ei tässä enää nuorruta.No kyllä kieltämättä vähän mietitytti, mutta jotenkin nyt vaan tuntuu siltä, että saa tärpätä milloin vain. Jouuluvauvakin meille kelpaisi. 🥹
Tänään siis dpo 1 jos testistä lasketaan. 
Toki tietty tänään olis vielä mahis vaan ei ehkä tänäänkään kykene enää. 🥹
.. Meillä jo kaksi ihanaa loppuvuoden vauvaa onkin, olisi ihana saada alkuvuodellekin juhlan aihetta 
jännä miten katseet kääntynyt jo sinne, vaikka tässäkin kierrossa vielä mahdollisuus on.
Ku ei tiedä, että tapahtuuko se oma ovulaatio just sen 12h vai 48h päästä positiivisesta testistä. Aina suunnittelen, että hyödynnetään hedelmällisyysikkunan melkeen ”joka päivä” vähän niinkuin esikoista yrittäessä tehtiin, mutta nykyään todellisuus on, että ei oikeestaan kykene kuin kahteen kertaan. Kun ei ihan väkisin jaksais ja mieskin on välillä jo vähän loppu. Vaikka onneksi onkin aina innokas ja ymmärtää, että on tärkeetä vähän kuitenkin ajoittaa näitä puuhasteluja. Aina pitää olla itsekriittinen ja suorituskeskeinen jopa tällasen asian suhteen. Osaispa olla rento. 🫠 Ja se ei ainakaan auta asiaa, että joku sitten sanoo, että ”älä stressaa niin tuut raskaaksi”. 
Vaikka varmasti siinä jotain perää on!Tunnistan hyvin paljon samoja ajatuksia Itselläni! Koita tässä sitten ottaa rennosti ja olla stressaamattaMikshän aina tässä ovulaation aikaan/just sen jälkeen iskee paniikki siitä, että ei tehnyt tarpeeksi. Olis pitänyt vielä kerran olla yhdynnässä yms. Vaikka varmaan olin ainakin teoriassa just hyvään aikaan ja tiedän, että siittiötkin elää parhaimmillaan sen 5vrk.
Nyt positiivisesta ovistestistä on sen 3vrk on tänään vasta tulee ovislimoja. Edellisestä kierrosta mistä plussasin ne tuli ennen ovisplussaa. En tiedä miks näitäkin pitää miettiä näin tarkkaan ku ei tässä selkeesti tunnu olevan logiikkaa. Ja ei se miettiminenkään mitään auta. Ja edelleenkin talletettiin hyvään aikaan yms.
jospa lämmöt nousisi huomenna, niin olis vielä ihan hyvät mahkut 
vai millonkas kotiutuu jos ovis onkin vasta tulossa?
Tosin jos tässä kierrossa raskaaksi tulisin, olisi la ihan joulukuun alussa ja mun historialla vauva syntyisi marraskuun puolella.
Mulla on Oura, se näyttää lämpöjen muutoksen mutta vasta kun ovis on jo tapahtunut, seuraavasta päivästä eteenpäin. Eli kun lämmöt ei ole nousseet, ovis ei vielä ainakaan eilen tapahtunut. Ylihuomenna kotiutuu, mut oon ihan varma että en saa houkuteltua heti reissun päälle hommiin. Niin veikkaan et tää kierto nyt sit meni vähän ohi
ja tänään ainakin vielä hormonit hyrränneet itsellä kun puolituntemattomat miehet töissä vaikuttaneet oudon kiinnostavilta niin eiköhän se ovis ole vasta tuloillaan.Ymmärrän hyvin tuon ajatuksen, että pitää olla "saavuttanut" jotakin johonkin mennessä, ja yhteiskunta luo automaattisesti tiettyjä odotuksia. Itselläkin piti työstää asiaa, että en tule olemaan sen ikäinen äiti kuin halusin aikanaan olla, ja kerkeän täyttää (vähintään) 33v ennen ku lapsi syntyy, koska en ole edelleenkään raskaana. Nyt kun on vuosi yrittämistä kohta täynnä, niin alkaa miettiin jo, ettei ole niin väliä minkä ikäinen on, kunhan saisi sen lapsen. (Vaikka edelleenkin toivon, ettei tulisi tästä kierrosta, vaan vasta seuraavasta, kun en halua joulukuun lasta
)Hyviä pointteja sulla! Ja joo poistettiin mun gynefix joulukuussa ja aloitettiin yritys tammikuun kierrosta. Mulla oli taustalla pari ”vahinko” kemiallista raskautta jotka alkoivat kierukasta huolimatta, joten olin kuvitellut että ollaan super hedelmällisiä ja raskaus alkaisi saman tien, tai ainakin nyt ihan muutamasta kierrosta…
ei ollut suunnitelmissa tehdä enää yhtään, mut miten kävikään. Heh Tsemppiä! Varmasti usko on koetuksella pitkän yrityksen jälkeen. Mietin, että entäpä jos mies syyttää itseään siitä että lapsi ei tärppää eikä siitä syystä ole halukas petipuuhiin? Jos epäilee siittiöiden määrää tai laatua ja siksi perääntyy mielummin jotta ei tule enää pettymystä. Oletteko tehneet kotona siemennestetestiä, olen nähnyt jossain sellaisia myytävän?
Mie olin plussakierrossa myös aivan varma että harakoille meni vaikka mies oli kerrankin kotona otolliseen aikaan. Silti saatiin hyödynnettyä dpo -3 ja -1. Varhaisultran mukaan hedelmöitys tapahtunut dpo 1 ovisplussasta laskettuna. Mutta niin vaan se riitti ja vaikka viime viikolla hieman säikäyttikin vuodolla ei vielä isompaa ole ilmaantunut ja väsymys on vieläkin jäätävää
Voin kyllä allekirjottaa tämmöset ajatukset, vaikka muutaman vuoden sinua nuorempi olenkin. Jotenkin sitä itelleen saa luotua paineet semmosestaki asiasta. Olisin ite kovasti halunnut lasta vuodelle -25, mutta näyttää nyt tosi vahvasti siltä, ettei vuoden vikastakaan kierrosta tärppää (tosin nyt vasta kp 10 ja LA tulis olemaan 8.12, jos ihme tapahtuis).
kannustaisin puhumaan miehen kanssa, miltä hänestä oikeasti tuntuu. Paineet voi olla kovat, myös miehellä, ja sitten vaan purkautua eri tavalla. Sun ovis on myös aika aikaisin, jääkö luteaalivaiheelle tarpeeksi pituutta vai onko kierto tosi lyhyt?Ei olla tehty sellaista kotitestiä, olen kyllä lukenut että sellaisia olis olemassa. Ehkä odotellaan sen kans ensikäynnille jos määräävät sieltä labran kautta sen, ettei siitä tulisi lisää stressiä varsinkin jos tulos olis tulkinnan varainen..
Ollaan puhuttu tietenkin ja hän varmasti kokee olevansa painekattilassa. ehdotinkin tauon pitämistä, mutta varsinaista taukoa hän ei halunnut/kaivannut, mutta ehkä löysempiä ranteita. Tuo ovulaatio ikkuna kun on niin kaikilla niin prkl lyhyt ja pitkä yrittäminen takana eikä yhen ainoaa positiivista testiä niin löysät ranteet ei tunnu mahtuvan samaan lauseeseen..
