Toggle sidebar

Elokuu 2006

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jatketaan taas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Pääsen minäkin viimein tuomaan positiivisia ultra-uutisia! :)

Np-ultrassa oltiin heti aamulla ja siellä hän köllötteli mitta 6,2cm. Vastaa laskettua-aikaa 5.8. mutta kun heittää vain päivällä niin ei sitä alettu muuttamaan. Sydän sykki ja aikamoisen herätysrumban jälkeen suostui pyöriskelemäänkin. Lääkärikin sanoi et taitaa olla aamu-uninen johon sitten piti vastata että äitiinsä tullut!!! =D Niskapoimumittaustulos oli max 1,3mm joka oli reilusti alle arvojen. Hyvä niin! Ei tarvitse siitäkään huolta kantaa - tai tietysti kannan et onko terve lapsi mutta ainakin kaksinkertaiseksi olisi stressi kasvanut jos edes lähellä raja-arvoja olisi oltu. Hienot kuvat saatiin kotiin - yhdessä näkyy kaikki sormet ihan kuin vilkuttelisi meille - ja nyt sitten pitää saada ne sellaiseen formaattiin että säilyvät.

Ihanaa!!!!

Yhtä valoista päivää kaikille muillekin!

Justiina rv 12+5
 
Multitabseista.. Niitä on olemassa sellaista, joka on erityisesti tarkoitettu raskaana oleville. NImi on muistaakseni Multitabs 2+ ja sitä minä syön. Siinä on lisänä muistaakseni extra-kalkkia ja foolihappoa sitten joitakin vitamiineja on poistettu.

-Hobitti+toukka
 
Hobitti, helpottavaa kuulla, että joku muukin on käynyt valohoidossa ja käyttänyt korttareita :) Jotenkin laskee kynnystä hoitaa tätä ihoa. Tosin just huomasin, ettei ehkä niin paljon korttaria tarttekaan, kun lääkäri vihjaisi tollasesta ku ceridal lipolotion ja se on aivan mahtavaa, ainakin mulla se tuntui helpottavan jopa ihottumaisen, rikki olevan ihon oloa...ja parantavankin sitä.

Uah, välillä kyllä ärsyttää kun yöllä puolimakaavassa asennossa niistän kun en jaksa kunnolla nousta, silleen kyljellään, niin se on jotenkin sellainen asento, että se niistäminen aiheuttaa inhoja vihlaisuja alavatsassa. Olen kyllä jo tottunut niihin ja luulisin niiden olevan ihan ok...mulla oli niitä jo ennen kuin tein positiivisen testin.
 
Moi,

mulla on kans ollut kortisonivoiteet käytössä myös alkuraskauden aikana, lääkäri sanoi että voi käyttää. Huomasin yllätyksekseni myös, että Pantyson-voiteen käyttö auttoi tosi paljon rikkinäiseen ihoon. Suosittelen kokeilemaan, jos on pahoja ihottumia, ja nimenomaan sitä rasvaisempaa voidetta (ei emulsiota).

Omaa napaa lisää: Huomaan nyt joka ilta, että varsinkin makuulla asennon vaihtaminen kääntyminen jotenkin ""nykäisee"" inhottavasti vatsassa/kyljissä. En osaa kuvata tunnetta tarkemmin, tuntuu vähän siltä niinkuin joku pieni lihas venähtäisi. Tää on käsittääkseni ihan normaalia, mutta silti tuntuu ilkeältä.

Sitten sellainen hassu kysymys, että onko kukaan teistä huomannut, että aivastelisi enemmän kuin ennen raskautta? Mä ainakin aivastelen joka päivä ja todella paljon. Voikohan nenänkin limakalvot olla jotenkin herkempänä?

kyselee sitrus 13+2
 
Juups, mullakin on tuota aivastelua nyt viime aikoina esiintynyt. Ei mitenkään flunssainen olo muuten, mutta nenä vuotaa ja toisinaan aivastuttaa tosi paljon. Olen lukenut jostain, että kuuluu asiaan, nenänkin limakalvoihin hormonit vaikuttavat...
 
Onpas täällä taas ikäviä uutisia...Susako se oli (?) ja Muratti, tosi ikävää! Kauheaa varsinkin jos raskausoireet on vaan jatkunut vaikka sikiön kehitys olisikin keskeytynyt. Eihän tässä voi luottaa edes oireisiin enää! Omaa piinailua jatkuu vielä neljä päivää, sitten pääsee kuuntelemaan sydänääniä.

Joku kirjoitti alaselkä kivuista ja kuinka ollakaan sama alkoi minulla eilen ja tänäänkin tuntuu. Ärsyttävää kun istumatyötä tekee. Nyt on mahan turpoamisongelman lisänä vielä selkäkin. Kun voisi makuulla tehdä töitä...

Justiinalle onnittelut np-ultra kuulumisista! :)

Jaha, töiden pariin taas!
 
En tiedä kuuluuko raskauteen, mutta mulla on ollut viime aikoina nilkoissa ja jalkaterän yläosissa pieniä punaisia näppylöitä, jotka kutiaa ikävästi, kuin mini-itikanpuremia. Ei niitä ole ollut kuin muutama yhteensä, mutta ihmetyttää. Olisiko jokin allerginen oire...

Veriarvoissa ei ollut mitään vikaa joten kai tämä väsymys johtuu vain raskaudesta yleisesti eikä raudan puutteesta.

 
Heipä hei pitkästä aikaa!

Ensiksi pahoittelut kaikille keskenmenon kokeneille...
En ole itse tänne pahemmin kirjoitellut sitten joulukuun alun, mutta nyt ajattelin terästäytyä. Toisaalta ihan tarkoituksellakin jätin näin alkuraskaudessa näiden palstojen lukemisen vähemmälle, sillä huomasin että itselleni se aiheutti vain valtavasti pelkoja keskenmenosta ja siten turhaa stressiä.
Mutta onneksi raskaus on tähän mennessä sujunut oikein hyvin. Pari viikkoa sitten kävin ultrassa ja siellä näkyi ihana pikkuinen sintti, joka heilutteli kovasti jalkoja ja käsiä. Laskettu aika aikaistui muutamalla päivällä ja uusi aika on 8.8. Pahin väsymys ja pahoinvointi alkaa olemaan onneksi jo takanapäin. Nyt odottelen jo kovasti seuraavaa neuvolaa, jotta pääsis kuuntelemaan sydänääniä. Täällä kunta ei tarjoa muuta kuin tuon alkuraskauden ultran, joten ajattelin jättää tuon Np-ultran väliin ja mennä sitten yksityiselle rakenneultraan.
Joku kyseli tuosta aivastelusta...mulla ainakin aivastelu on lisääntynyt huomattavasti ihan plussaamisesta saakka. Muutenkin nenä tuntuu olevan jatkuvasti tukossa.
Ihanaa odotusta kaikille...
 
Todella surullista kun näitä ikäviä uutisia joutuu lukemaan niin paljon. Todella paljon voimia ja tsemppiä teille, joita asia koskettaa.

Lohduttavaa kuulla, että muillakin on vaikka minkälaisia vatsakipuja ja selkäsärkyjä. Mulla on aina iltaisin alaselkä todella kipeä, ja se säteilee inhottavasti pakaroihin asti. Vatsaa nipistelee sitten pitkin päivää, mutta ne lasken kasvukivuiksi joten niistä olen vain tyytyväinen :).

Muutenkin olo on muuttunut hieman seesteisemmäksi, johtuu varmaan siitä että päästiin ultraan, ja ollaan ilmeisesti pari päivää pidemmällä kuin mitä neuvolan mukaan. Ainoa mikä hermostuttaa on mun verenpaine, joka huitelee ihan liian korkeella.

Tänään aion käydä ostamassa kokoa isommat farkut, mammamalleihin ei ihan vielä taida olla siirtymistä. Mites te muut esikoisen odottajat, missä vaiheessa aiotte tehdä hankintoja vauvaa varten?
Olen tässä katsellut erilaisia vaunuja, ja valikoimaa tuntuu löytyvän ihan liiaksi asti. Miten tästä osaa valita itselle parhaimmat, kun ei ole siitä vauva-ajasta mitään kokemusta?
 
Kovasti voimia ja tsemppiä tosiaan keskenmenon saaneillle. On monia listallamme, jotka niistä ovat joutuneet kertomaan.

Minulla oli kuitenkin tänään kovin iloinen päivä, kun käytiin np-ultrassa, jossa todettiin 6,1cm pitkä vauvamme. Kovasti nukutti pienokaista ja jouduttiin häiritsemään päikkäreitä, mutta saatiin tarvittavat mitat. :) Np-luku oli 1,0, joka on hyvä. Siitäkin olimme onnellisia.

Meillä kun raskaus ei ole alkanut helposti ja verenvuotoa (kirkasta verta siteellinen) on ollut muutamia kertoja ihan kunnolla. Mitään raskausoireita mulla ei juurikaan ole, joten sekin pelotti. Tämä käynti helpotti meitä kovasti. Mieskin näki pikkuisemme ensimmäisen kerran.

Helpottaa vähän ja alkaa uskoa oikeasti, että on todellakin raskaana. :)
 
Nyt minuakin hieman itkettää...
Tänään kävin neuvolassa ja sairaalassa ultrassa ja kummassakaan eivät osanneet varmaksi sanoa onko keskenmeno tullut. Katsoivat vaan että se mikä näkyi on aivan liian pieni verrattuna siihen mitä siellä olisi pitänyt olla.

Nyt on kaksi vaihtoehtoa joko on tullut kesken meno tai jotenkin raskaus ei olekaan alkanut silloin kun on laskettu. En tiedä pitääkö nuo laskut kuutatisista aina paikkansa. Plussasin 23.12 ja jos raskaus on alkanut just ennen sitä niin mullahan on vasta viides-kuudes viikko menossa kun luultiin että se on jo yli 10.

Perjantaina menen uudestaan sairaalaan ja sitten taas ultrataan. Perjantaina sitten olenkin vaikean valinnan edessä kun täytyy päättää valitsenko kaavinnan jos elonmerkkejä ei näy. Eilen hieman verta tuli, mutta ei lorottamalla. Ei tämä helppoa ole. Onneksi täällä on positiivisiakin kertomuksia siitä että keskenmenon jälkeen aika piankin on taas mahdollista tulla raskaaksi. Joten eikun uutta putkeen !

Toivottavasti mullakin olis asiat niinkuin minällä... :)
 
Mulla katottiin aluks mahan päältä ultrassa, mutta siellä ei näkynyt mitään, joten otettiin sitten sisäkautta ja siellä näkyi pikkuinen...sydän sykki....

Eikö sulta katottu sisäkautta? silloinhan olisi kyllä pitänyt näkyä jotain...
 
Tsemppiä Mariialle, toivottavasti vauva olisi vain saanut alkunsa kuviteltua myöhemmin.

Minä voisit ihan hyvin pysyä ketjussamme, ellet sitten tunnen oloasi mukavammaksi syyskuun ketjussa, jossa muiden raskaudet etenevät suunnilleen samaa tahtia omasi kanssa :)
 
mutta voisinhan mä täälläkin välillä vierailla :9 Kun jo suunnilleen tiedän mitä näillä viikoilla ""tapahtuu"" ;)

Kun on jo tuo yks häslääjä tässä vieressä :)
 
Voi Muratti...:( Iso rutistus ja tsemppiä jatkoon. Mariia, me yli kolmekymppiset ensisynnyttäjät tarvitaan sua täällä, et saa jättää meitä... tuli mieleen, että jos viikkoja olisi vasta 5, niin sydänäänet eivät kai välttämättä edes kuulu? Varhaisultraakin suositellaan vasta vkosta 6 eteenpäin juuri tämän takia. Toinen juttu... muistan lukeneeni jostain toisesta ketjusta lääkäristä, joka automaattisesti suositteli kaavintaa, vaikka sitten osoittautuikin, että sikiö oli vain arveltua nuorempi. Eli ole tarkkana, ja jos mahdollista pyydä second opinion!

Kävimme eilen neuvolassa, ja sydänääniä kuunneltiin dopplerilla. Kuuluivathan ne sitten vihdoin ja viimein, mutta miehen kanssa juteltiin jälkikäteen, että siinäkin voidaan aiheuttaa turhaan paljon pelkoa ja huolta, jos sydänääniä ei sillä suht epätarkalla laitteella saadakaan kuulumaan. Eli mikä on varsinaisesti kuuntelun hyöty? Ainakaan meille jo varhaisultrassa käyneille.

Mietittiin myös sitä, että neuvolassa ei ainakaan tällä kerralla ollenkaan käsitelty raskauden tunnepuolta... onko vauva toivottu (ei kai ne sitä voi automaattisesti olettaa), miten odottava äiti ja isä suhtautuvat raskauteen, tuntuuko jokin raskaalta... on tämä kuitenkin sellainen tunnemyrsky. Käytiin vaan läpi listoja sairauksista, joista masennus oli yksi, mutta ei siitä sen enempää. Miten siellä neuvolassa sitten osataan tunnistaa ne äidit (ja isät), jotka tarvitsisivat enemmän apua ja tukea? Tuleeko se myöhemmin, vai riippuuko ihan terveydenhoitajasta?

Olenpas kriittinen tänään.:)
 
Sori kun tänne kokoajan purkaudun, mutta kun mulla ei täällä Ruottissa ole oikein ketään kenen kanssa näitä asioita vatvoa. Työkaveritten kanssa vatvoessa menee vaan hermot vaikkakin ovat kyllä muuten ihania.

Mulla on jo second opinion. Pelottaa vaan nyt jos sitä kaavintaa en tee niin keskenmeno voi alkaa matkalla pahimmassa tapauksessa lentokoneessa ja toisaalta taas haluaisin odottaa vielä matkan jälkeen koska jos vaikka jotain toivoakin olisi. Melkein parasta olis perua koko matka...

Vai jatkaskohan elämää ihankuin ei olis koskaan lääkärissä käynytkään. Nyt ei ole koko päivänä verta tullut, vain aamulla vähän. Pikkusen on maha kipeä, mutta johtuu varmaan siitä kun sillä sisäultralla tänään kaivelivat. No katotaan mitä perjantaina tapahtuu.

Nyt alkaa vähän helpottaa kun on saanut pikkasen pahaa oloa sisältään. Kiitos teille, ihanalle miehelle ja myötäeläville työkavereille. Sinnillä yritän pysyä täällä!

Ja kaikki kellä on kaikki hyvin : Ei saa liikaa murehtia !
 
Hei Mariia,

toivottavasti asiat vielä kääntyisivät parhain päin. Eikö ne siellä sairaalassa osanneet yhtään arvioida esim. kohdun koon perusteella, että olisitko kuinka pitkällä raskaana? Raskaushormonin (katsotaan) määränkin pitäisi olla eri jos olet 5. tai 10.viikolla.

Myötäelän tunnelmissasi. Jos pahin käy toteen ja keskenmeno alkaa, niin sekin voi vaatia hoitoa (kaavintaa), että en tiedä kannattaako silloin olla kovin kaukana lääkäristä.

Onko sulla vielä jotain konsultaatiota siellä sairaalassa?

Yritä jaksaa, halaukset sinne Ruottin puolelle.

sitrus
 
Täältä Jenkkilästä myös toivotan jaksamista Mariialle ja lähetän montamonta virtuaalihalia. Tilanne on hirveä, mutta koita kestää ja muistaa myös, että uusikin raskaus on mahdollinen. Niin vaikeaa kun sitä onkin nyt ajatella.

Nimim. Kokemusta on, vähän liikaakin...

P.s. Silti minäkin toivon vielä, että olisi kuitenkin väärä hälytys!!!
 
Voi Voi, pahoittelut Muratille ja muille keskenmenon kokeneille, toivon että palaatte kaikki pian tänne odottajien puolelle.
Mariialle: Mulla on peukut ja varpaat ristissä että siellä sun masussa löytyis perjantaina jotain eloa. Varmasti on surupuserossa, voimahali. Toivotaan parasta.

Me kerrottiin raskaudesta viime viikolla porukoille ja sitä kautta se tieto sitten levisi kulovalkean tavoin lopuillekkin :) Kaikki tuntui olevan ihan iloisia meidän puolesta. Muutamalle hyvälle ystävälle en ole vielä kertonut, kun emme ole nähneet ikuisuuksiin työkiireiden takia. Ajattelin pyytää heidät joku ilta syömään johonkin raflaan ja kertoa sitten jos ei masu jo silloin näy.

Masun näkymisestä puheen ollen, musta tuntuu että mulla näkyy jo masua vähän. Mulla on aika pallo vatsa muutenkin mutta nyt kun peilin edessä keikaroin niin alavatsa on ihan selvästi vähän normaalia enemmän pömpöllään. Tietty sitä ei muut viellä näe samalla tavalla kun itse. Mutta ihanaa maha kasvaa :)

Alkuraskauden raskausoireet ovat onneksi kadonneet kokonaan, pahoinvointi, väsymys ysm. Nyt on vatsassa niitä ""kohdunkasvamisvihlontoja"" enemmän. Välillä kun tekee nopean liikkeen ja oikein repäisee vatsassa tekis mieli mennä kaksinkerroin, mutta onneksi ne menevät nopsaan ohi.

Ensiviikolla on ensimmäinen neuvola lääkäri ja pääsee taas kurkkaamaan masuasukkia. Kivaa. Seuraava julkisen puolen ultra sitten sen jälkeen onkin normaalitapauksessa vasta loppuraskaudessa. Täytyy miettiä kävisinkö rakenne ultrassa yksityisellä...no onhan tässä aikaa miettiä...

Eipä muuta tällä erää. :)

Mariska ja Tiitiäinen 13+4 (reilu kuusi viikkoa niin on raskaus puolivälissä)

P.S Onnittelut niille jotka saivat hyviä ultra uutisia
 
Mua niin jännittää se tämän päivän ultra, etten osaa edes kirjoittaa tänne mitään. Luin tuossa äsken muiden eilisiä viestejä ja Mariia -> tsemppiä kovasti!! Eihän sitä tiedä, vaikka sinullakin olisi yhtä hieno sattuma Minä:n kanssa ja sikiö olisikin vasta ihan alkutaipaleella. Pidän peukkuja myös.

Joo - en saa sanaa suusta / tai ainakaan mitään järkevää, joten palaillaanpas huomenissa kun taas tiedän jotain uutta:)

Hobitti + toukka 13+3
 
Voi ei Mariia, tosi kurja tilanne:( Mutta jos kuitenkin on ihan mahdollista että oisit vasta raskausviikolla 5, niin älä menetä toivoa! Kovasti pidän täällä peukkuja teidän puolesta.

Arvatkaas mitä mulla on tänään päällä: äitiysfarkut! On aivan ihana tunne kun eivät purista mistään! oon lisäksi ostanut jo pari mammapaitaakin. Nää farkut on tosi hyvät, vyötärö jää edestä tohon mahan alle mutta takaa on korkeampi, joten ei tarvii pelätä että takapuoli näkyisi kumarrellessa. Lisäksi tässä on tosi hyvä kuminauhasysteemi vyötäröllä jota saa sitten pidentää kun maha kasvaa. Osin Bebesistä, oli aika kalliit, mutta käyttöä varmasti tulee tässä seuraavien kuuden kuukauden aikana.

Mä en tiedä mistä tää johtuu, mutta mulla näkyy maha jo ihan selvästi, monet on tulleet töissä suoraan kysymään oonko raskaana. Mun kropan malli on semmonen ""littee ja levee"", eli lantio on suht leveä, vyötäröä ei oo yhtään, mutta sivulta katsoen oon ollut aika litteä. Ehkä se maha sit sen takia pullistuu sieltä esiin. No, toivottavasti tää kasvutahti tässä hidastuu eikä koko ajan kasva samalla vauhdilla... :)

Ja onnittleut kaikille hyviä ultrakuulumisia saaneille!
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Similar threads

O
Elokuu 2006
Viestiä
9
Luettu
447
Lapsen saaminen
piika
P
U
Elokuu 2006/10
Viestiä
102
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Shanti
S
J
Elokuu 2006/9
Viestiä
105
Luettu
2K
Lapsen saaminen
pompula
P
J
Elokuu 2006/5
Viestiä
100
Luettu
2K
Lapsen saaminen
PÄIVITYS
P
J
Elokuu 2006/6
Viestiä
106
Luettu
2K
Lapsen saaminen
tuulia82
T

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa