DPO 9 meneillään, eikä mitään oireita. Järjellä tiedän, että voi olla raskaana vaikka näin aikasin ei oliskaan oireita, mutta jotenkin sitä on ollut sellasessa kuplassa, että olettaa että tietäisi itse omasta fiiliksestä onko vai ei. Joten olettaa että ei ole.
Tässä kertomus meidän ensimmäisestä tk käynnistä keillä kiinnostaa:
Käytiin eilen miehen kanssa siellä tk lääkärissä "lisääntymisasioissa" niinku lääkäri sen pisti. Oli ihan mukava naislääkäri ja mukava käynti, mutta muutama asia jäi vähän kaivelemaan siinä. Kyseli ensin multa perustietoja, (kerkesin jo miettiä, että eikö tässä miehestä tiedustella mitään) mutta kävikin metodillisesti vaan ensin minut läpi ja sitten kyseli mieheltä hänen terveydestään.
Jotenkin tuntu, että meidän kohtaaminen tuossa asiassa oli lääkärillekin uutta, vaikka osasi ottaa ohjat ja mun ei tarvinnut huolehtia, että kaikki asiat tulee sanotuksi, mitä olin itse muistilapulle kirjoittanut. En tiedä kuinka pitkään oli ollut lääkärinä, mutta vaikutti aika nuorelta. Itsellä särähti korvaan, kun se käytti termejä "syy" ja "vika". En tiedä onko tuo normaalia vai ei, mutta jotenkin omituista, että noinkin herkässä ja henkilökohtaisessa asiassa käytetään syyllistävää kieltä. "Voi johtua" olisi mun mielestä ollut parempi ilmaus. Kommentoi jossain vaiheessa niinku ohimennen, että voihan se "syy" olla sitten miehessäkin". Kaiken huippu, kun lopuksi kertoi, että tekee mulle gynekologisen tutkimuksen, niin kysyi mieheltä, että haluaako se jäädä vai mennä odottamaan aulaan. Siinä kohti sanoin varsin tomerasti, että "hän ei halua jäädä paikalle", ja se lääkärikin tais tajuta, että nyt ehkä kysyttiin asiasta väärältä henkilöltä, ja yritti korjailla sitä sanomalla jotain siitä, että toki jos minä en halua niin ei sitten. Kieltämättä jälkeenpäin nauratti ajatuskin siitä, että kuinka kiusallista se olis ollut kaikille osapuolille.

(Ymmärrän toki, että esim. synnytyksen yhteydessä on varmaan normaalia, että mies on siinä läsnä, mutta tuossa tilanteessa mukana olo tuntui vaan absurdilta).
Siinä gynetutkimuksen yhteydessä vielä kysyi, että onko meillä kummallakaan lapsia, kun unohti aiemmin kysyä sitä. Kun kerroin, että kummallakaan ei ole lapsia, en ole ollut ikinä edes raskaana, niin se siinä taas otti puheeksi sen, että jos vaikka miehellä ois ollut lapsia, niin sitten ois voinut poislukea sen, että lapsettomuus ois miehen "syy". Juttelin käynnin jälkeen miehen kanssa, ja se ei ollut ajatellut mitään erikoisempaa sen lääkärin sanavalinnoista. Mää oon vaan herkempi vissii sitte. Tiedostan kyllä, että se lääkäri ei tarkoittanut sitä pahalla, mutta jos se lääkäri ois ollut nuiva, niin nuokin sanat ois voinut tuntua tuhat kertaa pahemmilta.
Mutta, sieltä kuitenkin saatiin nyt selkeä jatkosuunnitelma, eli laitto minulle lähetteen verikokeisiin (pieni verenkuva ja kilpirauhasarvot) ja voin kuukauden päästä soittaa sinne (kun tulee se 12kk ehkäisyn jättämisestä täyteen) ja pyytää tämän käynnin perusteella jatkolähetteen erikoissairaanhoitoon. Ei tarvitse soittaa heti, jos ei heti halua jatkotutkimuksiin, mutta se sano, et jos vaikka menee 2 vuotta niin sitten pitää tuo perustutkimus ja verikokeet tehdä uudestaan.