Pitkästä aikaa taas kirjoittelen kuulumisia. Olen kyllä käynyt lukemassa viestejä usein, ei vain jaksa aina kirjoittaa. Olo edelleen väsynyt ja saamaton. Mies täysin kiinni omissa työ- yms. kiireissään ja olo on hyvin yksinäinen. Näemme liian harvoin. Silloinkin kun mies on paikalla, hän on usein väsynyt ja poissaoleva, eli ei apua apeuteen tai mihinkään muuhunkaan.
Eilen oli 4. neuvola. Vaavilla kaikki hyvin. Sydän jumputtaa joka kerta samaa 140. Sf-mitta oli 25, eli yläkäyrillä mennään, kun rv oli 25+5. Oma paino oli laskenut, nyt painoa alusta asti kertynyt vain reilu kilo. Mutta ei ollut terkkari huolissaan, kun vauva kasvaa hyvin. Sanoi vain, että pitäisi syödä silti säännöllisesti, vaikkei niin maittaisikaan. Muuten tuon maha-asukki on tosi vilkas, liikkuu ahkerasti pitkin päivää ja hiljenee vain hyvin lyhyiksi ajoiksi. Välillä potkut jo sattuvat ja sätkähtelen kuin saisin pieniä sähköiskuja sisäpuolelta.
Omia oireita on yhtäkkiä alkanut tulla, kun tähän asti on säästynyt aika hyvin. Nyt närästää ja supistelee joka päivä. Elämäni ensimmäiset Renniet tuli haettua ja ne kyllä auttavat. Ristiselkäkin oireilee, varsinkin iltaisin, kun on väsynyt. Lisäksi parina yönä on ollut kivuliasta suonenvetoa. Kävelemään ei enää pysty kunnolla noiden supistusten ja muiden mahan alueen kipujen takia. Se on harmi, kun liikkua pitäisi kuitenkin. Neuvolasta sanottiin, että pieniä lenkkejä ja rauhallisesti. Yritetään! Olen myös alkanut kukkuilla hereillä öisin. En tiedä johtuuko se apeasta olotilasta vai mistä, mutta tulee nyt sitten harjoiteltua jo etukäteen tuota valvomistakin.
Olen saanut lainattua turvakaukalon ja -istuimen, kehdon, sekä vauvanvaatteita. Lisäksi olen ostanut vaatteita kirppiksiltä. Loput tavarat pitäisi hankkia sitten uutena. Vaunut, sänky, hoitopöytä, sitteri ja kaikki pienenpi tilpehööri. Taitaa tili tyhjentyä siinä hommassa, varsinkin kun taidan joutua maksamaan kaikki hankinnat omasta pussista. Saapa sitten mieleisiä ainakin.
Meillä työnantaja maksaa 3 kk:n palkan. Niin ja vakuutuksen lapselle sain, Tapiolasta. Yksi murhe vähemmän mietittävänä.
Voimia ja värikästä syksyn jatkoa kaikille helmiäipille!