tänä aamuna lääkärissä ja oon nyt saikulla rakenneultraan asti eli viikon. Kohtu kasvaa niin kovasti että aiheuttaa kipua alavatsalla, joten töissä olen hyödytön :/ Kotona pärjäilee hyvin, mut ei saa mitään kauheen raskasta puuhailla. Kohdun kaula oli kuitenkin normaali ja hyvässä kunnossa, joten se huoli pois! Huomenna sit neuvolaan
Meillä ei isä vielä ole liikkeitä tuntenu, en oikein minäkään vatsan päältä, mutta sisäistä mönkimistä tunnen kyllä päivittäin :heart: Johtunee hyvistä "pehmikkeistä" tossa vatsalla

sellaista tänään Heidukka ja Mytty 19+0 (POKS!)

 

Huomenet, vai onkohan tämä jo paremminkin se aika kun sanotaan päivää

Flunssasta huolimatta sain nukuttua ihan hyvät 11h yöunet. Nenä on kyllä ihan tukossa, mutta ei ihmeellisemmin häirinnyt unen tuloa. Saisi silti mennä äkkiä ohi, saisi hoidettua asioita.

Eilen illalla tuli pari ikävän tuntuista supistusta ruokaa lämmitellessä, mutta taitaa olla näitä ihan normaaleita (pari kertaa maha meni vähän kovemman tuntuiseksi ja hetken päästä helpotti, eikä mitenkään järkyttävän kivuliasta-menkkakivut on hirveemmät ). Viikoilla 21+3 oon kuitenkin jo menossa. Kaipa siellä omalla gynekologilla voisi vierailla, kunhan nyt flunssa menee ensin ohitse. Neuvolan tarjoamaa lääkäriä kun joutuu odottamaan tonne viikoille 30+-> Ja pysyypähän hänkin ajan tasalla tilanteen edistymisestä, kunnallinen kun ei siirrä tietoja yksityiselle puolelle. Vähän kyllä mietin, että skippaisin neuvolan lääkärin kokonaan. Kuitenkin omalla olen käynyt sellaiset 9v säännöllisesti kerran vuodessa, on hieman paremmin ajan tasalla mun tilanteesta kuin joku "tusinatohtori". Ja voishan se samalla ultralla vähän kurkata, miten pikkuisella menee =)

 

Ompa kyllä kummaa, toi neuvoloiden toiminta. Mulla on lokakuun lopulla toinen nla lääkäri ja sen on viikolla +25 ja tulee olemaan sitten kolmaskin käynti ja se on sillon +30 viikoilla.
Jotenkin todella epäreilua, et toiset joutuu odottamaan tai sitten maksamaan itse yksityisellä käynnit. Kuitenkin kun mitä vaan voi tapahtua.

Isä ei ole tuntenut liikkeitä tai kuullut doplerilla. Nyt ei olla kyllä ääniä pitkään aikaan kuuneltukaan, mutta kaveri tuolla mahassa yleensä lopettaa potkimisen jos jonkun muun käsi siihen mahalle koskee. En tiiä miks ja mulla on melkein jokaisen kohdalla käyny samoin, kun pitäs liikkua niin ei varmasti Nyt varsinkin kun vauva on vielä niin pieni ja syvällä, ettei häntä tuuppaamallakaan saa välttämättä liikkumaan. Sitten kun alkaa olemaan ihan tuossa pinnassa niin sitten saa monoa kaikki.

 

Heippatirallaa.. Onnea kaikille ultrassa käyneille hienoista ultrakuulumisista!:heart: Itsellä olisi vihdoinkin ensi maanantaina rakenneultra ja J-Ä-N-N-I-T-T-Ä-Ä! Sukupuoliunet sentään on loppuneet, näin siis jatkuvasti niitä ahdistavia unia rakenneultrasta, jossa povataan tyttöä. Nyt olen nukkunut ihan hyvin ja välillä jopa unohtanut koko ultran..

Liikkeet tuntuu niin vaihtelevasti että se vähän mietityttää. Joinakin päivinä en tunne mitään.. :/ Mutta kai se on normaalia. Nyt huomasin, että lonkat ja jalat yleensäkin väsyy nopeammin mitä normaalisti. Iltaisin on usein hirmuiset jalkasäryt kun päivän juoksee sinnetänne ja ravaa portaita. Muutenpa täällä kaikki hyvin..

Lassu ja nuppunen 19+6

 

Huh, äskön tais tulla ekat kunnon supistukset, ku olin koiran kanssa lenkillä. SI-kipujen takia en pysty ku justjust puolen tunnin lenkkejä rauhallisesti tekemään, mut nyt lisäksi ihan järkyttäviä viiltokipuja oik. puolella alavatsassa! Oli pakko pysähtyä useemman kerran ja mietinki et tänne mettäänkö jään.:| Ekaa lasta odottavana viel kaikki tällänen uutta, eli kyselenkin onko normaalia? Nyt oon levänny sit jonku aikaa ja alkaa kivut menee ohi...

Leina + Herne 20+5

 

Leina
Ootko kokeillut noihin SI-kipuihin sellaista lantiotukivyötä? Mulla oli alkuraskauden aikana TODELLA kipeänä kyseinen alue, tukivyön avulla sain liikuttua melko kivuttomasti. Sain ihan ilmaiseksi lainata sen terveyskeskuksesta, ja lainassa on koko raskausajan. Kannattais ehkä edes kokeilla jos siitä olisi apua

 

Heippa mammat,

Täällä ollaan Kerkeän juuri ja juuri päivittelemään listauksia ja olemaan aktiivinen tuolla FB:n puolella, muutoin aika on todella kortilla.

Masu kasvaa ja rakenneultraa odotellessa. Kuinka sitä jaksaa sinne asti kun halu olisi jo kovasti taas nähdä pienen pieni sintti joka potkuttelee kovin. Isäkin tunsi nuo pienet potkut jo usempi viikko sitten mahan päältä. Tosin kovin ovat vielä liiketuntemukset päiväkohtaisia. Odottelen että alkaisi kunnolla jo pauhamaan päivittäin ettei tarvisi dopplerilla sykettä haeskelle enää.

Bola koru
Itsellä kovassa käytössä. LÄhinnä sen takia että kun pieni tottuu siihen odotusaikana, se on myös imettäessä hyvä kun pieni saa pitää kädessään imemisen ajan. Ääni on tuttu ja turvallinen.

Ihania ultrakuulumisia ollut monilla ja täytyy muutaman kuukauden sisällä katsastaa listaa kuinka tuo tyttö/poika jakaumaa menee näin lääkäriarvioihin uskottaessa. Hyvin tasaista kuitenkin toistaiseksi. Muistakaahan ilmoitella tyttö/poika-olotiloja mikäli on sekä tietysti lääkärinarviot tulokkaasti jos näin päätätte kysestä!

Ihanaa mahan kasvatusta -kohta jo taas lokakuun puolella ollaankin ;D

LOVE 20+6 (huomenna poksuu jälleen)

 

HYSTERIAA

Taas tällainen, onko normaalia, kuuluuko raskauteen, vai viittaako muuhun?

Eli, ulostaminen on työlästä, kun on sellaista kittiä. Saa siis puherrella tovi että liikkuu suuntaan tai toiseen. Jonka jälkeen outo tunne virtsarakossa (paine tai joskus kivulias vihlaisu). Tän jälkeen tuntuu virtsateissä outoa tunnetta vielä hetken. Pissalla ravasin noin 10min välein.

Pitäisikö huolestua, ja mistä voi johtua? :|

 

J+ Ummetus kyllä kuuluu raskausvaivoihin ja etenkin, jos rautaa vielä syöt. Sinuna ottaisin käyttöön vastalääkeet. Itse olen syönyt Lidlin tummaleipää (sellainen vähän suorakaiteen muotoinen, viipaloitu, jossa jotain siemeniä, hinta reilun 1€/ pussi), porkkanaa, luumua jne. Myös Valion Olo jugursteista on helpotusta saanut. Mikään ei kuitenkaan yksistään riitä ja vaatii varsinaista työstämistä, että saa syötyä tarpeeksi mahaa pehmittäviä ruoka-aineita. Yksi hyvä on kanssa pähkinät ja etenkin macademian. Niitä 2 kourallista ja pureskelet ne tasaiseksi mössöksi muutama kerrallaan. Tekevät sellaisen kivan putsarin, ett röörit aukee Jos ei auta, niin sitten apteekista Levolacia, Magneesiamaitoa(mun suosikki) tms.
Kova vatsa aiheuttaa tuntemuksia helposti muuallakin ja peräpukamia voi kanssa tulla eli kandee panostaa mahan toimintaan.

Maarit

 

MrsR Nyt kun sanoit, aloin miettiä, että tosiaan tuosta edellisestä Gravida-keikasta (pari viikkoa sitten) ei ole ainakaan vielä tullut laskua. Enkä jaksa muistaa, tuliko siitä ensimmäisestä, kun naistentautien polilta on tullut koko tämän vuoden (pahimmillaan jopa parin kuukauden viiveellä, ollaan miehen kanssa maksettu niitä yhteensä joku kymmenkunta), niin en kiinnittänyt huomiota siihen, että tuliko Gravidasta. Nimittäin neuvolan seinässä on lappu, jossa lukee, että Gravidassa käynti maksaa sen polimaksun. Katsotaan nyt tuleeko sieltä laskua.

Neuvolan kaavakkeista, ei tuntunut minustakaan mitenkään tungettevilta, hyvä vaan, että asioihin kiinnitetään hyvissä ajoin huomiota, jos vanhemmat jossain asiassa tukea tarvitsevat. Osa kysymyksistä oli vähän huvittavia (että osataanko tosiaan siivota), mutta jos löytyy äidiksi tai isäksi tuleva, joka ei osaa, niin todellakin hyvä aika opetella!

J+ Tosiaan se ruokahan viipyy elimistössä nyt tuplasti sen ajan, mitä normaalisti, joten ei ihme, että muutoksia tulee pytyllä käymiseen. En ikinä kärsi ummetuksesta, mutta tuossa jokunen viikko sitten sellainen iski ja se ehti mennä aika ikäväksi eikä siihen leseiden lisäämiset ja luumusoseet ehtineet auttaa (syön kuituja muutenkin ihan ok). Mulle tuli siitä levolacista aivan kauheita ilmavaivoja ja vatsa turposi ja sattui. Magnesiamaito toi helpotuksen päivässä, parissa. Silloin tällöin olen sen jälkeenkin ottanut sitä, jos tuntuu.

Olen ollut jo tunnin hereillä oksentamatta. :wave: Hoitaja sanoi eilen, että seuraavaksi on varattava lääkäriltä aikaa, joka sitten saa miettiä pidempiä sairauslomia. Onkos muilla käsien puutumista öisin? Mulla puutuu molemmat kädet joka yö ja herään välillä öisin siihen, että koskee, eivät aamuisin puristu (lähellekään) nyrkkiin. Googlettelin, että normaalia raskauden aikana, että rannekanavaoireyhtymä pahenee/alkaa. Alan vaan ihmetellä kaikkia näitä fyysisiä oireita, että näinköhän ne loppuu synnytykseen kuin seinään? Tai... vaihtuvat kaikenlaisiin muihin kipuihin ja vaivoihin...:stick:

P-L 22+2

 

Huomenta!

Kysyisin turvakaloista teiltä, vaikka ei tässä mikään kiire tietenkään vielä =) Minkä merkkisiä kaukaloita teillä on/aiotte hankkia? Ilmeisesti merkeissä on eroja vauvan mahtuvuuden osalta. Monesti surffatessa tullut vastaan esim että cragon kaukaloon ei normaalikokoinenkaan mahdu enää 3-4 kk jälkeen. Maxi cosissa kai tila riittäisi hyvin? Mites Briossa?

Vakuutuksesta saatiin päätetyksi, että otetaan se ennakkoon jo ennen rakenneultraa kaiken varalta ja katsotaan vuosi tuleeko todella tarpeeseen vai vaihdetaanko toisenlaiseen vakuutukseen.

(.) Kovasti liikkuu vauva, en muista edellisen kohdalta tällaista myllerrystä. Alkaa jo miettimään onko kaikki kunnossa.

Jahas, tänään tiedossa haravointia ja omenapiirakan leipomista mummon puusta.

Halibut+Oljo 18+5

 

Tervehdys taas, tulin poksumaan 19+0!

Kaameet lonkkakivut on vaivanneet niin että panadolia joutunut ottamaan paristikin yössä, kun ei nukutuksi saa millään. Eilen kävin fysioterapeutilla joka testaili ja kokeili ja tuli vaan siihen tulokseen että hormonien takia löystynyt toi oikea lonkka jotenkin liikaa, mulla kun on taipumusta yliliikkuvuuteen. Voi kuulemma olla myös jotain pientä tulehdusta siellä, että lepoa vaan. Teippaili kanssa mun selkää vähän. Toivottavasti nyt auttaa, suositteli kyllä sitä tukivyötä, onkos täällä kokemuksia että minkä merkkinen/millainen kannattaa hommata ja onko siitä oikeesti apua?

Vakuutuksesta sen verran että me nyt otettiin se syntymättömän lapsen vakuutus, kun sen saa sitten vaihdettua heti siihen lapsivakuutukseen. Ihan varmuuden varalta. Nythän sitä ei tietenkään tarvi mihinkään kun sen ottaa, mutta auta armias jos jätetään ottamatta niin on varmasti sellainen korvakierre tai joku muu menossa että itkettää.

Turvakaukaloista mäkin olen kuullut että Gracot jää ahtaaksi. Meillä kun vielä toi mies on niin hirveen pitkä ja ollut jo vauvana mahdoton möhkäle niin ei viitsi ostaa tuollaista joka jää takuulla pieneksi. Meillä ei myöskään ole autoa, niin ei tehdä niillä telakoilla mitään, mutta kun ne kuuluu niin moneen jo valmiina. Tuntuu tyhmältä maksaa turhasta kun ei tuota säilytystilaakaan liiaksi ole. Käytettynä taas ei viitsi kaukaloa ostaa. Brioon ollaan päätymässä, vaikuttaa ihan hyvältä ja tilavalta + saa ostettua ilman telakkaa.

Ostettiin myös vaunut! Yhdellä lapsella olleet melkein uudenveroiset Emmaljunga duo edget 300 ja risat euroa kaikenmaailman sadesuojineen ja hoitolaukkuineen. Tuossahan ne olkkarissa nököttää. Toisaalta vähän aikaista mutta mielestäni oli sen verran edukkaat että kannatti. Huutiksessa kun vastaavista saa pulittaa 500-600 euroakin kun katselin. Kuitenkaan kun ei tuota autoa ole niin talvellakin pitäis päästä rullaamaan hyvin.

Eipä mulla muuta tällä kertaa, ihanaa odotusta kaikille! :heart:

 

Kaukaloista En kyllä huomaa, et crago olis mitenkään pieni. Kaverilla oli samainen kaukalo ja isot lapset, kyllä ne hyvin siinä lähemmäs vuoden ikään matkusti. Meillä oli brio ja mun mielestä se on kyllä pienempi. Cragon ostin nyt ja ihan tilavalta näyttää, vie kyllä myös ison tilan autossakin jalustan kanssa. Mutta eiköhän se mahu, isompi autokin kyllä on vielä ostoslistalla.

Piia-Liisa Voi että, sulla on kyllä rankka odotus toivotaan todella, et kaikki vaivat jäisi laitokselle.

Kummit Joko teillä on päätetty ja "löydetty". Näin neljännen kohdalla alkoi jo olla aika hankalaa ketään keksiä. Yksi miehen siskoista ei kyllä meidän lapsilla ole, mutta olen ymmärtänyt ettei hän edes kummiksi halua niin en sitten edes kysy. Mutta nyt olisi 1 pariskunta kysytty ja he innolla mukana

Adii Kai se varmassa vara parempi on, mutta korvakierteen kanssa pärjäs mainiosti ilman vakuutustakin AINA päästiin samanpäivän aikana lääkäriin. Muutenkaan yleensä lasten kanssa laiteta odottamaan.

(.) Ja taas sataa :kieh: voi tylsyys. Tytötkin alkaa ratkeilla kun ei pihalle taas pääse lainkaan. Pieni sade haittaa mitään, mutta nytkin tulee saavista kaatamalla..
Taputuksia minulle Söin ison kulhollisen omatekemää sienikeittoa. Avot oli muuten hyvää ja jäi varmaan vielä huomiseksikin. Harmi kun anoppi ei ole vielä ainakaan sieniä tuonut ja käytin viimeisen rasian viimevuotisia tuohon keittoon.

Äiti maa & Alli 21+5

 

Ihanaa, kun täällä on nyt tämä rakenneultra-aika kaikilla käsillä. Toivotaan, että kaikilla on masut jotakuinkin kunnossa.

Liikkeet on nyt tuntunut koko ajan selvemmin ja olen tuntevani välillä jo aivan kunnon kuperkeikkoja. Yhden kerran olen tuntenut liikkeet vatsan päältä, mutta mies ei ole vielä tuntenut. Toivon ihan valtavan kovaa, että mieskin ne jo tuntisi.

Mahalle höpöttäminen ei täälläkin vielä kauheen luonnostaan suju, mutta mieheltä se kyllä onnistuu. Yksikin ilta, kun oltiin menossa nukkumaan en saanut selvää mitä mies höpöttää ja kysyin, että mitä sää oikein puhut, niin hän vastasikin, että "En minä sinulle puhunut." Asia selvä, jutelkoot keskenään sitten

Käsien puutumisesta öisin Havanhdun kanssa öisin välillä siihen, että nyt ei ole kädessä enää tuntoa, mutta oletan että mulla se johtuu siitä, kun nukun nykysin niin kummallisissa asennoissa, että käsi jää varmaan johonkin väliin. Aina vaan siis yksi käsi kerrallaan puutuu. Samoin joskus öisin täytyy ottaa sormukset pois, kun sormet turpoaa.

Mokkapalahimon sain tainnutettua viikonloppuna, kun tarjosin sitä vieraille. Vieraat on kyllä mahtava tekosyy leipoa herkkuja!

Äitiyspakkaus vaihtuu nyt Kela-Kertun mukaan viikkojen 40-41 aikana eli mehän saamme kaikki sitten sen uuden. Siis ne ketkä sen meinaa hankkia. Mutta sais nyt ensin neuvolasta sen lappusen, että vois edes hakea sitä.

Jaksan kerrankin laittaa kuvia! Tässä olisi maha 20+5


Ja tässä sitten ne vaunut, mistä aiemmin mainitsin eli minun vanhat vaunut 80-luvun alusta.


Ja tässä tällainen yksityiskohta vaunujen sivusta.

 

Hyvää huomenta kaikille!

Neuvola kuulumisia tuoreeltaan: Kaikki hyvin ellei loistavasti, mun paino oli noussu huimat 42g/kk, joten oikeestaan olen laihtunut, koska vauva on kasvanu Paineet oli 127/72 p. 72, hemppari 142 (ei kuulemma lisärautaa rauta-mamma tarvii ), sykkeet vauvalla 140-160 sillä välillä, kuunneltiin aika pitkään kun en ollu aikasemmin vielä kuullu. Mytty päätti alkaa itsepäiseks ja hävis jonnekin syvyyksiin parin kipakan potkun jälkeen... korvat soi vieläkin Sellaista ihanuutta näin sateisen päivän alkuun
Turvakaukalo: meillä on Britaxin babysafe plus shr (se uusin malli). Ja on ainakin minusta tilavan näköinen ja turvallisuustestien voittaja Euroopassa. ostettiin siihen sit telakat kahteen autoon ja sit istuimeen sopivat matkarattaat niin on kätevä kaupungilla ja sen semmoisissa ahtaammissa paikossa...
Mahalle puhuminen: miehelle tuntuu olevan vaikeeta... no jospa tuo vielä oppis minä höpöttelen ja laulelen päivät pitkät Lie siks vauva viihtyy tuolla niin syvällä kun ei kestä kuunnella
Kelan paprut: saadaan vasta seuraavalla neuvola-käynnillä 31.10, elättelin jo toiveita etttä olis nyt ne saanu :/
Keltakukka: ihanat vaunut! Ovatko sinun tai miehesi entiset? Me päätettiin harrastuksesta johtuen hankkia Ora Saaga maasto -vaunut, ovat isällekin mieluisat ja ukeille Vaunut siis ovat olleet meillä kohta vuoden jo valmiina

Heidukka ja Mytty 19+1