EX-KERMIT

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Uusi ketju
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Uskaltaudun siis porukkaanne.. laitan nämä suht samat löpinät kuin lokakuisiin..

Meillä esikoinen 4v. ja pikkukakkosen yritystä kolmisen vuotta.. Lopulta piti turvautua Fermedi-klinikan apuun.. Neljä inseminaatiota tuloksetta. Kaksi punktiota, kaksi tuoresiirtoa ja yksi pakastesiirto.. Pakastesiirrosta saatiin raskaus alkamaan, mutta päättyi jouluviikolla keskenmenoon.. Nyt siis + ystävänpäivälahjaksi tuosta toisesta tuoresiirrosta..

Eilen käytiin isännän kanssa ultrassa ja siellä näkyi pienen pieni "möykky", jonka sydän näkyi selvästi sykkivän.. joten toistaiseksi kaikki OK!

Pikku2 RV 6+5
 
Epeli LA 27.2.07
kauris 25v., LA 10.4.07
Maaria 28v., LA 23.4.07
sämpy 31v., LA 2.5.07
Naks LA 26.5.07
Mervi83 LA 4.8
Bellamariia LA 11.8
Hoppu LA 11.9 esikoinen
Jazz (vm77) LA 8.10, toinen lapsi tyttö s. 8.8.2005
Tehotyttö 35v., LA 14.10., neljäs, lapset -96, -98, -05
Ninni83 LA 20.10, toinen lapsi tyttö s. tammikuu -04
Pikku2 29v. LA 25.10, poika tammikuu -03

Synnyttäneet:
Tuulimamma 36v., tyttö 29.11.06 2870 g, 47 cm LKS (LA 16.12.06)
Mariia 36v., tyttö 1.1.07 4390 g, 53 cm (LA 25.12.06)
 
Tervetuloa pikku2 mukaan!

Liikunnasta: mä oon viime viikkoon asti käynyt kerran viikossa BodyPumpissa, mutta nyt maaliskuun alusta mun kortti meni jäähylle, ja katson sitten kesällä/kesän jälkeen uudelleen. Lisäksi mä oon ollut koiran kanssa ulkona ainakin kerran päivässä, muuten mies hoitaa sen - eikä anna mun tulla useemmin mukaan :)

Ihanaa, kun on LOMApäivä!! Eikä niitä työaamuja olekaan enää jäljellä kuin 7kpl! Mä olin syksyllä ihan varma, etten jaksa olla töissä loppuun asti, mutta nyt kyllä näyttää siltä että jaksaisin vaikka pidempäänkin :) Vaikka motivaatio onkin hukassa, muttei ole mitään suurempia vaivoja, miksen voisi olla töissä... No, eiköhän se kuitenkin ole sitten kiva jäädä kotiin pesemään vauvanvaatteita yms.

Nyt Ikeaan ostamaan lakanoita jne pinnasänkyyn :)

Maaria 33+1
 
No hyvää huomenta. =)
Kävin eilen esimiehen jutulla ja pidän tämän viikon vanhoja lomia pois... (ei vaan haluisi tuhlata.. etenkään uusia lomia) sit menen lauantaina "helpolle" piirille ja sunnuntain teen töitä koska lomapäiväksikään sitä ei saisi. Katotaan sitte jatkoa. mullahan on perjantaina neuvola ja 19 se rakenne ultra et jos sinne sinnittelisi jotenki ja kysyisi sitten siltä lääkäriltä (eri kuin eilen) et mitenkä oisi jos vaikka saikkua kun ei ole sopivaa hommaa.. Todella tympeetä tämmönen. onneksi on ne parit lomapäivät pitämättä, jotka voi nyt pitää ja nollata pään, et saa ajatukset kasaan..

Säärikarvoja en ees muista, milloin oisin ajellu viimeksi *nolo* eikait niitä joka kuukausi talavella tarvii ajella.. kesällä kyllä tulee ajeltua.. ei nuo nyt järin näytä rehottavan.. alapään siistin yleensä, mutta nyt on kyllä jäänyt vähä vähemmälle sekin..

Liikunnasta. sunnuntaisin käyn bailatinomamassa (raskaana oleville-ja vasta synnyttäneille naisille suunnattu)
Koirahan mulla on ja se pitää ulkoiluttaa tietenkin. Avo ei oo järin innostunut lenkkeilijä.. Toisinaan voi olla useitakin päiviä peräkkäin, ettei jaksa lähtä mihkään ja silloin joutuu koira pissa-kakka-ulkoilulle, mut tavoite on käydä 3-4kertaa viikossa ihan kunnolla juoksuttaa, jäällä tai metsäautotiellä tms.. Tarviihan koirakin lepopäivänsä =D syksyllä kävin kyllä joka päivä kaverin kans ulkoiluttamassa, mut on vähä repsahtanut, etenki ku oli noi pakkaset tossa välissä..

Pikku2:selle tervetuloa remmiin mukaan..
Pitää isälle rueta laittamaan mittoja tosta hoitotasosta jos se nikkarina tekisi siihen alaosan.. Oisi niin ihana oman isän tekemä "lipasto"..

Mervi 18+3
 
Epeli LA 27.2.07
kauris 25v., LA 10.4.07
Maaria 28v., LA 23.4.07
sämpy 31v., LA 2.5.07
Naks LA 26.5.07
Mervi83 LA 4.8
Bellamariia LA 11.8
Hoppu LA 11.9 esikoinen
Jazz (vm77) LA 8.10, toinen lapsi tyttö s. 8.8.2005
Tehotyttö 35v., LA 14.10., neljäs, lapset -96, -98, -05
Mama 41v LA18.1. Viides, lapset tyttö-88, poika-89,tyttö-90 ja poika-03
Ninni83 LA 20.10, toinen lapsi tyttö s. tammikuu -04
Pikku2 29v. LA 25.10, poika tammikuu -03

Synnyttäneet:
Tuulimamma 36v., tyttö 29.11.06 2870 g, 47 cm LKS (LA 16.12.06)
Mariia 36v., tyttö 1.1.07 4390 g, 53 cm (LA 25.12.06)
 
Terveisiä ultrasta! Nyt uskalsin itseni lisätä listaan. Pikkuinen sintti oli kasvanut niinkuin pitääkin ja sydän sykki villisti:) Olen niin onnellinen! Nyt kriittiset pariviikkoa edessä ja sitten uusinta ultra ja senjälkeen olis vissiin pakko ilmottautua neuvolaan:))
Luget jätetään pois viikonaikana porrastetusti, ne ovat tehtävänsä tehneet.
Omanapainen viesti, taas. mut en oikein kykene muuhun, pari työasiaa olis hoidettava ja sitten kotiin... heippa ja kiitos peukutuksista:))
mama 7+4
 
Epeli LA 27.2.07
kauris 25v., LA 10.4.07
Maaria 28v., LA 23.4.07
sämpy 31v., LA 2.5.07
Naks LA 26.5.07
Mervi83 LA 4.8
Bellamariia LA 11.8
Hoppu LA 11.9 esikoinen
Jazz (vm77) LA 8.10, toinen lapsi tyttö s. 8.8.2005
Tehotyttö 35v., LA 14.10., neljäs, lapset -96, -98, -05
Mama 41v LA18.10. Viides, lapset tyttö-88, poika-89,tyttö-90 ja poika-03
Ninni83 LA 20.10, toinen lapsi tyttö s. tammikuu -04
Pikku2 29v. LA 25.10, poika tammikuu -03

Synnyttäneet:
Tuulimamma 36v., tyttö 29.11.06 2870 g, 47 cm LKS (LA 16.12.06)
Mariia 36v., tyttö 1.1.07 4390 g, 53 cm (LA 25.12.06)


Korjasin tohon Maman lasketuksi ajaksi 18.10 kun oli lokakuusta jäänyt 0 pois...
 
Voi miten hienoja ultrakuulumisia mamalla oli! Onnittelut ja tervetuloa joukkoon.

Samoin toivotan myös Pikku2:n tervetulleeksi!

Mama: minä käytän myös lugeja vielä tämän viikon ja ensi viikosta lähtien pitää olla sitten ihan oman keltarauhastoiminnon voimin... vähän jännittää.

Ei se mitään Mervi vaikka toistat itseäsi. Selkeästi se vaivaa sinua, joten toivon kovasti että rakenneultralääkäri ottaisi kantaa asiaan. Ellei niin mene yksityisesti lääkäriin ja kerro tilanteesi. Tsemppiä!

Maarialle mukavaa shoppailu- ja lomapäivää!

Hitsit, on se vaan niin ihanaa aikaa odottaa sitä esikoistaan. Kaikki on niin uutta ja ihmeellistä. =) Tokan lapsen odottaminen on myös mukavaa, mutta nyt on mulla välillä pulpahtanut mieleen kaiken maailman pelkoja. Tai ehkä ennemmin on ruvennut mietityttämään miten sitä pärjää kahden pienen kanssa, miten me mahdutaan meidän asuntoon, sujuuko imetys yms.

Isompia asuntoja ollaan katsottu, mutta se päätyy joka kerta siihen ettei meillä ole kertakaikkiaan varaa ostaa isompaa ei uutta eikä vanhaa asunota sieltä mistä haluisimme. Masentavaa. Ei sitä ikuista ja lopullista velkavankeuttakaan haluaisi itselleen ottaa...

Nyt taas töiden kimppuun.
 
Kiittää ja kumartaa onnittelijoitaan. Mervi, Safiiri ja Jazz, Kiitos!
Jazzille, minä pelkään kanssa lugen lopetusta, mutta lääkäri näytti ultralla minulle että siellä on iso keltarauhanen toiminnassa joten pakko se on pikkuhiljaa uskoa ja lopettaa ne lääkkeet:) Ihmismieli on ihan uskomaton.... kaikkea pitää pelätä ja järjen ääntä ei pysty millään uskomaan:)
Hetki töitä ja sitten kotiin....
 
Jippii, ihania ultrakuulumisia Mamalla. Hurjasti onnittelurutistuksia!
Ja samoin Pikku2. En vielä kerinnytkään kommentoida tuonne haaveilijapuolelle. Kiva, kun uskaltauduit mukaan tänne odottajiin.
Nyt kaikki roikutaan mukana, kynsin ja hampain, eikös vaan??? :-)

Tuo esikoisen odottaminen on kyllä aivan ainutlaatuista!
Nyt neljättä odottaessa olen jotenkin ihan ihmeissäni tämän "tunteettomuuden" kanssa. Siis vaikka olen vahvasti tunneihminen, ei tuo möykky tuolla vatsassa aiheuta vielä mitään myrskyjä. Ei tulisi mieleenkään silitellä vatsaa tms. Olen jotenkin ihan hämilläni tästä. Miksei tunnu miltään??? BYÄÄÄÄH ;-) Vaikka tuulimunapelko väijyi taustalla sen ekan ultran jälkeen, ei se sydämensykkeen näkeminenkään herättänyt mitään ihmeellistä. Taidan olla PAATUNUT ÄITI :-D
No, eiköhän ne tunteetkin vielä jonain päivänä herää, viimeistään kun neljättä katselee vihkialttarilla tai jotain. Joo, tuohon en usko itsekään. Olen ollut aina tunneherkkä erityisesti lasten suhteen, joten eiköhän se sieltä :-)

Mielenkiintoinen kyllä tuo Jazzin "tutkimus". Eiköhän tuossa jo ole riittävästi empiiristä aineistoa. Mikäs se sun otoksen koko olikaan?
Pitäisköhän laittaa joku laajempi gallup pystyyn? :-)

Voi hitsi, että ihmiset HAISEVAT PAHALTA ;-) Istuin tänään seminaarissa aivan liian lähellä lajitovereita ja nenääni kantautui jos mitäkin epämääräisiä lemahduksia. Eikös raskaana olevilla olisi oikeus jonkinlaiseen hajurakoon????? Mulla ei aiemmin ole ollu näin herkkä nenä. Varmaan yleisimmin heitetty lausahdus isännällekin on viime aikoina ollut: SÄÄ HAISET :-) Voi tätä naisen elämää...

Tsempit kaikille! Nyt lähden hetkeksi oikaisemaan selkää ennen iltatoimia.

Tehis rv 8+2
 
Hei, upeita ultrakuulumisia täällä ja kaksi uutta listanpäivitystä *taputtaa* Eli onnea mamalle ja pikku2:lle hyvistä uutisista. Olenkin taustaillut sua pikku2 (tietty muitakin) tuolla Kermeissä, kun meilläkin olisi alkanut lapsettomuushoidot, jos tämä raskaus ei olisi alkanut spontaanisti. Inseminaatioon olisi vasta menty.

Kamalasti tullut viestejä (miten tähän rytmiin oppii :-) ja enkä varmaan muista kommentoida kaikkien viestejä, mutta olette kaikki kyllä ajatuksissani tasapuolisesti. Mukavaa, että on vilkasta keskustelua. Ei tule sitten äitiyslomalla aika pitkäksi :-). Niin Jazz, mulla on enää 13 työpäivää, joten jos ei mitään ihmeellisempää tule eteen, niin eiköhän ne tuossa mene.

Jazz kyseli liikunnastakin. Mä olen astangajoogaa harrastanut aina tuonne helmikuun loppuun asti, mutta nyt en ole pariin viikkoon sinne päässyt, joten täytyy ens viikolla katsoa, että uskaltaako vielä mennä. Suurinta osaa liikeitä en nimittäin pysty enää tekemään, joten en tiedä onko sitä mitään järkeä mennä sinne 'makailemaan', kun närästääkin niin pirusti. Mutta se on ihana liikuntamuoto, kun siinä rauhallisesti venytellään paikkoja ja selälle tekee kyllä tosi hyvää, kun rankaan saa vähän kiertoa. Sitten oon kävellyt (melko tuskaisesti viime aikoina) ja hiihtänyt, mikä sujuu paljon helpommin kuin kävely.

Safiirille: saa tänne kirjoitella enemmänkin, jos huvittaa eikä vain pikaisesti piipahtaa. Kyllä me tietysti sinusta sitä vakiseuraakin toivotaan jossain vaiheessa. Plussatuulia sinne haaveilijoiden puolelle.

Kauris: meilläkin on tutustuminen sairaalaan huomenna ja aikaa suositeltiin varattavaksi viikkojen 32 jälkeen. Huomenna siis 32+0 :-)

BM kyseli koordinaatteja. Satakunnassa asustellaan tarkemmin ottaen, mutta miltei toiselta puolelta Suomea oon alunperin kotoisin. Tässä välillä oon asunut keski-Suomessakin.

Jazzis ja Tehistä huolestuttaa, mutta eiköhän huolestuminen kuulu asiaan. Kyllä mä uskon, että toisen ja useampien lapsen kohdalla huolet just kasvaa, kun pitää ottaa ne ensimmäisetkin lapset huomioon. Toivottavasti löydätte teitä miellyttävän ratkaisun asuntoasioihin. Ja Tehikselle, eiköhän ne tunteet sieltä tule. Voisko olla vielä tuota tm-raskauden aiheuttamaa varoivaisuutta, ettei vielä ihan uskalla täysin olla mukana raskaudessa.

Sitten (.): Oli neuvola tänään ja vitsit ei ihan mitään hyviä uutisia. Pissassa oli valkuaista, paineet kuitenkin normaalit tai normaalin alhaiset. Täti sanoi, että tikku on herkkä, että voi värjäytyä jostain epäpuhtaudestakin. Mistäköhän mä olen sinne purkkiin valkuaista saanut? No tilannetta seurataan. Paino oli pudonnut 300 g, siitäkin tuli ihmettelyä ja Hb:ssa ei muutoksia (107). Vauva ei kuulemma missään nimessä ole ainakaan suuri, kun sf-mittakin oli 27 (alakäyrän ja keskikäyrän välissä). Huomenna sydänäänet kuunnellaan uusiksi, kun tänään sieltä kuului joku klonks säännöllisesti rytmin lomassa. Toisaalta vauvan liike tuntui samaan aikaan 'klonksin' kanssa, joten täti epäili sen olevan hikkaa. Mulla oli aiemminkin tällainen sivuääniepäily jossain puolivälin tietämillä, mutta se sitten hävisi seuraavilla kerroilla. Toisaalta jos sydämessä on jotain, niin niitä sivuääni voi kuulua näillä viikoilla ja saattaa sitten hävitä itsestään. Niin ja sain lähetteen polille synnytystapa-arvioon. No huomenna saan tietää, tehdäänkö polilla lisäksi tarkempi tutkimus vauvan sydämen takia.

Miltä vauvan hikka tuntuu? Mulla on aina toisinaan sellaista säännöllistä jumputusta tuolla mahassa ja oonkin ihmetellyt, että mikä rumpali meille on oikein tulossa, kun vauvalla on kohdussa jo niin hyvä rytmitaju :-) Voisko se olla sitä hikkaa kuitenkin?

sämpy 31+6
 
Sämpy: sitä valkuaista voi pissaan tulla ihan vaan valkovuodostakin.
Hikka tuntuu just sellaiselta tasaiselta tikitykseltä, aika paljon nopeammassa tahdissa kuin itsellä tulisi :)
Meillä kun vauva on raivotarjonnassa (pää alaspäin hienosti!), niin hikka tuntuu ihan alhaalla, mutta sitten kyllä heiluu samaan tahtiin koko mahakin välillä.

Eiköhän sämpy toi sf-mitta ole ihan ok, mä olen kuitenkin sua runsaan viikon edellä ja meillä oli maanantaina 29 :)

Nyt miehen viereen sohvalle.
7 aamua töitä enää jäljellä!!!!!!

Maaria 33+1
 
Huomenta kaikki exät!

Aamu kuluu rattoisasti kun kirjoittelen eri ketjuihin... toivottavasti työnantaja ei saa vihiä... =/

Sämpyllä oli valkuaista virtsassa, toivottavasti oli vain väärä hälytys. Toivotaan myös että tuo epämääräinen klonksunakin olisi ohimenevä juttu eikä pikkuisella olisi mitään sivuääntä sydämessä.
Tehdäänkö teilläpäin automaattisesti tuo synnytystapa-arvio? Meillä ei moista tehdä, ellei tosiaan epäillä ettei vauva mahdu alateitse syntymään.

Hikka tosiaan tuntuu tasaisena tykytyksenä tai naputuksena. Mulla se tuntui aina alavatsalla kun tyttö oli raivotarjonnassa jo puolivälistä asti.

Maarialla ja Sämpyllä ei ole enää montaa päivää jäljellä. Ihanaa! Sitä odotellessa... =)

Niin, tuo huolestuminen kuuluu varmasti asiaan. Se tulee aina vaan niin yllättäen ja voimakkaana, etten oikein tiedä miten siihen reagoisi. Mutta ajan kanssa varmasti asiat järjestyvät ja uskon kuitenkin että pärjään vallan mainiosti esikon ja vauvan kanssa, tuo esikoinen kun on todella reipas tyttö vaikkakin eläväinen. =)

Mama: eikö olekin tosiaan kumma juttu että sitä pitää kaikkea murehtia... outoa. Toivottavasti saamme kummatkin mielenrauhan ja uskallamme hyvillä mielin lopettaa luget. Sehän on oikeastaan tosi kiva ettei tarvitse enää sitä mönjäistä oloa kestää. =)

Tehis, tiedän tunteen tai tunteettomuuden siis. Jännä juttu, minäkin kun olen todella vahvasti tunneihminen. Varmasti sun tm-epäilys ja koettu keskenmeno vaikuttavat asiaan. Samaten varmasti kaikki hälinä mitä elämässäsi tällä hetkellä on, tekevät sen ettet ehdi oikein keskittymään tähän raskauteen. Itse olen järkeillyt tämän näin ja uskon että kunhan masu tuosta kasvaa ja liikkeitä alkaa tuntumaan, tulee ihan eri fiilis tähän odottamiseen.

Tuon mun gallupin otos on kyllä aika pieni, eli 3 + minä. Jos teitä ei lasketa. Pitäisi saada lisää tytön saaneita, jotka vahvistaisivat tuon karvojen kasvun hidastumisen niin sitten olisi ehkä vähän vakuuttavampi. =) Uutta aloitusta en kuitenkaan meinannut aiheesta tehdä, niin paljon ei kiinnosta muiden karvoitukset. =)

Väsyttää niin vietävästi. Eilen haukottelin työpaikalla koko päivän ja ajoin täysin unessa ja sumussa kotiin. Vähän jo pelottaa että aiheutan kohta jonkun liikenneonnettomuuden. Sohvalla löhöilin sitten koko illan ja esikoinen sai touhuilla kaikessa rauhassa omiaan... hyvä äiti. Ruokaa sentään sain annettua tytölle.

Nyt tykyttää ikävästi alahuulta, taitaa herpes tehdä tuloaan. Argh, inhottava juttu kun mulle tulee aina Euroopan isoin rakkula huuleen.

Mukavaa päivää kaikille teille!

Jazz rv 9+2
 
Huomenta:)) Täältä töistä naputtelen.....milloinkahan älyäävät ettei toi yks tee muuta kuin palstailee elleissä....
Maarialla ja Sämpyllä loma lähenee, mukavaa. Hassua, kun joku on rv 30+ niin aina ajattelee tuota omaa kuopusta, joka köllötteli tuossa vaiheessa jo keskoskaapissa:)

Minunkin kotihommat liittyy lähinnä sohvan selässä pitämiseen:) ainut on et isot lapset alkaa kohta epäillä jotain kun äiti on niin huonvointinen: *eihän flunssan pitäs tollein oksettaa* no *oksettaa se kun limaa valuu kurkkuun, yöks* tälläinen keskustelu käytiin pojan 17v kanssa eilen....
Ei olla haluttu vielä kertoa noille isommillekkaan kun ne sitten ottaa km.t niin kauhian raskaasti, heillä on kahdesta keskenmenosta tieto ja kaikki olivat hyvin pitkään surullisia:( Pelottaa myös että jättääkö nämä vaikeudet jälkiä noihin tyttöihin ja heidän omiin vauvahaaveisiin sitten aikanaan???
Tehiksen tunteettomuus vaivaa minuakin, mut luotan siihen että jos tämä raskaus jatkuu niin ne tunteet tulee sitten rytinällä mukaan:)
Ei ole totta: Asiakas häiritsee.....palataan
 
Heips kaikki! Tehis puhui tunteettomuudesta. No, minulla rv 18 menossa, eikä tee mieli puhua kellekään koko raskaudesta, ikäänkuin odottaisi vain jotain pahaa tapahtuvaksi. Tässä on ollut silti niin montaa vaihetta, että ihmekös tuo. Ei siis koko raskaus herätä mitään, ultrassa ja sydänääniä kuunnellessa tietty pientä herkistymistä mutta siinä se.

Pikku2 tervetuloa! mamalle onnea ultrakuulumisista!
Sämpy: Mulla oli kanssa valkuaista virtsassa esikosta, seuraavana päivänä näyte oli puhdas, joten mulla ei huonoa kokemusta tästä. Hikka on tosiaan sellasta tasaista nykyttelyä, ei osaa oikein selittää. Tule kertomaan sitten mikä oli homman nimi?
Kivaa päivänjatkoa; BM
 
Moikka kaikille vähän enemmän ja vähemmän tutuille ex-kermiteille! Täällä onkin nyt vilkkaat keskustelut käynnissä ja olenkin täällä viime päivinä useasti taustaillut teitä. Varokaa vain :) Kermiteissä onkin puolestaan ollut vähän hiljaisempaa ja vaikka minä kovasti olen yrittänyt "värvätä" lisää porukkaa sinne, en ole tainnut onnistua (hyvä tietysti siinä mielessä, ettei uusia tule, kun ei sitä km:a kenellekään toivo). Olen itse lähdössä lomille ja vielä suurempana syynä se, että epäusko alkaa vallata omaa mieltäni, olen nyt jättäytymässä Kermiteistäkin taustalle.

Mutta siis se miksi täällä häiriköin on se, että Sämpyltä haluaisin kysyä, kun muistan jo joskus aikaisemminkin lukeneeni, että teillä oli tosiaan melko pitkään yritystä km:n jälkeen ja suunnittelitte jo lapsettomuushoitoja, että kuinka kauan yrititte km:n jälkeen ennen kuin aloitte ajattelemaan hoitoihin hakeutumista? Meillä tilanne se, että ennen km:a yritettiin 5 kuukautta ja nyt km:n jälkeen ollaan yritetty just kohta se puoli vuotta. Eli keskenmenoineen (minulla oli keskeytynyt km, joka huomattiin ultrassa 10+ viikolla)tähän kaikkeen on mennyt jo yli vuosi. Kuukausi sitten kävin gynelläni ja hän kehotti odottamaan vielä kesän alkuun asti. Gyneni ei siis ole erikoistunut lapsettomuushoitoihin ja ollaankin nyt vakavasti harkitsemassa sitä vaihtoehtoa, että otettaisiin yhteyttä suoraan lapsettomuusklinikalle (mihin olen saanut rohkaisua juuri mm Pikku2:lta, josta kiitos). Auttaisi todella paljon, jos viitsisit vastata. Niin ja siis meillä alkaa olla jo ikää; minä täytän 35 syksyllä ja mies 37 ja ennestään ei ole lapsia kummallakaan. Ja toinen aiheeseen liittyvä kysymys; miten jaksoit henkisesti tämän "odotusajan"? Kuten kirjoitinkin niin minulle on tullut ihan semmonen epäuskoinen fiilis, että miten ihmeessä tässä nyt on käynyt näin? Miksi ei mitään tapahdu? Mitä enemmän aika kuluu, sitä kaukaisemmalta alkaa tuntua ajatus uudesta raskaudesta.

Hyviä vointeja, aurinkoisia kevätpäiviä ja hurjasti terkkuja kaikille teille!

Tuuli
 
pikatervehdys!

ihania uutisia pikku2 ja mamalla! ja monella muullakin!(en jaaksa lukea tarkempaan tällä erää)
kohta syömään ja sitten lähdetään päiväkodin perheiltaan. =)
tänään nla-lääkärissä kaikki ok, maanantaina on np-ultra jos sitten uskaltaisin alkaa nauttimaan tästä raskaudesta!

keväisin terveisin ÄssÄ rv11+6
 
Moikka,

Hyviä uutisia ÄssÄltä :-) Toivotaan tsemppiä maanantain np-ultraan. Sitten varmaan saadaan sinutkin tänne listoille.

Minultakin hyviä kuulumisia. Eli neuvolassa kuului sivuäänettömät sydänäänet, joten hikan piikkiin se sitten meni. Vauva hikkaileekin melkein joka päivä, sattui vaan pahaksi onneksi samaan aikaan sydänäänten kuuntelun kanssa. Mutta kyllä tytöt jännitti siinä pöydällä. Ehdin jo ajatella, että tähänkö tämä nyt sitten kaatuu, mutta onneksi sitten ei. Kiitoksia kaikille tsempeistä. Pissa tarkistetaan vasta seuraavalla neuvolakäynnillä, joten 2 viikon päästä kuulee ne tulokset.

Jazzille: Meillä on kaksi neuvolalääkäriä, joista viimeisellä (rv 36) tehdään synnytystapa-arvio tai näin on sanottu. Mulle tehdään se nyt polilla joten viimeinen lääkärikäynti korvautuu kai sillä.

Sitten Tuuli: Hyvä kun tulit kysymään asiasta. Toivottavasti tästä on yhtään apua. Meillä oli niin, että multa poistettiin myoomia avoleikkauksella kohdusta, jonka jälkeen ruvettiin aktiivisesti yrittämään lasta. Ensin meni puoli vuotta eikä mitään kuulunut ja kysyin yksityiseltä ja minut leikkaukseen lähettäneeltä lääkäriltä, että pitäiskö jotain tehdä. No hän sanoi, että odotetaan vielä puol vuotta ja taas puolen vuoden päästä, että odotellaan taas puol vuotta. Eli meni 1.5 vuotta (yritystä) ennen kuin olin taas lääkärissä ja silloin kohdusta löytyi taas jotain ja mä olin siinä vaiheessa jo niin hermoraunio ja aika vihainenkin lääkärille ja sanoin, että kyllä nyt tarvisi jotain tehdä tämän asian kanssa, kun näin kauan on yritetty ja sinne kohtuun ei ole muuta tullut tässä ajassa kuin jotain ylimääräistä. Lääkäri lähetti minut tähystettäväksi ja lisäsi lähetteeseen lapsettomuustutkimukset ja tämä siis julkiselle puolelle. Polilla sitten kysyivät, että mihin mä haluan oikein apua, niin mä sanoin, että kohdusta pitäisi poistaa se joku (mikä liekin) ja sitten, että lapsensaantiinkiin tarvittaisiin apua. Kohtu tähystettiin ja todettiin puhtaaksi (oli ilmeisesti vain edellisen leikkauksen arpikudosta) ja sen jälkeen alettiin tutkimukset. Miehen sperma tutkittiin ensiksi ja se ei osoittautunut kamalan hyväksi. 3% siittiöistä oli vain hyvälaatuisia, mutta määrällisesti sitä oli 'riittävästi'. Mä sain ensimmäisen ajan munatorvien aukiolotutkimukseen, mutta sitten tulin raskaaksi ja jouduin perumaan ajan. Raskaus osoittautui tuulimunaksi ja kun se polilla todettiin ja kerroin, että mitä meille oli siihen mennessä tehty, niin he ehdottivat jälkitarkastusta polille. Jälkitarkastuksessa kysyttiin tiukasti, että minkä takia mä olin sinne mennyt, niin sanoin toivovani lapsettomuustutkimusten jatkamista siitä mihin ennen jäätiin.

En tiedä johtuiko se leikkauksista vai tuulimunasta vai silkasta säälistä, mutta sain ajan puolen vuoden päähän, mikä rauhoitti kovasti. Eli tavallaan olin jo jonossa tutkimuksiin keskenmenon jälkeen. Aika pessimistihän mä olin raskauden suhteen, vaikka yritettiin aktiivisesti, mutta se tosiaan auttoi että tiesin inseminaatioiden alkavan puolen päästä. No sitten kun sain ajan sairaalasta, niin olin tehnyt juuri plussatestin, jouduin perumaan ajan ja tässä sitä nyt ollaan. Toivon tietysti sinulle tsemppiä ja sitä, ettette luovuta yrityksestä, mutta tiedän kyllä kokemuksesta miten turhauttavaa se voi olla, kun mitään ei kuulu. En tosiaan tiedä miten oisin km jälkeisen ajan jaksanut niin pitkään, jos mulla ei olisi ollut tietoa tulevasta ajasta hoitoihin. Olen siis samaa mieltä pikku2 kanssa, että ihan hyvin voit ruveta hakeutumaan hoitoihin. Siinäkin menee kauan aikaa, että kun ylipäänsä saa ajan, niin sitten ruvetaan metsästämään sopivaa kp:tä tiettyyn tutkimukseen jne. Jaksamista teille ja tule kertomaan minkä vastauksen sait klinikalta :-)

Eipä muuta, tuli romaania kerrakseen. Nyt innoa katsomaan
sämpy 32+0
 
Heipparallaa x-kermitit, täällä kurkkii Kirppu..
Olen sitkeesti vaan ollut tuolla kermiteissä mutta nyt päätin kirjottaa tännekin. Eli mulla on esikoistyttö 12/05 ja km (rv 12) 11/06.

Nyt on sitten 7+5 viikkoja ja ensi maanantaina eka neuvolakäynti niin näkee samalla että onko siellä masussa ketään. (meillä on neuvolassakin ultra, mikä on ihan superjuttu!)

Taustailen tässä teitä vähän ja kirjoittelen sitten paremmalla ajalla enemmän. LA taitaa osua samoille päiville kun pikku2:lla...

Terkuin Kirppu
 
Mukavaa torstaita ja onnittelut hyvistä neuvolakuulumisista!

Halusin vielä tulla kiittämään sinua Sämpy rohkaisevasta vastauksestasi. Todellakin minua vähän arvelutti tulla kysymään, kun ei olla kanssasi niin tuttuja kuin noiden uusimpien ex-kermittien kanssa. Onneksi kumminkin rohkenin kysyä, sillä vastauksestasi oli minulle paljon apua. Meillä ei ennen keskenmennyttä tärppiä ollut tosiaan yritystä kuin se vajaa puoli vuotta ja silloin en asiasta tietysti vielä ollut huolissani. Mutta jotenkin nyt tämän km:n jälkeen se vauvankaipuu on tullut niin kovaksi ja kaiken lisäksi, kun tuota ikää alkaa tulemaan, niin olen alkanut huolestua aika tavalla. Se ei tietysti asiaa auta, mutta kuten ollaan aikaisemmin Kermiteissäkin puhuttu, niin ainakin ne perustestit (eli simpat ja verikokeet) on kuitenkin helppoja ja voisivat antaa vähän mielenrauhaa. Minut on tosiaan ultrattu nyt kahdesti km:n jälkeen ja ainakaan mitään näkyvää vikaa ei gyneni ole löytänyt. Minulle oli myös henkisesti tärkeää kuulla, etten ole ihan ”outo tapaus”, että on muitakin, jotka tässä tilanteessa ovat tunteneet itsensä turhautuneiksi. Me olemme myös yrittäneet ahkerasti koko ajan km:n jälkeen ja juuri se alkaakin turhauttaa ja suututtaa, kun mitään ei kumminkaan tapahdu. Mieheni on onneksi ihan täysillä tässä mukana ja hän yrittääkin tsempata ja olla optimistinen, kun minä pikku pessimisti en enää jaksa :( Täytyy vain sinnikkäästi jatkaa yrittämistä samalla, kun aloitan soittelemaan noille klinikoille. Lämmin kiitos sinulle ja mukavaa loppuodotusta!

Terkkuja kaikille muillekin!

Tuuli
 
Tervetuloa Kirppu tällekin puolelle!!
Mulla itsellä on jäänyt seurailu ja kirjottelu sinne Kermitien puolelle kokonaan sen jälkeen, kun kesällä vähän lomien takia ja muutenkin rajoitin näitä palstoilla kirjoittelua :)

(.) eipä ihmeempiä, kylkiluut kovilla, kun pikkuinen puskee niin ylös jo... mutta ihanan aktiivisena vielä masussa, vaikkei sitä tilaa ilmeisesti enää niin kauheasti siellä olekaan. Aktiivisimmillaan iltaisin kun istun sohvalla katsomassa telkkaria siinä klo 19 jälkeen. Ja herää kyllä öisillä vessareissuillakin, tai ainakin joillain niistä ;)

huomenna olisi sitten viimeinen perjantai töissä vähään aikaan!! Ensi viikolla olenkin perjantaina jo äitiyslomalla, aika hurjaa ja omistuistakin toisaalta - meillekö nyt sitten on tulossa vauva??!! :D

Taisi tulla nyt vaan omaa napaa... sori.

Maaria 33+3
 
Kirppu, kiva kun uskaltauduit tänne puolelle :-)
Listaudu sitten ultran jälkeen.

Ai, Maariakin pääsee pian lomille. Se on ihanaa aikaa ja näin keväällä varsinkin.
En koskaan unohda niitä kevätpäiviä -96, kun esikoista odotin <3 Hän syntyi huhtikuun lopulla. Oiiii niiiiiiitä aikoja... :-)

Tuulille kovasti tsemppiä! Hyvin voit käydä täältä aina välillä voimia ja tsemppiä hakemassa :-) Me kyllä jaksetaan sua kannustaa.

Eka neuvolareissu oli sitten eilen. Löytyi syy huippaamiseenkin. Mulla alapaine vaan 54. Muuten ei mitään uutta ja ihmeellistä.
Seuraavan ultrankin tilasin just, 29.3. Lääkärineuvola on jo 20.3.

Mukava kuulla, että on muitakin "tunteettomia". Ajattelin jo, että mussa on joku vika :-) Eipä sitä tässä tohinassa niin hirveästi ehdi koko raskautta ajatella. Jos ei täällä palstalla pyörähtäis, voisi välillä unohtaa koko raskauden. Huhtikuussa, kun teen comebackin työmaalle, tiedän, ettei senkään vertaa ehdi raskauteen ajatuksia suuntaamaan. Eilen yhdessä palaverissa muuten valehtelin ihan sujuvasti olevani ensi syksynä saman ryhmän kanssa töitä tekemässä. AUTS! Kysymys tuli niin äkkiä, etten ehtinyt siihen mitään ympäripyöreätä vastaamaan. Kyllä kirpaisi heti vastattuani.

Täytyy vielä palata aiheeseen KARVAT. Siis minä kyllä puhelin höpöjä omasta kasvankasvusta viimeksi. Tänään oikein aloin tutkia ja miettiä. Olen muistaakseni kolmisen viikkoa sitten viimeksi ajanut ja siihen nähden onkin kasvu ihmeen vähäistä. Kasvanut on kyllä, mutta ei ne mitään REHOTA :-) Hmm.. täytyypä jäädä tarkkailemaan tilannetta.

Tehis 8+4
 

Yhteistyössä